Samankaltaiset tiedostot
PURO Osahanke 3. Elintoimintoihin perustuvat mallit: Tavoitteet. PipeQual-mallin kehittäminen. PipeQual-mallin soveltaminen

Laatua kuvaavien kasvumallien kehittäminen. Annikki Mäkelä, Anu Kantola, Harri Mäkinen HY Metsäekologian laitos, Metla

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen

Harvennusten vaikutus puuston kasvupotentiaaliin hiilitaseen perusteella

Suunnitelma taimikon kasvu- ja rakennemallien kehittämiseksi

Metsän kasvu eri hoitovaihtoehdoissa Annikki Mäkelä Ympäristötiedon foorum

PURO Puuraaka-aineen määrän ja laadun optimointi metsänkasvatuksessa ja teollisuuden prosesseissa

PURO - Puuraaka-aineen määrän ja laadun optimointi metsänkasvatuksessa ja teollisuuden prosesseissa

Motti-ohjelmisto: metsikön kehityksen simulointi

Ympäristötekijöiden vaikutus puun ja puukuitujen ominaisuuksiin

PURO - Puuraaka-aineen määrän ja laadun optimointi metsänkasvatuksessa ja teollisuuden prosesseissa

Viime vuosina rungon sisäisen laadun tutkimusedellytykset

PURO Puuraaka-aineen määrän ja laadun optimointi metsänkasvatuksessa ja teollisuuden prosesseissa. Annikki Mäkelä HY Metsäekologian laitos

PuMe II -metsäopetusohjelmisto. Käyttöohje

Ravinteisuuden vaikutus kasvupotentiaaliin muuttuvassa ilmastossa Annikki Mäkelä Mikko Peltoniemi, Tuomo Kalliokoski

Männyn laaturajojen integrointi runkokäyrän ennustamisessa. Laura Koskela Tampereen yliopisto

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Kehittyvä puun mallinnus ja laskenta

KUUSEN OMINAISUUSPOTENTIAALI

Taimikonhoidon vaikutus. Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun

Suomalainen ja ruotsalainen mänty rakennuspuusepän-, sisustus- ja huonekalutuotteiden raaka-aineena

Taimikon kehityksen ja käsittelyiden simulointi

Kaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia.

Tervasroso. Risto Jalkanen. Luonnonvarakeskus. Rovaniemi. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus. Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi

Dynamiikkaa ja optimointia metsän kasvussa ja kasvatuksessa Annikki Mäkelä Hans Blombergin oppilaat Brändö

Suomalaisen sahateollisuuden kilpailukyvyn

Energiapuun mittaus ja kosteus

Laatumäntyä erirakenteiskasvatuksella koesuunnitelma ja toteutus

Tree map system in harvester

Etsi Siidan alakerran retkeilynäyttelyn kartasta vastaavat rajat. Vertaa niitä omiin havaintoihisi:

Lauri Korhonen. Kärkihankkeen latvusmittaukset

Kehittyvien satelliittiaineistojen mahdollisuudet

Kuusen kasvu muuttuvassa ilmastossa

Tuhkalannoituksen vaikutukset puuston kasvuun sekä hiilivarastoon turve- ja kivennäismailla

Kierrätysmateriaalipohjaisten lannoitevalmisteiden metsätalouskäyttö

OULUN YLIOPISTO, BIOLOGIAN LAITOS Puututkimus

Puu luovuttaa (desorptio) ilmaan kosteutta ja sitoo (adsorptio) ilmasta kosteutta.

Trestima Oy Puuston mittauksia

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö

Laserkeilauspohjaiset laskentasovellukset

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Jättiläiskuusi RAINER. Isi, eikö sinunkaan kätesi ylettyneet ympäri? kysyi 3-vuotias Eino halatessaan 100-vuotiasta Raineria.

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

Ajankohtaista ja näkymiä energiapuun mittauksessa

Puun kasvu ja runkomuodon muutokset

Vaihtoehtoisia malleja puuston kokojakauman muodostamiseen

Tilastolliset mallit hakkuukoneen katkonnan ohjauksessa. Tapio Nummi Tampereen yliopisto

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus

Pystypuusta lattialankuksi

Laskennallinen menetelmä puun biomassan ja oksien kokojakauman määrittämiseen laserkeilausdatasta

Metsien hoidolla tuulituhojen torjuntaan

Luennon 2 oppimistavoitteet RUNGON RAKENNE PUU. Elävä puu ja puuaineksen muodostuminen. Puu Puun rakenne ja kemia

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

WISA -Spruce Kuusivanerin pintalaadut

KUITUPUUN KESKUSKIINTOMITTAUKSEN FUNKTIOINTI

40VUOTISJUHLARETKEILY

Havaintoja ja tuloksia kuusikokeiden korovaurioista

Trestima Oy Puuston mittauksia

Laserkeilauksella kattavaa tietoa kaupunkimetsistä

Kasvu- ja tuotostutkimus. Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys. Luontaisten kasvutekijöiden vaikutukset. Männikköä karulla rämeellä

Metsitettyjen peltojen hiilivarasto ja sen muutos metsän kehityksen myötä Jyrki Hytönen, Antti Wall, Carl Johan Westman

Muuttuvan ympäristön vaikutusten

Ektomykorritsalliset lyhytjuuret ja kasvupaikan sekä puuston ominaisuudet kuusikoissa ja männiköissä

Puusolut ja solukot. Puu Puun rakenne ja kemia 2007 Henna Sundqvist, VTT

Puukaupan uudet tuulet - rungonosahinnoittelu. Jori Uusitalo Metla

Yhdistelmäkoneen ja yksioteharvesteriketjun. ensiharvennuksilla

Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus

23312 Katupuut. InfraRYL / TK242/TR7, Päivitys /KM 1 JULKAISTAAN

MARV Metsikkökoealaharjoitus Aluepohjaiset laserpiirteet puustotunnusten selittäjinä. Ruuduille lasketut puustotunnukset:

7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA. Arno Tuovinen

Ympäristön aktiivinen kaukokartoitus laserkeilaimella: tutkittua ja tulevaisuutta

Prosessimallit ja metsäsuunnittelu: kokeellisen ja teoriapohjaisen tiedon yhdistäminen kasvu- ja tuotosmalleissa

Harvennuspuun raaka-aineominaisuudet ja puutuotemahdollisuudet

Putkilokasveilla juuret ottavat veden. Sammalet ottavat vettä koko pinnallaan.

KUITUPUUN PINO- MITTAUS

As Oy Mäkärä Hakamaankuja 1

Vaiheittaiset ohjeet Majan rakentaminen puuhun

Herneen kasvatus eri olosuhteissa

on radan suuntaiseen komponentti eli tangenttikomponentti ja on radan kaarevuuskeskipisteeseen osoittavaan komponentti. (ks. kuva 1).

Spatiaalinen metsää kuvaava malli ja sen soveltaminen metsäninventointiin

Väljennyshakkuu männyn luontaisessa uudistamisessa

Lahon aste Yhteensä Pysty- Maa- Yhteensä Pysty- Maa-

Eri metsänhoitomenetelmien rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä

TAIMIKON KÄSITTELYN AJOITUKSEN VAIKUTUS TYÖN AJANMENEKKIIN

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Metsikkötason optimointi metsäsuunnittelussa, esimerkkinä SMA

Satomalleista metsän tuoton optimointiin ja käsittelysuosituksiin

Mitä jalostushyödyistä tiedetään - ja mitä ei

Taimettuminen ja taimikon hoito männyn luontaisessa uudistamisessa Eero Kubin ja Reijo Seppänen Metsäntutkimuslaitos Oulu

Lineaarialgebra MATH.1040 / voima

Energiapuukauppa. Energiapuukauppaa käydään pitkälti samoin periaattein kuin ainespuukauppaakin, mutta eroavaisuuksiakin on

Kangasmaiden lannoitus

Mikä on taimikonhoidon laadun taso?

KATSAUS METSATEHON J A J U 0 N T 0 T R A K T 0 R E I L L A 18/ MONIT OIMIKONEm'

Lahopuu ja sen lisääminen metsiin Yksi merkittävin ero luonnonmetsien ja talousmetsien välillä on lahopuun määrässä.

Taimikonhoidon menetelmien kehittäminen -tutkimushanke. Sauli Valkonen Metla Vantaa

Transkriptio:

PURO Osahanke 3 Annikki Mäkelä, HY Anu Kantola Harri Mäkinen Edistyminen -mallin adaptointi kuuselle mittaukset kuusen yleisestä rakenteesta, kilpailun vaikutus siihen Anu Kantola kuusen oksamittaukset ja oksamallit Harri Mäkinen ym. kuusen metaboliset parametrit fotosynteesi, hengitys, varjostusominaisuudet kirjallisuudesta yhdistäminen ja kalibrointi käytössä Nynäsin aineisto, josta myös latvusrajapohjapintaalan mittauksia versio 2 valmis

Metsän kasvu ja puiden kilpailu Mallin periaatteita: kasvu seuraa nettofotosynteesistä ja sen jakautumisesta puut ovat sopeutuneet valo- ja ravinneoloihin siten, että metsikön kokonaiskasvu on lähes verrannollista lehtipinta-alaan sopeutuminen rakenneominaisuuksien kautta juuri-versosuhde, latvusraja, lehtien ominaispinta-ala kilpailu resursseista tilan kautta (vrt itseharvenemisen - 3/2 malli!) Metsän kasvu ja puiden kilpailu 1 2 3

Metsän kasvu ja puiden kilpailu Latvusrajan nousu on puun responssi vähenevään kasvutilaan ja resursseihin Johtaa allokaation muutoksiin => pienemmät kuolevat Kilpailu on tasapainoilua kasvutilan saamisen ja koko metsän ahtauden välillä! Puulajit eroavat toisistaan Puiden rakenne Malli perustuu puun rakenteessa havaittuihin säännönmukaisuuksiin Etsitään rakennepiirteitä jotka säilyvät (likimain) riippumatta käsittelystä, iästä, jne vrt. Anun esitys => johdetaan rakenteen dynamiikka

Neulasista ja latvuksen noususta rungon muotoon ja oksiin Assumptions Foliage: W fi = f (x) Active pipes: A Bi = a B (x) W fi A Si = a S (x) Σ W fi Disused pipes : - decreasing foliage in whorl - increasing age From growth model: New height New crown base New foliage mass Heartwood : - 1.% of sapwood turns into heartwood each year Neulasista ja latvuksen noususta rungon muotoon AS (cm 2 ) WF (kg). 4. 3. 2. 1.. 1 2 3 L C (m) 8 6 4 2 Height (m) 3 3 2 2 1 1 2 4 6 8 1 12 Age (years) 1 2 3 L C (m) Spruce (Kantola and Mäkelä 23)

Latvuksen neulasjakauma neulasjakauman muoto riippuu latvuksen koosta: 2v, 6m 6 v, 2 m 6 26 24 22 4 2 3 18 2 16 14 1 12.E+.E- 1.E-4 1.E-4 2.E-4 2.E-4 3.E-4 3.E-4 4.E-4 1.E+ 2.E-4 4.E-4 6.E-4 8.E-4 1.E-3 1.2E-3 Puiden rakenne keskeisiä vakioita ja sääntöjä: mantopuun ja yläpuolisen neulasmassan suhde neulasten määrä latvuksen pituuden / leveyden mukaan neulasmassan jakautuminen latvuksen pituuden yli oksien pituus yläpuolisen latvan pituuden funktiona puuaineen keskitiheydet eri osissa

Oksat Kuusen oksien ominaisuudet implementoitu (Mäkinen et al. 2, Metlan raportti) syntyvien oksien lukumäärä oksien kokojakauma oksien kuoleminen elävän latvan sisällä oksakulma ja sen kehitys oksien karsiutuminen elävän latvan alla Tuloksia: metsikkötaso (Nynäs) Dominant height (m) 3 2 2 1 1 3 3 4 4 6 6 7 3 2 2 1 1 3 3 4 4 6 6 7 Stand volume (m 3 ha -1 ) Stand volume (m 3 ha -1 ) 7 7 6 6 4 4 3 2 1 3 2 1 3 3 4 4 6 6 7 3 3 4 4 6 6 7

Tuloksia: metsikkötaso (Nynäs) Stand basal area (m 2 ha -1 ) Stand basal area (m 2 ha -1 ) 6 6 4 4 3 3 2 1 3 3 4 4 6 6 7 2 1 3 3 4 4 6 6 7 Stocking (ha -1 ) 4 3 3 2 2 1 1 3 3 4 4 6 6 7 Tuloksia: metsikkötaso (Nynäs) Crown ratio Crown ratio.8.8.7.7.6.6...4.4.3.2.1 3 3 4 4 6 6 7.3.2.1 3 3 4 4 6 6 7 Basal area at crown base Basal area at crown base (m 2 ha -1 ) (m 2 ha -1 ) 3 3 2 2 2 2 1 1 1 1 3 3 4 4 6 6 7 3 3 4 4 6 6 7

Tuloksia: rungot 8-v valtapuu, kiehkuran keskioksa Oksan paksuus, cm 4 3. 3 2. 2 1. 1. 1 1 2 2 3 3 Kiehkuran korkeus, m Tiheä Harvennettu 8-v valtapuu, kiehkuran paksuin oksa Oksan paksuus, cm 4. 4 3. 3 2. 2 1. 1. 1 1 2 2 3 3 Kiehkuran korkeus, m Tiheä Harvennettu Tuloksia: rungot 8-v valtapuu 3.E-1 2.E-1 2.E-1 1.E-1 1.E-1 Tiheä Harvennettu.E-2.E+ 1 1 2 2 3 3

Jatkotyöt Seuraavaan kokoukseen mennessä runkojen testaus kuusiaineistoa vasten, kun metsikön kehitys kalibroitu aloitetaan ominaisuusmallien liittäminen kasvumalliin Myöhemmin metsikön kehitys alueellisella tasolla () oksikkuus- ja ominaisuusmallien testaus sovellukset