KORJAUSTYÖSELOSTUS YLIVIESKAN LUKIO KORJAUKSET SISÄILMAN LAADUN PARANTAMISEKSI
Korjaustyöselostus 2 (31) Sisällys 1 YLEISTÄ... 4 1.1 Rakennuskohde ja sijainti... 4 1.2 Tilaaja... 4 1.3 Rakennesuunnittelu... 4 1.4 Kohteen kuvaus ja lähtötiedot... 4 1.5 Korjausrakennushankkeen luonne ja laajuus... 5 2 LAADUNVARMISTUS... 6 2.1 Materiaalit ja ohjeet... 6 2.2 Korjaustyön aikana tehtävät tarkentavat tutkimukset... 6 2.3 Työnaikainen laadunvarmistus... 7 2.3.1 Merkkiainekokeet... 7 2.3.2 Työmallit... 7 2.3.3 Työvaihekatselmukset... 8 2.4 Työsuojelu ja terveydelle haitallisten aineiden esiintyminen... 9 2.5 Työjärjestys... 9 2.6 Suojaus... 9 3 SIIVOUSTYÖT JA IRTAIMISTON KÄSITTELY...10 4 TIIVISTYSKORJAUKSET...11 4.1 Yleistä...11 4.1.1 Alustan puhdistus...11 4.1.2 Tiivistysmenetelmät ja -materiaalit...12 4.2 Lattia-seinäliittymän ja lattia-pilariliittymän tiivistäminen...12 4.3 Alapohjan läpivientien tiivistäminen sisätiloista käsin...13 4.3.1 Läpiviennin tiivistys Ardex 8+9 vedeneristysmassalla yleensä...13 4.3.2 Luokkaosan käytävän sähkökaapin ja laajennusosan sähköpääkeskuksen läpiviennit..15 4.4 Ikkuna-ulkoseinäliittymän tiivistäminen...17 4.5 Ryömintätilaisten alapohjien tiivistyskorjaukset ryömintätilasta käsin...18 4.6 Välipohjan läpivientien tiivistäminen...20 4.7 Maanvastaisten seinien läpivientien tiivistäminen...21 4.8 Maanvastaisen ulkoseinän yläreunan tiivistäminen (tyttöjen suihku- ja pukuhuonetilat ja poikien suihkutila)...22 4.9 Alakattotiloissa tehtävät tiivistykset...24 5 ALAKATTOTILOJEN KORJAUKSET...24 6 MAANVASTAISTEN ALAPOHJIEN KORJAUKSET...25 6.1 Keraaminen laatoitus...26 6.2 Maalattu betonilattia...26 7 MAANVASTAISTEN SEINIEN KORJAUKSET...27 8 RAKENNUKSEN ERI OSIEN LIITOSKOHTIEN KORJAUKSET...27 8.1 Luokkaosan ja hallinto-osan väliseinän korjaus...27 8.2 Urheiluvälinevaraston ja liikuntahallin väliseinän korjaus...27 8.3 Luokka-osan ja laajennusosan väliseinän korjaus...27 8.4 Siivoojien sosiaalitilan ja liikuntahallin väliseinä...28
Korjaustyöselostus 3 (31) 9 RYÖMINTÄTILAN KORJAUS...28 10 IKKUNOIDEN KORJAUSET...29 10.1 Laajennusosan ikkunat...29 10.2 Luokkaosan ikkunat...29 10.3 Hallinto-osan ikkunat...30 11 SEINÄPINTOJEN KORJAUKSET...30 11.1 Paikallisesti kosteusvaurioituneen seinäpinnan korjaus...30 11.2 Kellarin varaston väliseinien korjaus/purku...30 12 KORJAUSTEN JÄLKITYÖT...30
Korjaustyöselostus 4 (31) 1 YLEISTÄ 1.1 Rakennuskohde ja sijainti 1.2 Tilaaja Hakalahdenkatu 8 84100 Ylivieska Ylivieskan kaupunki Tekninen palvelukeskus / Tilapalvelu Rakennuspäällikkö Unto Koskinen 1.3 Rakennesuunnittelu Vahanen Oy, Linnoitustie 5, 02600 Espoo Yhteyshenkilöt ja suunnittelijat: Pasi Wahlfors. pasi.wahlfors@vahanen.com, p. 044 7688 295 Katariina Laine, katariina.laine@vahanen.com, p. 044 7688 326 Projektinumero: KOS 2843/5 1.4 Kohteen kuvaus ja lähtötiedot n vanhimmat osat (luokkaosa, liikuntasalisiipi sekä niiden välinen yksikerroksinen nivelosa) ovat valmistuneet vuonna 1964. Luokkaosan päätyyn on rakennettu v. 1978 valmistuneet yksikerroksiset hallintotilat, jossa sijaitsevat opettajanhuone ja kansliatilat. Vuosina 1992-1994 rakennettiin kaksikerroksinen laajennusosa sekä väestönsuoja ja liikuntavälinevarasto. on tehtiin peruskorjaus vuonna 2005, jonka yhteydessä hallintotilojen päälle rakennettiin toinen kerros. Oppilaita koulussa on noin 270 ja opettajia 25. Rakennusten eri aikoina rakennetut osat on esitetty kuvassa 1.
Korjaustyöselostus 5 (31) Kuva 1. n kellarikerros, 1. kerros ja 2. kerros. Kohteessa on ollut sisäilmahaittaan viittaavaa oireilua sekä oppilailla että opettajilla ennen peruskorjausta ja peruskorjauksen jälkeen. Kohteessa on tehty tutkimuksia ja toimenpiteitä sisäilmaongelmien aiheuttajien selvittämiseksi ja ongelmien ratkaisemiseksi. Helmikuussa 2013 n toiminta muutti piha-alueella oleviin parakkeihin. Vahanen Oy suoritti kohteessa kosteus- ja sisäilmateknisen kuntotutkimuksen maaliskuussa 2013 (raportti päivätty 24.4.2013). Tämä korjaustyöselostus sisältää kosteus- ja sisäilmateknisessä kuntotutkimuksessa suositeltujen korjaustoimenpiteiden korjaussuunnitelmat. 1.5 Korjausrakennushankkeen luonne ja laajuus Tässä korjaustyöselostuksessa esitettyjen korjaustoimenpiteiden ja korjauslaajuuden tarkoituksena on parantaa YTHS:n huonetilojen sisäilman laatua. Korjaushanke koostuu seuraavista korjaustöistä: Tiivistyskorjaukset Alakattotilojen korjaukset Maanvaraisten alapohjien korjaukset Maanvastaisten seinien korjaukset Rakennuksen eri osien liitoskohtien (alkuperäiset ulkoseinät rakennuksen sisällä) korjaukset Ryömintätilan korjaus Ikkunoiden korjaukset Paikallisesti kosteusvaurioituneen seinäpinnan korjaus Siivous
Korjaustyöselostus 6 (31) Tämä korjaustyöselostus sisältää ohjeistuksen em. korjaustöistä. Korjaukset koskevat koko rakennusta. Korjaustöiden laajuus on esitetty tässä korjaustyöselostuksessa sekä liitteenä olevissa piirustuksissa. Urakkaan kuuluvat lisäksi kaikki muut tässä mainitsemattomat korjaustyöt, jotka on esitetty suunnitelma-asiakirjoissa, tai jotka ovat tarpeellisia suunnitelmien mukaisten korjausten suorittamiseksi. Korjaushankkeen onnistumisen kannalta on tärkeää, että erillisen IVkuntotutkimuksen mukaiset toimenpidesuositukset toteutetaan samanaikaisesti rakenteisiin kohdistuvien korjausten kanssa. Työssä on varauduttava siihen, että rakenteet ja purkumäärät saattavat poiketa suunnitelmista. Piirustuksissa ja korjaustyöselostuksessa esitetyt purettavat ja säilytettävät rakenteet on arvioitu vanhojen piirustusten ja rakenneavausten perusteella. Rakenneavauksia on tehty rajallinen määrä ja sen vuoksi on mahdollista, että kaikki rakenteet eivät ole tiedossa. Suunnitelmista poikkeavista rakenteista voi aiheutua lisä- tai muutostöitä, jotka käsitellään urakkaohjelmassa esitetyllä tavalla. 2 LAADUNVARMISTUS 2.1 Materiaalit ja ohjeet Korjaustöissä käytettävät materiaalit on esitetty tässä korjaustyöselostuksessa. Sisätiloissa käytettävien materiaalien on pääsääntöisesti kuuluttava rakennusmateriaalien päästöluokkaan M1. Mikäli urakoitsija haluaa käyttää muita kuin työselostuksessa mainittuja materiaaleja, on materiaalien vastaavuuden osoitusvelvollisuus urakoitsijalla ja materiaalit on esitettävä testituloksineen sekä ominaisuuksineen suunnittelijan ja tilaajan hyväksyttäviksi. Työmaalla olevat kaikki tuotteet on varustettava materiaalimerkinnöillä siten, että niiden suunnitelmienmukaisuus on helposti todettavissa työsuorituksen aikana. Kaikista käytettävistä materiaaleista tulee työmaalla olla kirjallinen suomenkielinen käyttöohje sekä käyttöturvallisuustiedote. Materiaalien varastoinnissa ja asennuksessa on noudatettava materiaalitoimittajan kirjallisia ohjeita. Mikäli ohjeet ovat ristiriidassa tämän työselostuksen kanssa, on urakoitsijan reklamoitava asiasta. Tilaaja tai tilaajan arkkitehti määrittää keraamisen laatan mallin ja värin sekä saumalaastin värin. Urakoitsija pyytää materiaalitoimittajalta tarvittavan ohjeistuksen tai käyttökoulutuksen, mikäli työntekijöillä ei ole riittävää kokemusta kyseisten materiaalien käytöstä. Tämän korjaustyöselostuksen sekä materiaalitoimittajan ohjeiden lisäksi työssä noudatetaan soveltuvin osin SisäRYL 2013, MaalausRYL 2012 ja LVI-RYL 2000 vaatimuksia. 2.2 Korjaustyön aikana tehtävät tarkentavat tutkimukset Korjaustyön yhteydessä tehdään korjaustyön laajuuden tarkentamiseksi kaksi merkkiainekoetta, joiden kustannuksista vastaa tilaaja. Merkkiainekokeiden sijainnit on merkitty pohjapiirustuksiin 1, 2 ja 3 (liite 1). Yksi merkkiainekoe tehdään rakennuk-
Korjaustyöselostus 7 (31) sen luokkaosan ja laajennusosan liitoskohdassa olevan väliseinän eristetilaan (ks. piirustus 2 kohta 9). Toinen merkkiainekoe tehdään kellarin ampumaradan alapohjaan (ks. piirustus 1 kohta 14). Merkkiainekokeiden perusteella arvioidaan suunnittelijan toimesta tarvittavat jatkotoimenpiteet, joita voivat olla esim. rakenteiden lisätiivistykset tai mikrobivaurioituneen rakennusmateriaalin purku. Merkkiainekokeiden perusteella mahdollisesti tehtävät korjaustyöt tehdään muutostöinä. 2.3 Työnaikainen laadunvarmistus Kaikista tässä kohdassa esitetyistä laadunvarmistuksen tehtävistä aiheutuvista kustannuksista vastaa urakoitsija. Laadunvarmistuskokeet tehdään valvojan osoittamista kohdista. Tilaajan edustajan tulee olla läsnä laadunvarmistuskokeita tehtäessä tai työmalleja katselmoitaessa. Korjaustyöt pyritään aikatauluttamaan siten, että myös suunnittelija on tarkastamassa korjausten edistymistä. Tässä korjaustyöselostuksessa on mainittu korjaustyön kannalta ne oleelliset työvaiheet, jotka suunnittelijan tulee hyväksyä tai tarkistaa. 2.3.1 Merkkiainekokeet Tiivistystyön onnistuminen tarkastetaan pistokoeluonteisesti merkkiainekokeella. Merkkiainekokeessa ulkoseinän eristetilaan tai alapohjaan lasketaan kaasua, jota ei luonnossa esiinny. Huonetilassa merkkiaineen esiintymistä seurataan merkkiaineanalysaattorilla. Merkkiainekokeet tehdään, kun rakenteet on tiivistetty, mutta pintarakenteita ei ole asennettu. Pinnoitus ja viimeistelytyöt voidaan aloittaa vasta, kun rakenteet on todettu ilmatiiviiksi. Mikäli merkkiainetta vuotaa huonetilaan suurempia määriä, merkitään mittausten yhteydessä vuotokohdat. Vuotokohtien tiivistämisen jälkeen merkkiainekoe toistetaan, kunnes rakenteella saavutetaan riittävä tiiviys. Lisäksi 2.3.2 Työmallit Urakoitsija tekee ennen työn suoritusta mallin seuraavista kokonaisuuksista: Lattia-seinäliittymän tiivistäminen, ks. kohta 4.2 ja piirustus 1 (liite 1). Työmallin laajuus on 1 metri, mikä sisältää nurkkakohdan tiivistämisen. Alapohjan läpiviennin tiivistäminen Ardex 8+9 vedeneristemassalla, ks. kohta 4.3.1 Ikkuna- ulkoseinäliittymän tiivistäminen, ks. kohta 4.4 ja piirustukset 6.1 6.4 (liite 1). Mallityö tehdään jokaisesta erilaisesta ikkunasta koulun osalla. Työmalli sisältää ikkunan kaikkien reunojen tiivistämisen. o Laajennusosan ikkuna, ks. piirustus 6.1 o Luokkaosan ikkuna, ks. piirustus 6.2 o Luokkaosan uusittu ikkuna, ks. piirustus 6.3 o Hallinto-osan ikkuna, ks. piirustus 6.4
Korjaustyöselostus 8 (31) Ikkunan ulkopuolen korjaus. Työmalli tehdään hallinto-osan ikkunan korjauksesta, ks. piirustus 6.4 (liite 1). Maanvastaisen ulkoseinän yläreunan tiivistäminen, ks. kohta 4.8. Työmallin laajuus on 1 metri, mikä sisältää nurkkakohdan tiivistämisen. Maanvastaisen seinän läpiviennin tiivistäminen, ks. kohta 4.7. Työmalli sisältää yhden lämmitysputken tiivistämisen. Välipohjan läpiviennin tiivistäminen ampumaradalla, ks. kohta 4.6. Lattian laatoitus ( 4 m 2 alue), ks. kohta 6.1. Luokkaosan ja hallinto-osan väliseinän korjaus o Seinän alaosan tiivistäminen Ardex 8+9 vedeneristemassalla, ks. piirustus 9 leikkaus H-H. Työmallin laajuus on noin 0,6 m. o Höyrynsulun liittäminen betoniseinään, ks. piirustus 9 DET 1. Urheiluvälinevaraston ja liikuntahallin väliseinän korjaus, ks. piirustus 10 leikkaus I-I. Työmallin laajuus on 1,5 m. Työmalli sisältää erikseen työvaiheet kulmateräksen asennus ja höyrynsulun liittämisen betoniseinälle. Kaikki työmallit, paitsi lattian laatoituksen työmalli, hyväksytetään rakennesuunnittelijalla. Lattian laatoituksen työmalli hyväksytetään tilaajalla. Malleja käytetään vertailukohtana valmista työtä hyväksyttäessä. Mallikorjaukset ja varsinainen työ tehdään vastaavissa olosuhteissa ja vastaavilla työmenetelmillä kuin missä varsinainen työ tehdään. 2.3.3 Työvaihekatselmukset Työvaihekatselmuksia pidetään vähintään seuraavista toteutuksista: Työalueen osastointi ja alipaineistus ennen korjaustöiden aloitusta Purkutyövaihe valmis ja alustan puhdistus ennen uusien rakenteiden asennusta. Katselmuksessa tarkistetaan, että suunnitellut työt voidaan toteuttaa. Viimeistelytyöt ja valmiit pinnat Loppusiivous. Työvaihekatselmuksissa ovat mukava valvoja ja urakoitsija. Urakoitsija ei saa suorittaa ilman valvojan suostumusta sellaisia työvaiheita, jotka estävät edellisen työvaiheen tarkastamisen. Lisäksi tarkastetaan muita työvaiheita tarpeen mukaan. Urakoitsijan on ilmoitettava tulevista työvaihekatselmuksista tilaajalle vähintään kaksi vuorokautta aikaisemmin. Työvaiheita ei saa peittää ennen kuin valvoja on hyväksynyt ne. Tarkastukset eivät vähennä urakoitsijan vastuuta. Jos työvaiheita on peitetty ennen hyväksymistä, urakoitsija on velvollinen avaamaan kyseiset kohdat niin vaadittaessa. Urakoitsija on velvollinen ilmoittamaan valvojalle välittömästi, jos työmaalla ilmenee seikkoja, jotka estävät tai vaikeuttavat työn toteuttamista suunnitelmien, yleisten laatuvaatimusten sekä hyvien rakennustapojen mukaisesti.
Korjaustyöselostus 9 (31) 2.4 Työsuojelu ja terveydelle haitallisten aineiden esiintyminen 2.5 Työjärjestys 2.6 Suojaus Urakoitsija vastaa työmaan työsuojelusta. Työturvallisuudessa noudatetaan Valtioneuvoston päätöstä rakennustyön turvallisuudesta (VNa 2009/205). Urakoitsija on vastuussa siitä, että työntekijöillä on kuhunkin työvaiheeseen soveltuva suojaus. Korjaustyössä on noudatettava soveltuvin osin ohjekorttia Ratu 82-0383, Kosteus- ja mikrobivaurioituneiden rakenteiden purku. Korjaustyössä käsitellään paikallisesti mikrobi- ja kosteusvaurioituneita rakenteita, joita ovat esim. kellaritilojen vanhat maanvastaiset seinärakenteet. Ampumaradan maanvastaisen seinän bitumisivelyn haitta-ainepitoisuus on selvitetty (liite 2). Bitumisivelyssä ei todettu asbestia tai VNA 179/2012 raja-arvoja ylittävää määrää PAH-yhdisteitä. Rakenteiden purku voidaan tehdä normaalina purkutyönä. Purkujäte kuuluu jäteluokkaan 770302. Korjattavat alueet on esitetty pohjapiitustuksissa 1, 2 ja 3 (liite 1). Korjaustyöt voidaan tehdä vaiheittain esim. tila kerrallaan. Korjattavat alueet merkitään selvästi työalueeksi aina ennen korjaustöiden aloittamista. Työalueet eivät ole kiinteistön käytössä korjaustyön aikana. Korjaustyöt suunnitellaan siten, että kiinteistön käyttäjille aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa korjaustöistä. Työjärjestyksessä on huomioitava, että liikuntahalli ja kellarin pukuhuonetilat ovat kiinteistön käytössä korjaustöiden aikana. Lisäksi opettajilla on pääsy koulun tiloihin korjaustöiden aikana. Urakoitsijan on laadittava kirjallinen ehdotus työjärjestyksestä. Työjärjestys toimitetaan rakennuttajalle hyväksyttäväksi ennen töiden aloitusta viimeistään työmaan aloituspalaverissa. Ennen urakan aloittamista pidetään aloituskatselmus, jossa kirjataan säästettävien rakenteiden, julkisivujen, kellaritilojen ja muun ympäristön kunto. Mikäli rakenteet tai ympäristö vaurioituvat töiden aikana, urakoitsija on velvollinen korjaamaan aiheuttamansa vauriot kustannuksellaan. Korjattavissa tiloissa suojataan kaikki korjaustöihin kuulumattomat rakenteet (ks. korjaustyön laajuus liitteestä). Ennen korjaustöiden aloitusta suojataan muovisuojausten ja teippausten avulla kaikki säilytettävät, vaurioitumiselle tai pölyyntymiselle alttiit rakenteet, laitteet, valaisimet, kiinteät asennukset yms. Kattopinnat suojataan tiloissa, joissa korjaustoimenpiteet eivät kohdistu kattopintoihin. Kulkureitit suojataan esim. kovalevyjen ja vanerien avulla. Työalueella olevat ilmanvaihtoventtiilit suljetaan korjaustöiden ajaksi ilmatiiviisti esimerkiksi muovilla ja teippaamalla. Kaikissa työvaiheissa on suojaustoimenpiteet tehtävä niin, että rakennusta ei tahrita eikä sille aiheuteta muutenkaan vahinkoa. Korjaustyö ei saa aiheuttaa kohtuutonta haittaa liikenteelle tai ihmisille, eikä urakkaan kuulumattomille rakenteille.
Korjaustyöselostus 10 (31) Tilaaja on siirtänyt pääosan irtaimistosta pois rakennuksesta. Ampumaradalta, liikuntavälinevarastosta ja kellarin käytävältä sekä muista tiloista, joissa lattian pintamateriaali uusitaan tai tiloissa tehdään laajoja korjauksia, siirretään pois kaikki irtaimisto ennen korjaustöiden aloittamista. Tilaaja hoitaa jäljelle jääneen irtaimiston pois siirtämisen. Irtaimistoa ovat mm. kuntosalilaitteet, ampumaradan pöytätasot, irtokaapistot/laatikostot ja jäteastiat. Purkutyössä syntyy runsaasti pölyä. Pölyn kulkeutumisen estämiseksi korjattavat tilat osastoidaan ja alipaineistetaan. Osastointi voidaan tehdä esim. sahatavarasta ja muovikalvosta. Osastointi tehdään korjattavaan tilaan yleensä oviaukon kohdalle, mutta korjausalueen ollessa vain tilan osa, niin osastointi tehdään korjausalueen kohdalle. Osastoinnin tarkoituksena on estää pölyn (ja melun) leviäminen tarpeettomasti, sekä estää ulkopuolisten pääsy korjausalueelle. Urakoitsijan on huolehdittava siitä, ettei korjaustyössä syntyvä pöly ja muut mahdollisesti terveydelle vaaralliset aineet pääse kulkeutumaan työalueelta ympäröiviin tiloihin. Osastoitu korjaustyöalue alipaineistetaan hienosuodattimella varustetulla alipaineistuslaitteella. Ilman vaihtuvuus osastoidussa tilassa tulee olla työn aikana n. 4 kertaa tunnissa. Alipaineistus pidetään yllä koko korjaustöiden ajan siihen asti, kun korjattava tila on valmis ja työalue siivottu. Urakoitsija suunnittelee riittävän korvausilman saannin, ja huolehtii että osastoidun alueen lämpötila ei laske alle +15 o C. Poistoilmaa ei saa johtaa ilmanvaihtokanaviin. Urakoitsija huolehtii riittävästä, asianmukaisin välinein tehdystä purkujätteen siivouksesta ja loppusiivouksesta purkutyön päättyessä. Siivous ja puhdistus harjaamalla on kielletty. Purkujäte on kuljetettava suljetuissa astioissa pois rakennuksesta jätteen lajittelupaikalle. 3 SIIVOUSTYÖT JA IRTAIMISTON KÄSITTELY Sisäilmakorjausten onnistumisen kannalta on ehdottoman tärkeää, että tilat siivotaan ja irtaimisto käsitellään huolellisesti. Korjaustöiden jälkeen tehdään homepölysiivous, joka tehdään koko rakennukseen. Homepölysiivouksen suorittaa alan ammattilainen. Kohteessa noudatetaan kolmivaiheista siivouskäytäntöä: 1. Yksittäisille korjatuille tiloille tehdään rakennussiivous. 2. Ilmanvaihtokanavisto nuohotaan rakennuksen kaikkien korjaustöiden valmistumisen jälkeen. 3. Kohteen kaikkien sisäpuolisten korjaustöiden valmistumisen jälkeen tiloissa tehdään kaikkien pintojen homepölysiivous. Homepölysiivouksessa ja irtaimiston käsittelyssä noudatetaan Hometalkoot.fi sivustolla julkaistun homepölysiivousohjetta Ohje siivoukseen ja irtaimiston puhdistukseen kosteus- ja homevauriokorjausten jälkeen. Ohje on tämän korjaustyöselostuksen liitteessä 3. Siivoustyön ja nuohouksen laatua valvotaan katselmuksella, jossa on mukana käyttäjän edustaja.
Korjaustyöselostus 11 (31) Irtaimiston pois siirtämisestä, puhdistuksesta ja rakennukseen takaisin siirtämisestä vastaa tilaaja. Tilaan jäävän irtaimiston suojaamisesta korjaustyön ajaksi vastaa urakoitsija kohdan 2.6 mukaisesti. Homepölysiivouksessa korjattavan tilan kaikki pinnat imuroidaan, minkä jälkeen kakki pinnat nihkeäpyyhitään. Tiloissa oleva ja rakennukseen takaisin tuotava irtaimisto imuroidaan ja nihkeäpyyhitään ennen korjattuun tilaan tuomista. Korjattuun tilaan ei saa tuoda mikrobivaurioituneita materiaaleja. Tilassa olleille ATK- ja muille elektroniikkalaitteille tehdään homepölysiivous, jossa laitteista poistetaan pöly kansien irrottamisen jälkeen. Laitteiden kannet ja kotelot nihkeäpyyhitään, kuten muutkin pinnat. Ilmanvaihtojärjestelmä nuohotaan sen jälkeen, kun ilmanvaihtotekniset korjaustyöt on tehty. Kun kohteen kaikki sisäpuoliset korjaustyöt ovat valmiit ja ilmanvaihtokanavat on nuohottu, tehdään kohteessa lopullinen kaikkien tilojen homepölysiivous. 4 TIIVISTYSKORJAUKSET 4.1 Yleistä Tiivistyskorjausten laajuus on esitetty pohjapiirustuksissa 1, 2 ja 3 (liite 1). Korjaustyössä tehtäviä tiivistyskorjauksia ovat: o Lattia-seinäliittymien sekä lattia-pilariliittymien tiivistäminen o Alapohjan läpivientien tiivistäminen sekä sisäpuolelta että ryömintätilasta käsin o Ikkuna-ulkoseinäliittymän tiivistäminen o Välipohjan läpivientien tiivistäminen o Maanvastaisen seinän läpivientien tiivistäminen lämmönjakohuoneessa o Maanvastaisen ulkoseinän yläreunan tiivistäminen (tyttöjen suihku- ja pukuhuonetilat ja poikien suihkutila) o Ampumaradan alapohjan pintabetonilaatan saumojen tiivistäminen o Alakattotiloissa olevien läpivientien ja liikuntasauman tiivistäminen 4.1.1 Alustan puhdistus Tiivistyskorjausten purkutöiden laajuus on esitetty tapauskohtaisesti jäljempänä. Purkutöiden jälkeen tiivistettävät pinnat puhdistetaan kaikesta irtonaisesta pölystä ja hienoaineksesta imuroimalla HEPA suodattimella varustettua imuria ja harjausta käyttäen. Ennen tiivistystöitä pinnat vielä nihkeäpyyhitään ja pintojen annetaan kuivua ennen tiivistysmateriaalin asennusta. Kaikissa tiivistyskorjauksissa tiivistettävien pintojen tulee olla puhtaita, kiinteitä ja pölyttömiä.
Korjaustyöselostus 12 (31) 4.1.2 Tiivistysmenetelmät ja -materiaalit Vedeneristemassalla tehtävissä tiivistyksissä käytetään Ardex Oy:n Ardex 8+9 vedeneristemassaa ja vedeneristejärjestelmään kuuluvaa Ardex SK12 vahvikekangasta. Vedeneristysmassasta sekoitetaan materiaalivalmistajan ohjeiden mukainen massa. Tiivistettävät pinnat sivellään vedeneristysmassalla. Märkään vedeneristysmassaan painetaan vahvikekangas. Kangas painetaan tiiviisti tiivistettävään kohtaan niin, että se myötäilee pintaa kaikkialla. Kaikki rypyt ja ilmataskut poistetaan nauhan ja alustan välistä lastalla painaen. Vahvikekankaan kuivuttua paikalleen levitetään vedeneriste kauttaaltaan kankaan yli ja noin 10 mm nauhan ulkopuolelle. Valmiin eristekerroksen paksuuden tulee olla nurkissa vähintään 1 mm ja muualla vähintään 0,8 mm. Työtä tehtäessä noudatetaan materiaalivalmistajan antamia ohjeita massan sekoituksesta ja kuivumisajoista. Elastisella tiivistysmassalla tehtävissä tiivistyksissä soveltuvia tiivistystuotteita ovat Tremco illbruck SP 525 tai Sika LM15. 4.2 Lattia-seinäliittymän ja lattia-pilariliittymän tiivistäminen Lattia-seinäliittymän ja lattia-pilariliittymän purkutyöt ja tiivistäminen on esitetty piirustuksissa 4.1, 4.2 tai 4.3 (liite 1). Oikea piirustus ja työohje valitaan korjattavan tilan lattian päällysteen/pinnoitteen ja seinän pintamateriaalin mukaan. Kuva 1: Esimerkki tiivistettävästä lattia-seinäliittymästä luokkatilassa. Oviaukkojen kohdalla tiivistys tehdään soveltamalla lattia-seinäliittymän tiivistyssuunnitelmia. Puisten kynnysten kohdalla kynnys irrotetaan ja tiivistys tehdään kynnyksen alle betonilaatan pintaan (Kuva 2). Teräsovien kohdalla tiivistys tehdään molemmin puolin oviaukkoa kynnystä vasten. Tiivistys peitetään kynnyksen muotoon tehdyllä RST-listalla. RST-lista kiinnitetään betonilaattaan tai kynnykseen.
Korjaustyöselostus 13 (31) Kynnys irrotetaan ja muovimattoa puretaan. Tiivistys tehdään Ardex 8+9 vedeneristemassalla ja vahvikekankaalla. Vedeneristettä levitetään puhdistetun betonin pintaan kynnyksen alle ja 50 mm kynnyksen molemmin puolin. Kuva 2: Esimerkki puisen kynnyksen kohdan tiivistämisestä 4.3 Alapohjan läpivientien tiivistäminen sisätiloista käsin Tiivistettävät alapohjan läpiviennit on esitetty pohjapiirustuksissa 1, 2 ja 3 (liite 1). Tiivistettäviä läpivientejä ovat mm. o Pesualtaiden poistoputkien ja käyttövesiputkien läpiviennit (esimerkki Kuva 3 ja Kuva 4). Tiivistetään Ardex 8+9 vedeneristemassalla. o Sähkökaapin ja sähköpääkeskuksen sähköjohtojen läpiviennit (Kuva 5 ja Kuva 6). Tiivistetään Ardex 8+9 vedeneristemassalla. o Läpiviennit märkätiloissa (esim. hallinto-osan sos. tila ja luokkaosan poikien pukuhuone). Tiivistetään elastisella tiivistysmassalla. o Pumppaamon kaivon kansi (ampumarata). Tiivistetään piirustuksen 11 mukaisesti. Pääosa läpivienneistä sijaitsee seinien vierustoilla ja läpiviennit tiivistetään lattia-seinäliittymien (ks. kohta 4.2) tiivistämisen yhteydessä Ardex 8+9 vedeneristemassalla. Osa läpivienneistä tiivistetään elastisella tiivistysmassalla. Pohjapiirustuksiin 1, 2 ja 3 on merkitty tiivistettävien läpivientien sijainnit sekä soveltuva tiivistystapa (vedeneristemassa tai elastinen tiivistysmassa). Lähtökohtaisesti kaikki alapohjan läpiviennit tiivistetään. Mikäli korjaustyön aikana havaitaan muita alapohjan läpivientejä, kuin mitä piirustuksissa on esitetty, niin niiden tiivistäminen tehdään muutostyönä. 4.3.1 Läpiviennin tiivistys Ardex 8+9 vedeneristysmassalla yleensä Purkutyöt ja alustan puhdistus
Korjaustyöselostus 14 (31) o Lattian päällystettä puretaan läpiviennin kohdalta vähintään 50 mm läpiviennistä. o Alapohjan betonilaatan pinta puhdistetaan hiomalla tai jyrsimällä ja imuroimalla HEPA suodattimella varustettua imuria ja harjausta käyttäen. Seinän vierustoilla olevien läpivientien tiivistysten kohdalla sovelletaan kohdan 4.2 työohjetta, jonka mukaan betonin pinnasta jyrsitään/hiotaan 5 mm. Läpivientikohtien pohja- ja täyttötyöt sekä niissä käytettävät materiaalit Kohdissa, joissa läpivienti on auki, esim. sähköjohdon suojaputki, läpivientikohdat täytetään ennen varsinaista tiivistystyötä. Käytettävä materiaali valitaan tapauskohtaisesti. Läpivientien pohjatäyttöjen materiaalit: o Elastinen tiivistysmassa Tremco illbruck SP 525 tai Sika LM15, materiaalivalmistajan ohjeita noudattaen. o Hilti CFS-F FX palokatkovaahto, materiaalivalmistajan ohjeita noudattaen. Tiivistystavat ja tiivistyksissä käytettävät materiaalit Alapohjan pintabetonilaatan läpi menevä putki/johto tiivistetään Ardex 8+9 vedeneristysmassalla ja vedeneristysjärjestelmään kuuluvalla vahvikekankaalla. Tiivistys tehdään alapohjan pintabetonilaatan ja alapohjan läpi menevän putken/johdon pintaan. Mikäli mahdollista, niin ylösnoston korkeus tulee olla vähintään 30 mm. Korjauskohdan paikkaus Seinän vierustoilla olevien läpivientien kohdalla tiivistetty kohta korjataan, kuten lattia-seinäliittymien tiivistyksessä kohdan 4.2 mukaisesti. Pesualtaan poistoputken läpivienti ja käyttövesiputkien läpiviennit tiivistetään
Korjaustyöselostus 15 (31) Kuva 3: Esimerkki laajennusosalla tiivistettävistä läpivienneistä. Tiivistettäviä kohtia ovat pesualtaan poistoputken läpivienti ja käyttövesiputkien läpiviennit. Suojaputken ja vesiputken väli. Tiivistyksen pohjatäyttö tehdään elastisella saumamassalla. Tiivistys tehdään Ardex 8+9 vedeneristysmassalla. Suojaputken ja betonilaatan liittymä. Tiivistys tehdään Ardex 8+9 vedeneristemassalla. Kuva 4: Esimerkki tiivistettävästä läpiviennistä. Käyttövesiputkien läpivientien tiivistettäviä kohtia ovat suojaputken ja vesiputken väli sekä suojaputken ja betonilaatan liittymä. 4.3.2 Luokkaosan käytävän sähkökaapin ja laajennusosan sähköpääkeskuksen läpiviennit Luokkaosan käytävällä olevassa sähkökaapissa (ks. piirustus 2 kohta 2.3, liite 1) ja laajennusosan sähköpääkeskuksessa (ks. piirustus 1 kohta 2.4, liite 1) tiivistettäviä läpivientejä ovat alapohjan pintabetonilaatan läpi menevät sähköjohdot ja sähköjohtojen muoviset suojaputket (Kuva 5 ja Kuva 6). Läpiviennissä tiivistetään suojaputken ja betonilaatan liittymä ja suojaputken ja sähköjohdon väli.
Korjaustyöselostus 16 (31) Alapohjan pintabetonilaatan läpi menevät sähköjohdot ja sähköjohtojen suojaputket tiivistetään. Tiivistys tehdään Ardex 8+9 vedeneristemassalla. Kuva 5: Luokkaosan sähkökaapeissa olevat tiivistettävät kohdat. Tiivistettävät läpivientikohdat. Kuva 6: Laajennusosan sähköpääkeskuksen tiivistettävät läpivientikohdat Purkutyöt ja alustan puhdistus
Korjaustyöselostus 17 (31) Vanhat silikonilla tehdyt tiivistykset ja muovimattoa puretaan läpivientien kohdalta noin 50 mm etäisyydeltä läpiviennistä. Betonin pinta puhdistetaan hiomalla ja imuroimalla HEPA suodattimella varustettua imuria ja harjausta käyttäen. Sähköpääkeskuksen alapohjan betonilaatan muovimatto puretaan ja betonilaatan pinta puhdistetaan kohdan 6 mukaisesti. Läpivientikohtien pohja- ja täyttötyöt sekä niissä käytettävät materiaalit Kuten kohdassa 4.3.1 Tiivistystavat ja tiivistyksissä käytettävät materiaalit Läpiviennit tiivistetään betonilaatan pinnasta Ardex 8+9 vedeneristemassalla. Niissä kohdin, missä samassa läpiviennissä on useita johtoja tai suojaputkia, ne erotellaan toisistaan kiilaamalla, jotta johtojen väliin saadaan tiivistysmassaa. Vedeneristeen ylösnosto vähintään 20 mm. Korjauskohdan paikkaus Tiivistyskorjausten jälkeen läpivientikohdat peitetään sopivan kokoisella peitelevyllä esim. putken peitelevy (Wurth Oy). 4.4 Ikkuna-ulkoseinäliittymän tiivistäminen Tiivistettävät ikkuna-ulkoseinäliittymät on esitetty pohjapiirustuksissa 1, 2 ja 3 (liite 1). Kaikissa ikkunaliittymien tiivistyksissä tiivistys tehdään ikkunan jokaiseen reunaan ikkunan ympäri. Ikkuna-ulkoseinäliittymien purkutyöt ja tiivistäminen tehdään piirustusten 6.1, 6.2, 6.3 ja 6.4 (liite 1) mukaan. Lisäksi hallinto-osan 2. kerroksen ikkunat tiivistetään Ardex STB 15-75 -tarranauhalla soveltaen piirustuksen 6.1 työohjetta. Ardex STB 15-75 tarranauha kiinnitetään tarrapinnalla ikkunan karmiin (Kuva 7). Lasikuitutapetin pintaan tarranauha kiinnitetään Ardex 8+9 vedeneristeellä. Lasikuitutapetin tulee olla alustassaan lujasti kiinni. Kuva 7: Esimerkki ikkunaliittymän tiivistämisestä Ardex STB 15-75 tarranauhalla. Tarranauha painetaan karmiin tiiviisti käyttäen apuna tapettirissaa. (lähde: Ardex tuoteluettelo 2013)
Korjaustyöselostus 18 (31) Kuva 8: Esimerkki ikkunaliittymän tiivistämisestä Ardex STB 15-75 tarranauhalla ja Ardex 8+9 vedeneristemassalla. Nurkkakohdat on tiivistetty Ardex 8+9 vedeneristemassalla käyttäen Ardex SK90 sisäkulmakappaleetta. Tarranauha ja sisäkulmakappale leikataan tapauskohtaisesti karmiin sopivaksi. 4.5 Ryömintätilaisten alapohjien tiivistyskorjaukset ryömintätilasta käsin Luokkaosan kohdalla olevassa ryömintätilassa tiivistetään alapohjan läpiviennit ja vanhojen kulkuaukkojen valusaumat. Tiivistettäviä läpivientejä ovat luokkaosan pesualtaiden poistoputkien läpiviennit (Kuva 9) ja vanhojen kulkuaukkojen valusaumat (Kuva 10). Läpiviennit ja valusaumat tiivistetään Ardex 8+9 vedeneristemassalla käyttäen Ardex SK12 vahvikekangasta. Läpivientiputken pinnasta puretaan mahdollista lämmöneristettä korjaustyön ajaksi noin 100 mm. Vedeneristemassa asennetaan betonilaatan ja putken pintaan. Puretut putkieristeet uusitaan vesihöyrytiiviillä putkieristeellä esim. Armaflex XG 19 mm, joka teipataan vesihöyrytiiviisti vanhoihin putkieristeisiin. Tiivistys tehdään soveltaen kohdan 4.3.1 työohjetta. Valusaumojen kohdilla mahdollisesti olevat betoniteräkset katkaistaan ja tarvittaessa betonipinnan epätasaisuudet tasoitetaan hiomalla tai piikkaamalla. Valusaumojen kohdalla vedeneristettä levitetään vähintään 50 mm valusauman molemmin puolin ja sauman kohdalle asennetaan Ardex SK12 vahvikekangas. Vahvikekankaan päälle levitetään vedeneristettä siten, että vedeneristeen kokonaispaksuus on vähintään 0,8 mm. Tyttöjen puku- ja suihkutilojen kohdalla olevassa ryömintätilassa tiivistetään alapohjan putkiläpiviennit. Tiivistys tehdään ryömintätilan korjauksen yhteydessä, ks. kohta 9. Läpivientien tiivistys tehdään Ardex 8+9 vedeneristemassalla käyttäen Ardex SK12 vahvikekangasta. Tiivistys tehdään soveltaen kohdan 4.3.1 työohjetta.
Korjaustyöselostus 19 (31) Tiivistettävä läpivienti Kuva 9: Esimerkki luokkaosan kohdalla olevassa ryömintätilassa tiivistettävästä alapohjan läpiviennistä Tiivistettävä valusauma Kuva 10: Esimerkki luokkaosan kohdalla olevassa ryömintätilassa tiivistettävästä valusaumasta.
Korjaustyöselostus 20 (31) 4.6 Välipohjan läpivientien tiivistäminen Välipohjan tiivistettävät läpiviennit on esitetty pohjapiirustuksissa 1, 2 ja 3 (liite 1). Liikuntahallin kohdalla olevat lämmityspatterien putkien ja muut käytöstä poistettujen putkien läpiviennit välipohjassa tiivistetään (Kuva 10). Läpivientien kohdassa tiivistetään putken ja betonin väli sekä mahdollisen suojaputken ja lämmitysputken väli. Tiivistys tehdään ampumaradan puolelta elastisella tiivistysmassalla. Lämmityspatterin putken läpivienti Käytöstä poistetun läpivienti putken Kuva 11: Esimerkki välipohjan tiivistettävistä läpivienneistä ampumaradalla. Poikien pukuhuoneen kohdalla välipohjassa oleva IV-putkien läpivientikohta (Kuva 12) tiivistetään. Läpivientikohdassa olevat mineraalivillat poistetaan ja pinnat puhdistetaan imuroimalla. Läpivientikohdan tiivistystuote valitaan tapauskohtaisesti. Tiivistykseen soveltuvia tuotteita ovat PU-vaahto (M1 luokka) tai elastinen tiivistysmassa.
Korjaustyöselostus 21 (31) Mineraalivillat poistetaan ja läpivienti tiivistetään. Kuva 12: Tiivistettävä välipohjan läpivienti poikien pukuhuoneessa 4.7 Maanvastaisten seinien läpivientien tiivistäminen Maanvastaisten seinien tiivistettävät läpivientikohdat on esitetty piirustuksessa 1. Tiivistettäviä kohtia ovat lämmönjakohuoneen vesi-, ja lämmitysputkien sekä sähköjohtojen läpiviennit (Kuva 13). Tiivistys tehdään seuraavasti: 1. Putkiläpivientien kohdalla olevat mahdolliset putkieristeet puretaan noin 150 mm seinän sisäpinnasta. Samoin puretaan kaikki vanhat tarpeettomat putkieristeet käytöstä poistettujen läpivientien kohdalta. Käytöstä poistetut putket katkaistaan seinäpinnan tasosta. 2. Läpivientiputken/-johdon ja betonin väliin tehdään pohjatäyttö palokatkovaahdolla tai elastisella tiivistysmassalla. Soveltuvia tuotteita ovat Hilti CFS-F FX palokatkovaahto tai elastiset tiivistysmassat Tremco illbruck SP 525 tai Sika LM15. Lämmöneristettyjen putkien pohjatäyttö tehdään Tremco illbruck SP 525 tiivistysmassalla. 3. Pohjatäytön päälle tehdään tiivistys Ardex 8+9 vedeneristysmassalla kohdassa 4.3 esitetyn työohjeen mukaisesti. Lämmöneristettyjen putkien tiivistys tehdään ainoastaan Tremco illbruck SP 525 tiivistysmassalla. 4. Puretut putkieristeet uusitaan vesihöyrytiiviillä putkieristeellä esim. Armaflex XG 19 mm, joka teipataan vesihöyrytiiviisti vanhoihin putkieristeisiin.
Korjaustyöselostus 22 (31) Sähköjohtojen kohdalla tiivistys tehdään sekä suojaputken ja betonin väliin että suojaputken ja sähköjohdon väliin. Mikäli läpiviennissä on useampia sähköjohtoja ns. johtokimppuja niin sähköjohdot erotellaan toisistaan siten, että jokainen johto on erillään ja johtojen väliin saadaan palokatkovaahtoa ja tiivistysmassaa. Johtojen välissä käytetään välikepaloja, joilla johdot erotellaan toisistaan. Käytöstä poistetut putkiläpiviennit täytetään palokatkovaahdolla, jonka päälle asennetaan Ardex 8+9 vedeneristysmassa ja vahvikekangas. Sähköjohtojen läpiviennit tiivistetään. Tiivistys tehdään sähköjohdon suojaputken ja betonin väliin sekä sähköjohdon suojaputken ja sähköjohdon väliin. Putkieristeet puretaan seinäpinnan tasosta noin 150 mm. Pohjatäyttö ja tiivistys Ardex 8+9 vedenerisemassalla ja vahvikekankaalla. Uusi putkieriste esim. Armaflex FG 9 mm. Vanhat putkieristeen puretaan. Käytöstä poistettu putki katkaistaan seinäpinnan tasosta. Pohjatäyttö ja tiivistys Ardex 8+9 vedeneristemassalla ja vahvikekankaalla. Kuva 13: Maanvastaisen seinän läpivientien tiivistäminen lämmönjakohuoneessa 4.8 Maanvastaisen ulkoseinän yläreunan tiivistäminen (tyttöjen suihku- ja pukuhuonetilat ja poikien suihkutila) Maanvastaisen ulkoseinän yläreuna tiivistetään kellarikerroksen tyttöjen suihku- ja pukuhuoneessa ja poikien suihkuhuoneessa (ks. piirustus 1 kohta 1, Kuva 14 ja Kuva 15). Tiivistys tehdään elastisella tiivistysmassalla.
Korjaustyöselostus 23 (31) Seinän yläreunan ja välipohjan liitoskohta tiivistetään elastisella tiivistysmassalla. Kuva 14: Maanvastaisen ulkoseinän yläreunan tiivistäminen tyttöjen suihku- ja pukuhuoneessa Ennen tiivistystöitä tiivistettäviltä pinnoilta poistetaan vanhat tiivistysmassat ja pinnat puhdistetaan kaikesta uuden tiivistysmassan tartuntaa heikentävistä aineista. Poikien suihkuhuoneessa tiivistetään koteloinnin putkiläpiviennit ja tarkastusluukku (Kuva 15). Tiivistys tehdään elastisella tiivistysmassalla. Kotelon tarkastusluukku ja putkiläpiviennit tiivistetään elastisella tiivistysmassalla. Kuva 15: Koteloinnin läpivientien tiivistäminen poikien suihkuhuoneessa
Korjaustyöselostus 24 (31) 4.9 Alakattotiloissa tehtävät tiivistykset Alakattotiloissa tehtävät tiivistykset on esitetty kohdassa 5. 5 ALAKATTOTILOJEN KORJAUKSET Korjattavat alakattotilat on esitetty pohjapiirustuksissa 1,2 ja 3 (liite 1). Purkutyöt Alakattolevyt irrotetaan ja varastoidaan korjaustyön ajaksi. Läpivienneissä olevat mineraalivillaeristeet ja alakattotilassa olevat puiset muottirakenteet (vähäinen määrä) puretaan. Liikuntasaumassa olevia kovalevyjä puretaan näkyviltä osin ja mahdollisuuksien mukaan liikuntasaumasta (Kuva 17). Alakattotilassa yläpohjan betonilaatan alapinnan kosteusvaurioitunut alue (ks. piirustus 2 kohta 8) puhdistetaan hiomalla betonin pinnasta noin 2-3 mm. Puhdistettava alue on merkitty piirustukseen 1 ja on laajuudeltaan noin 3,75 m x 3,0 m. Korjaustyö ja uudet rakenteet Purkutöiden jälkeen alakattotilat puhdistetaan pölystä ja roskista imuroimalla käyttäen imurissa harjasuulaketta. Paljaasta betonipinnasta poistetaan kaikki irtonainen pöly ja lika. Tahrat poistetaan tarvittaessa hiomalla. Imuroinnin jälkeen alakattotiloissa olevat putket, johdot, kiskot ym. pyyhitään kostealla puhdistusliinalla. Alakattotiloissa olevat mineraalivillalla eristetyt putket, joissa on avoimia mineraalivillapintoja, päällystetään alumiinilaminaatilla tai pvc-päällysteellä esim. PVC- Isogenopak. Putken päällyste tiivistetään pvc- tai alumiiniteipillä ja viimeistellään päätyheloilla tai muilla tarkoitukseen sopivilla tuotteilla. Alakattotiloissa olevat läpiviennit tiivistetään. Tiivistettäviä läpivientejä ovat läpiviennit yläpohjaan ja eri palo-osastojen väliset läpiviennit. Pääasiassa läpiviennit ovat sähköjohtojen läpivientejä. Tiivistys tehdään palokatkovaahdolla esim. Hilti CFS-F FX. Pienemmät läpiviennit (läpiviennin halkaisija! 30 mm) tiivistetään elastisella tiivistysmassalla esim. Tremco illbruck SP 525 tai Sika LM15. Liikuntasauman kohta (ks. piirustus 2 kohta 3.2 ja piirustus 3 kohta 2.2) tiivistetään alakattotilasta käsin 1. ja 2. kerroksessa. Purkutöiden jälkeen tiivistettävät pinnat puhdistetaan kaikesta irtonaisesta ja heikkokuntoisesta betonista imuroimalla ja tarvittaessa hiomalla. Liikuntasauman kohta tiivistetään Ardex 8+9 vedeneristemassalla ja Ardex SK12 vahvikekankaalla (ks. työohje piirustuksesta 4.1).
Korjaustyöselostus 25 (31) Kuva 16: Vasemmalla esimerkki tiivistettävästä alakattotilassa olevasta läpiviennistä. Oikealla uusittava putken lämmöneriste. Liikuntasaumassa olevat kovalevyt puretaan näkyviltä osin. Liikuntasauman kohta tiivistetään alakattotilasta Ardex 8+9 vedeneristemassalla. Kuva 17: Liikuntasauman kohta, josta puretaan kovalevyt näkyvältä osin ja liikuntasauman kohta tiivistetään. Alakattotiloissa olevat paljaat betonipinnat pinnoitetaan ruiskumaalaamalla. Soveltuvia tuotteita ovat Tikkurila Oy:n Siroplast 2 ja Teknos Oy:n Teknos Tela 3. Alakattolevyt puhdistetaan imuroimalla ja nihkeäpyyhinnällä, jonka jälkeen ne asennetaan takaisin. 6 MAANVASTAISTEN ALAPOHJIEN KORJAUKSET Korjattavat alueet on merkitty piirustukseen 1 (liite 1). Purkutyöt
Korjaustyöselostus 26 (31) Korjattavista tiloista siirretään pois ja varastoidaan kaikki korjaustyön esteenä olevat mahdolliset kiintokalusteet ja varusteet. Tilaaja osoittaa viimeistään työmaan aloituspalaverissa paikan, minne varastoitava materiaali siirretään korjaustyön ajaksi. Lattian päällysteet puretaan korjattavalta alueelta. Liikuntavälinevarastosta ja viereiseltä käytävältä, kellarin sähkökeskuksesta, siivouskomerosta, WC:stä, voimistelun opettajan huoneesta ja käytävältä sekä laajennusosan sähköpääkeskuksesta puretaan lattian päällysteenä oleva muovimatto ja jalkalistat. Lattian päällysteen poistamisen jälkeen alapohjan betonilaatan pinnasta hiotaan pois vanha mattoliima ja heikkolujuuksinen tasoitteen pintakerros. Betonilaatan pinta puhdistetaan ristiin imuroimalla kaikesta irtonaisesta pölystä ja roskista. Alustan tulee olla kauttaaltaan puhdas ja luja. Mikäli alusta vaatii tasoitusta tai täyttöjä, käytetään niissä Ardex Oy:n B 14 + E 100 -betonitasoitetta tai A 46 -korjausmassaa. 6.1 Keraaminen laatoitus Ennen uusien lattian pintarakenteiden asentamista, mahdollisten tiivistystöiden jälkeen, lattiasta poistetaan huolellisesti kaikki irtonainen aines ja pöly. Lattiapinta päällystetään keraamisella laatoituksella. Suosittelemme laatoiksi enintään 300 x 300 mm keraamista kuivapuristettua lattialaattaa. Standardin SFS-EN 14411 mukainen luokitus: BIIa GL. Vedenimukyky yli 3 %, enintään 6 %. Keraamisen laatan koosta ja värisävystä sovitaan tilaajan tai tilaajan arkkitehdin kanssa. Laatat asennetaan suoralla ladonnalla 5 mm saumaraolla. Laatoitus tulee pyrkiä asentamaan niin, että alle 80 mm levyisiltä seinien vieruslaatoilta vältytään. Keraamisten laattojen kiinnityslaastina käytetään Ardex Oy:n Ardex X 78 kiinnityslaastia. Massan sekoitus ja levitys tehdään materiaalivalmistajan ohjeiden mukaan. Keraamisen laatoituksen saumauksessa käytetään Ardex Oy:n Ardex FG Flex saumalaastia. Käytettävästä värisävystä sovitaan tilaajan tai tilaajan arkkitehdin kanssa. Jalkalistana käytetään laattajalkalistaa. Tällöin jalkalistaksi asennetaan leikattua keraamista laattaa, joka voi olla sama laatta kuin lattiassa, mutta kaistoiksi leikattuna. Laatat asennetaan siten, että tehdaspinta jää ylös näkyville. Jalkalistana toimivan laatan yläreuna ja liitos lattian laatoitukseen tehdään saumalaastilla. Jalkalistoja asennettaessa ei saa vaurioittaa tehtyä tiivistystä. Lattioiden laatoituksessa tulee huomioida, että lattiapinnan korotus alkuperäisestä tasosta on noin 5 10 mm. Urakoitsija lyhentää ovia tarvittaessa, jotta ovet toimivat korjausten jälkeen moitteettomasti. 6.2 Maalattu betonilattia Kellarin sähkökeskuksen (ks. piirustus 1 kohta 13) ja laajennusosan sähköpääkeskuksen (ks. piirustus 2 kohta 7) lattiapäällysteet puretaan pois. Muovimaton ja mattoliiman poiston jälkeen betonipinnasta hiotaan tasoitteen heikkolujuuksinen pintakerros pois. Hiottupintainen betonilaatta puhdistetaan ristiin imuroimalla. Betonilaatan pinnan tulee olla kauttaaltaan puhdas, luja ja pölytön. Lattian betonipinta maalataan Tikkurilan Betolux Akva lattiamaalilla valmistajan ohjeen mukaan. Väri harmaa.
Korjaustyöselostus 27 (31) 7 MAANVASTAISTEN SEINIEN KORJAUKSET Korjattavat maanvastaiset seinät on esitetty piirustuksessa 1. Korjattavia maanvastaisia seiniä ovat ampumaradan maanvastaiset seinät sekä tyttöjen pukuhuoneen viereisten tilojen maanvastaiset seinät (ks. piirustus 1 kohta 10). Maanvastaisten seinien ja ampumaradan muiden seinien purkutyöt ja korjaukset on esitetty piirustuksessa 5. Uuden kevytsoraharkkomuurauksen vähimmäisraudoituksena käytetään raudoitusta 2T8 k800. Kulkuaukon raudoitus on esitetty piirustuksessa 5. 8 RAKENNUKSEN ERI OSIEN LIITOSKOHTIEN KORJAUKSET 8.1 Luokkaosan ja hallinto-osan väliseinän korjaus Luokkaosan aulatilan ja hallinto-osan kansliatilan välisen väliseinän korjaus on esitetty piirustuksessa 9. 8.2 Urheiluvälinevaraston ja liikuntahallin väliseinän korjaus Urheiluvälinevaraston ja liikuntahallin väliseinän korjaus on esitetty piirustuksessa 10. Kaikki väliseinässä olevat sähkö- ja putkiasennukset, kuten sähköjohdot, valaisinten katkaisimet, paloposti ym. irrotetaan tai puretaan korjaustöiden ajaksi. Irrotetut/puretut sähkö- ja putkiasennukset asennetaan betoniseinälle/betoniseinän pintaan. 8.3 Luokka-osan ja laajennusosan väliseinän korjaus Luokkaosan toisen kerroksen päätyluokan ja laajennusosan välisen väliseinän (vanha ulkoseinä) luokan (ks. piirustus 3 kohta 3.1) puoleisesta pinnasta puretaan levyrakenteinen pintaverhous ja mineraalivillaeristys. Seinän pintaan asennetut sähkökourut tms. irrotetaan. Betoniseinän vanha maalipinta hiotaan pois. Seinäpinta puhdistetaan ristiin imuroimalla. Samoin hiotaan ja puhdistetaan seinä- ja kattopinnat puretun levytyksen ja lämmöneristeen kohdalta. Betonipintojen tulee olla kauttaaltaan puhtaita, lujia ja pölyttömiä ennen uusien pintarakenteiden asennusta. Lattia-seinäliittymän tiivistyskorjaus tehdään kohdan 4.2 mukaisesti. Seinäpinta sekä kattopinta ja seinäpinnat puretun levytyksen ja lämmöneristeen kohdalta tasoitetaan tarvittaessa ja maalataan sisäkäyttöön soveltuvalla maalilla. Väri valitaan luokkatilan muiden seinien värin mukaan. Puretut sähkökourut yms. asennetaan takaisin betoniseinälle. 1. ja 2. kerroksessa käytävän puolelta (ks. piirustus 2 kohta 5.3 ja piirustus 3 kohta 3.1) väliseinän kohdalta seinästä poistetaan heikosti alustassaan kiinni oleva tasoite. Alustana oleva betoni ja tiilimuuraus puhdistetaan ristiin imuroimalla. Alustan tulee olla puhdas, kiinteä ja luja. Pohjan karkea tasoitus tehdään Ardex AM 100 täyttömassalla. Pintatasoitus tehdään Ardex F5 tasoitteella ja Ardex BU-R verkolla. Korjattu kohta maalataan sisäseinien sävyisellä sisätiloihin soveltuvalla maalilla.
Korjaustyöselostus 28 (31) 8.4 Siivoojien sosiaalitilan ja liikuntahallin väliseinä Siivoojien sosiaalitilan ja liikuntahallin välisen (vanha ulkoseinä, ks. piirustus 3 kohta 3.2)) betoniseinän pintaan asennettu levytys ja lämmöneristeet puretaan. Betoniseinän ja liittyvät rakenteet korjataan, kuten kohdassa 8.3. 9 RYÖMINTÄTILAN KORJAUS Korjattavan ryömintätilan sijainti on esitetty pohjapiirustuksessa 1 (liite 1). Purkutyöt: Ryömintätilaan tehdään työaukot ryömintätilan ja ampumaradan väliseen seinään. Jokaiseen ryömintätilan osioon (3 kpl) tehdään oma työaukko. Lisäksi tehdään työaukko ampumaradan ulkoseinään, jonka kautta maamassat poistetaan ryömintätilasta (ks. piirustus 8). Maapohjasta poistetaan maamassaa esim. imuautolla siten, että ryömintätilan korkeus on kauttaaltaan vähintään 850 mm. Työssä tulee varautua siihen, että savinen maapohja saattaa vaatia maan irrotusta mekaanisesti esim. piikkaamalla. Maapohjasta ja betonirakenteiden pinnasta poistetaan kaikki orgaaninen materiaali, kuten laudanpätkät, puukappaleet ja muu rakennusjäte. Betonirakenteiden pinnoista orgaaninen materiaali poistetaan tarvittaessa piikkaamalla tai hiomalla. Liikuntahallin päädystä ulkoseinän vierestä kaivetaan maata noin 1600 mm syvyydeltä korjaustyön ajaksi, jotta ryömintätilan tuuletusputket voidaan asentaa. Uudet rakenteet: Ryömintätilan jokaiseen osioon asennetaan uudet tuuletusputket esim. Vilpe Ross 160, 2 kpl / ryömintätilan osio, eli yhteensä 6 kpl. Tuuletusputket asennetaan sokkeliin timantilla porattuihin reikiin, joiden halkaisija on 180 mm. Tuuletusputkien sijainnit on esitetty piirustuksessa 8. Ryömintätilaan asennetaan tuuletusputki, " 110 mm viemäriputki, joka viedään vesikatolle. Tuuletusputki asennetaan piirustuksen 8 mukaisesti siten, että jokaiseen ryömintätilaan tulee tuuletusputken haara ja tuuletusputken päihin asennetaan säädettävä pääte-elin esim. KSO-tyylinen lautasventtiili. Ryömintätilassa putki kannakoidaan siten, että kannakointi vastaa LVI ohjekortissa LVI 12-10370 esitettyjä periaatteita. Vaakaputki kannakoidaan 3000 mm välein kiinteällä kannakkeella, joka estää putken vaakasuuntaisen liikkeen. Kiinteiden kannakkeiden välillä putki kannakoidaan ns. liukukannakkeilla 1500 mm välein. Kaikkien kannakkeiden ja kiinnitystarvikkeiden tulee olla sinkittyä terästä. Tuuletusputki johdetaan vesikatolle koteloidussa putkikuilussa piirustuksen 8 mukaisesti. Putken kaikki liitokset tehdään asianmukaisin kulma- ja jatkoskappalein. Poistoilmakanaviston liitoskappaleiden ja liitoskohtien ilmatiiveydet tulee tarkastaa kanaviston asennuksen yhteydessä ja tarvittaessa liitoksen ilmatiiveys varmistetaan teip-
Korjaustyöselostus 29 (31) paamalla (esim. Tremco illbruck ME403 -butyyliteipillä). Putki eristetään sisätilojen (1. ja 2. krs) kohdalla vesihöyryntiiviillä lämmöneristeellä esim. Armaflex 10 mm. Tuuletusputken päähän vesikatolle asennetaan huippuimuri esim. Vilpe Kartio radonimuri piirustuksen 8 detaljin mukaisesti. Huippuimuri varustetaan seitsemänvaiheisella taajuusmuuntajalla puhallustehon säätämiseksi. Taajuusmuuttaja sijoitetaan näyttämötilaan siten, että se on helposti käytettävissä. Huippuimurin sähköistys, käyttökytkimet, taajuusmuuntaja ja asennukset kuuluvat urakoitsijan toimitukseen. Urakkatarjouksessa oletetaan, että sähköt huippuimurille saadaan johdettua näyttämötilasta. Huippuimuri on päällä jatkuvatoimisesti. Huippuimuri varustetaan merkkivalolla, jotta mahdolliset toimintahäiriöt havaitaan välittömästi. Merkkivalon sijoitus tulee tehdä sellaiseen tilaan, josta se on helposti havaittavissa. Ryömintätilan tuuletus säädetään siten, että ryömintätilan jokaisen osion ilmanvaihtuvuus on vähintään ½ 1/h. Jokaisen ryömintätilan osion vähimmäisilmavirta on merkitty piirustukseen 8. Ilmavirran säätämisestä laaditaan mittauspöytäkirja, joka toimitetaan rakennuttajalle. Ryömintätilan kohdalle alapohjan alapintaan asennetaan lisälämmöneristys. Lisälämmöneristys tehdään 50 mm paksuisilla EPS levyillä esim. ThermiSol EPS 60S Lattia (Thermisol Oy). Eristelevyt kiinnitetään alustaan 8 mm:n polyeteenimuovisilla kiinnitystulpilla, 4 kpl/m 2 (esim. Alffa kiinnitystulppa, Fescon Oy). Kiinnitystulpat asennetaan levyjen kulmiin ja tasaisesti keskialueelle. Kiinnityssyvyys alustaan on vähintään 50 mm. Eristelevyjen tulee olla kiinnityksen jälkeen ehjiä ja saumattomia. Ryömintätilan maapohjan päälle asennetaan suodatinkangas ja salaojasorakerros, jolla maapohja myös tasataan. Salaojasoran raekoko 8-16 ja kerrospaksuus 200 mm. Soran lisäyksen jälkeen ryömintätilan korkeus tulee olla kauttaaltaan vähintään 600 mm. 10 IKKUNOIDEN KORJAUSET Ikkunoiden korjaukset sisältävät ikkunaliittymien sadeveden- ja ilmatiiviyden parantamisen, sadevedenohjauksen parantamisen sekä ikkunoiden puuosien huoltokorjauksen tai ikkunoiden uusimisen. Ikkunaliittymien sisäpuolelta tehtävät tiivistyskorjaukset on esitetty kohdassa 4.4. Korjattavat ikkunat on esitetty pohjapiirustuksissa 1, 2 ja 3 (liite 1). 10.1 Laajennusosan ikkunat Laajennusosan ikkunoiden korjaukset on esitetty leikkauksessa C-C (piirustus 6.1). 10.2 Luokkaosan ikkunat Luokkaosan ikkunoista osa on uusittu (luokkasiipi) peruskorjauksessa puu-alumiiniikkunoiksi 2000-luvulla ja osa on alkuperäisiä puuikkunoita (liikuntahallin siipi). Pe-
Korjaustyöselostus 30 (31) ruskorjauksessa uusittujen puu-alumiini-ikkunoiden korjaukset on esitetty leikkauksessa D-D (piirustus 6.2). Luokkaosan kaikki alkuperäiset puuikkunat uusitaan. Uusien ikkunoiden vaatimukset ja liittyminen ulkoseiniin on esitetty leikkauksessa E-E (piirustus 6.3). 10.3 Hallinto-osan ikkunat Hallinto-osan 1. kerroksessa kaksi ikkunoista on uusittu peruskorjauksen yhteydessä 2000-luvulla. Uusittuihin ikkunoihin ei kohdistu toimenpiteitä. Uusittujen ikkunoiden lukumäärä tulee tarkistaa työmaalla. Hallinto-osan 1. kerroksen alkuperäisten ikkunoiden korjaukset on esitetty leikkauksessa F-F (piirustus 6.4). Hallinto-osan 2. kerroksen ikkunoihin ei kohdistu korjaustoimenpiteitä. 11 SEINÄPINTOJEN KORJAUKSET 11.1 Paikallisesti kosteusvaurioituneen seinäpinnan korjaus Korjattavan kohdan sijainti on esitetty piirustuksessa 3 (kohta 5). Seinän vaurioitunut maalipinta ja tasoitekerros hiotaan pois puhtaalle betonipinnalle, siten että betonin karkea runkoaine tulee näkyviin. Mikäli seinäpinta vaatii tasoitusta, niin korjattava kohta voidaan tasoittaa Ardex F5- tasoitteella. Seinäpinta maalataan seinän sävyisellä sisätiloihin soveltuvalla maalilla. 11.2 Kellarin varaston väliseinien korjaus/purku Korjattavat seinäpinnat on esitetty piirustuksessa 1 (ks. kohta 15). Varaston ja voimistelun opettajan tilan välinen seinä puretaan (ks. kohta 15.1). Varaston ja porrasaulan välisen väliseinän varaston puoleinen pintaverhouslevy puretaan. Purkutöiden jälkeen pidetään katselmus, jossa on mukana urakoitsija ja suunnittelija. Katselmuksessa tarkastetaan seinärakenteen kunto ja katselmuksen perusteella päätetään seinärakenteen korjaustapa. 12 KORJAUSTEN JÄLKITYÖT Kaikki puretut rakenteet korjataan ja irrotetut kalusteet ym. asennetaan korjaustyön jälkeen takaisin. Tiloihin takaisin tuotavat hyllyt, kaapistot, huonekalut ja muut kalusteet ja varusteet puhdistetaan (ks. kohta 3). Urakoitsija siivoaa kaikki rakennustyöstä syntyneet roskat ja jätteet ja kuljettaa ne kaatopaikalle. Rakennuttajalle ei saa jäädä mitään jälkisiivoustöitä eikä siivouksesta aiheutuvia kustannuksia. Korjatut tilat saatetaan täyteen käyttökuntoon. Työn jälkeen urakoitsijan on kunnostettava käytössään olleet alueet ja kulkuväylät entiseen kuntoon.