marraskuu/2004 Pakkaset voivat aiheuttaa ikäviä yllätyksiä sivu 7 VESiPOSTi Seudun Vesi Oy:n VESiPOSTiasiakaslehti VESiPOSTiHämeenlinnan Kokonaisvaltaista vesihuoltoa Kanta-Hämeessä 2 Vesi kuuluu lapsiperheen arkeen 4 Viemäri ei ole roskakori 5 Meijerissä vettä käytetään moneen tarkoitukseen 6 Puhdasta vettä edullisesti 8

Vesihuoltoa kehitetään keskitetysti Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy on toiminut kolme vuotta alueellisena osakeyhtiönä. Vesihuollon keskittäminen seudulliseen vesiyhtiöön on lisännyt kustannustehokkuutta ja avannut uusia mahdollisuuksia sekä teknisten ratkaisujen että asiakaspalvelun kehittämiseen. Esimerkkeinä mainittakoon veden ja jäteveden käsittelylaitosten sekä verkostojen saneeraus- ja kunnostustyöt, sekä uusien yhdysvesijohtojen rakentaminen. Uusi toimintatapamme alkaa vähitellen tuottaa hyötyä veden käyttäjille. Viime vuosina Suomessa on kärsitty sekä kuivuudesta että tulvista. Yhtiömme alueella molemmista on selvitty suhteellisen vähin ongelmin. Viime kesän rankkasateiden saldo jäi noin kymmeneen tulvivaan viemäriin. Veden laatu ei kärsinyt olennaisella tavalla. Viime vuosina ja aiemmin tehdyt ratkaisut mm. tekopohjavesijärjestelmä ovat lisänneet poikkeavia luonnonolosuhteita koskevaa selviytymiskykyämme. Paljon on kuitenkin vielä tehtävää, mm. johtoverkostojen kunnostus on lähes loputon työsarka. Veden desinfiointia ja laadunvarmistusta kehitetään uudella teknologialla. Ultraviolettisäteilyyn perustuva menetelmä ei vaikuta veden makuun, mutta varmentaa veden bakterologisen laadun entistä tehokkaammin. Ympäristökunnissa tekniikkaa on alettu ottamaan käyttöön tämän vuoden aikana. Hämeenlinnassa uuteen menetelmään siirrytään vedenottamoiden saneeraustöiden yhteydessä. Vesihuollon alueellistaminen ja yhtiöittäminen on järkeistänyt yhteistyötä myös muiden kunnallisesta infrastruktuurista vastaavien toimijoiden kanssa. Vaikka keskitymmekin taajamien vesihuoltoon, pohdimme yhdessä ympäristökeskuksen ja kuntien kanssa myös haja-asutusalueella sijaitsevien kyläkuntien vesihuollon kehittämistä. Veden johtaminen käyttäjille Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy yhteiskuntavastuuta kantava palveluyritys Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy vastaa Hämeenlinnan ja sen ympäristökuntien Hattulan, Kalvolan ja Rengon vesihuoltopalveluista sekä jätevesihuollosta Hauholla ja Tuuloksessa kuntien yhtiölle määrittämillä toiminta-alueilla. Osakaskuntiensa omistama voittoa tavoittelematon yhtiö perustettiin vuonna 2001. Sen tehtävänä on huolehtia alueen veden hankinnasta ja käsittelystä, veden jakelusta sekä jätevesien keräämisestä ja käsittelystä. Yhtiön palveluksessa työskentelee noin viisikymmentä kokenutta vesihuollon ammattilaista. Palvelemme ja neuvomme asiakkaitamme vesihuoltoon liittyvissä kysymyksissä sekä veden viisaassa käytössä. Jäteveden kerääminen Hyvää alkavaa talvea toivottaen Timo Heinonen toimitusjohtaja

Veden käsittely Hakonummen vedenkäsittelylaitos Rikkaat pohjavesivarat Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy hankkii vetensä hajautetusti osakaskuntiensa alueilta. Vedenottamot käyttävät pääasiassa luontaista pohjavettä; Ahveniston ja Kylmälahden vedenkäsittelylaitokset hyödyntävät sekä aitoa että Alajärvestä harjuun pumpattavaa tekopohjavettä. Tekopohjaveden käyttö vähentää kuivien kausien aiheuttamia pohjaveden alentumista ja veden saatavuutta koskevia riskejä. Hämeenlinnan alueen kristallinkirkas pohjavesi on juotavaa lähes sellaisenaan. Raakavettä ei tarvitse käsitellä kemikaalein, ainoa käsittelytoimenpide on phtason nosto. Veden laatua seurataan aktiivisesti yhteistyössä terveysviranomaisten kanssa. Vuositasolla toteutetaan tuhansia analyysejä, jotka todentavat käyttöveden puhtauden ja moitteettomuuden. Kellontarkkuudella toimiva jakelujärjestelmä Laskiessaan lasiinsa kylmää ja raikasta juomavettä Hämeenlinnan seudun asukas tuskin tulee ajatelleeksi, miten laaja, hyvin suunniteltu ja tehokas jakelujärjestelmä häntä palvelee. Vettä ei tarvitse hakea kaupan hyllyltä, vaan se tuodaan kotiin, 365 päivää vuodessa, 24 tuntia vuorokaudessa. Lasin täyttyessä muuta Jäteveden käsittely Paroisten puhdistamo massa sekunnissa, vaivatta ja edullisesti, ei uskoisi, että Hämeenlinnan vesijohtoverkoston 550 kilometriä vesijohtoa tuo joka päivä 11 miljoonaa litraa vettä 60.000 käyttäjälle. Takaisin luontoon Puhtaan veden hankinta, käsittely ja jakelu muodostavat vain puolet Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy:n tehtäväkentästä. Yhtä tärkeää ja ympäristön kannalta vielä tärkeämpää on käytetyn veden kerääminen, käsittely ja palauttaminen luonnon herkkään kiertokulkuun sitä häiritsemättä ja vahingoittamatta. Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy huolehtii tuhannen kilometrin laajuisen viemäriverkoston kunnosta ja toiminnasta. Jätevedet ohjataan ympäristöhuoltotehtaaseen, jossa vesi puhdistetaan ennen kuin sen annetaan virrata takaisin kotiinsa, luontoon. Lopputuloksena Vanajaan laskettava vesi kelpaa niin elinympäristöksi kaloille kuin virkistyskäyttöön uimareillekin. Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy on aktiivinen ja käytännönläheinen ympäristötoimija. Olemme osa veden luonnollista kiertokulkua; vettä ei käytetä, sitä kierrätetään. Pidämme huolta ympäristön ja vesistöjen puhtaudesta, päämääränämme Hämeenlinnan alueen ihmisten ja luonnon hyvinvointi. Veden hankinta Toiminnan tunnuslukuja Veden myynti...3.670.000 m³ Vesijohtoverkoston pituus...553 km Viemäriverkoston pituus...956 km Pohjavedenottamoita...9 kpl Jätevedenpuhdistamoita...3 kpl Jätevedenpumppaamoita...212 kpl Puhtaan veden palauttaminen luontoon

Vesi kuuluu lapsiperheen arkeen Niilo-poika mieliharrastuksensa parissa. Kodinhoitohuoneen vesipiste on oivallinen paikka lasten kuraisten vaatteiden pesuun, Sari kertoo. Kahvinkeitin porisee, astianpesukone jauhaa ja kylpyhuoneeseen jonotetaan. Vesi on oleellinen osa lapsiperheen elämää aamusta alkaen. Huomaamatonta hyödykettä kulutetaan pitkin päivää kotiaskareissa ja lasten leikeissä. Hämeenlinnalaiset Sari Mäki ja Vesa Korelin asuvat vastavalmistuneessa omakotitalossa kahden lapsensa kanssa. Mihin kaikkeen vettä tarvitaan? Hämeenlinnan Hirsimäkeen on noussut runsaasti uusia omakotitaloja. Joukossa on myös Sari Mäen ja Vesa Korelinin puutalo, jonka Vesa on rakentanut lähes omin käsin appiukko apunaan. Uudessa kodissa on vietetty puoli vuotta ja sateinen kesä on jo kasvattanut pihamaalle komean nurmikon. Henkilökohtainen hygienia 60 litraa WChuuhtelut 20 litraa Vedenkulutus keskimäärin (hlö/vrk) Pyykin Juominen pesu 2 litraa 20 litraa Yhteensä 130 litraa Viime kesänä kasteluvettä tarvittiin pihalla vain istutuksiin ja kukkapenkkeihin, Sari muistelee. Vettä kului ulkosalla enemmän lasten leikeissä. Mikään ei ole 3-vuotiaasta Niilo-pojasta sen mukavampaa kuin veden ruiskuttaminen 5-vuotiaan Siirisiskon päälle. Vesi auttaa arjessa Vesihuollon järjestäminen uuteen taloon oli helppoa, koska uudella asuinalueella oli valmis kunnallistekniikka. Liittymä- ja sopimusasiat sekä tonttijohdotukset hoituivat vaivatta, Vesa kertoo. Vettä hyödynnetään talouskäytön lisäksi talon lämmitysjärjestelmässä. Ruuan valmistus 25 litraa Muu käyttö 3 litraa Päädyimme vesikiertoiseen lattialämmitykseen ja poistoilmalämpöpumppuun. Sama järjestelmä lämmittää myös käyttöveden, Vesa selittää. Talousvettä käytetään moneen tarkoitukseen. Suurin kulutus kohdistuu henkilökohtaiseen hygieniaan sekä pyykin ja astioiden pesuun. Sekä pyykki- että astianpesukone pyörivät vähintään kerran päivässä. Lapsiperheessä pestävää riittää, Sari tietää. Vettä tarvitaan päivittäin lisäksi mm. ruuanlaittoon, siivoukseen ja juomavedeksi. Vettä ei säästetä, mutta ei myöskään tuhlata Mäen ja Korelinin perheessä ei kiinnitetä juurikaan huomiota veden kulutukseen. Turhaa käyttöä toki vältetään. Lapsille huomautetaan veden käytöstä, jos suihkussa käynti ja veden kanssa leikkiminen vievät kohtuuttoman kauan, Sari kertoo. Mittarista katsoin, että viimeisen kuukauden aikana vettä on kulunut noin 11 kuutiota, Vesa laskee. Vettä pidetään usein itsestään selvänä hyödykkeenä. Sen arvon ymmärtäisi vasta sitten, jos veden käyttöä rajoitettaisiin tai jos veden saanti katkeaisi kokonaan. 4

AMMATTIMIEHEN NURK K A Viemärien huuhteluun käytetään nykyaikaista kalustoa ja tekniikkaa, Veikko Linna esittelee. Viemäri ei ole roskakori Viemärien toimivuus on tärkeää sekä arkemme sujuvuuden että ympäristömme suojelun kannalta. Ongelmatilanteet kuten tukokset ja vuodot johtuvat sekä viemärien virheellisestä käytöstä että ihmisistä riippumattomista tekijöistä. Veikko Linna on ajanut viemärihuuhteluautoa jo yli kaksikymmentä vuotta; tukkeutuneet viemärit avataan modernilla ja tehokkaalla kalustolla. Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy:llä on käytössään yksi kahden hengen miehistöllä varustettu viemärihuuhteluauto. Miehet puhdistavat viemäreitä ja tyhjentävät viemärikaivoja yhtiön koko toimialueella. Vastaamme yhtiön omien jätevesiverkostojen puhdistuksesta sekä viemärikaivojen tyhjennyksestä ja viemäritukosten avaamisesta kaupungin ja kuntien kiinteistöissä. Tilauksesta avaamme myös yksityisten kiinteistöjen viemäreitä, Veikko Linna kertoo. Viemäritukoksia syntyy päivittäin. Aina syynä ei ole ihmisten välinpitämättömyys. Etenkin vanhoissa betoniviemäreissä puiden juuret tunkeutuvat toisinaan putkien läpi aiheuttaen tukoksia ja vuotoja. Näitä tilanteita varten käytössämme on putken sisään ohjattava juurileikkuri, Linna selittää. Usein tukokset johtuvat kuitenkin WC-istuimeen heitetyistä asiattomista jätteistä. Vaikka ihmiset ymmärtävät entistä paremmin viemärin ja roskakorin eron, turhia tukoksia aiheutetaan edelleen omalla toiminnalla, Linna toteaa. Mitä viemäriin ja mitä roskakoriin? Mitä WC-istuimeen saa laittaa ja mitä ei? Vastaus on yksinkertainen. WCviemäriin ei saa laittaa ihmisestä peräisin olevien ainesten lisäksi mitään muuta kuin WC-paperia. Esimerkiksi käsien kuivaamiseen käytettävät paperipyyhkeet eivät hajoa WC-paperin tavoin, vaan aiheuttavat helposti tukoksia, Linna sanoo. Asiattomat jätteet aiheuttavat vakavia ongelmia viemäriverkoston ja jätevedenkäsittelyn toimivuudelle, eli ympäristöhuollolle. Tukokset aiheuttavat myös turhia kustannuksia kiinteistöjen omistajille. Tukkeutuneen tonttiviemärin avaamisen kahden ihmisen ja huuhteluauton käynnin maksaa kiinteistön omistaja, Linna kertoo. WC-viemäriin kuulumattomia tuotteita mm. vaipat terveyssiteet tamponit pikkuhousunsuojat pumpulipuikot tulitikut meikkilaput kahvinporot tupakantumpit kondomit Varusta WC:si roskiksella! 5

Hämeenlinnan Osuusmeijerissä vettä käytetään moneen tarkoitukseen Litra maitoa vie litran vettä Hämeenlinnan Osuusmeijeri tuottaa vuodessa noin 17 litraa maitoa jokaista suomalaista kohden. Pesukeskuksen toiminta perustuu automaatioon ja moderniin tietotekniikkaan, Ari Tornberg kertoo. Maidontuottajien omistama Hämeenlinnan Osuusmeijeri jalostaa vuodessa noin 90 miljoonaa litraa maitoa. Maitoa kahvinsa sekaan kaatava kuluttaja ei ehkä uskoisi, että jokaista tuottamaansa maitolitraa kohden meijeri tarvitsee noin litran vettä. Mihin vettä käytetään ja miksi? Hämeenlinnan Osuusmeijerissä on panostettu systemaattisesti veden säästeliääseen käyttöön. Kymmenen vuoden kuluessa veden kulutus tuotettua maitolitraa kohden onkin onnistuttu lähes puolittamaan. Siitä huolimatta vettä kuluu edelleen paljon, suurin osa laitteiden ja tilojen pesuun. Noin 80 prosenttia käyttämästämme vedestä kuluu erilaisiin pesuprosesseihin. Pesuveden käyttö on luonnollista, koska elintarvikealan jalostajana suhtaudumme tinkimättömästi puhtauteen ja hygieniaan, tehdaspalvelupäällikkö Ari Tornberg Hämeenlinnan Osuusmeijeristä kertoo. Kiertopesuprosesseissa keräilyautot, säiliöt, putkistot, valmistuslaitteet sekä pakkauskoneet huuhdellaan maitojäämistä, pestään laimeilla happo- ja emäsliuoksilla, sekä lopuksi steriloidaan kuumalla vedellä. Vettä säästetääm mm. hyödyntämällä käytetty loppuhuuhde toistamiseen alkuhuuhteena. Hämeenlinnan Osuusmeijerillä on oma kattilalaitos, jossa vettä kuumennetaan ja höyrystetään. Kuumalla vesihöyryllä lämmitetään tuotantoprosesseja, mm. maidon pastörointi vaatii 76 asteen lämpötilan. Sama laitos lämmittää käyt- tövettä talouskäyttöön. Tuotannossa tarvitaan myös kylmää vettä laitteistojen jäähdytysaineena. Tärkeä tuotannontekijä Hämeenlinnan Osuusmeijerissä arvostetaan puhdasta vettä, jota usein pidetään itsestään selvyytenä. Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy toimittaa meijerille elintärkeää tuotannontekijää noin sata tuhatta kuutiota vuodessa, joka päivä, ilman keskeytyksiä. Jos veden saanti keskeytyisi, tuotantomme pysähtyisi varsin nopeasti. Onneksemme olemme suomalaisina ja hämeenlinnalaisina varsin etuoikeutetussa asemassa; en ole kertaakaan törmännyt puhtaan veden riittävyyttä koskeviin ongelmiin, Tornberg kiittelee. Veden tarve erilaisten tuotteiden valmistuksessa Leipä 1 kg...5 l vettä Maito 1 l...1,5 l vettä Virvoitusjuoma 1 l...4 l vettä Kahvi 1 kg...0,1 l vettä Sanomalehti 1 kg...4 000 l vettä Paperi 1 tonni...4 milj. l vettä Auto...7 500 l vettä Hämeenlinnan Osuusmeijeri on vuonna 1926 perustettu maidonjalostusta harjoittava liikeyritys, joka kerää ja jalostaa noin kolmensadan jäsenensä tuottamaa maitoa. Meijeri työllistää 70 henkilöä ja sen liikevaihto vuonna 2003 oli noin 40 miljoonaa euroa. Se haluaa palvella sekä asiakkaitaan että alueen maidontuottajia; tavoitteena on säilyttää itsenäinen ja kannattava osuusmeijeritoiminta Kanta-Hämeessä. 6

Kiinteistön omistajan on ensimmäiseksi selvitettävä itselleen laitteiden sijainti ja käyttötarkoitus, Tapio Majaniemi suosittelee. Pakkaset voivat aiheuttaa ikäviä yllätyksiä Suomalaisessa vesihuollossa talveen on suhtauduttava kunnioituksella. Veden jäätymisen aiheuttamat vauriot ja vahingot voidaan estää; riskien eliminoiminen edellyttää kuitenkin ammattitaitoa ja huolellisuutta. Paukkuviin pakkasiin on varauduttava etukäteen, jälkiviisaus voi tulla yllättävän kalliiksi. Vastuu ja korjauskustannukset lankeavat kiinteistön omistajalle. Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy pitää huolta yhtiölle kuuluvasta vesijohtoverkostosta. Tonttivesijohdon ja mittarin eristäminen on kiinteistön omistajan vastuulla. Vesijohtojen jäätyminen voi johtua liian matalasta kaivannosta tai riittämättömästä lämpöeristyksestä. Vähälumisena talvena routa voi tunkeutua jopa kahteen metriin saakka, putkimestari Tapio Majaniemi kertoo. Vesijohtojen sulattaminen tulee kalliiksi Jäätyneiden vesiputkien sulattaminen on työlästä puuhaa. Mm. toissa talven kovilla pakkasilla jouduimme tekemään kymmeniä sulatuksia viikossa. Sulattamisen kustannukset vaihtelevat sadasta eurosta tuhanteen euroon. Rakentamisvaiheen huolimattomuus voi tulla pitkän päälle kalliiksi, Majaniemi laskeskelee. Uudisrakentajan kannattaa kaivannon riittävän syvyyden lisäksi kiinnittää huomiota asiallisiin routalevytyksiin sekä riittäviin eristyksiin läpivienneissä. Putkien jäätyminen on useimmiten vanhojen kiinteistöjen ongelma, mutta löytyy niitä uudemmistakin Majaniemi sanoo. Vesimittarit eivät kestä pakkasta Veden kulutusta mittaava vesimittari sijaitsee tyypillisesti talon teknisessä tilassa. Teknisen tilan lämmitys on kytkettävä päälle hyvissä ajoin ennen pakkasia. Raittiin ilman sisääntuloa mittaritilaan on syytä vähentää. Teknisen tilan lämpötilan tulisi olla viidestä kymmeneen astetta plussan puolella, Majaniemi neuvoo. Vuotoveden kustannukset Vuodon kokoa Kulutus m³/vuosi Vastaava määrä Kustannukset vuodessa vastaava esine vesijohtokalusteissa 2,78 euroa/m³ Kynä...30 000 m³...ohut kasteluletku...83 400 euroa Ø 8,7 mm Tulitikku...3 000 m³...tiskipöydän hana...8 340 euroa Ø 2,7 mm Parsinneula...300 m³...ohut vesivirta...834 euroa Ø 0,9 mm Ompelulanka...30 m³...tiheä tippavuoto...83,40 euroa Ø 0,3 mm 7

Puhdasta vettä edullisesti Veden käytöstä aiheutuvat kustannukset ovat osa jokaisen talouden arkipäiväistä tulo- ja menoarviota. Parhaimman kuvan veden hinnasta saa vertaamalla sitä muihin päivittäisiin hyödykkeisiin. Lopputulos saattaa yllättää. Vaikka vesi on yksi arvokkaimmista luonnonvaroistamme, se kuuluu silti edullisimpiin käyttämiimme tuotteisiin. Veden ja jäteveden yhteenlaskettu hinta on 2,78 euroa per kuutio (tuhat litraa). Keskimääräinen kerrostalossa asuva henkilö käyttää vettä vuorokaudessa noin 130 litraa. Päivittäinen kustannus on henkilötasolla keskimäärin 36 senttiä. Alle puolella eurolla päivässä Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy tarjoaa käyttöösi kaikki voimavaransa ja palvelunsa. Raakavesi kerätään alueen pohjavesiesiintymistä ja muokataan juomakelpoiseksi käsittelylaitoksella. Puhdas ja hyvänmakuinen vesi johdetaan keittiöösi paineellisena 24 tuntia vuorokaudessa ilman keskeytyksiä. Jätevesi noudetaan suoraan sisätiloista ja kuljetetaan jätevedenpuhdistamolle. Puhdistettu jätevesi palautetaan luontoon sen tasapainoa häiritsemättä. Suklaapatukan hinnalla tarjottava korkealaatuinen vesihuolto on etuoikeus, jota kannattaa arvostaa ja vaalia. Vuorokauden veden kulutuksen hinnalla saat 3 dl lähdevettä kaupasta haettuna 2 dl pullo-olutta kaupasta haettuna 1/3 mukillisen kahvia kahvilassa suklaapatukan kaksi savuketta 3 dl bensiiniä 1/2 litraa maitoa Vesiposti on Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy:n asiakaslehti. Julkaisija Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy www.hsvesi.fi Päätoimittaja Timo Heinonen/Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy Toimitus Timo Järvinen/Hämeenlinnan City-Mainos Oy Ulkoasu Piia Hakamäki/Hämeenlinnan City-Mainos Oy Paino Esa Print Oy Käyntiosoitteet Toimisto, avoinna klo 9 15 Myllärinkatu 9 13110 Hämeenlinna puh. (03) 621 2279, faksi (03) 621 3711 Paroisten puhdistamo Paroistentie 7 13600 Hämeenlinna puh. (03) 616 1144, faksi (03) 616 1273 Vikailmoitukset Vesijohtoviat: (03) 621 3722 Veden laatuhäiriöt: (03) 621 2225 Viemäreiden kunnossapito: (03) 616 1144 www.hsvesi.fi Puhtaasti hyvää.