Teknologiateollisuus ry Metallityöväen liitto ry 24.10.10 Työsuojelukysely Johdanto Teknologiateollisuus ry ja Metallityöväen Liitto ry toteuttivat keväällä 10 toisen yhteisen kyselyn työturvallisuudesta ja työsuojelutoimenpiteistä työpaikoilla. Ensimmäinen kysely toteutettiin vuonna 08. Kyselyiden tarkoituksena on kartoittaa työturvallisuuden kehitystä, tapaturmien määrää, ammattitauteja ja ammattitautiepäilyjä, keskeisimpiä työsuojeluongelmia sekä sitä, kuinka työsuojeluasiat on työpaikoilla organisoitu. Tiedot koskevat edellisten vuosien tilannetta työpaikoilla, eli nyt käytössä on vertailukelpoista tietoa vuosilta ja. Vuoden 10 kyselyn kysely lomake on esitetty liitteenä 1. Yleisesti ottaen tuloksista oli havaittavissa muutosta parempaan, mutta yrityskohtainen vaihtelu on suurta kokoryhmien välillä ja niiden sisällä. Tulosten analyysi onkin tehty tilastollisesti, eikä se kuvaa yksittäistä työpaikkaa. Kyselyn toteutus Kysely toteutettiin sähköisenä kyselynä keväällä 10. Kyselyn kohderyhmän sähköpostiosoitteet saatiin liittojen rekistereistä. Otoksessa on todennäköisesti mukana sekä työsuojeluvaltuutettuja että työnantajan edustajia samoista työpaikoista, mutta tähän ei ole erityisesti pyritty. Kysely lähetettiin 898 työsuojeluvaltuutetulle ja 530 työnantajan edustajalle Teknologiateollisuuden jäsenyrityksiin. Vastauksia saatiin 416 työsuojeluvaltuutetulta ja 178 työnantajan edustajalta, joten vastausprosentit olivat 46 ja 34. Kaikkien kyselyyn vastanneiden vastausprosentti oli 41, kun se vuonna 08 oli 33. Molempien ryhmien vastausprosentti nousi vuonna 08 toteutetusta kyselystä. Kattavuutta parannettiin edellisestä kerrasta ulottamalla se myös pelti- ja teollisuuseristysalaan sekä kaivosteollisuuteen. Vastausten määrä uusilta mukaan otetuilta aloilta oli kuitenkin niin pieni, että tulosten luotettavuus on vain suuntaa antava. Taustatiedot Kyselyyn vastanneista 70 % oli työsuojeluvaltuutettuja ja 30 % vastaajista työnantajan edustajia (taulukko 1). Työsuojeluvaltuutettujen vastauksia tuli 180 enemmän kuin viimeksi. Eri toimialojen osuus vastauksista on esitetty taulukossa 2. Kokonaisuudessaan vastaajista lähes yhtä suuri osuus työskentelee pienissä alle 50 henkilön työpaikoissa ja keskisuurissa 50 250 henkilön työpaikoissa. Suhteellinen osuus vastanneista on molemmissa ryhmissä noin 40 %. Selkein muutos oli pienten työpaikkojen vastausten määrän lisääntyminen. Pienten työpaikkojen työnantajien osuus kasvoi peräti prosenttiyksikköä. Työnantajan edustajien ja työsuojeluvaltuutettujen keskinäinen jakautuminen erikokoisiin työpaikkoihin oli suhteellisten jakaumien mukaan tasaisempi kuin vuonna 08, jolloin työsuojelu valtuutetut tulivat selvästi työnantajan edustajia useammin pieniltä työpaikoilta (taulukko 3). Taulukko 1. Kyselyyn vastanneet vastaajaryhmittäin kysely 10 kysely 08 lkm % lkm % Työnantajan edustajat 178 30 169 40 Työsuojeluvaltuutetut 416 70 256 60 YHTEENSÄ 594 100 425 100 Taulukko 2. Kyselyyn vastanneet toimialoittain, % kysely 10 kysely 08 Elektroniikka- ja sähköteollisuus 18 12 Kone- ja metallituoteteollisuus 72 69 Metallien jalostus 8 17 Kaivosteollisuus 1.. Pelti- ja teollisuuseristysala 2.. YHTEENSÄ 100 100 Taulukko 3. Vastaajien jakautuminen työpaikan henkilöstön kokoluokan mukaan vastaajaryhmittäin, % kysely 10 kysely 08 Työnantajat Valtuutetut YHT. Työnantajat Valtuutetut YHT. Alle 50 henkilöä 37 44 41 24 38 32 50 250 henkilöä 45 42 43 53 39 45 Yli 250 henkilöä 19 15 16 23 23 23 YHTEENSÄ 100 100 100 100 100 100 työsuojelukysely 10 1
Työturvallisuuden kehitys 45 % vastaajista arvioi työturvallisuuden parantuneen työpaikallaan vuonna. Suurissa työpaikoissa (yli 250 hlöä) annettiin myönteisimmät arviot työturvallisuuden kehityssuunnasta. Myös keskisuurissa (50 250 hlöä) työpaikoissa niukka enemmistö vastaajista arvioi työturvallisuuden tason parantuneen, kun vuonna suurimmassa osassa keskisuurista yrityksistä arvioitiin tason pysyneen ennallaan. Toisaalta pienissä alle 50 hengen työpaikoissa arvioitiin muita harvemmin, että työturvallisuus on heikentynyt. Kokonaisuutena työturvallisuuden arvioitiin parantuneen useammissa ja heikentyneen harvemmissa työpaikoissa kuin vuonna 08 tehdyssä kyselyssä. Kuvio 1. Työturvallisuuden kehitys vuosina ja. Prosenttia vastanneista työpaikoista kokoluokittain. Parantunut Ennallaan Heikentynyt 45 44 51 50 4 6 Ammattitaudit Ammattitauteja tai ammattitautiepäilyjä oli esiintynyt kyselyyn vastanneista työpaikoista yllättävän usealla - joka neljännellä - työpaikalla. Tyypillisimmin ammattitaudit liittyivät meluun, tuki- ja liikuntaelinsairauksiin, pölyihin, tärinään ja kemikaaleihin. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet oli suurin yksittäinen ammat ti tautien ja niiden epäilyjen aiheuttaja. Toimihenkilöillä ammattitaudit olivat melko harvinaisia, todettuja ammattitauteja tai ammattitautiepäilyjä oli vuonna havaittu 4 %:ssa työpaikoista. Muutosta ammattitautien ja niiden epäilyjen määrissä ei edelliseen kyselyyn verrattuna ole tapahtunut. Taulukko 4. Ammattitautien ja -epäilyjen esiintyminen vuosina ja. Prosenttia vastanneista työpaikoista. TYÖNTEKIJÖIDEN ammattitauteja ja -epäilyjä TOIMIHENKILÖIDEN ammattitauteja ja -epäilyjä % % 25 24 4 3 36 33 48 42 62 62 47 54 2 5 5 4 Kuvio 2. Todettujen ammattitautien ja ammattitauti epäilyjen aiheuttajat vuonna. Prosenttia todetuista ammattitaudeista ja epäilyistä. Työntekijät. 63 33 4 63 26 11 Melu 22 Muu tuki-ja liikuntaelinsairaus Jännetupentulehdus Pölyt Muut kemialliset tekijät Tärinä Muut fysikaaliset tekijät Kaasut Metallit janiiden yhdisteet Hapot ja emäkset Jokin muu UV-säteily 17 12 11 11 5 3 2 2 1 1 0 5 10 15 25 % 2 MetalliLiitto / teknologiateollisuus
T yösuojeluorg a nisa atio ja toimenpiteet Kuviossa 3 näkyy, miten erilaisia työsuojeluun ja työsuojeluorganisaatioon liittyviä toimenpiteitä on erikokoisilla työpaikoilla toteutettu. Suuremmilla työpaikoilla organisaatio on kattavampi kuin pienillä työpaikoilla ja työturvallisuustoimenpiteitä tehdään laajemmin. Työsuojelupäällikkö ja työntekijöiden työsuojeluvaltuutettu on valittu kaiken kokoisilla työpaikoilla kattavasti. Asiamiesten valinnan eroa selittää tarve: pienempiin työpaikkoihin ei tarvita erikseen valittua asiamiestä. Kuvio 3. Työsuojeluorgaanisaatio sekä työturvallisuustoimenpiteet vuonna. Prosenttia vastanneista työpaikoista kokoluokittain. Työpaikan henkilöstömäärä: Työntekijöiden työsuojeluvaltuutettu Työsuojelupäällikkö Työsuojelutoimikunta Toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutettu Työsuojeluasiamies/asiamiehiä Työsuojelupareja Muu yhteistoimintaelin Alle 50 50 250 Yli 250 Isoilla työpaikoilla on suurempien resurssien seurauksena yleisemmin käytössä monipuolisia työturvallisuustoimenpiteitä. Koulutusta, turvallisuuskierroksia ja tilastointia tehdään selkeästi useammin yli 50 hengen työ paikoissa. Esimerkiksi turvallisuuskierroksia tehdään yli 90 %:ssa yli 250 hengen työ paikoista ja 75 %:ssa 50 250 hengen työpaikoista kun vastaava luku pienissä työpaikoissa on 45 %. Suurilla työpaikoilla työturvallisuuskorttikoulutusta on järjestetty kattavasti, lähes 90 %:ssa, kun pienstä työpaikoista työturvallisuuskorttikoulutusta järjesti 35 %. Samanlainen ero on työkykyä ylläpitävän toiminnan järjestämisessä. Kaiken kaikkiaan erot työpaikkakoon mukaan ovat melko suuret. Vaarojen arviointia koskeva tulos noudatteli samoja linjoja työpaikkakoon suhteen kuin työsuojeluorganisaatiota koskevat tulokset (kuvio 4). Vaarojen arviointi oli tehty yleisimmin suurilla työpaikoilla (86 %), pienissä harvemmin. Tekeillä se oli kaiken kokoisissa työpaikoissa noin 15 %:ssa. Tekemättä sen oli jättänyt pienistä työpaikoista noin 16 %, keskisuurista 4 ja suurista työ paikoista vain 2. Vaarojen arvioinnin tehneiden yritysten määrä on kasvanut vuodesta. Kuvio 4. Onko työpaikalla tehty vaarojen selvittäminen ja arviointi? Prosenttia vastanneista työpaikoista kokoluokittain ja. On tehty On tekeillä Ei ole tehty Työterveyshuollon työpaikkakäynnit ja -kierrokset Säännöllinen tapaturmien tilastointi ja seuranta Säännöllinen poissaolojen tilastointi ja seuranta Mahdollisuus osallistua tulityökorttikoulutukseen Järjestetty tyky-toimintaa Työpaikalla tehdään turvallisuuskierroksia Laadittu perehdyttämisohjelma Työterveyshuolto osallisuu työsuojelutoimikunnan toimintaan Järjestetty työturvallisuuskorttikoulutusta Mahdollisuus osallistua työturvallisuuskorttikoulutukseen Pidetään turvallisuuspalavereja Toteutettu muita turvallisuustoimenpiteitä Osallistuimme Haastamme - työympäristökilpailuun 76 72 70 65 77 74 86 78 15 14 9 8 16 15 19 4 7 12 2 3 työsuojelukysely 10 3
K äy t össä ole vat l a atuja turvallisuusjohtamisjärjestelmät Kuviossa 5 esitetään, kuinka suuressa osassa työpaikoista on käytössä laatu-, ympäristö- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmiä. Suurissa työpaikoissa järjestelmät ovat laajalti käytössä: 69 %:lla suurista työpaikoista oli ISO9000, 59 %:lla ISO14001 ja 32 %:lla OHSAS18001. Merkittävää on, että OHSAS18001:n osuus oli lisääntynyt edelliseen kyselyyn verrattuna. Keskisuurista yrityksistä ISO9000 oli vieläpä muutamaa prosenttiyksikköä yleisemmin käytössä kuin suurissa yrityksissä, muut järjestelmät sen sijaan vähemmän. Pienissä yrityksissä järjestelmät ovat harvinaisempia. ISO9000 on silti yleinen myös niissä 51 %:lla on järjestelmä käytössä. Merkillepantavaa on se, että työnantajien vastaukset erosivat huomattavasti työsuojeluvaltuutettujen vastauksista. Yhteiset työpaikat yleisiä Suuri osa teknologiateollisuuden työpaikoista on yhteisiä työpaikkoja (useamman kuin yhden yrityksen työntekijöitä työpaikalla). Kaikista vastaajista puolet ilmoitti työskentelevänsä yhteisellä työpaikalla. Yhteisten työpaikkojen yleisyys vaihtelee työpaikkakoon mukaan. Suurista työpaikoista 84 % on tähän kyselyyn vastanneiden mukaan yhteisiä työpaikkoja, kun pienten työpaikkojen vastaajista vain neljäsosa ilmoitti työskentelevänsä yhteisellä työpaikalla. Yhteisten työpaikkojen osuus oli kasvanut edelliseen kyselyyn verrattuna vain suurissa työpaikoissa. Pienissä työpaikoissa vähentyminen oli sen sijaan selkeä. Osaltaan yhteisten työpaikkojen määrän vähentymistä työpaikkakoon pienentyessä voivat selittää taloudellisen laman aiheuttamat toiminnalliset muutokset. Vaikutusta tuloksiin oli todennäköisesti myös, sillä että pienten työpaikkojen vastausten määrä kasvoi selvästi. Kuvio 5. Työpaikoilla käytössä olleet laatu- ja turvallisuusjohtamis järjestelmät vuonna. Prosenttia vastanneista työpaikoista kokoluokittain. Kuvio 7. Yhteisten työpaikkojen määrä vuonna ja. Prosenttia vastanneista työpaikoista kokoluokittain. ISO 9000 ISO 14001 6 16 33 32 41 51 OHSAS 18001/18002 59 64 69 74 6,0 Kyllä 26 50 60 68 68 64 74 Ei 84 50 32 74 32 40 36 26 16 4 MetalliLiitto / teknologiateollisuus
Korvaava työ Korvaava työ on käytössä kolmanneksella teknologiateollisuuden työpaikoista. Korvaavan työn käyttö on sitä yleisempää, mitä suurempi työpaikka on kyseessä. Lähes 60 %:ssa vastanneista suurista työpaikoista oli käytössä korvaavan työn järjestelyjä, kun pienissä työpaikoissa vastaava luku oli noin 15 %. Tätä selittää suurempien työpaikkojen töiden suurempi kirjo, jonka takia korvaavaa työtä on helpompi järjestää. Suurilla työpaikoilla on todennäköisesti useammin myös parempi osaaminen korvaavan työn järjestämiseen. Korvaavan työn järjestelyistä kysyttiin ensimmäistä kertaa, joten vertailutietoa aiempaan ei ole. Kuvio 6. Korvaavan työn käyttö työpaikoilla vuonna. Prosenttiosuudet vastanneista työpaikoista kokoluokittain. Kyllä Ei T yöpa ik kojen monikulttuurisuus 31 69 16 84 35 65 Kyllä 56 41 Työpaikkoja, joilla työskentelee useamman kansallisuuden edustajia, on noin puolet kyselyyn vastanneista. Myös monikulttuurisuus lisääntyy työpaikkakoon kasvaessa. Suurista työpaikoista lähes 80 %:ssa on useamman kansalaisuuden edustajia, kun pienissä vastaava luku on hieman alle 30 %. Tulokset vastaavat melko tarkasti yhteisten työpaikkojen jakaumia. Työpaikkojen monikulttuurisuutta selvitettiin ensimmäistä kertaa, joten vertailutietoa ei ole. Kuvio 8. Monikulttuuriset työpaikat vuonna. Prosenttiosuudet vastanneista työpaikoista kokoluokittain. Ei 49 51 29 71 58 42 79 21 Keskeisimmät työsuojeluongelmat Keskeisimmäksi työsuojeluongelmaksi nousee melu, jonka vastanneista työntekijöiden edustajista kokee ongelmaksi 64 %. Työnantajien edustajista melun kokee ongelmaksi 53 %. Samaan asiaan viittaavat ammattitaudit, joista suuri osa liittyi meluun. Muita keskeisiä työsuojeluongelmia olivat ahtaus, työasennot sekä ilmanvaihto (kuvio ). Lähes kaikki kyselyssä mukana olleet asiat koetaan harvemmin ongelmaksi kuin vuonna 08 tehdyssä kyselyssä. Selkeästi osuuttaan olivat kasvattaneet haitalliset aineet ja tärinä. Kasvua selittänee osin se, että mainittujen asioiden parissa on viime vuosina tehty laajaa tiedotustyötä, joka on lisännyt tietoisuutta. Erot työsuojeluvaltuutettujen ja työnantajan edustajien vastauksissa ovat selvät. Työnantajan edustajat eivät koe monia asioita yhtä merkittäviksi ongelmiksi kuin työsuojeluvaltuutetut. Esimerkkinä tästä on ilmanvaihto, jonka valtuutetuista 51 % kokee ongelmaksi. Työnantajan edustajista vain 21 % katsoo ilmanvaihdossa olevan ongelmia. Tämä selittynee osin sillä, että työnantajan edustajat viettävät lyhyemmän aikaa työntekijöiden työpisteissä kuin työntekijät. Myös organisaatioon liittyvät asiat, kuten tiedon puute, työilmapiiri sekä johtaminen, olivat kohtia, joissa näkemyserot olivat suuret. Tiedonkulun ongelmat voivat heijastua sekä johtamisen, että työilmapiirin tuloksiin. Kuvio 9. Vastaajien arviot työpaikan keskeisistä työsuojeluongelmista vuosina ja. Prosenttia vastaajaryhmistä. Melu Työasennot Ilmanvaihto Haitalliset aineet Tilanahtaus Tiedon puute Johtaminen Järjestys Työilmapiiri Valaistus Tärinä Tapaturmat ja ammattitaudit Työsuojeluvaltuutetut Työnantajan edustajat 0 10 30 40 50 60 70 80 % työsuojelukysely 10 5
Ta paturmien m ä ä r ä k ysely y n vastanneilla työpaikoilla Työpaikkatapaturmien ja niissä menetettyjen työtuntien määrää kysyttiin ainoastaan työnantajan edustajilta. Kysymykseen vastasi 6 työnantajaa. Vastausprosentti oli 76 %. Heidän edustamillaan työpaikoilla työskenteli yhteensä 40 491 henkilöä. Vastanneiden toimipaikkojen koko henkilöstöllä tapaturmataajuus oli 21,2, kun kysyttiin poissaolon aiheuttanutta työpaikkatapaturmaa miljoonaa työtuntia kohti. Yli neljän päivän poissaolon aiheuttaneissa työpaikkatapaturmissa vastaava taajuus oli 10. Luvut ovat pienentyneet aikaisemmasta kyselystä ja tapaturmien määrä on laskenut. Taajuuden lasku selittyy osin talou dellisen taantuman vaikutuksilla, eikä tuloksista voida näin ollen vetää selkeitä johtopäätöksiä. Kuvio 10. Tapaturmataajuudet vuosina ja. Kaikki poissaolon aiheuttaneet työtapaturmat. Kyselyyn vastanneet työpaikat. Koko henkilöstö. Metallien jalostus Kone- ja metallituoteteollisuus Elektroniikka- ja sähköteollisuus Pelti- ja teollisuuseristysala* Kaivosteollisuus* Teknologiateollisuus Taulukko 5. Tapaturmataajuudet. Kaikki poissaolon aiheuttaneet työtapaturmat teknologiateollisuudessa. Koko henkilöstö. 34 28 14 21 35 kpl / miljoonaa työtuntia 0 10 30 40 50 * toimialan tietoa ei ole saatavissa vuodelta Vertai lutietona taulukossa 5 on esitetty Teknologiateollisuus ry:n tapaturmakyselyn sekä TVL:n (Tapaturmavakuutusvakuutuslaitosten liitto) tilaston koko henkilöstön tapaturmataajuudet teknologia teollisuudessa. 28 39 18 28 kpl / miljoonaa työtuntia Työntekijöiden poissaoloon johtaneiden tapaturmien määrä oli alhaisempi kuin aikaisemmissa kyselyissä. Työntekijöillä vastanneilla työpaikoilla oli 27,8 poissa olon aiheuttanutta työpaikkatapaturmaa miljoonaa työtuntia kohti ja,8 yli neljän päivän poissaolon aiheuttanutta työpaikkatapaturmaa miljoonaa työtuntia kohti. Osaltaan tapaturmataajuuden laskua selittänee kiireen vähentyminen työpaikoilla taloudellisen laman seurauksena. Selkeitä johtopäätöksiä tuloksista ei kuitenkaan voi tehdä. Vuonna 08 toteu tetussa kyselyssä tapaturmataajuus laskettiin teoreettisten työtuntien mukaan. Tässä kyselyssä tapaturmataajuu den laskentaan käytettiin todellisia tehtyjä työtunteja. Kuvio 11. Tapaturmataajuudet vuosina ja. Kaikki poissaolon aiheuttaneet työtapaturmat. Kyselyyn vastanneet työpaikat. Työntekijät Metallien jalostus Kone- ja metallituoteteollisuus Elektroniikka- ja sähköteollisuus Pelti- ja teollisuuseristysala* Kaivosteollisuus* Teknologiateollisuus Kaikki tapaturmat Yli 4 päivän poissaolon aiheuttaneet tapaturmat kpl / miljoonaa työtuntia 0 10 30 40 50 60 Vertailutietona taulukossa 6 on esitetty Teknologiateollisuus ry:n tapaturmakyselyn tulokset työntekijöiden tapaturmataajuuksista teknologia teollisuudessa. 8 8 12 19 14 21 25 14 23 28 30 35 42 41 30 57 25 52 * toimialan tietoa ei ole saatavissa vuodelta Taulukko 6. Tapaturmataajuudet. Kaikki poissaolon aiheuttaneet työtapaturmat teknologiateollisuudessa. Työntekijät. kpl / miljoonaa työtuntia Teknologiateollisuus ry:n tapaturmakysely 06 52 Teknologiateollisuus ry:n tapaturmakysely 08 47 Teknologiateollisuus ry:n tapaturmakysely 06 32 Teknologiateollisuus ry:n tapaturmakysely 08 28 TVL:n tapaturmatilasto, teknologiateollisuus 47 TVL:n tapaturmatilasto 08, teknologiateollisuus 46 6 MetalliLiitto / teknologiateollisuus
Työpaikkatapaturmista johtuvia poissaoloja oli vastanneilla työpaikoilla keskimäärin 3,5 tuntia työn tekijää kohti. Yksi päivä on noin 0,4 % säännöl lisestä työajasta. Poissaolojen määrä on laskenut edellisestä kyselystä, kuten laskusuhdanteiden aikana on todettu tapahtuvan. Tulokset eivät kuitenkaan ole vertailukelpoisia aikaisempiin tuloksiin, joten selkeitä johtopäätöksiä ei voida tehdä. Työpaikkakohtaisena vertailulukuna hyvä tapaturmien mittari on tapaturmapoissaolotuntien määrä työntekijää kohti. Yksikin tapaturma pienellä työpaikalla nostaa tapaturmataajuuden korkeaksi riippumatta tapaturman vakavuudesta, mutta tapaturmapoissaolotuntien määrä henkilöä kohti kuvaa myös tapaturmien vakavuutta. Tapaturmapoissaolojen jakauma näyttää muodoltaan edellistä kyselyä vastaavalta, mutta ääripäiden osuus on vastausten mukaan kasvanut. Kuvio 12. Tapaturmapoissaolot henkilöä kohti vuosina ja. Kyselyyn vastanneet työpaikat. Työntekijät. Metallien jalostus Kone- ja metallituoteteollisuus Elektroniikka- ja sähköteollisuus Pelti- ja teollisuuseristysala* Kaivosteollisuus* Teknologiateollisuus Vertailutietona on taulukossa 7 esitetty Teknologiateollisuus ry:n tapaturmakyselyn tulokset työntekijöiden tapaturmapoissaoloista teknologiateollisuudessa. Taulukko 7. Työntekijöiden työtapaturmapoissaolot teknologiateollisuudessa. Tuntia / työntekijä. 0 1 2 3 4 5 6 7 8 Teknologiateollisuus ry:n tapaturmakysely 06 7,9 Teknologiateollisuus ry:n tapaturmakysely 08 6,0 1,8 6,9 5,1 7,1 1,3 2,7 7,3 2,0 3,5 6,5 Tuntia /työntekijä * toimialan tietoa ei ole saatavissa vuodelta Nolla tapaturmaa -työpaikkoja oli mukana ilahduttavan monta. Työpaikkoja, joilla ei sattunut yhtään tapaturmaa, ja jotka olivat antaneet riittävät tuntitiedot vuodelta, oli 17 % vastanneista työpaikoista. Vuonna 08 toteutetussa kyselyssä Nolla tapaturmaa -työpaikkoja oli 11 %. Toisaalta joukossa on myös työpaikkoja, joilla sattuu runsaasti tapaturmia, eli erot työpaikkojen välillä ovat suuret. Kuvio. Tapaturmapoissaolojakauma vuosina ja. Kyselyyn vastanneet työpaikat. Työntekijät. Osuus työpaikoista (%) 30 25 15 10 5 0 0,0 0,1 0,2 0,3 0,4 0,5 0,6 0,7 yli 0,7 Tapaturmapoissaolojen osuus (%) teoreettisesta säännöllisestä työajasta Toiveita liittojen yhteistyöstä Kyselyssä tiedusteltiin avoimella kysymyksellä, kuinka liittojen toivottaisiin toimivan työsuojelun edistämiseksi. Kysymykseen tuli vastauksia 187 kpl. Avoimissa vastauksissa liitoilta toivottiin yhteistyötä koulutuksessa ja yhteistoiminnan edistämisessä. Liitoilta toivottiin myös kampanjoita ja tiedottamista ajankohtaisista työsuojeluteemoista. Työsuojelutyön merkityksen esille tuomista ja asenteisiin vaikuttamista toivottiin myös edistettävän. Lisäksi vierailuja yrityksiin toivottiin lisää. Työryhmä Aki Sundell ja Jukka Tiihonen, Teknologiateollisuus ry Juha Pesola, Mika Poikolainen ja Sari Korte, Metallityöväen Liitto ry työsuojelukysely 10 7
Liite 1: