YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 57/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/9/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 22.4.2013 ASIA Jouni ja Mari Pirttiniemen eläinsuojan ympäristöluvan lupamääräyksen 1 mukaisen lietesäiliön yksityiskohtaisen suunnitelman hyväksyminen, Virrat HAKIJA Pirttiniemi Jouni ja Mari Pirttiniementie 96 34800 Virrat TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Eläinsuoja, jonne voidaan sijoittaa enintään 131 lypsylehmää, 1 emolehmä, 10 hiehoa ja 10 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorkarjaan luettavaa eläintä, sijaitsee Virtain kaupungin Virtain kylän kiinteistöllä Pirttiniemi RN:o 5:204. Eläinsuoja toimii pääosin lietelannalla. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 55 3 mom LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetus 5 1 mom 11 a kohta. ASIAN VIREILLETULO Lupahakemus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa 31.1.2013. TOIMINTAA KOSKEVA YMPÄRISTÖLUPA Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on 20.12.2011 myöntänyt Jouni ja Mari Pirttiniemelle ympäristöluvan, joka koskee maidontuotantoa ja sen laajennusta (päätös, nro 177/2011/1). Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston myöntämän ympäristöluvan lupamääräys 1 kuuluu seuraavasti: LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 0295 018 450 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa
2 1. Eläinsuojan ja lantaloiden rakenteet sekä lannan ja jätevesien varastointi Sisätiloiltaan lypsylehmien pitoon muutettavan olemassa olevan eläinsuojan pohjarakenteet, lietekuilut ja mahdollinen lietteen pudotus-/pumppukaivo tulee rakentaa vesitiiviistä betonimateriaalista (vähintään K30-2 luokkaa) maaja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti. Eläinsuojassa muodostuvat lietteet, maitohuoneen pesuvedet sekä muut eläinsuojan pesu- ja jätevedet ja mahdollinen säilörehun puristeneste tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevissa lietesäiliöissä siten, että niitä ei joudu ympäristöön. Kuivalanta tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevassa kuivalantalassa siten, että lantaa ei joudu ympäristöön. Virtsa tulee varastoida vesitiiviissä virtsasäiliössä niin, että sitä ei joudu ympäristöön. Lietteiden, maitohuoneen pesuvesien, muiden pesu- ja jätevesien sekä säilörehun puristenesteen 12 kk:n varastointitilavuutta tulee olla vähintään 3 874 m 3. Kutakin avonaista lietesäiliötä kohden tulee lisäksi varata sadevesivaraa 300 mm / lietesäiliö. Lietelannan varastotilavuuteen voidaan laskea lietekuilujen (600 m 3 ) tilavuus. Kuivikelannan varastotilavuutta tulee olla käytettävissä vähintään 174 m 3. Hakemuksessa esitetty uusi lietesäiliö on rakennettava joko ensisijaisesti 1) betonisena lietesäiliönä. Luvansaajan on toimitettava viimeistään 15.2.2012 mennessä lupaviranomaisen hyväksyttäväksi lietesäiliön rakentamista koskeva suunnitelma tarvittavine piirustuksineen (mm. sijaintia osoittava asemapiirros, pohjapiirros ja leikkaukset, säiliön salaojitus sekä näytteenoton mahdollistava näytteenottokaivo) tai toissijaisesti 2) kumikalvoallasrakenteena. Luvansaajan on toimitettava viimeistään 15.2.2012 mennessä lupaviranomaisen hyväksyttäväksi kumikalvoaltaan rakentamista koskeva yksityiskohtainen rakennesuunnitelma, josta ilmenee penkereen ja pohjan suunniteltu toteutustapa (pohjapiirros ja leikkauskuva). Suunnitelmasta tulee ilmetä myös kaasunkeräysjärjestelmän tarpeellisuus ja mahdollinen toteutustapa ja lietealtaan tarkkailusuunnitelma. Suunnitelma tulee perustua suunnitellun rakennuspaikan alueella tehtyyn pohjatutkimuskarttaan ja sen perusteella laadittuun pohjatutkimuslausuntoon. Uusi lietesäiliö tulee olla käyttövalmiina ennen eläinsuojan laajennuksen käyttöönottoa. Lisäksi hakijalla tulee olla hakemukseen liitetyn sopimuksen mukaisesti uusi noin 1 000 m 3 :n etälietesäiliö käytettävissä ennen eläinsuojan laajennuksen käyttöönottoa. Olemassa olevaan lietesäiliöön on asennettava 31.7.2012 mennessä kumikalvon päälle betoninen sekoituslaatta lietteen sekoitusta varten. Avoimet lietesäiliöt tulee varustaa riittävän tiheällä ja vähintään 1,5 metrin korkuisella suoja-aidalla maasta mitattuna maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja ohjeiden mukaisesti. Lietesäiliöiden lastausalue tulee rakentaa tiivispohjaiseksi esim. betonista tai asfaltista.
3 Olemassa oleva kuivalantala tulee olla varustettu vähintään 0,5 metrin korkuisella ajoluiskalla ja kuivalantalan ulkopuolella tulee olla tiivispohjainen kuormauslaatta esim. betonista tai asfaltista. Lietteen/lannan/virtsan kuljetus- ja levityskaluston pesu tulee suorittaa siten, että pesuvedet otetaan talteen johtamalla ne lietesäiliöön tai muuhun erilliseen umpisäiliöön. Lietteen ja kuivalannan sekä virtsan säilytystilat tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Eläinsuojan WC vedet tulee käsitellä jätevesiasetuksen (20972011) mukaisesti esim. johtamalla ne umpisäiliöön. Eläinsuojan wc- jätevesiä ei saa johtaa lietesäiliöön. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on päätöksellään 42/2012/1 pidentänyt lupamääräyksessä 1 annetun kumikalvoaltaan rakentamisen yksityiskohtaisen rakennesuunnitelman toimittamista koskevaa määräaikaa siten, että suunnitelma tuli toimittaa aluehallintovirastolle viimeistään 30.4.2012 mennessä. ESITETYT SELVITYKSET Jouni ja Mari Pirttiniemi ovat 31.1.2013 toimittaneet Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle rakennettavaksi suunnitellun kumikalvolietealtaan suunnitelmapiirustukset sekä lupaviranomaisen pyynnöstä 15.2.2013 täydennyksen selvitykseen. Rakentamissuunnitelma Hakemuksen ja sen täydennyksen mukaan uusi kumikalvolieteallas (tilavuus noin 1 680 m 3, pohjan ala 350 m 2, yläpinnan pinta-ala 652 m 2, syvyys 3,41 m) rakennetaan noin 10 m päähän olemassa olevasta kumikalvoaltaallisesta lietesäiliöstä sen pohjoispuolelle. Olemassa olevan säiliön ja uuden säiliön väliin jää etäisyyttä vähintään 8 m. Uuden kumikalvolietealtaan sijaintipaikka on vuoden 2011 lupahakemusaineistossa olleen suunnitelman mukainen. Uusi säiliö on suunnitelma-asiakirjoissa ilmoitetulta tilavuudeltaan noin 180 m 3 suurempi kuin aiemmassa hakemuksessa. Hakijoitten mukaan uusi säiliö rakennetaan kumikalvovalmistajan suosittelemin mitoin. Pohjatutkimuslausunnossa esitetyn mukaisesti uusi lietesäiliö rakennetaan vähintään 300 mm paksuisen sora- ja mursketäytön päälle. Täyttökerros on salaojitettu ja tiivistetty. Kalliossa lietealtaan kohdalla mahdollisesti olevat kuopat, joista vesi ei pääse virtaamaan pois, täytetään betonilla (K15). Kaasunpoistoa varteen asennetaan altaan pohjan reunoille keruuputket, joista kaasu johdetaan säiliön nurkissa olevia siirtoputkia pitkin maanpinnalle. Altaan luiskat tehdään pengertämällä kaivumaista, jotka luiskataan kaltevuuteen 1:1. Säiliön rakentamistapa perustuu tärykairauksella tehtyyn pohjatutkimukseen. Kairaukset päättyivät kallioon. Pohjatutkimuksen mukaan perusmaa on routivaa. Pohjavesipinnan tasoa ei havaittu. Lietteen sekoitusta varten kumikalvoaltaan pohjalle asennetaan erillisen kumimaton päälle laatta (teräsbetonia, 3 m 3 ). Lisäksi altaaseen tulee lietteen siirtopumppausta varten kiinteä täyttö- ja purkuputki, jonka alaosa asenne-
4 taan kiinteästi sekoitusalustaan. Uuteen rakennettavaan lietealtaaseen ei tarvitse tehdä reikiä siirtopumppauksen vuoksi. Uuden säiliön täyttö tapahtuu siirtopumppauksella viereisen altaan purkukaivosta traktorikäyttöisellä pumpulla (pumpun teho noin 5 m 3 /min) letkuyhteydellä. Arvioitu pumppauskertojen määrä on enintään kaksi kertaa vuodessa. Uuden altaan tyhjennys tapahtuu imemällä liete kiinteän putkiyhteyden kautta olemassa olevan 3 000 m 3 :n altaan purkukaivoon, josta liete kulkeutuu alatäyttönä olemassa olevaan 3 000 m 3 :n altaaseen. Lietteen kuormaukset voidaan tehdä 3 000 m 3 :n säiliön purkukaivosta. Lietteen siirtopumppauksissa lietteen purkukohta on nestepinnan alapuolella. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Altaat tyhjennetään kerran vuodessa (yleensä syksyllä) täysin. Silloin tehdään silmämääräinen ja tarvittaessa pohjan tarkastus kävelemällä, jos on syytä epäillä vuotoja. Vesinäytteitä otetaan salaojaverkosta vähintään kerran vuodessa. Hakijat kuitenkin katsovat, että on lupaviranomaisen asia määrätä tarkempi toimintatapa näytteiden otosta hakijoitten noudatettavaksi. Altaiden tyhjennyksen pidetään kirjaa. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Lietteen siirtopumppaus tapahtuu aina valvotusti. Lietteen sekoituksen tekee aina vain ja ainoastaan isäntä. Mahdollisen letkurikon tapahtuessa voidaan kaivinkoneella kuoria mahdolliset lietteet pois. Tilalla on myös ympärivuotisesti varastoituna turvetta, johon lietettä voidaan imeyttää. Kaivinkoneella voidaan myös nopeasti padota ympäristöä, jos vahingon laajuus sitä vaatii. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemusta on täydennetty 15.2.2013. Lausunnot Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Virtain kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta sekä Pirkanmaan ELY keskukselta ja patoturvallisuusviranomaiselta (Kainuun ELY-keskus). 1) Virtain kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Virtain kaupungin lupalautakunta on käsitellyt lausuntoasiaa kokouksessaan 19.3.2013 eikä sillä ole ollut huomautettavaa hakemuksesta. 2) Pirkanmaan ELY keskuksen ympäristövalvonta- ja luonnonvarat vastuualueen ympäristövalvontayksikkö toteaa lausunnossaan (12.3.2013) seuraavaa: Kysymyksessä on kokonaistilavuudeltaan 1 680 m 3 :n kumikalvopäällysteinen lieteallas. Altaan turvaraja (0,3 metriä) ja sadevesivara (0,3 metriä) huomioon ottaen altaan tehollinen lietetilavuus on noin 1 300 m 3.
5 Asiakirjoista ilmenee, että allas perustetaan pääosin pengertämällä kuoritulle kalliopohjalle tiivistetyn 0,3-1,5 metrin salaojitetun mursketäytön päälle. Penkereet on ilmoitettu rakennettavan kaivumaista. Penkereen luiskat on piirretty kaltevuuteen 1:1:een. Padon harjan leveys on 1,0 metriä. Patopenkereen korkeus on suurimmillaan noin 4,5 metriä. Allasta ympäröivän aidan tolpat on tarkoitus sijoittaa patopenkereen ulkoluiskan alaosaan. Patopenkereen vakavuutta ei ole arvioitu lainkaan. Pirkanmaan ELY-keskuksen käsityksen mukaan esitetyn suunnitelman mukainen patopenger on riskirakenne, mikä ei sellaisenaan voine tulla kysymykseen lietelantaa (jätettä) varastoitaessa. Kumikalvosta ei ole penkereen pettäessä apua. Suunnitelmaa tulisi täydentää vähintään tarkemmalla tiedolla pengermateriaalista ja penkereen tiivistämisestä. Lisäksi tulisi selvittää penkereen vakavuus luiskakaltevuuksineen ja tarvittavine harjan leveyksineen. Myös suunniteltu aitatolppien sijoittaminen täyttömaahan ulkoluiskan alaosaan vaatii lisäselvitystä (aidan kaatumisen estäminen). Lisäksi ELY-keskus katsoo, että kysymyksessä on jätepato. Kysymykseen saattaa tulla myös patoturvallisuuslain soveltaminen. Tähän Pirkanmaan ELY-keskus viittasi jo lausunnossaan 30.6.2011. Jätepatoihin liittyvät asiat on keskitetty Kainuun ELY-keskukseen, joka ratkaisee onko kysymyksessä patoturvallisuuslaissa tarkoitettu pato ja mitä velvoitteita mahdollinen lain soveltaminen ko. patoon tarkoittaa. 3) Patoturvallisuusviranomainen /Kainuun ELY-keskus toteaa lausunnossaan (27.3.2013) mm. seuraavaa: Kumikalvolietealtaan sijaintipaikka on aiemman suunnitelman mukainen. Toimitetun suunnitelman mukaan kumikalvoaltaan laskennallinen tilavuus on noin 1 680 m 3. Asiakirjoista ei käy ilmi padon geoteknisen mitoituksen periaatteita. Hakemuksessa on kuvattu lietealtaan seinämävallin rakennetta lietealtaan leikkauspiirustuksessa. Leikkauspiirustuksesta käy ilmi, että lietealtaan seinämävallin korkeus tulisi olemaan noin 3,4 m altaan pohjatasosta. Penkereen korkeus tulisi olemaan noin 2,9 m yläpuolella olemassa olevasta maanpinnasta. Nestepinnan korkeus tulisi tällöin olla korkeintaan enimmillään 3,1 m, jolloin altaan turvavaraksi jäisi 30 cm ja maan yläpuolisen penkereen nestepinnan korkeudeksi jää tuolloin 2,6 m. 3-luokan padon ja luokittelemattoman padon rajakorkeutena voidaan pitää ohjeellista kolmen metrin rajaa. Patoturvallisuusoppaassa padon korkeudella tarkoitetaan padotun aineen ylimmän pinnan ja padon ulkopuolisen maanpinnan välistä korkeuseroa. Tässä tapauksessa padotuskorkeus olisi 2,60 m. Leikkauskuvan mukaan padon luiskien kaltevuus rakennetaan kaltevuuteen 1:1. Padon luiskan kaltevuus on liian jyrkkä, kun altaan reunojen rakentamiseen käytetään täytemaata. Luiskan minimikaltevuus on syytä mitoittaa geoteknisin laskelmin padon rakennusmateriaalin maalajiominaisuudet huomioiden. Suositeltava luiskan kaltevuus ko. altaalle on vähintään 1:2, mielellään 1:3. Hakemuksessa esitetty padosta aiheutuva vahingonvaara ja sen vaikutus padon mitoitusperusteisiin on kuvattu siten, että pumppaus lietealtaaseen tapahtuu aina valvotusti. Esimerkiksi letkurikon tapahtuessa tilalta löytyy kai-
6 vinkone, jolla mahdolliset lietteet voidaan kuoria pois. Myös turvetta on ympärivuotisesti varastoituna ja turpeeseen voidaan imeyttää liete. Kaivinkoneella pystytään nopeasti patoamaan ympäristöä, jos vahingon laajuus sitä vaatii. Padon omistajalle asetettavat patoturvallisuuslain mukaiset vaatimukset porrastetaan padosta aiheutuvan vahingonvaaran perusteella luokittelemalla padot kolmeen luokkaan. Luokittelua ei tarvitse tehdä, jos patoturvallisuusviranomainen katsoo, että padosta ei aiheudu vaaraa. Luokittelematta jättäminen ei vaikuta rakentamisvaiheessa padon rakenteille asetettuihin vaatimuksiin. Rakentamisessa tulisi noudattaa patoturvallisuusoppaassa: http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=139808 kohdassa "3.1.3 Tekniset turvallisuusvaatimukset" esitettyjä ohjeita soveltuvin osin. Luokittelemattomaan patoon sovelletaan, mitä patoturvallisuuslain 15 :ssä säädetään padon kunnossapidosta, 16 :ssä padon käytöstä, 24 :ssä onnettomuuksien ehkäisemisestä ja 6 luvussa näiden säännösten valvonnasta. Padon rakenteen vakavuuden sekä rakenneosien toiminnan ja mitoituksen on oltavia riittäviä varmistamaan padon turvallisuus kaikissa olosuhteissa. Vahingonvaara-arvioinnin perusteella mm. vesistöjen lähellä sijaitsevia lietealtaiden patoja voidaan luokitella patoturvallisuuslain mukaisesti. Patoturvallisuusviranomaisella ei ole tietoa lähellä olevista vesistöistä ja lietteen mahdollisesta leviämisestä ympäristöön patovaurion tapahtuessa. Käytössä olevilla tiedoilla patoturvallisuusviranomainen arvioi, että todennäköisestä lieteallas on jäämässä luokittelun ulkopuolelle. Padon turvallisuutta voidaan parantaa loiventamalla luiskien kaltevuutta ja huomioimalla padotuksen maksimi pinnankorkeudeksi N 60 134,11 m. Padon kunnon ja mahdollisten vaurioiden säännölliseen tarkkailuun on hyvät edellytykset, sillä lietesäiliö sijaitsee eläinsuojan välittömässä läheisyydessä. Allas tyhjennetään ja altaan pohjan ja sisäluiskien kunto tarkastetaan kerran vuodessa. Patoturvallisuusasiat tulee tarpeen mukaan ottaa huomioon luvan käsittelyssä ja luvassa tulee antaa riittävät altaan kunnossapitoa ja tarkkailua koskevat määräykset. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijoille on 28.3.2013 lähetetyllä kirjeellä varattu mahdollisuus vastineen antoon annetuista lausunnoista. Hakijoiden vastine (15.4.2013) 1) Patoturvallisuusviranomaisen antaman lausunnon osalta todetaan, että 45 asteen kulma sisäluiskiin on hakijoitten mielestä riittävä, kuten on jo olemassa olevassa altaassakin. Patopenkkaa voidaan tarvittaessa leventää ja vahvistaa esimerkiksi penkan keskelle ajettavalla louhekerroksella. Leventämiseen tarvittavaa maa-ainesta on saatavilla riittävästi noin 100 m:n päässä sijaitsevalta laakasiilojen rakentamispaikalta kuorittavasta maasta. Lieteallasta käytettäessä on hyvin todennäköistä, että sen on täynnä lietettä vain harvoin ja suurin kuormitus penkkoihin on talvella roudan aikaan. Hakijat eivät epäile rakennetta lainkaan. Allas tulee omaan käyttöön ja hakijat vastaavat kaikista riskeistä eikä allasta haluta tehdä huonosti. Jos altaan rakentamisen luvan saanti on kiinni penkereen sisäluiskien loiventamisesta kiinni, hakijat suostuvat kyllä siihen.
7 2) Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunnon osalta todettu, että kuvissa padon harjan leveys on liian pieni johtuen suunnittelijan kanssa tulleesta epäselvyydestä. Pato on tarkoitus pystyä ajamaan ympäri traktorilla, kaivurilla yms. Yksi yhteinen pengerharja olemassa olevan altaan kanssa tulee olemaan ainakin 6 metriä leveä. Myös aidasta on virheellistä tietoa; se tulee penkereen harjalle kuten olemassa olevassa altaassakin. Lausunnon kappaleessa 4 mainittuihin pengermateriaaleihin todetaan, että maaperätutkimuksessa esitetyt maalajit ja mahdollisest vaadittavat lujitukset esim. louheella. Tiivistys tapahtuu samaan tapaan kuin olemassa olevan altaan kohdalla; rakennettaessa läpiajo täysillä maakuormilla sekä kaivinkoneella samalla, kun luiskaa muotoillaan. Tarvittaessa saadaan vuokrattua kaivinkoneeseen kiinnitettävää maantiivistintä. 3) Virtain kaupungin lausunnon osalta hakijoilla ei ole huomautettavaa. ALUEHALLINTOVIRASTON PÄÄTÖS Ratkaisu Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto hyväksyy Jouni ja Mari Pirttiniemen kumikalvolietealtaan yksityiskohtaisen rakentamissuunnitelman (pvm. 4.5.2012, täydennys 7.2.2013) ja muuttaa Jouni ja Mari Pirttiniemelle 20.12.2011 myönnetyn ympäristöluvan (nro 177/2011/1) lupamääräyksiä 1 ja 8 (Muutokset kursiivilla, poistettu teksti yliviivauksella). 1. Eläinsuojan ja lantaloiden rakenteet sekä lannan ja jätevesien varastointi Sisätiloiltaan lypsylehmien pitoon muutettavan olemassa olevan eläinsuojan pohjarakenteet, lietekuilut ja mahdollinen lietteen pudotus-/pumppukaivo tulee rakentaa vesitiiviistä betonimateriaalista (vähintään K30-2 luokkaa) maaja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti. Eläinsuojassa muodostuvat lietteet, maitohuoneen pesuvedet sekä muut eläinsuojan pesu- ja jätevedet ja mahdollinen säilörehun puristeneste tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevissa lietesäiliöissä siten, että niitä ei joudu ympäristöön. Kuivalanta tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevassa kuivalantalassa siten, että lantaa ei joudu ympäristöön. Virtsa tulee varastoida vesitiiviissä virtsasäiliössä niin, että sitä ei joudu ympäristöön. Lietteiden, maitohuoneen pesuvesien, muiden pesu- ja jätevesien sekä säilörehun puristenesteen 12 kk:n varastointitilavuutta tulee olla vähintään 3 874 m 3. Kutakin avonaista lietesäiliötä kohden tulee lisäksi varata sadevesivaraa 300 mm / lietesäiliö sekä turvavaraa 300 mm/säiliö. Lietelannan varastotilavuuteen voidaan laskea lietekuilujen (600 m 3 ) tilavuus. Kuivikelannan varastotilavuutta tulee olla käytettävissä vähintään 174 m 3. Hakemuksessa esitetty uusi lietesäiliö on rakennettava joko ensisijaisesti 1) betonisena lietesäiliönä. Luvansaajan on toimitettava viimeistään 15.2.2012 mennessä lupaviranomaisen hyväksyttäväksi lietesäiliön ra-
8 kentamista koskeva suunnitelma tarvittavine piirustuksineen (mm. sijaintia osoittava asemapiirros, pohjapiirros ja leikkaukset, säiliön salaojitus sekä näytteenoton mahdollistava näytteenottokaivo) tai toissijaisesti 2) kumikalvoallasrakenteena. Luvansaajan on toimitettava viimeistään 15.2.2012 mennessä lupaviranomaisen hyväksyttäväksi kumikalvoaltaan rakentamista koskeva yksityiskohtainen rakennesuunnitelma, josta ilmenee penkereen ja pohjan suunniteltu toteutustapa (pohjapiirros ja leikkauskuva). Suunnitelmasta tulee ilmetä myös kaasunkeräysjärjestelmän tarpeellisuus ja mahdollinen toteutustapa ja lietealtaan tarkkailusuunnitelma. Suunnitelma tulee perustua suunnitellun rakennuspaikan alueella tehtyyn pohjatutkimuskarttaan ja sen perusteella laadittuun pohjatutkimuslausuntoon. Eläinsuojan yhteyteen tulee toteuttaa asemapiirroksen (pvm 4.5.2012, täydennys 7.2.2013) osoittamaan paikkaan kumikalvolieteallas siten, että se on käyttövalmiina viimeistään silloin, kun eläinsuojan laajennus otetaan käyttöön. Padon luokittelu ja patoturvallisuusasiakirjat Luvan saajan on toimitettava ennen rakentamista patoturvallisuusviranomaiselle, Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (postiosoite: PL 115, 87101 Kajaani, sähköpostiosoite: kirjaamo.kainuu@elykeskus.fi) padon suunnitelmat, josta ilmenee padon vahingonvaaran luokittelua varten tarvittava selvitys sekä tarkkailuohjelma. Luvan saaja on järjestettävä patoturvallisuusviranomaiselle mahdollisuus todeta teknisten turvallisuusvaatimusten toteutuminen padon rakennustyön eri vaiheissa. Patoturvallisuusviranomaiselle toimitettavassa suunnitelmassa on otettava huomioon tässä lupapäätöksessä annetut kumikalvolietealtaan rakentamista koskevat määräykset. Kumikalvolietealtaan rakentaminen Kumikalvolieteallas tulee perustaa ja rakentaa huolellisesti rakennusohjeiden mukaisesti. Kumikalvolietealtaan rakentajalla tulee olla riittävä kokemus ja pätevyys. Kumikalvolietealtaan maavallit ja ympärysalueet on rakennettava kestävällä tavalla siten, että altaiden reunat eivät pääse painumaan tai maavallit murtumaan. Rakennettavan kumikalvolietealtaan padon rakenteen vakavuuden sekä rakenneosien toiminnan ja mitoituksen on oltava riittäviä varmistamaan padon turvallisuus kaikissa olosuhteissa. Kumikalvolietealtaan pohjalle ja kumikalvolietealtaan ympärille, altaan pohjatason alapuolelle on sijoitettava salaojaputkistot. Putkistot on johdettava tarkkailukaivoihin, joista voidaan ottaa vesinäytteet. Kumikalvolieteallas tulee varustaa kaasunkeräysputkistolla Altaan rakentamisessa käytettävä kumikalvo tulee olla vesitiivistä ennakkohyväksyttyä materiaalia. Allaskalvo tulee levittää tasaisesti pinnanmuodoiltaan tasaisen, tiivistetyn ja salaojitetun sora- mursketäytön (vahvuus vähintään 300 mm) päälle. Kalvon mahdollisten saumakohtien tulee vastata tiiveydeltään kalvomateriaalia.
9 Kumikalvolieteallas tulee suunnitella ja rakentaa siten, että altaan sisäluiskan kaltevuus on vähintään 1:2 tai loivempi. Ennen penkereiden rakentamista on geoteknisin laskelmin varmistettava, että em. luiskauskaltevuus on riittävä ottaen huomioon rakennusmateriaalin maalajiominaisuudet. Altaan padotuksen maksimipinnankorkeus saa olla enintään N 60 134,11. Penkereen harjan leveyden tulee olla vähintään 3 m. Penkereelle on oltava toimivat kulkuyhteydet. Toiminnanharjoittajan on toimitettava tiedoksi Pirkanmaan ELYkeskukselle ja Virtain kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle toteutetun kumikalvolietealtaan asemapiirros ja leikkauskuva kahden kuukauden kuluessa kumikalvolietealtaan valmistumisesta. Kumikalvolietealtaan käyttö Sekä uuden että olemassa olevan kumikalvolietealtaiden täyttö pumppaamalla sekä lietteen sekoitus tulee aina tapahtua valvotusti. Lannan sekoituskohtiin tulee tehdä betonilaatta allaskumin suojaamiseksi. Kumikalvolietealtaan rakenteiden kunnossapitovelvollisuus Padon omistaja on velvollinen pitämään padon eli kumikalvolietealtaan penkereet sellaisessa kunnossa, että pato toimii suunnitellulla tavalla ja on turvallinen. Kumikalvolieteallas tulee tyhjentää ja altaan pohjan ja sisäluiskien kunto on tarkastettava vähintään kerran vuodessa. Havaitut vauriot on viipymättä korjattava. Lisäksi kumikalvolieteallasta tulee käyttää siten, että käytöstä ei aiheudu vaaraa ihmishengelle tai terveydelle. Padon omistajan on ryhdyttävä padosta aiheutuva vahingonvaara huomioon ottaen tarpeellisiin toimiin pato-onnettomuuden ehkäisemiseksi ja onnettomuudesta aiheutuvien vahinkojen rajoittamiseksi. Kasvillisuus tai padon rakenteeseen kuulumattomat aineet tai esineet, kuten esim. kumikalvolietealtaan aitaus, eivät saa aiheuttaa vaaraa penkereen rakenteelle tai haittaa sen kunnossapidolle tai tarkkailulle. Uusi lietesäiliö tulee olla käyttövalmiina ennen eläinsuojan laajennuksen käyttöönottoa. Lisäksi hakijalla tulee olla hakemukseen liitetyn sopimuksen mukaisesti uusi noin 1 000 m 3 :n etälietesäiliö käytettävissä ennen eläinsuojan laajennuksen käyttöönottoa. Olemassa olevaan lietesäiliöön on asennettava 31.7.2012 mennessä kumikalvon päälle betoninen sekoituslaatta lietteen sekoitusta varten. Avoimet lietesäiliöt Kaikki kiinteällä katteella kattamattomat lietesäiliöt tulee varustaa riittävän tiheällä ja vähintään 1,5 metrin korkuisella suoja-aidalla maasta mitattuna maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja ohjeiden mukaisesti. Lietesäiliöiden lastausalue tulee rakentaa tiivispohjaiseksi esim. betonista tai asfaltista. Olemassa oleva kuivalantala tulee olla varustettu vähintään 0,5 metrin korkuisella ajoluiskalla ja kuivalantalan ulkopuolella tulee olla tiivispohjainen kuormauslaatta esim. betonista tai asfaltista.
10 Lietteen/lannan/virtsan kuljetus- ja levityskaluston pesu tulee suorittaa siten, että pesuvedet otetaan talteen johtamalla ne lietesäiliöön tai muuhun erilliseen umpisäiliöön. Lietteen ja kuivalannan sekä virtsan säilytystilat tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Eläinsuojan WC vedet tulee käsitellä jätevesiasetuksen (20972011) mukaisesti esim. johtamalla ne umpisäiliöön. Eläinsuojan wc- jätevesiä ei saa johtaa lietesäiliöön. 8. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Lietesäiliöiden ja kuivalantalan / virtsasäiliön, polttonestesäiliöiden ja jätehuoltotilojen kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa tai laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. Olemassa olevan lietesäiliön (3 000 m 3 ) salaojaverkoston tarkastuskaivosta on otettava vesinäyte vähintään kahden vuoden välein siten, että näyte otetaan ensimmäisen kerran vuonna 2012. Näytteet tulee ottaa joko sertifioidun näytteenottajan tai henkilön, jolla on siihen koulutus. Näytteestä on määritettävä akkreditoidussa laboratoriossa kokonaistyppi ja ammoniumtyppi sekä sähkönjohtavuus. Tarkkailutulokset on toimitettava tiedoksi Pirkanmaan ELY keskukselle ja Virtain kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle heti niiden valmistuttua. Mikäli vedessä havaitaan kohonneita pitoisuuksia, on syy siihen selvitettävä ja ryhdyttävä tarvittaessa toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi. Uuden rakennettavan kumikalvolietealtaan salaojaverkoston tarkastuskaivosta on otettava vesinäyte vähintään kahden vuoden välein siten, että näyte otetaan ensimmäisen kerran käyttöönottovuotta seuraavana vuotena. Näytteen otossa, raportoinnissa ja analysoinnissa sekä tarkkailutulosten toimittamisessa ja mahdollisesti kohonneita pitoisuuksia todettaessa tulee muutoin noudattaa, mitä edellä on määrätty olemassa olevan lietesäiliön osalta. Lietelannasta/kuivalannasta tulee tehdä lanta-analyysi kokonaistypen, liukoisen typen ja liukoisen fosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. Eläinsuojan toiminnasta tulee pitää kirjaa. Toiminnanharjoittajan tulee raportoida toiminnastaan seuraavat vuositiedot: - eläinten määrä - toiminnassa muodostuva lietteen ja kuivalannan sekä virtsan määrä (m 3 /vuosi) - lietteen/kuivalannan/virtsan toimituspaikat tai vastaanottajat ja ajankohdat - kuolleiden eläinten määrä (kpl/vuosi tai t/vuosi), toimituspaikat ja ajankohdat - lanta-analyysin tulokset - tiedot häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista - selvitys kumikalvolietealtaiden rakenteiden tarkkailusta
11 Toimintaa koskevat tiedot (vuosiraportti) tulee vuosittain helmikuun loppuun mennessä lähettää Pirkanmaan ELY -keskukseen, ellei valvontaviranomainen toisin määrää. Vuosiraportti tulee laatia käyttämällä ensisijaisesti sähköistä järjestelmää (ItellaTYVI järjestelmä, www.tyvi.fi tai vastaava järjestelmä valvontaviranomaisen ohjeen mukaan). RATKAISUN PERUSTELUT Ympäristönsuojelulain 55 :n 3 momentin perusteella lupaviranomainen voi täsmentää lupamääräyksiä tai täydentää lupaa luvassa velvoitetun, lain 43 :n 1 momentin kohdan 5) mukaisen selvityksen perusteella. Selvityksen käsittelyssä noudatetaan soveltuvin osin lupamenettelyä koskevia säännöksiä. Asiassa saatujen selvitysten ja lausuntojen perusteella aluehallintovirasto on katsonut, että hakijoiden hakemuksessa esittämä kumikalvoaltaallisen lietesäiliön suunnittelema vastaa voimassa olevan ympäristölupapäätöksen velvoitetta. Aluehallintovirasto on katsonut tarpeelliseksi täydentää lupamääräystä 1 määräyksillä, jotka koskevat uuden kumikalvolietealtaan rakentamista ja lietteen siirtopumppausten valvontaa sekä lupamääräystä 8 tarkkailuvelvoitteella. Hakemussuunnitelman mukaan eläinsuojassa muodostuvaa lietelantaa on tarkoitus varastoida kumikalvolietealtaassa, jonka seinämävallit tehdään pengertämällä. Näin ollen asiassa tulee sovellettavaksi myös patoturvallisuuslaki, jonka 4 1 mom 3) kohdan mukaan jätepadolla tarkoitetaan patoa, jolla padotetaan terveydelle tai ympäristölle haitallisia tai vaarallisia aineita. Suunnitellusta kumikalvolietealtaan sijoituspaikasta on etäisyyttä lähimpään vesistöön, Vermasjärveen noin 250 300 m. Lupamääräysten yksityiskohtaiset perustelut Lupamääräys 1 Padon eli lietealtaan seinämävallien luokituksen tarkistamiseksi on määrätty toimitettavaksi patoturvallisuusviranomaiselle patoturvallisuutta koskevat asiakirjat. Vaikka patoturvallisuusviranomainen katsoisi, että padosta ei aiheudu vaaraa eikä sitä tarvitse luokitella, se ei vaikuta rakentamisvaiheessa padon rakenteille asetettuihin vaatimuksiin. Lieteallasta ja lietealtaan patoa koskevat määräykset on annettu ympäristön pilaantumisen estämiseksi. Suurten lietealtaiden riskien vähentämiseksi on tarpeellista kiinnittää erityistä huomiota altaan pohja- ja rakentamistöihin, kunnossapitoon ja sekä käyttöön. Salaojaputkiston ja tarkkailukaivojen avulla voidaan varmistaa lietealtaan vesitiiveys. Hakemussuunnitelman mukainen padon luiskien kaltevuus 1:1 on liian jyrkkä, kun altaan reunojen rakentamiseen käytetään täytemaata, joten altaan luiskien kaltevuus on varmistettava geoteknisin laskelmin. Altaan padotuksen maksimipinnankorkeus on määrätty, jotta padon turvavaraksi jää vähintään 30 cm.
12 Altaan käyttöä ja kunnossapitoa koskevat määräykset on annettu valvonnallisista syistä. Toiminnalle myönnetyssä ympäristöluvassa on määrätty, että eläinsuojassa muodostuvaa lietelantaa varten tulee olla vähintään 3 874 m 3 varastointitilavuutta sekä sadevesiä varten tulee varata allaskorkeutta vähintään 300 mm. Aluehallintovirastolle 31.1.2013 toimitetun ja sen täydennyksen mukaan uuden rakennettavan kumikalvolietealtaan laskennallinen tilavuus on noin 1 680 m 3, josta sadevesien laskennallinen osuus on noin 194 m 3. Altaan turvaraja ja sadevesivara huomioon ottaen altaan tehollinen lietetilavuus on noin 1 300 m 3. Aluehallintovirasto on katsonut, että kumikalvolietealtaan luiskien kaltevuudeksi esitetty 1:1 on liian jyrkkä ja altaan luiskia tulee loiventaa. Lisäksi kumikalvolietealtaassa on varattava korkeutta turvarajaa (0,3 m) ja sadevesivaraa (0,3 m) varten. Uuden kumikalvolietealtaan tehollisen tilavuuden supistumisesta huolimatta eläinsuojassa muodostuvan lietelannan osalta 12 kuukauden varastointitilavuusvaatimus täyttyy, kun otetaan huomioon olemassa oleva varastointitilavuus, rakennettava varastointitilavuus ja etäsäiliö. Lupamääräys 8 Tarkkailemalla säännöllisesti lantalarakenteita ja muita varastotiloja voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin mahdollisten vuotojen ilmaannuttua. Toiminnasta on edellytetty pidettävän vuosittaista kirjanpitoa valvonnan varmistamiseksi. VASTAUS LAUSUNNOISSA JA MUISTUTUKSISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Vastaus lausunnoissa esitettyyn Aluehallintovirasto on ottanut huomioon Pirkanmaan ELY- keskuksen ja Kainuun ELY-keskuksen lausunnon lupamääräyksien 1 ja 8 täydennyksistä ilmenevällä tavalla. Vastaus hakijoitten vastineeseen Aluehallintovirasto viittaa lupamääräyksen 1 perusteluihin siltä osin kuin ne koskevat altaan penkereiden sisäluiskan kaltevuusvaatimusta. Aluehallintovirasto on määrännyt toimitettavaksi patoturvallisuusviranomaiselle ennen rakentamista padon suunnitelmat, jossa on otettu huomioon tässä luvassa annetut määräykset. Lisäksi hakijan tulee toimittaa valvojalle tiedoksi rakennepiirrokset toteutetusta kumikalvolietealtaasta. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämän päätöksen mukaista toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin tämä lupapäätös on lainvoimainen. (YSL 100 ) SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 4, 5, 41, 43, 55, 100 :t Ympäristönsuojeluasetus 1 ja 5 :t Patoturvallisuuslaki 9, 11, 15, 16, 24 :t Valtion maksuperustelaki
13 Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1572/2011) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tästä päätöksestä peritään maksua 700 euroa. Lasku lähetetään myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan ympäristöluvan käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Maksu perustuu asian käsittelystä aiheutuneisiin kustannuksiin eli 50 euroa kultakin asian käsittelyyn kuluneelta tunnilta asetuksen 1145/2011 liitteenä olevan maksutaulukon kohdan muun ympäristölupa-asian käsittely mukaisesti. Asian käsittelyyn on kulunut 14 h. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla Virtain kaupungin ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisella ilmoitustaululla. JAKELU Päätös Tiedoksi Jouni ja Mari Pirttiniemi Pirttiniementie 96 34800 Virrat Virtain kaupunginhallitus Virtain kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Patoturvallisuusviranomainen / Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti)
14 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LIITTEET Valitusosoitus Asemapiirros Mikaela Rudnäs Kaija Kuivasniemi Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Mikaela Rudnäs ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Kaija Kuivasniemi.
VALITUSOSOITUS LIITE 1 Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 22.5.2013. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Wolffintie 35, Vaasa postiosoite: PL 200, 65101 Vaasa puhelin: 0295 018 450 telekopio: 06-317 4817 sähköposti: kirjaamo.lansi@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä
ASEMAPIIRROS LIITE 2