Vuoden 2006 liikuntateko oli Rautatientorille

Toimintakertomus 2006

Liikuntajohtajan katsaus Elämyksellisiä liikuntapaikkoja ja liikunnan riemua Vuoden 2006 liikuntateko oli Rautatientorille noussut uusi tekojäärata Jääpuisto. Liikuntavirasto toteutti vihdoin pitkään muhineen hankkeen rakentaessaan uuden tekojään Helsingin ydinkeskustaan. Hanke oli ennennäkemätön Suomessa ja sen virastolle mukanaan tuomaa imagovoittoa ei voi euroissa mitata. Mikä tärkeintä, tämä elämyksellinen liikuntapaikka otettiin kuntalaisten keskuudessa heti upeasti vastaan. Kävijöitä kertyi vuoden loppuun mennessä noin 30 000, puhumattakaan ohikulkijoista ja uteliaista vierestä seuraajista, jotka eivät vielä luistimille uskaltautuneet. Hankkeen yksi mielenkiintoisimpia puolia on kunnallisen toimijan ja kaupallisen yrityksen välinen yhteistyö, joka on tuonut jääradalle paljon uutta sisältöä. Vuokralaisemme on neuvotellut yhteistyösopimuksia eri yritysten kanssa, ja näin on pystytty toteuttamaan erilaisia ohjelmasisältöjä radan käyttäjien riemuksi. Jääpuistossa on aerobicattu, kuunneltu konsertteja, tehty tvohjelmia ja jopa yksi maailmanennätys. Tärkeintä on kuitenkin ollut kuntalaisten kokema liikunnan riemu. Muidenkin lajien harrastajia hemmoteltiin. Liikunta-, nuoriso- ja rakennusviraston yhteishankkeena valmistui Helsingin kahdeskymmenes ulkoskeittipaikka, Eläintarhan Micropolis. Rullalaudan käytön taitavat ottivat paikan heti omakseen. Muille kaupunkilaisille Micropo- lis näyttäytyy toimivana virkistysalueena ja ympäristötaideteoksena. Kesä oli liikuntaviraston toiminnan kannalta hieno. Upeiden säiden ansiosta kävijäennätyksiä tehtailtiin kaikissa liikuntapaikoissa, uimarannoilla ja maauimaloissa. Kesän yhteistyötapahtumatkin sujuivat moitteettomasti. Kentät olivat tapahtumahetkillä loistavassa kunnossa, vaikka kuiva kesä rasittikin erityisesti nurmikenttiä. Kiitos tästä kuuluu viraston osaavalle kenttähenkilökunnalle. Osaamisella rakennetaan edelleenkin liikuntaviraston menestystä. Henkilöstö, liikuntajohtaja mukaan lukien, on osallistunut aktiivisesti tarjottuihin oppimistilaisuuksiin niin esimiesvalmennuksiin kuin liikuntapaikkamestarinkin erikoisammattitutkinnon suorittamiseen. Liikuntapaikanhoitajan oppisopimuskoulutusta olemme toteuttaneet jo kymmenen vuoden ajan ja tätäkin kautta turvaamme tulevaisuutta. Vuonna 2006 valmistui yksi ryhmä ja uusi aloitti opiskelunsa. K u v a E e r o L i e s i m a a Liikuntatoimen tulotavoite ylittyi noin 750 000 euroa. Lisäksi menoissa säästettiin noin 700 000 euroa. Siten liikuntaviraston toimintakate on yli 1 400 000 euroa parempi kuin varsinainen toimintakatetavoite. Vuosi oli liikuntavirastolle siis taloudellisen tuloksenkin kannalta loistava. Olemme jatkossakin tärkeä osa kaupungin hyvinvointitarjontaa. On kunnia-asia olla mukana parantamassa helsinkiläisten elämisen laatua ja toimintakykyä. Elämyksiä ja energiaa liikuntaviraston puolesta Anssi Rauramo liikuntajohtaja Sisällysluettelo Liikuntajohtajan katsaus.............. 2 Liikuntatoimen organisaatio 2006....... 3 Liikuntalautakunta 2006.............. 4 Liikuntalaitospalvelut................ 6 Liikunnanohjauspalvelut.............. 8 Ulkoliikuntapalvelut................. 10 Merelliset palvelut................... 12 Helsinki liikkuu 2005 2006 -tutkimus... 14 Ympäristötavoitteiden toteutuminen.... 16 Henkilöstö ja hallintopalvelut.......... 17 Viraston talous...................... 18 Kehittämisyksikön palvelut............ 22 Resumé........................... 24 Summary......................... 26 Liitetaulukot...................... 28 Toiminta-ajatus Helsinkiläisten elämisen laadun ja toimintakykyisyyden parantaminen liikunnan keinoin. Helsingin kaupungin liikuntavirasto 2 Toimintakertomus 2006

Helsingin kaupungin liikuntatoimen organisaatio Liikuntalautakunta puheenjohtaja Arno Stam Liikuntavirasto liikuntajohtaja Anssi Rauramo K u v a A n t e r o A a l t o n e n Kehittämisyksikkö Hallinto-osasto Liikuntalaitososasto Ulkoliikuntaosasto Merellinen osasto Liikunnanohjausosasto Tekninen yksikkö osastopäällikkö osastopäällikkö osastopäällikkö osastopäällikkö Turo Saarinen osastopäällikkö, vs. Viestintäyksikkö Pekka Alho Petteri Huurre Kari Alajääski Merelliset ulkoilupuistot, - saaret ja - alueet Maria Nyström Tietotekniikkayksikkö Hallintoyksikkö Liikuntalaitokset Ulkoliikuntapaikat Uimarannat Liikunnanohjaus Talousyksikkö Maauimalat Ulkoilualueet Venesatamat Kalastus Lähiöliikunta Henkilöstöyksikkö Ulkoilureitit Rastilan leirintäalue Henkilöstöliikunta Helsingin kaupungin liikuntavirasto 3 Toimintakertomus 2006

Lähes kaikki aikuisista helsinkiläisistä, eli 97 prosenttia, ilmoittaa harrastavansa liikuntaa. Tämä liikuntalautakuntaa rohkaiseva tieto ilmenee valtakunnallisen liikuntatutkimuksen Helsinki-osuudesta. Tutkimus vahvistaa suuntausta, jonka mukaan Helsingissä ollaan liikunnallisempia kuin valtakunnassa keskimäärin. Tämä edellyttää liikuntapalveluissa mahdollisimman hyvää kysynnän ja tarjonnan kohtaamista. Liikuntalautakunta on pyrkinyt vastaamaan tähän haasteeseen vuoden 2006 toiminnallaan. Viime vuosien tiukka budjettitalous on aikaansaanut yhteistyötarpeen lisääntymisen järjestöjen ja muiden liikuntapalveluiden tuottajien kanssa. Edellä mainitun tutkimuksen mukaan jalkapallo on lasten ja nuorten keskuudessa ylivoimaisesti suosituin laji. Tästä johtuen jalkapallo oli vahvasti esillä yhteishankkeissa. Päätöksiä tehtiin juniorijalkapallon halleista Myllypuroon ja Käpylään, sekä lämmitettävistä tekonurmista Oulunkylään ja Tapanilaan. Lautakunnan päätökset liittyivät maa-alueiden varauksiin, vuokrauksiin ja lainoituksiin. Kaikkien hankkeiden takana olivat joko paikalliset urheiluseurat tai niiden ympärille perustetut yhtiöt. Palloliiton Helsingin piiri palkitsi aktiivisuutemme vuoden olosuhteiden kehittäjän diplomilla. Liikuntapoliittisen ohjelman keskeinen kehittämishanke, kattava tekojäärataverkosto eteni jälleen pienen tauon jälkeen. Rautatienorin siirrettävän tekojääradan hankesuunnitelma hyväksyttiin ja rakennustyön tilaamispäätös tehtiin. Paljon ennakkopolemiikkia herättänyt Jääpuisto avattiin marraskuussa ja se saavutti suuren yleisön suosion. Liikuntalautakunta puheenjohtajan katsaus Hyvä palvelutarjonta sai helsinkiläiset liikkumaan Sisäliikuntapaikkarakentamisessa pitkään esillä ollut ja kustannusongelmien takia siirtynyt Latokartanon liikuntahallihanke nytkähti eteenpäin. Lautakunta hyväksyi hankesuunnitelman nyt maanpäällisenä vaihtoehtona. Samalla päätettiin rahoituksesta vuosille 2007 2008. Lausunnolla olleella Ruskeasuon bussivarikon uudistuksella turvataan salibandykeskustoiminnan jatkuminen. Ulkoliikuntaan liittyvää rakentamista oli Kallion kentän katsomon hankesuunnitelma ja rakennustyön tilaaminen, samoin kuin Meilahden pesäpallokentän peruskorjauksen hankepäätökset. Helsinkiä merellisenä kaupunkina pyrittiin kehittämään Vuosaaren Aurinkolahden yleissuunnitelman hyväksymisellä. Samaan kokonaisuuteen kuu- Liikuntalautakunnan jäsenet vuonna 2006 Varsinaiset jäsenet Puolue Henkilökohtaiset varajäsenet Stam Arno, puheenjohtaja SDP Virkkunen Heikki Karu Heikki, varapuheenjohtaja KOK Lohimäki Aku Lanamäki Antti KOK Keto Pihla Sydänmaa Johanna KOK Kalske Marianne Hämäläinen-Bister Riitta SDP Mäki Johanna Väkiparta Satu Vihreät Björs Marko Marno Juuso Vihreät Etelävuori Pirkko Haaja Ilpo Vasemmistoliitto Havia Outi Savolainen Terttu Keskusta Anttinen Pekka Kaupunginhallituksen edustaja Varajäsen Näre Sari Vihreät Helistö Kimmo Helsingin kaupungin liikuntavirasto 4 Toimintakertomus 2006 lui myös maa-alueen varaaminen alueen venekerholle paviljongin rakentamiseksi vapaa-ajan ulkoilua ja veneilyä palvelemaan. Aurinkolahti sai arvostusta osakseen, kun sille myönnettiin Kuntatekniikan saavutukset 2006 palkinto. Kalastusharrastusta palveli maa-alueen varaus Suomenlahden Uistelijoille vapaa-ajan kalastuskeskuksen suunnitteluun Vuosaarenlahden venesatama-alueella. Kasvava golfin harrastus oli esillä Paloheinän jokamiesgolfkentän laajennusta koskevasta asemakaavamuutoksesta annetussa myönteisessä lausunnossa. Myönteinen kanta otettiin myös maaalueen varaukseen yksityisestä golfpainotteisesta liikuntahallista Vuosaareen. Ohjatusta liikunnasta oli esityslistoilla useammankin kerran lausunnonanto senioriliikunnan palvelutarjonnasta. Myös ala-asteikäisten ohjattu liikuntatoiminta oli lausunnoilla lautakunnassa. Liikuntatoimen budjetissa kohta avustukset on jo useamman vuoden ollut kasvavien paineiden alainen. Kertomusvuonna kasvua oli 150 000 euroa. Korvattavien käyttötuntien määrän kasvusta johtuen olivat tukisummat toista vuotta korvamerkitty laitoskohtaisesti. Kävi kuitenkin niin, että joidenkin osalta rahat loppuivat kesken ja näissä paikoissa seurojen omavastuut nousivat loppuvuodesta. Eräiden palveluiden tuottajien tai tilojen vuokraajien seurantajärjestelmät eivät aivan vastaa tarvetta. Koko avustusjärjestelmä vaatinee lähivuosina uudistusta. Liikkuva Helsinki näkyi kaduilla, kentillä, liikuntapuistoissa, halleissa ja lämpimänä kesänä myös merellisten palveluiden äärellä. Helsinki käytti liikuntapalveluihin rahaa asukasta kohden 115 euroa. Tällä rahalla viraston mainio henkilöstö tuotti kaupunkilaisille laadukkaita ja monipuolisia palveluita. Suuri kiitos henkilökunnalle. Kiitokset myös lautakunnalle hyvästä yhteistyöstä ja asiallisesta, tuloshakuisesta työskentelystä. Lautakuntajakso on puolessa välissä. Uskoisin, että toimintamme liikuntamahdollisuuksien edistämiseksi on lisännyt helsinkiläisten elämäniloa. Lopulle kaksivuotiskaudelle kuitenkin varmasti riittää töitä, onhan liikunta sosiaalisista harrastuksista suosituinta, ja odotukset sektorimme palvelutarjontaan kasvavat koko ajan. Arno Stam, liikuntalautakunnan puheenjohtaja

Liikuntalautakunta 2 Liikuntalautakunta: Alarivissä vasemmalta: puheenjohtaja Arno Stam, Satu Väkiparta, Johanna Sydänmaa. Keskirivissä vasemmalta: Riitta Hämäläinen-Bister, Terttu Savolainen, Antti Lanamäki. Takarivissä vasemmalta: Juuso Marno, varapuheenjohtaja Heikki Karu ja Ilpo Haaja. K u v a M a r i H o h t a r i, R h i n o c e r o s O y Helsingin kaupungin liikuntavirasto 5 Toimintakertomus 2006

Vuosi sujui liikuntalaitostoiminnassa kokonaisuudessaan hyvin. Asiakasmäärät jatkoivat kasvuaan useissa laitoksissa, ja muutamia vuosikohtaisia kävijäennätyksiäkin tehtiin muun muassa Töölön Kisahallissa (612 390 käyntikertaa) ja Liikuntamyllyssä (467 065 käyntikertaa). Taloudellisesti vuosi oli edelleen tiukka, mutta siitä selvittiin kohtuullisesti kasvaneiden tuottojen ja talouden tarkan suunnittelun ansiosta. Liikuntamyllyssä aloitettiin keväällä yhdessä liikunnanohjaajien kanssa suositut lasten liikuntahulinat. Sunnuntaiaamuisin innokkaat perheen pienimmät vanhempineen täyttivät liikuntapaikat. Telinevoimistelusalin volttirata sai uudet matot, ja molemmat salibandykaukalot uusittiin. Kaunis kesä toi maauimaloihin paljon asiakkaita. Helsinki-päivänä 12.6. Uimastadionilla oli peräti 8 999 kävijää, mikä on suurin päiväkohtainen luku sitten 1970-luvun. Kesällä maauimaloissa tehtiin asiakaskysely. Asiakkaat olivat varsin tyytyväisiä Uimastadionin ja Liikuntalaitospalvelut Laitostoiminnan käyntikerrat kasvoivat 3,5 miljoonaan Kumpulan maauimalan palveluihin ja henkilökuntaan, kyselyn keskiarvoksi saatiin 8,47. Uimastadionin liukumäki ei ollut uusimisen vuoksi käytössä koko kesänä, mikä oli pettymys varsinkin nuorille asiakkaille. Itäkeskuksen uimahallin asiakasmäärä oli suurin kymmeneen vuoteen (347 507 käyntikertaa). Vesijuoksu kasvatti edelleen suosiotaan. Laakson ratsastuskentän käyttö kasvoi kesällä merkittävästi alueella toimivien ratsastusyhteisöjen aktiivisuuden seurauksena. Ruskeasuolla kunnostettiin myös ratsastustallien ympäristöä, ja vanhan ratsastuskentän salaojituksella parannettiin kentän käytettävyyttä erityisesti keväällä ja syksyllä. Oulunkylän liikuntapuiston jalkapallokentällä pelattiin viimeistä kesää luonnonnurmella. Kesän päätteeksi kenttä muutettiin yksityisen tahon toimesta lämmitettäväksi tekonurmikentäksi, mikä mahdollistaa jatkossa kentän ympärivuotisen käytön. Oulunkylän tekojääradan ajanottolaitteisto uusittiin syksyllä. Syyskuussa toteutettu uimahallien sarja- ja kausikorttien myyntikampanja onnistui edellisen vuoden tapaan erinomaisesti. Sarjaja kausikortteja myytiin yhteensä yli 15 700. Lasten ja nuorten liikunnanharrastusta pyrittiin edistämään myös talviloman ja syksyn uintikampanjoilla. Svenska Dagenin yhteydessä pidettiin Yrjönkadun uimahallissa ruotsin kielen kylpyviikko 6. 12.11. Kylpyviikko oli menestys, ja se sai paljon valtakunnallista mediajulkisuutta. Maunulan liikuntahallin kuntosalia laajennettiin syksyllä suuren asiakaskunnan vaatimustasoa paremmin palvelevaksi, ja sinne hankittiin myös uusia kuntosalivälineitä. Kisahalliin valmistui uusi koreografiasali, ja vanhan salin tilalle tehtiin uusi kokoustila. Uimahallien kassa- ja kulunvalvontajärjestelmien uusimisen valmistelu jatkui, mutta se ei edennyt vielä järjestelmän hankintaan saakka. Vuoden aikana käynnistyi myös liikuntatilojen varausjärjestelmän uusiminen. Merkittävimpiä tapahtumia 2006 helmikuu Hiihtolomakampanja koululaisille Uimahallit ja Oulunkylän tekojäärata Yleisurheilun kuurojen SM-kilpailut Liikuntamylly Thai-nyrkkeilyn SM-kilpailut Töölön kisahalli Sulkapallon SM-kilpailut Ruskeasuon liikuntahalli Näkö-, liikunta- ja kehitysvammaisten yleisurheilun SM-kilpailut Liikuntamylly maaliskuu Rytmisen voimistelun PM-kilpailut Töölön kisahalli Kreikkalais-roomalaisen painin SM-kilpailut Töölön kisahalli Master World Cup (Veteraanien pikaluistelun epäviralliset MM-kilpailut) Oulunkylän liikuntapuisto Kansainväliset FIC sulkapallokilpailut Ruskeasuon liikuntahalli huhtikuu Karaten SM-kilpailut Töölön kisahalli Säilämiekkailun PM-kilpailut Töölön kisahalli toukokuu Miekkailun SM-kilpailut Töölön kisahalli kesäkuu Helsinki-päivän maksuton sisäänpääsy Maauimalat, Itäkeskuksen uimahalli Uimahyppyjen SM-kilpailut Uimastadion Jujua-leiri lapsille Liikuntamylly heinäkuu Nuorten SM-uinnit Uimastadion elokuu Judo- ja painileiri Power week Ruskeasuon liikuntahalli Monikulttuurinen liikuntapäivä Liikuntamylly Kuutamouinnit Kumpula ja Uimastadion Ratsastuksen GP-finaali Laakson ratsastusstadion Helsingin kaupungin liikuntavirasto 6 Toimintakertomus 2006

Liikuntalaitospalvelut 1 Liikuntamyllyssä aloitettiin keväällä suositut lasten liikuntahulinat. Sunnuntaiaamuisin innokkaat perheen pienimmät vanhempineen täyttivät liikuntapaikat. syyskuu Vakiotanssin Eurooppa Cup Töölön kisahalli Kansainväliset painikilpailut Liikuntamylly Pääkaupunkijuoksu Pirkkolan liikuntapuisto lokakuu Kansainväliset Svoli Games voimistelukilpailut Töölön kisahalli Sulkapalloseura Driven 50-vuotis juhlakilpailut Ruskeasuon liikuntahalli marraskuu Telivoimistelun SM-kilpailut Liikuntamylly Kansainväliset Finlandia Open pöytätenniskilpailut Ruskeasuon liikuntahalli joulukuu Kynttiläuintia Uimahallit K u v a A n t e r o A a l t o n e n Helsingin kaupungin liikuntavirasto 7 Toimintakertomus 2006

Liikunnanohjauspalvelut Vesiliikunnan teemavuosi yhteistyötä vesiliikunnan edistämiseksi K u v a A n t e r o A a l t o n e n Vesiliikuntavuosi oli antoisa. Vuoden aikana järjestettiin monipuolista vesiliikuntaa lapsille, nuorille, erityisryhmille, senioreille ja aikuisille, kehitettiin koululaisten uinninopetusta ja vapaa-ajalla järjestettävää uimakoulutoimintaa sekä kiinnitettiin erityistä huomiota vesiturvallisuuteen ja hengenpelastukseen. Yhteistyötä uimaseurojen kanssa lisättiin jatkuvan vesiliikuntaharrastuksen lisäämiseksi muun muassa uimakoulutarjonnan tiedottamisessa. Yhteistyötä tehtiin myös Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton ja Suomen Uimaliiton kanssa. Koko perheen Vesihulinat-tapahtuma järjestettiin Itäkeskuksen uimahallissa toukokuussa ja marraskuussa. Erityistukea tarvitsevien henkilöiden harrasteuinti-info uimaseuroille ja vammaisjärjestöille järjestettiin tammikuussa. Tilaisuudessa jaettiin tietoa soveltuvasta uintitekniikasta ja innostettiin uimaseuroja järjestämään uinnin harrasteryhmiä. Erityispäiväkotiryhmien ja uimaan oppimisessa erityistukea tarvitsevien lasten vapaa-ajan uimakouluja lisättiin. Toukokuussa ja syyskaudella ala-asteen kouluilla käytiin luennoimassa vesiturvallisuudesta. Tsuppaduida kannattaa uida -uintikampanja järjestettiin marras joulukuussa. Kampanja oli suunnattu 5. ja 6. luokkien oppilaille ja tavoitteena oli 1 Vesiliikunnan teemavuonna aktivoitiin kaikenikäisiä vesiliikunnan pariin. lisätä uimataitoa, aktivoida nuoria vesiliikunnan pariin sekä innostaa heitä mielekkääseen iltapäivätoimintaan. Liikuntavirasto järjesti yhteistyössä Folkhälsanin ja Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliito n kanssa ruotsinkielisen erityisuinnin ohjaajakurssin. Senioriliikunta Yhteistyössä terveyskeskuksen ja sosiaaliviraston kanssa tehtiin kaupungin senioriliikunnan raportti ja toimenpidesuunnitelma vuosille 2006 2010. Eläkeläisjärjestöissä ja palvelukeskuksissa käytiin luennoimassa liikunnan merkityksestä terveyteen ja toimintakykyyn sekä pitämässä tuolivoimistelua ja esittelemässä tasapainoratoja. Lisäksi järjestettiin yhteistyössä sosiaaliviraston kanssa kaksi koulutustilaisuutta vanhusten liikunnan ohjaamisesta vanhusten päivätoiminnan henkilöstölle. Erityisliikunta Suurin muutos edellisiin vuosiin verrattuna oli, että erityisliikuntaa toteutettiin kaikille avoimina ryhminä, eikä toimintaa jaoteltu vammojen tai sairauksien mukaan. Näin pyritään tarjoamaan asiakkaalle enemmän mahdollisuuksia valita itselleen sopiva liikuntaryhmä. Ylipainoisten lasten liikuntaa lisättiin ja aikuisten ylipaino-ongelmaan vastattiin aloittamalla liikunnan starttikurssit. Kaupungin erityisliikuntapalveluja täydensivät vam- Helsingin kaupungin liikuntavirasto 8 Toimintakertomus 2006

Liikunnanohjauspalvelut 1 Sauvakävely on hyvä kuntoilulaji myös senioreille. Yhdessä on mukava liikkua. maisjärjestöjen kanssa järjestetyt yhteistyökurssit. Säännöllisten viikkotuntien lisäksi järjestettiin useita tapahtumia, esimerkkeinä erityisjalkapallotapahtuma Töölön pallokentällä ja Soveltavan Liikunnan (SOVELI) teemavuoden päätöstapahtuma Töölön kisahallissa. Lähiöliikunta Lähiöliikunta juhlisti Helsingin lähiöprojektin 10- vuotistaivalta aktivoimalla Itä-Helsingin asukkaita kesän aikana TOLPPA-hankkeella, joka sisälsi 10 liikunnan teemaviikkoa. Lähiöliikunta jakaantui edelleen avoimeen asukasliikuntaan ja syrjäytymistä ehkäisevään toimintaan. Avoimiin asukasliikuntaryhmiin olivat tervetulleita kaikki lähiöiden asukkaat. Ryhmäliikuntatunteja järjestettiin pääosin päivällä, jolloin liikkumaan tulivat eläkeikäiset ja työttömät. Syrjäytymistä ehkäisevää toimintaa järjestettiin eri yhteistyökumppaneiden kanssa. Yksi merkittävä uusi hanke oli liikuntaneuvonnan kehittäminen terveysasemien kanssa. K u v a A n t e r o A a l t o n e n Ruotsinkielinen liikunta Ruotsinkielisiä ohjattuja liikuntatunteja järjestettiin seitsemässä toimipisteessä. Toiminta painottui eläkeläisiin, erityisryhmiin ja lapsiin. Uutta oli ruotsinkielisten koululaisten uinninopetus, joka siirtyi opetusvirastolta liikuntavirastolle. Koululaisten uinninopetusta kehitettiin ja varsinkin syyskaudella panostettiin siihen että kaikki oppilaat saivat opetuksen omalla äidinkielellään. Henkilöstöliikunta Syksyllä henkilöstöliikunta muuttui terveysliikuntapainotteiseksi. Ohjatut jumppatunnit painottuivat perusjumppaan. Tarjolla oli muun muassa kehonhuoltoa, hikijumppia ja tanssillisia tunteja. Kuntoutuksessa käyneille suunnatut Non-stop - jumpat ja ympäri Helsinkiä sijoitetut maksuttomat aluejumpat yhdistettiin hyvinvointijumppanimikkeen alle. Lisäksi yhteistyössä työterveyshuollon kanssa toteutettiin startti- ja sisupussitkurssit, joihin osallistuivat työterveyshuollon kuntoutuksessa olleet kaupungin työntekijät. Henkilöstön kuntosalitarjonta lisääntyi. Kuntosalikortilla pääsi vuoden alusta Yrjönkadun uimahallin, Töölön kisahallin ja Liikuntamyllyn kuntosaleille. Henkilöstöliikuntakonsultit vastasivat myös kaupungin henkilöstön golf-kilpailujen ja kaupungin virastojen välisen uintiviestikilpailun järjestelyistä. Helsingin kaupungin liikuntavirasto 9 Toimintakertomus 2006 K u v a A n t e r o A a l t o n e n 4 Käpylinnan toimipiste soveltuu hyvin erityisryhmien liikuntaan.

Ulkoliikuntapalvelut Ulkoliikuntapaikkojen palvelutasomäärittely jatkui yhteistyössä rakennusviraston kanssa Lämmin ja kuiva kesä oli ihanteellinen ulkoliikunnalle ja ulkoliikunnan kokonaiskävijämäärä ylsikin lähes viiden miljoonan tavoitteeseensa, käyntikertoja oli yhteensä 4 910 777. Ulkokentillä kävijämäärätavoite ylitettiin. Pienten kenttien aukioloaikojen supistaminen vähensi tilapäishenkilöstön tarvetta. Suurten laitteiden ja koneiden hankinnat paransivat erityisesti nurmikenttien ja jäälatujen kunnossapitoa ja hoitoa. Suomen Palloliiton Helsingin piiri luovutti virastolle kunniakirjan jalkapallo-olosuhteiden pitkäaikaisesta kehittämisestä ja hoitamisesta. Kaupungin ulkoilureitistölle myönnettiin vuoden alueellinen Terveysteko-tunnustuspalkinto. Rakennus-, nuoriso- ja liikuntatoimien yhteishankkeena Eläintarhaan valmistui kaupungin 20. ulkoskeittipaikka Micropolis. Avajaisia vietettiin 25.8. ja tämä monipuolinen skeittipaikka-alue toimii myös virkistysalueena ja ympäristötaideteoksena. Uusi siirrettävä tekojäärata Helsinkiläisten talvinen olohuone, Jääpuisto, avattiin Helsingin Rautatientorilla 23.11. Elämyksellinen Jääpuisto sai suuren suosion ja leudosta, jopa 10 lämpöasteen säästä ja vesisateesta huolimatta se oli luistelukunnossa joka päivä, vilkkaimpina päivinä luistelijoita tilastoitiin jopa 1 200. 2 Lyhyestä hiihtokaudesta päästiin nauttimaan myös metsäladuilla. Hiihto on hyvää perusliikuntaa. K u v a A r i S y r j ä n e n Ulkoliikuntapaikat Toiminta oli perinteisesti vilkkaan seura-, harjoitusja kilpailutoiminnan sävyttämää. Kunnossapidosta ja hoidosta vastasi pääasiassa oma henkilökunta, mutta hoidon ja valvonnan osalta yhteistyö järjestöjen kanssa jatkui edelleen muutamalla liikuntapaikalla. Merkittävin massatapahtuma oli jokavuotinen nuorten jalkapalloilijoiden Helsinki Cup, jota pelattiin useilla kentillä eri puolilla Helsinkiä. Osaston noin 350 urheilukentästä reilut 50 jäädytettiin talvikaudella luistinradoiksi. Luonnonjääkentät toimivat yleisöluistelukenttinä, joiden kausi jatkui kylmän sään vallitessa yli maaliskuun puolivälin. Tekojääratojen toiminta jatkui 19.3. asti ja radoilla oli aiempaa enemmän yleisöluisteluvuoroja. Loppuvuodesta luonnonjäillä luistelun aloitusta haittasi ennätyksellisen lauha sää. Tekojääratatoiminta alkoi marraskuun puolivälissä. Töölön pallokentän toinen lämmitettävä jalkapallokenttä sai tekonurmipinnoitteen ja usean kentän huoltorakennuksia kunnostettiin. Torpparinmäkeen valmistuneet kaksi beach-volley -kenttää saivat lajin harrastajien jakamattoman suosion. Ulkoilualueet ja - puistot, ladut sekä ulkoilureitit Ulkoilualueiden ja -majojen viihtyvyyttä parannettiin. Alueille rakennettiin polttopuuvarastoja keittokatoksille ja uusia, pieniä uimarantojen pukusuojia. Salmen ulkoilualueen laskettelurinnettä laajennettiin, vaunupaikka-aluetta korjattiin ja alueelle asennettiin valvontakameroita. Luukkaan ulkoilualueella uusittiin vaunualueen huoltorakennuksen jätevesijärjestelmä. Ulkoilualueilla ja -majoilla kirjattu kävijämäärä oli yhteensä noin 650 000, josta ulkoilualueiden osuus oli 460 000. Etenkin telttailu oli erittäin vilkasta. Talvikaudella kunnostettiin runsaat 200 kilometriä hiihtolatuja. Hiihtokausi alkoi alkuvuodesta Paloheinässä muualta tuodun lumen avulla ja kesti huhtikuun puoleen väliin. Myös Itä-Helsingissä Herttoniemen liikuntapuistossa saatiin tykkilumella perinteinen kilometrin latu hiihtokuntoon vuoden alussa. Alkuvuoden vähälumisuuden vuoksi myös ladut meren jäälle saatiin kunnostettua vasta helmikuussa. Itä-Helsingissä Puotilaan ja Länsi-Helsingissä Taivallahden ranta-alueille tehtiin retkiluistelu-urat helmikuun alussa. Uusi jäälinko mahdollisti jääratojen hoitamisen entistä tehokkaammin. Retkiluisteluratoja ylläpidettiin loistavan ja vähälumisen sään ja hyvän kunnossapitokaluston ansiosta aina 2.4. asti. Retkiluistelua saattoi harrastaa myös urheilukentille jäädytetyillä luonnonjäillä. Noin 400 metrin pituisia ratoja ylläpidettiin Eläintarhan kentällä ja Lauttasaaren liikuntapuistossa. Ulkoilu- ja ratsastusreittejä kunnostettiin siistimällä reittien pientareita, uusimalla pintarakenteita ja parantamalla reittien sadevesien ohjausta. Kuntoratojen kuntoiluvälineitä uusittiin ja huollettiin. Helsingin kaupungin liikuntavirasto 10 Toimintakertomus 2006

Ulkoliikuntapalvelut K u v a l i i k u n t a v i r a s t o n a r k i s t o 4 Retkiluistelu-urat ja hiihtoladut merenjäällä innostivat kaikenikäisiä liikkumaan. Merkittävimpiä tapahtumia 2006 tammikuu Maakuntaviesti Paloheinä toukokuu UKK-kävelytesti kaupungin henkilöstölle Eläintarhan kenttä Petanque-kilpailut kaupungin henkilöstölle Kaisaniemen kenttä kesäkuu Suunto Games -suunnistustapahtuma Pirttimäen ulkoilualue Jalkapallon Mini-MM- kilpailut Myllypuron liikuntapuisto Jalkapallon Stadi Cup -turnaus Töölön pallokenttä, Käpylän liikuntapuisto heinäkuu Kansainvälinen nuorten jalkapalloturnaus Helsinki Cup Useat nurmikentät Jalkapallon Premier Cup Töölön pallokenttä Harrastejalkapallon SM-kilpailut Talin liikuntapuisto elokuu Micropolis-skeittipuiston avajaiset Eläintarhan skeittipuisto Liitokiekon SM-kilpailut Talin liikuntapuisto syyskuu 22-vuotiaiden yleisurheilun SM-kilpailut Eläintarhan urheilukenttä Pääkaupunkijuoksu Keskuspuisto marraskuu Jääpuiston avajaiset Rautatientorin tekojäärata kesäkausi Useita kansallisia ja kansainvälisiä Eläintarhan urheilukenttä, yleisurheilukilpailuja Vuosaaren urheilukenttä Veikkaus-Liigan naisten SM-kilpailuja Töölön pallokenttä Naisten jalkapallon UEFA-Cup -turnauksia Valtakunnan pääsarjojen otteluita amerikkalaisessa jalkapallossa, jääpallossa ja kriketissä Maahockeyn SM-sarjaotteluita Ratapyöräilyn SM-kilpailut, Amerikkalaisen jalkapallon Vaahtera- Liigan Suomi Ruotsi-maaottelu Velodromi talvikausi Jääpallon bandyliigan ottelut Kallion tekojää Jalkapallon Stadi Cup -turnaus Töölön pallokenttä, Käpylän liikuntapuisto Helsingin kaupungin liikuntavirasto 11 Toimintakertomus 2006

Merelliset palvelut Vantaanjoen uusi kalaväylä toteutui loppuvuodesta Kalastus Kalastusharrastuksen edistämiseksi järjestettiin Vanhankaupunginkoskella erilaisille koululais-, nuoriso- ja luontoryhmille kalastuksen opastusta. Kysyntä tällaiseen toimintaan kasvaa vuosi vuodelta, nyt onkijoita oli yli 500. Suosittu Koskipäivä-tapahtuma keräsi edellisvuosien tapaan runsaasti kalastajia Kuninkaankartanonsaareen. Lisäksi osallistuttiin Töölönlahdella ensimmäistä kertaa järjestettyyn Valtakunnalliseen Kalastuspäivään muun muassa istuttamalla ongintakokoisia kirjolohia. Yhteistyö kalatalousalan järjestöjen, muiden virastojen ja tutkimuslaitosten kanssa jatkui. Helsinki Espoo merialueen uistelulupia myytiin runsaasti muiden kalastuslupien, myös linnustuslupien myynnin hieman laskiessa edellisvuosiin verrattuna. Alentuneeseen lupamyyntiin vaikutti muun muassa verkon solmuvälin suurennus ja kasvanut hyljekanta. Vantaanjoen kalaväylätoimitus toteutettiin loppuvuodesta, ja uusi kalaväylä on jo merkitty vuoden 2007 kalavesikarttaan. Väylätoimituksessa laajennettiin väylää paremmin kalojen nousua vastaavaksi ja oiottiin mutkia kalastusta ja valvontaa helpottamaan. Kaupungin edustan merialueelle istutettiin noin 27 000 siikaa, 40 000 vaellusikäistä meritaimenta ja Vantaanjokeen 19 000 yksivuotiasta meritaimenta. Siikaistutukset vähenivät huonon poikassaatavuuden vuoksi. 2 Äiti, kato! Sain näin ison kalan. K u v a S a r i S n e l l m a n Veneily Viraston suoravuokrauksessa oli yhteensä 3 866 venepaikkaa 45 venesatamassa. Venepaikkakapasiteetin käyttöaste oli 93 %. Tyhjiä venepaikkoja oli lähinnä Lähteelän ja Eläintarhanlahden venesatamissa. Venesatamien laatutasoa parannettiin: sijoitettiin uusia ponttonilaitureita, lisättiin kävelyaisoja ja uusittiin aallonvaimentajia. Myös usean venesata- man jätehuoltoa parannettiin lisäämällä syväsäiliöitä ja ongelmajätekaappeja. Yliskylässä ja Pyysaaressa toimiville venekerhoille rakennettiin septiasemat tiiviissä yhteistyössä kerhojen kanssa. Talvisäilytysseurantaa tehostettiin kaikilla alueilla, ja huutokaupattavien veneiden määrä kasvoi selvästi. Myös venepaikkojen vuokrasopimukset uusittiin. Erityistä hankaluutta aiheutti kahden suuren ja vanhan aluksen uppoamiset, joista koituneet nostokustannukset olivat mittavat. Vesiliikennetoiminta Säännöllistä vesireittiliikennettä oli Pihlajasaareen, Uunisaareen ja Sipoon Kaunissaareen. Lisäksi osasto vuokrasi laituritilaa ylläpitämistään liikennöintilaitureista vesitaksitoimintaa ja muihin saariin suuntautuvaa vesireittiliikennettä varten sekä sightseeing-risteilyjä tuottaville yrityksille. Uimarannat, saariston ulkoilupuistot ja - alueet sekä ulkoilusaaret Merellisen osaston hoidossa oli yhteensä 26 uimarantaa, joista 14 oli valvottuja. Viraston oma henkilökunta vastasi 11 uimarannan valvonnasta ja kolmen rannan valvonnasta vastasi uimaseura. Uimarantojen veden laatua seurattiin säännöllisesti ja kaikkien rantojen uimavalvojat saivat tarpeellisen peruskoulutuksen. Viisi uimavalvojaa koulutettiin myös rantapelastajaksi Suomen Uimaope- tus- ja Hengenpelastusliiton toimesta ensimmäistä kertaa Suomessa järjestetyllä kurssilla. Laajasalon, Kallahden ja Munkkiniemen uimarannat saivat kansainvälisen Sinilippupalkinnon, joka myönnetään ympäristöstään huolehtiville, korkeatasoisille ja turvallisille uimarannoille. Suosituin uimaranta oli edelleen Hietaranta, jossa järjestettiin muun muassa beach volley - kauden avausturnaus. Kesäkaudella otettiin käyttöön uusi uimaranta-alue Vuosaaren Aurinkolahdessa. Kesän helteet nostivat kävijämääriä uimarantojen lisäksi myös ulkoilusaarissa, varsinkin Pihlajasaaressa ja Kaunissaaressa. Pihlajasaaressa asiakasviihtyvyyttä parannettiin kahdella uudella vesivessalla sekä uudella grillikatoksella. Kotiluodon saunan suoravuokrauksesta luovuttiin ja siitä tehtiin vuokrasopimus Cardinal Marine Chartersin kanssa. Malkasaaren, Pihlajasaaren ja Kaunissaaren saunojen vuokraus säilyi virastolla. Viraston toteuttamia talviuintipaikkoja oli yhteensä 15. Rastilan leirintäaluepalvelut Karavaanarit ry valitsivat Rastilan leirintäalueen Suomen vuoden 2005 parhaimmaksi yleiseksi leirintäalueeksi. Rastila sai kiitosta viihtyisyydestä, luonnonläheisyydestä, sijainnista, remontoiduista alueista ja tiloista sekä joustavasta palvelusta. Kesähostelli Karavaani avattiin uudelleen kahden vuoden tauon jälkeen. Rastila on Suomen kansainvälisin leirintäalue ja edelleen myös yksi Suomen vilkkaimmista leirintäalueista. Yöpymisvuorokausia kertyi yhteensä lähes 89 000. Helsingin kaupungin liikuntavirasto 12 Toimintakertomus 2006

Merelliset palvelut Merkittävimpiä tapahtumia 2006 huhtikuu Koskimelonta (Ice break Freestyle) Vanhankaupunginkoski toukokuu Stadi-onki -kalastustapahtuma Mustikkamaa Kalastustapahtuma Pikku Huopalahti Venehuutokauppa Verkkosaari kesäkuu Mätäjokifestivaalit onkitapahtuma Kannelmäki Juhannusvalkeat Seurasaari Lohenuistelukilpailut Merisatama heinäkuu Beach volley -rantalentopalloturnaus Hietarannan uimaranta Liitokiekkoturnaus Hietarannan uimaranta elokuu Uiva venenäyttely Vattunokka Kuutamouinti Töölönlahti Koskipäivä Vanhankaupunginkoski Valtakunnallinen kalastuspäivä Töölönlahti joulukuu Joulupolku Seurasaari K u v a H e l s i n g i n k a u p u n g i n k u v a p a n k k i / C o m m a I m a g e O y 2 Helsingin merellinen sijainti tarjoaa hyvät mahdollisuudet veneilyyn. Helsingin kaupungin liikuntavirasto 13 Toimintakertomus 2006

Helsinki liikkuu 2005 2006 -tutkimus Helsinkiläisten lasten ja nuorten suosituin laji on jalkapallo K u v a A n t e r o A a l t o n e n Helsingin kaupungin liikuntavirasto 14 Toimintakertomus 2006

Helsinki liikkuu 2005 2006 -tutkimus Helsinkiläisten liikunnan harrastamista selvitettiin Helsinki liikkuu -tutkimuksella. Tutkimus oli osa valtakunnallista liikuntatutkimusta, jossa vuosien 1994, 1998 ja 2002 tutkimusten tapaan kartoitettiin suomalaisten liikuntaharrastusta ja liikunnallisia aktiviteetteja. Tutkimusotoksesta poimittiin erikseen helsinkiläisten tiedot ja ne perustuvat Suomen Gallupin tekemiin puhelinhaastatteluihin. Yli puolet helsinkiläisistä harrastaa terveyden kannalta riittävästi liikuntaa 55 prosenttia helsinkiläisistä harrastaa terveyden kannalta riittävästi liikuntaa eli vähintään kolme kertaa viikossa ripeää ja reipasta liikuntaa, joka aiheuttaa jonkin verran hikoilua ja hengästymistä. Lähes kaikki ilmoittavat harrastavansa liikuntaa. Naiset ovat miehiä aktiivisempia liikkujia, kun taas miehet harrastavat rasittavampaa liikuntaa. sa, voimistelussa, hiihdossa ja salibandyssä. Harrastajamäärät ovat vähentyneet kävelyssä, pyöräilyssä ja uinnissa. Kun vastaajilta kysyttiin mitä liikuntaa he haluaisivat harrastaa, mitä he eivät vielä harrasta, niin 10 prosenttia ilmoitti lajiksi uinnin. Syyt miksi haluamaansa lajia ei harrasteta, ovat ajanpuute, laiskuus ja terveydelliset syyt. Aikaisemmissa tutkimuksissa taloudellisten syiden ja liikuntatilojen puutteen merkitys liikunnan harrastamisen esteinä laski, mutta nyt niiden osuus on taas kasvussa. Eniten aikuiset harrastavat liikuntaa omatoimisesti yksin. Toiseksi eniten liikutaan omatoimisesti ryhmässä, joka osuus on kasvanut. Merkittävää kasvua on liikunta-alan yrittäjien järjestämässä liikunnassa sekä työpaikan järjestämässä liikunnassa. Liikuntaseurat liikuttavat 14 prosenttia helsinkiläisistä aikuisista, joista valtaosa on miehiä. Aikuisista helsinkiläisistä joka kolmas on urheiluseuran tai liikuntajärjestön jäsen. 15 prosenttia osallistuu liikunnan vapaaehtoistoimintaan. Yli puolet on käynyt seuraamassa urheilutapahtumia paikan päällä viimeisen vuoden aikana. Kevyen liikenteen väylät ovat helsinkiläisten eniten käyttämä liikuntapaikka, 26 prosenttia vastaajista ilmoitti sen suositummaksi liikuntapaikaksi, seuraavina tulevat ulkoilureitit, kuntosalit, palloiluhallit ja salit, voimistelusalit ja uimahallit. Aikuiset helsinkiläiset kuluttavat rahaa vuodessa omaan liikuntaa keskimäärin 541 euroa. Miehet käyttävät omaan liikuntaan vuodessa 627 euroa, mikä on enemmän kuin naisten vastaa summa, Kävelylenkkeily aikuisten suosituin liikuntamuoto Kävelylenkkeily on aikuisten helsinkiläisten suosituin liikuntamuoto, sitä harrastaa 51 prosenttia helsinkiläisistä aikuisista. Seuraavaksi suositumpia liikuntamuotoja ovat kuntosaliharjoittelu, juoksulenkkeily, pyöräily, uinti ja hiihto. Kävely on menettänyt harrastajia sauvakävelylle, jota harrastaa 13 prosenttia aikuista helsinkiläisistä. Harrastajamäärät ovat kasvaneet myös kuntosaliharjoittelussa, juoksulenkkeilyssä, aerobicisjoka on 463 euroa. Naisten käyttämä rahamäärä on kuitenkin huomattavasti enemmän kuin neljä vuotta sitten. Puolet lapsista ja nuorista urheiluseuratoiminnassa 3 18-vuotiaista helsinkiläisistä lapsista ja nuorista 93 prosenttia harrastaa liikuntaa. Pojat ovat tyttöjä aktiivisempia liikkujia. Suosituinta lajia jalkapalloa harrastaa 31 prosenttia lapsista ja nuorista, muita suosikkilajeja ovat uinti, pyöräily, salibandy/ sähly, jääkiekko, juoksulenkkeily, luistelu, voimistelu, hiihto ja tanssi. Lapset ja nuoret harrastavat eniten liikuntaa urheiluseuroissa, 51 %, toiseksi eniten omatoimisesti ryhmässä ja sitten omatoimisesti yksin. Lapset ja nuorten liikkuvat eniten rakennetuilla liikuntapaikoilla. Muut tärkeät liikuntapaikat ovat palloilusalit/hallit, piha-alueet, voimistelusalit, uimahallit ja jäähallit. Suosituimmat liikuntamuodot. Helsinkiläiset naiset ja miehet vuonna 2006. Aerobic............. Tanssiurheilu........ Voimistelu.......... Jääkiekko........... Rullaluistelu......... Golf................ Sulkapallo.......... Tennis.............. Sauvakävely......... Laskettelu.......... Jalkapallo........... Salibandy/sähly...... Hiihto.............. Uinti............... Pyöräily............ Juoksulenkkeily...... Kuntosali........... Kävelylenkkeily...... 10 20 30 40 50 60 70 % Naiset 20 8 16 0 5 3 1 2 19 7 1 2 15 28 23 15 19 63 Miehet 0 2 2 4 4 5 7 7 7 9 12 13 15 17 23 24 30 39 Helsingin kaupungin liikuntavirasto 15 Toimintakertomus 2006

Laajasalon, Munkkiniemen, Kallahdenniemen ja Mustikkamaan uimarannat täyttivät EU: n Sinilippu-uimarannan vaatimustason. Venesatamien jätehuoltoa parannettiin muun muassa uusilla jätteiden syväsäiliöillä ja ongelmajätteiden keräyskaapeilla. Elisaaren venesatamassa valmistui septi- ja pilssivesien vastaanottopiste. Viraston henkilöitä osallistui Ympäristökeskuksen järjestämille ekotukihenkilökursseille. Jätteiden lajittelua parannettiin esimerkiksi Töölön kisahallissa. Liikuntatapahtumissa edellytettiin jätteiden keräämistä ja kierrättämistä sekä yleistä siisteyttä. Töölön pallokentän energian ja veden kulutuksien seurantaa parannettiin uuden valvontaohjelman avulla. Energiakatselmuksissa ehdotettuja toimenpiteitä toteutettiin muun muassa Ruskeasuon ja Katajanokan liikuntahalleissa. Sähkön- ja kaukolämmön kulutusten seurantaa helpotettiin Helsingin Energian asentamien gsm-kaukoluentalaitteiden avulla. Pirkkolan jäähallin kylmäkoneiden saneerauksen suunnittelu valmistui. Uusissa isojen työkoneiden hankinnoissa otettiin huomioon tuotteiden ympäristövaikutukset valmistuksen, käytön ja jätteenkäsittelyn osalta suosimalla tuotteita, jotka aiheuttavat mahdollisimman vähän ympäristöhaittoja elinkaarensa aikana. Ympäristötavoitteiden toteutuminen Energian säästöön kiinnitettiin erityistä huomiota K u v a H e l s i n g i n k a u p u n g i n k u v a p a n k k i / M a t t i Ti r r i Liikuntaviraston kaukolämpöverkkoon liitettyjen kiinteistöjen energian ja veden kulutuksen kehittyminen (ominaiskulutus vuosittain). Lämpö kwh/m 3 Sähkö kwh/m 3 Vesi vesi/m 3 1997 39 25 0,25 2000 41 23 0,23 2003 40 23 0,24 2006 38 25 0,26 Helsingin kaupungin liikuntavirasto 16 Toimintakertomus 2006

Henkilöstö ja hallintopalvelut Kaupungin henkilöstöstrategian toteuttaminen viitoitti toimintaa Henkilöstö Liikuntavirastossa oli vuoden lopussa 12 virkaa ja 145 kuukausipalkkaista tointa. Tuntipalkkaisia tehtäviä oli 310. Vuoden lopussa vakinaisessa palveluksessa olevien henkilöiden määrä oli 425 (434). Näistä oli kuukausipalkkaisia 137 (142) ja tuntipalkkaisia 288 (292). Suuria muutoksia ei ole tapahtunut moneen vuoteen. Vapautuneisiin tehtäviin valittiin 35 (35) henkilöä pysyvään palvelussuhteeseen ja yli kuuden kuukauden sijaisuuksiin 34. Henkilöstön keskiikä oli noin 44,9 vuotta. Viraston palveluista osa on kausiluonteista, joten henkilöstön määrä vaihtelee vuoden aikana. Kausi- ja kesätyöntekijöitä oli vuoden aikana yhteensä 195. Viraston kaksi puhelinvälittäjää siirtyivät kaupungin puhelinvälityspalvelun keskittämisen mukaisesti Palmiaan. 1 Liikuntaviraston yhdeksäs henkilöstöraportti valmistui. Raportti toimii henkilöstösuunnittelun ja johtamisen apuvälineenä. Henkilöstökoulutus Koulutukseen osallistui 252 (224) henkilöä ja koulutuspäiviä kertyi yhteensä 1 079 (912). Keväällä järjestettiin ruotsin kielen koulutusta johtoryhmän jäsenille sekä muulle henkilöstölle. Osallistujia oli yhteensä 34. Kahdeksan henkilöä valmistui liikuntapaikanhoitajaksi oppisopimuskoulutuksella. Kuudes liikuntapaikkojen hoitajan oppisopimusryhmä aloitti opiskelunsa marraskuussa. Liikuntapaikkamestariksi valmistui kolme henkilöä. Esimiesvalmennuksen suoritti kaksi ja aloitti kaksi henkilöä. Työhyvinvointitoiminta Syksyllä toteutettiin työhyvinvointikysely, johon vastasi 63 prosenttia henkilöstöstä. Kevään kuntokisaan osallistui 18 joukkuetta, yhteensä 204 henkilöä. Kuntoremonttiin osallistui 33 (23) henkilöä. Hallintopalvelut Hallinto-osaston ensimmäinen tulospalkkiojärjestelmä otettiin käyttöön. Tarkoituksena oli myös kerätä kokemuksia liikuntaviraston koko henkilöstön mahdollisesta tulospalkkiojärjestelmään siirtymisestä. Osaston palveluista tehtiin ensimmäinen laajempi sisäinen asiakaskysely. Kokonaisuutena tulospalkkiojärjestelmän kriteerit täyttyivät kohtalaisesti. Hela-Pros dokumentinhallintajärjestelmän käyttö laajeni merkittävästi. Keskusarkistossa oli käytössä uusi arkistosääntö ja kirjaamossa uusi postinkäsittely- ja kirjaamisohje. Viraston riskienhallintasuunnitelma valmistui. Kaupungin keskitetyn taloushallintopalvelun kanssa kehitettiin yhteistyötä, joka nyt kaksi vuotta jatkuneena sai jo vakiintuneen muodon. Loppuvuonna valmisteltiin liikuntaviraston pääkassan kassaohjelmaa, joka otettiin käyttöön vuoden 2007 alusta. Helsingin kaupungin liikuntavirasto 17 Toimintakertomus 2006

Viraston talous Liikuntatoimen taloudelliset tavoitteet toteutuivat hyvin Käyttötalous Liikuntatoimen tulot olivat 10,9 (10,4 vuonna 2005) miljoonaa euroa. Tulot kasvoivat edellisvuodesta 4,8 % ja ylittivät talousarvion 0,8 miljoonaa euroa (7,7 %). Liikuntatoimen käyttömenot olivat yhteensä 63,9 (61,4) miljoonaa euroa. Käyttömenot kasvoivat 2,5 miljoonaa euroa (4,0 %) edellisvuodesta ja alittivat talousarvion 0,8 miljoonalla eurolla (1,3 %). Menot kasvoivat palkkojen ja muiden henkilöstömenojen osalta 0,5 miljoonaa euroa (2,8 %) edellisvuoteen verrattuna. Palvelujen ostot sekä aineet, tarvikkeet ja tavarat yhteensä kasvoivat edellisvuodesta 0,6 miljoonaa euroa eli 6,4 %. Vuokrat nousivat 0,6 miljoonaa euroa. Viraston käyttömenoihin sisältyy avustuksia liikuntalaitoksille ja -järjestöille 14,5 (13,7) miljoonaa euroa. Liikuntatoimen käyttötalouden talousarvio jakaantui kahteen osaan. Merellinen osasto sisältäen Rastilan leirintäalueen toimi nettobudjetoituna yksikkönä. Sen talousarvion sitova erä oli toimintakate (tulojen ja menojen erotus) 2 703 000 euroa. Merellisen osaston toimintakate oli 2 217 563 eli 485 437 euroa tavoitetta parempi. Liikuntaviraston talousarvion sitova erä oli käyttömenot 58 709 000 euroa. Talousarvion menot alittuivat 593 193 euroa. Suurin talousarviopoikkeama syntyi vuokramenoissa. Investoinnit Liikuntapaikkojen suunnitteluun, rakentamiseen ja perusparantamiseen oli talousarvioon varattu määrärahoja 10 320 000 euroa. Lisäksi kaupunginvaltuusto myönsi yhteensä 1 570 000 euron ylitysoikeuden vuoden 2006 määrärahoihin. Liikuntapaikkainvestointeihin oli siten käytettävissä kaikkiaan 11 890 000 euroa, joista käytettiin 8 088 036 euroa. Vuoden lopussa keskeneräisten investointihankkeiden valmiiksi saattamiseen saatiin 3 830 000 euron ylitysoikeus vuoden 2007 talousarvioon. Irtaimen omaisuuden perushankintamäärärahoja oli talousarviossa 700 000 euroa. Irtaimen omaisuuden määrärahoista käytettiin 670 714 euroa. Tuottavuus ja suoritteet Liikuntatoimen tuottavuuslaskennan perusvuosi oli 2003. Suoritteina ovat laitostoiminnan, ulkokenttätoiminnan, uimarantatoiminnan ja liikunnanohjauksen käyntikerrat, leirintätoiminnan yöpymisvuorokaudet, venesatamatoiminnan venepaikat sekä kalastusluvat. Menoina ovat käyttömenot ilman avustuksia ja lisättynä käyttöomaisuuden poistoilla. Työllistettävien henkilöstömenot lasketaan mukaan, vaikka niitä ei makseta viraston henkilöstömäärärahoista. Eri vuosien menot on muutettu vertailukelpoisiksi julkisten menojen hintaindeksin avulla. Tuottavuuslaskelmat tehdään käyntikertojen ja liikuntapaikkojen valvottujen aukiolotuntien perusteella. Liikuntatoimen tuottavuusindeksi on noussut käyntikertatietojen mukaan laskettuna 10 prosenttia ja aukiolotuntien mukaan laskettuna 5 prosenttia perusvuodesta 2003. Edellisvuodesta tuottavuus on noussut käyntikertaa kohti laskettuna 2 % ja aukiolotuntia kohti laskettuna pysynyt edellisvuoden tasolla. Laitostoiminnan käyntikertoja oli 3,5 miljoonaa, ja talousarvioon merkitty tavoite ylittyi 5,5 prosentilla. Lämmin kesä lisäsi kävijöitä maauimaloissa ja syksyllä talven tulon viipyminen kasvatti uimahallikävijöiden määrää. Ulkokenttätoiminnassa käyntikerrat ylittivät myös talousarviotavoitteen. Liikunnanohjauksen käyntikerroissa talousarvio ylitettiin 3,5 prosenttia. Uimarantatoiminnassa ja leirinnän yöpymisvuorokausien määrässä ylitettiin hyvän kesäsään ansiosta edellisen vuoden kävijämäärät ja talousarviotavoite. Kalastuslupien määrä väheni edellisvuotisesta ja myös talousarviotavoite jäi saavuttamatta. Tuottavuuden kehitysindeksit vuosina 2004 2006. Tuottavuus (2003=100) TOT-2004 TOT-2005 TOT-2006 TA-2006 Käyntikertaa kohti 106 108 110 102 Aukiolotuntia kohti 108 105 105 109 Suoritteiden kehitys TOT-2004 TOT-2005 TOT-2006 TA-2006 Laitostoiminnan käyntikerrat 3 301 397 3 286 535 3 472 442 3 291 000 Ulkokenttätoiminnan käyntikerrat 3 767 045 3 826 149 3 736 013 3 713 500 Uimarantatoiminnan käyntikerrat 642 129 766 199 980 938 819 000 Liikunnanohjauksen käyntikerrat 374 565 391 266 451 179 436 000 Leirinnän yöpymisvuorokaudet 82 197 85 699 88 889 87 500 Kalastustoiminnan kalastusluvat 10 022 9 264 8 276 11 500 Helsingin kaupungin liikuntavirasto 18 Toimintakertomus 2006

Viraston talous Käyttömenot 2002 29,2 M 2003 29,4 M 2004 28,4 M 2005 29,8 M 2005 30,9 M Käyttömenot ja tulot 2002 2006 10 M 20 M 30 M Käyttömenot ovat ilman sisäisiä vuokria ja avustuksia. Tulot 2002 9,4 M 2003 9,7 M 2004 10,1 M 2005 10,4 M 2006 10,9 M Avustukset 2006, % (14,5 M ) Laitokset yli 170 000 57,3 % Järjestöjen maksuton käyttö 22,8 % Järjestöjen toiminta-avustus 10,1 % Järjestöjen vuokra-avustus 7,2 % Laitokset alle 170 000 2,1 % Tapahtuma-avustukset 0,5 % Käyttömenot 2006, % (63,9 M ) Henkilöstömenot 29,7 % Sisäiset vuokrat 28,9 % Avustukset 22,7 % Palvelujen ostot 8,7 % Aineet, tarvikkeet 8,1 % Vuokrat 1,6 % Muut menot 0,3 % K u v a A n t e r o A a l t o n e n Tulot 2006, % (10,9 M ) Myyntitulot 74,3 % Vuokratulot 25,5 % Muut tulot 0,2 % Helsingin kaupungin liikuntavirasto 19 Toimintakertomus 2006

Avustukset Järjestöt Liikuntaseuroille sekä vammais- ja eläkeläisjärjestöjen liikuntatoimintaan myönnettiin toiminta- ja vuokra-avustuksia 2 510 000 (2 476 000 vuonna 2005) euroa. Liikuntatilojen tuetun käytön menot olivat 3 303 604 (3 102 509) euroa. Toiminta-avustusta sai liikuntatilojen tuetun käytön ja/tai vuokra-avustuksen lisäksi 390 (396) liikuntaseuraa ja 30 (32) vammais- ja eläkeläisjärjestöä. Suurin toiminta-avustus oli 66 013 (58 073) euroa ja pienin 200 (200) euroa. Laitokset ja säätiöt Laitos- ja säätiöavustuksia saivat Helsinki Halli Oy, Jääkenttäsäätiö, Nuorisojääkenttä Oy, Urheiluhallit Oy, Mäkelänrinteen Uintikeskus Oy, Stadion-säätiö, Tapanilan Urheilutalosäätiö, Vuosaaren Urheilutalo Oy, Suomalaisen Yhteiskoulun osakeyhtiö, Lauttasaaren yksityiskoulujen kannatusyhdistys ry ja Helsingin Uusi Jalkapalloareena Oy. Viraston talous Liikuntatoimen avustukset vuosina 2004 2006. 1 000 euroa tilinpäätöksen mukaan 2004 2005 2006 Laitokset: yli 170 000 euroa 6 812 7 764 8 314 alle 170 000 euroa 300 300 300 Tapahtuma-avustukset 77 76 72 Järjestöt: tuettu käyttö 3 211 3 103 3 304 vuokra-avustukset 900 1 016 1 050 toiminta-avustukset 1 463 1 451 1 460 Avustukset yhteensä 12 763 13 710 14 500 Yhteisöjen tukeminen vuosina 2004 2006. 1 000 euroa 2004 2005 2006 Liikunnan järjestötoiminnan tukeminen 5 574 5 570 5 814 Tapahtuma-avustukset 77 76 72 Uima- ja urheiluhallit 7 107 8 059 8 614 Urheilulääketieteen säätiö 5 5 0 Yhteensä 12 763 13 710 14 500 K u v a A n t e r o A a l t o n e n Helsingin kaupungin liikuntavirasto 20 Toimintakertomus 2006