KIRJALLINEN KYSYMYS 337/2008 vp Ylimääräisen opintotuen myöhästyneestä takaisinmaksusta perittävän koron alentaminen Eduskunnan puhemiehelle Opiskelijat maksavat ylimääräisiä opintotukiaan takaisin vuosi vuodelta enemmän. Tänä vuonna opintotukia perittiin takaisin yhteensä lähes 42 000 opiskelijalta. Vuonna 2006 vastaava luku oli 32 000 ja sitä edeltävänä vuonna 27 000. Opintotukensa palautti tänä vuonna vapaaehtoisesti yli 31 000 opiskelijaa ja vuonna 2006 hieman yli 27 000 opiskelijaa. Samanaikaisesti yhä useampi opiskelija tekee töitä opintojensa ohella. Yksi hankkii lisätienestiä korkeitten asumis- ja elinkustannusten kattamiseen ja toinen kerätäkseen työkokemusta opintojen ohessa. Mikäli opiskelija ei määräaikaan mennessä maksa ylimääräisiä opintotukiaan, joutuu hän maksamaan summalle 15 %:n korkoa. Ylimääräistä opintotukea on se summa, joka ylittää säädetyn tulorajan jälkeen nostetut opintotuet. Järjestelmä rankaisee niitä, jotka haluavat tienata hieman itse ja kartuttaa työkokemusta. Opintotukien takaisinmaksu tuskin nopeuttaa opintojen suorittamista, sillä jostain täytyy löytää rahat nostetun ylimääräisen opintotuen kertamaksuun. On väärin, että valtio kurittaa yhtä sen vähävaraisimmista väestöryhmistä perimällä moisia korkoja ylimääräisen opintotuen takaisinmaksun myöhästyessä. Näin tehdessään valtio toimii koronkiskurina yksityisten pikavippiyritysten tapaan. Näistä toinen on hyväksyttävää ja ei muuten kuin korkojen kannalta verrattavissa edelliseen. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Aikooko hallitus tarttua ongelmaan ja alentaa tuntuvasti ylimääräisen opintotuen myöhästyneen takaisinmaksun korkoa? Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 2008 Tuulikki Ukkola /kok Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Tuulikki Ukkolan /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 337/2008 vp: Aikooko hallitus tarttua ongelmaan ja alentaa tuntuvasti ylimääräisen opintotuen myöhästyneen takaisinmaksun korkoa? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Opintotukilain (65/1994) mukaisen opintotuen yhtenä myöntämisperusteena on taloudellisen tuen tarve, jota harkittaessa otetaan huomioon hakijan omat tulot. Opiskelijalla voi olla tuloja kutakin tuellista kuukautta kohden 660 euroa ja jokaista tuetonta kuukautta kohden 1 970 euroa. Näiden tulorajojen perusteella lasketaan vuodelle nk. vapaa tulo, jonka opiskelija voi ansaita menettämättä tukeaan. Opintojen aloitusvuonna ennen opintojen aloittamiskuukautta tai tutkinnon suorittamisvuonna tutkinnon suorittamiskuukauden jälkeen ansaittujen tulojen perusteella tukea ei kuitenkaan peritä takaisin. Opintolainaa ei peritä koskaan tulojen vuoksi takaisin. Opintotukilain mukaan opiskelijan itsensä vastuulla on huolehtia siitä, että vuositulo ei ylitä vapaata tuloa. Menettely on opiskelijan kannalta joustava, koska opiskelija voi vaikuttaa nk. vapaaseen vuosituloon itse jättämällä nostamatta tukea, peruuttamalla tukea tai palauttamalla tukea joko tukivuoden aikana tai jälkikäteen tukivuotta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Jos opiskelija palauttaa liikaa maksetun tuen, hän välttyy takaisinperinnältä ja takaisinperittävän tuen 15 prosentin korotukselta. Tulovalvonta tehdään verotuksen valmistuttua. Jos valvonnassa osoittautuu, että opiskelijan tulot ylittävät tukikuukausien määrään perustuvan vuositulorajan, peritään liikaa maksettu tuki takaisin. Opiskelija voi neuvotella Kansaneläkelaitoksen kanssa liikaa maksetun tuen takaisinmaksamisaikatulusta. Jos opiskelija valittaa Kansaneläkelaitoksen takaisinperintäpäätöksestä, se voidaan panna täytäntöön vasta kun muutoksenhakulautakunnan tai viime kädessä vakuutusoikeuden päätös on lainvoimainen. Opintotukilain 27 :n mukaan opiskelijan omien tulojen perusteella takaisinperittäväksi määrätyn opintorahan ja asumislisän määrää korotetaan 15 prosentilla. Korotus on kertaluonteinen, eikä takaisinperittävälle summalle kerry muuta korkoa. Korotuksen tarkoituksena on osaltaan ohjata opiskelijaa seuraamaan tulojaan ja palauttamaan liikaa saatu tuki määräaikaan mennessä, jolloin opiskelijalle ei tule korotusta maksettavaksi. Korotus on kohtuullinen, kun otetaan huomioon se, että takaisinperintä tapahtuu useimmiten vasta noin kahden vuoden kuluttua tuen maksamisesta, eikä takaisinperinnästä aiheudu muita kuluja vaikka sen maksaisi takaisin useassa erässä. Vakuudettoman pankkilainan todelliset vuosikorot ovat varsin korkeita, noin 10 19 prosenttia. Korkolain (340/2002) mukainen viivästyskorko on 11 prosenttia. Jos korotuksen sijaan takaisinperittävälle tuelle määrättäisiin korko, monimutkaistuisi järjestelmä nykyisestään sekä toimeenpanon että opiskelijan kannalta. Jos korko juoksisi koko ajan, aiheutuisi tästä muutoksesta lisäkustannuksia erityisesti niille, joilla ei ole mahdollisuutta maksaa perittävää määrää heti tai lyhyessä ajassa. Hallitus katsoo, että on edelleenkin perusteltua periä liikaa maksettu opintotuki nykyisen 2
Ministerin vastaus KK 337/2008 vp Tuulikki Ukkola /kok mallin mukaisesti. Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää laissa säädettyä korotusta alemmasta korotuksesta. Jos korotus olisi 15 prosentin sijasta 10 prosenttia, aiheutuisi tästä vuositasolla menoja noin 1 miljoonaa euroa. Nykyisen järjestelmän merkittävin etu on siinä, että järjestelmä on kaikille tuensaajille tasapuolinen, eikä sitä voi käyttää väärin, eikä opiskelijalta jää yleensä etuutta saamatta. Opiskelijan omia tulorajoja korotettiin 30 prosenttia 1.1.2008 lukien hallitusohjelman edellyttämällä tavalla. Vuositulon ylittäessä enintään 170 euroa, liikaa maksettua tukea ei kuitenkaan peritä takaisin. Myös tätä rajaa korotettiin 30 prosentilla 220 euroon. Nämä muutokset tulevat lieventämään merkittävästi opiskelijan omiin tuloihin perustuvaa opintotuen tarveharkintaa. Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 2008 Kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 337/2008 rd undertecknat av riksdagsledamot Tuulikki Ukkola /saml: Ämnar regeringen ta itu med problemet och kännbart sänka räntan på försenad återbetalning av extra studiestöd? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Behovet av ekonomiskt stöd är ett av kriterierna när studiestöd beviljas enligt lagen om studiestöd (65/1994). Vid prövning av behovet beaktas också sökandens egna inkomster. Studerande får ha 660 euro i inkomster för varje månad som de får studiestöd och 1 970 euro för varje månad som de inte får stöd. Utifrån dessa inkomstgränser räknas för hela året ett så kallat fribelopp ut som de studerande får ha utan att gå miste om studiestödet. Stödet kan ändå inte återkrävas på grundval av inkomster som de studerande har under månaderna före den månad då studierna börjar det första studieåret eller månaderna efter den månad de har avlagt examen under examensåret. Studielån återkrävs aldrig på grund av inkomster. Enligt lagen om studiestöd är det de studerande själva som ska se till att den årliga inkomsten inte är högre än fribeloppet. Sett ur de studerandes synvinkel är det ett flexibelt system eftersom de själva kan påverka det årliga så kallade fribeloppet genom att inte ta ut något studiestöd, annullera sitt studiestöd eller återbetala studiestödet antingen under stödåret eller i efterskott senast i mars efter stödåret. Om en studerande återbetalar den överskjutande delen undviker han eller hon återkrav och 15 procents förhöjning på det återkrävda beloppet. Inkomsterna kontrolleras efter slutförd beskattning. Om det visar sig att en studerandes inkomster är högre än den årliga gränsen för stödmånaderna återkrävs den del av stödet som har betalats ut till för stort belopp. De studerande kan förhandla med Folkpensionsanstalten om tidpunkterna för återbetalningen. Om en studerande överklagar Folkpensionsanstaltens beslut om återkrav kan återkravet verkställas först när besvärsnämndens beslut och i sista hand försäkringsdomstolens beslut har vunnit laga kraft. Enligt 27 i lagen om studiestöd höjs det studiepennings- och bostadstilläggsbelopp som ska återkrävas på grundval av den studerandes egna inkomster med 15 procent. Förhöjningen är av engångskaraktär och det tas inte ut någon annan ränta på beloppet. Syftet är att få de studerande att betala tillbaka det överskjutande beloppet inom utsatt tid för att de inte ska behöva betala någon förhöjning. Förhöjningen är skälig om man tar hänsyn till att återkravet för det mesta sker först ungefär två år efter att studiestödet har betalats ut och de studerande inte drabbas av andra kostnader även om de betalar tillbaka beloppet i flera delbetalningar. De effektiva årsräntorna på banklån utan säkerhet är mycket höga, cirka 10 19 procent. Enligt räntelagen (340/2002) är dröjsmålsräntan 11 procent. Systemet skulle bli betydligt mer komplicerat när det gäller både verkställighet och de studerandes situation om förhöjningen ändrades till ränta. Om ränta löper hela tiden på beloppet drabbas framför allt de studerande som inte kan betala tillbaka beloppet genast eller inom en kort tid av extra kostnader. Regeringen anser att det fortfarande är motiverat att återkräva överbetalda belopp av studiestöd enligt den nuvarande modellen med förhöj- 4
Ministerns svar KK 337/2008 vp Tuulikki Ukkola /kok ning. Genom förordning av statsrådet kan det föreskrivas om lägre förhöjning än i lagen. Om förhöjningen sänks från 15 till 10 procent uppgår de årliga kostnaderna till cirka en miljon euro. Den största fördelen är att systemet behandlar alla studerande lika och att det inte kan missbrukas. Det nuvarande förfarandet garanterar som regel att de studerande inte går miste om sina förmåner. Från och med den 1 januari 2008 höjdes inkomstgränserna för studerande med 30 procent i överensstämmelse med regeringsprogrammet. När den årliga inkomsten överskrids med högst 170 euro återkrävs inte den överskjutande delen av studiestödet. Också den gränsen höjdes med 30 procent till 220 euro. Tack vare ändringarna blir behovsprövningen av studiestödet utifrån de studerandes egna inkomster betydligt lindrigare. Helsingfors den 20 maj 2008 Kultur- och idrottsminister Stefan Wallin 5