SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän kuin Porvoon sairaanhoitoalueella, ssä tai koko maassa keskimäärin. Eläkeikäisten, 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä on keskimääräistä alhaisempi, noin 12 %. Väestörakenne on palvelujen järjestämisen kannalta neutraali. Vuoteen 2020 mennessä, vanhusten, yli 75 vuotiaiden, määrä kasvaa ssa Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan runsaat 70 %, eli hieman enemmän kuin n kunnissa keskimäärin ja merkittävästi enemmän kuin Porvoon sairaanhoitoalueen tai koko maan kunnissa keskimäärin. Vanhusten määrän kasvu ja siitä nousevat paineet palvelujärjestelmän kehittämiselle ajoittuvat vuosituhannen toiselle vuosikymmenelle, mutta palvelujen kehittämispaineet ovat myös ensimmäisen vuosikymmenen aikana suuria. Palvelujen tarve n väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää. Ikä- ja sukupuolivakioitu kokonaiskuolleisuus on ssa selvästi alhaisempi kuin Porvoon sairaanhoitoalueen, n tai koko maan kunnissa keskimäärin. Sama koskee alle 65 vuotiaiden kuolleisuutta. Työkyvyttömyyseläkkeellä on ssa yhtä suuri osa väestöstä kuin Porvoon sairaanhoitoalueella ja koko maassa keskimäärin, mutta olennaisesti suurempi osa väestöstä kuin n kunnissa keskimäärin. Sairauspäivärahan saajia on merkittävästi vähemmän kuin sairaanhoitoalueella sekä n ja koko maan kunnissa yleensä. Erityiskorvattavien lääkkeiden saajia on ssa vähemmän kuin Porvoon sairaanhoitoalueen ja n kunnissa keskimä ä- rin. Korkeasti koulutettujen osuus väestöstä on ssa sairaanhoitoalueen kunnista korkein ja lähes n kuntien keskitasoa. Kaikki terveyspalvelujen tarvetta kuvaavat indikaattorit ovat n kannalta edullisia. Siten n väestön terveyspalvelujen tarve on keskimääräistä vähäisempää, olipa vertailukohtana Porvoon sairaanhoitoalueen, n tai maan kaikki kunnat. Eri tarvetekijöillä arvioitu terveyspalvelujen tarve on noin 0-23 % n keskitasoa vähäisempää. Vanhustenhuollossa palvelujen tarve on n keskitasoa. Palvelujen käyttö Avohoitopalvelujen käyttö on ssa kokonaisuutena tarkasteltuna keskimääräistä runsaampaa. Lääkärikäyntejä on perusterveydenhuollossa asukasta kohti hieman enemmän kuin yleensä Porvoon sairaanhoitoalueen, n ja koko ma an muissa kunnissa. Erikoissairaanhoidossa lääkärikäyntien määrä on kuntien keskitasoa, samoin yksityislääkäripalvelujen käyttö. STAKES Kuntapalvelut / MP / 14.9.2001 1
Laitospalvelujen käyttö on ssa kokonaisuudessaan Porvoon sairaanhoitoalueen kuntien keskitasoa ja vähäisempää kuin n tai koko maan kunnissa keskimäärin. Tämä johtuu pääasiassa terveyskeskuksen vuodeosastohoidosta. Kotisairaanhoidon ja kotipalvelujen piirissä on ssa merkittävästi enemmän yli 65 vuotiaista kuin Porvoon sairaanhoitoalueen, n ja koko maan kunnissa keskimäärin. Palvelujen piirissä olevien henkilöiden keski- ikä on ssa hieman korkeampi kuin sairaanhoitoalueen, HUSpiirin tai koko maan kunnissa keskimäärin. Kotikäyntejä tehdään ssa asiakasta kohti merkittävästi enemmän kuin kunnissa yleensä. Menot Koko terveydenhuollon ja perusterveydenhuollon tarvevakioidut kokonaismenot asukasta kohti ovat ssa Porvoon sairaanhoitoalueen kuntien keskitasoa, mutta merkittävästi alle n kunt i- en keskiarvon. Erikoissairaanhoidon tarvevakioidut menot asukasta kohti ovat lähes n keskitasoa ja selvästi korkeammat kuin sairaanhoitoalueen kunnissa keskimäärin. Perusterveydenhuollon tarvevakioidut menot asukasta kohti ovat noin 27 % ja terveydenhuollon kokonaismenot noin 12 % n keskitason alapuolella. Erikoissairaanhoidon tarvevakioidut menot asukasta kohti ovat noin 3 % alle n kuntien keskitason. Vanhustenhuollon tarvevakioidut menot asukasta kohti ovat noin 36 % korkeammat kuin n kunnissa yleensä. Kun tarkastellaan perusterveydenhuoltoa ja vanhustenhuoltoa yhtenä kokonaisuutena, n tarvevakioidut menot asukasta kohti ovat n keskitasoa ja noin 14 % koko maan kuntien keskitason yläpuolella. n terveydenhuollon menorakenne painottuu selkeästi erikoissairaanhoitoon. Perusterveydenhuollon osuus terveydenhuollon menoista on noin 32 %, mikä on merkittävästi vähemmän kuin Porvoon sairaanhoitoalueen (36 %), n (37 %) ja koko maan keskiarvon (40 %). Kuva muuttuu olennaisesti jos terveydenhuoltoa ja vanhustenhuoltoa tarkastellaan yhtenä kokonaisuut e- na. Erikoissairaanhoidon osuus menoista on tällöin Porvoon sairaanhoitoalueen, n ja koko maan kuntien tasolla. Terveydenhuollon kustannukset, palvelujen käyttö ja tuottavuus Somaattisen erikoissairaanhoidon koko maan tasoon nähden hieman keskimääräistä korkeammat kustannukset selittyvät pääosin n asukkaiden käyttämien sairaaloiden heikohkolla tuottavuudella, jota kompensoi erikoissairaanhoidon palvelujen vähäinen käyttö. Palvelujen käytön vaikutus erikoissairaanhoidon kokonaiskustannuksiin on noin 4,4 mmk ja sairaaloiden tuottavuuden vaikutus on noin +6,1 mmk. n perusterveydenhuollon edullisuus johtuu lähes kokonaan perusterveydenhuollon palvelujen (lähinnä vuodeosastohoidon) vähäisestä käytöstä. Palvelujen käytön vaikutus perusterveydenhuo l- lon kokonaiskustannuksiin on noin 7,7 mmk ja terveyskeskuksen tuottavuuden vaikutus noin +0,5 mmk. n koko maahan nähden hieman keskitason alittavat terveydenhuollon kokonaismenot (pl. psykiatria) johtuvat pääosin terveyspalvelujen vähäisestä käytöstä. laisten käyttämien sairaalo i- den heikohko tuottavuus vie osan vähäisen käytön tuomasta taloudellisesta edusta. Palvelujen käy- STAKES Kuntapalvelut / MP / 14.9.2001 2
tön vaikutus n terveydenhuollon kokonaiskustannuksiin on kaikkiaan noin 12,1 mmk. n asukkaiden käyttämien sairaaloiden tuottavuuden vaikutus kunnan terveydenhuollon kokonaismenoihin on noin +6,6 mmk. Johtopäätökset n väestörakenne on terveyspalvelujen järjestämisen kannalta neutraali. Väestön terveyspalvelujen tarve on selvästi vähäisempää kuin Porvoon sairaanhoitoalueen, n tai koko maan kunnissa keskimäärin. n asukkaiden avohoitopalvelujen käyttö on keskimääräistä runsaampaa, mutta laitospalvelujen käyttö on keskimääräistä vähäisempää, mikä johtuu pääosin terveyskeskuksen vuodeosastohoidon vähäisyydestä. n terveydenhuollon tarvevakioidut kokonaismenot ovat kohtuulliset. n terveydenhuollon palvelurakenteessa on kehittämisen varaa. Erityisesti perusterveydenhuollon kehittämiseen tulisi suunnata voimavaroja ja lisätä perusterveydenhuollon palvelutarjontaa. Palvelurakennetta tulisi muuttaa selkeästi perusterveydenhuollon suuntaan. laisten käyttämien sairaaloiden toiminnassa ja tuottavuudessa on edelleen kehittämiseen varaa. STAKES Kuntapalvelut / MP / 14.9.2001 3
VÄESTÖRAKENNE 1999 OSUUS (%) VÄESTÖSTÄ VUOSI 1999 0-14 -vuotiaat 22,7 20,3 18,6 18,2 65 vuotta täyttäneet 12,1 13,9 11,5 14,8-65-74 -vuotiaat 7,1 7,7 6,5 8,4-75-84 -vuotiaat 3,8 4,7 3,8 4,9-85 vuotta täyttäneet 1,2 1,5 1,2 1,5 Alle 12 vuotiaat 18,8 16,5 15,3 14,6 12-20 vuotiaat 10,9 11,1 10,4 11,3 15-44-vuotiaat naiset 19,2 18,9 22,1 19,8 Alle 15 vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden osuus (%) väestöstä 1999 65 vuotta täyttäneiden osuus (%) väestöstä 1999 0 5 10 15 20 25 Osuus (%) väestöstä 0-14 -vuotiaat 65 vuotta täyttäneet 0 2 4 6 8 10 12 Osuus (%) väestöstä - 65-74 -vuotiaat - 75-84 -vuotiaat - 85 vuotta täyttäneet Alle 20 vuotiaiden osuus (%) väestöstä 1999 15-44 vuotiaiden naisten osuus (%) väestöstä 1999 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 Osuus (%) väestöstä Alle 12 vuotiaat 12-20 vuotiaat 0 5 10 15 20 25 Osuus (%) väestöstä 15-44-vuotiaat naiset STAKES Kuntapalvelut / MP / 14.9.2001 4
VÄESTÖENNUSTEET OSUUS (%) VÄESTÖSTÄ VUOSI 2010 0-14 -vuotiaat 19,0 17,5 16,9 16,3 65 vuotta täyttäneet 15,6 16,7 14,3 17,1-65-74 -vuotiaat 9,3 9,6 8,5 9,6-75-84 -vuotiaat 4,8 5,3 4,4 5,7-85 vuotta täyttäneet 1,5 1,8 1,4 1,8 Alle 12 vuotiaat 14,6 13,7 13,4 12,9 12-20 vuotiaat 12,8 11,8 10,9 11,0 15-44-vuotiaat naiset 17,6 17,5 26,3 18,3 VUOSI 2020 0-14 -vuotiaat 18,0 17,0 16,2 15,9 65 vuotta täyttäneet 21,2 22,8 19,3 22,5-65-74 -vuotiaat 12,8 13,7 11,6 13,4-75-84 -vuotiaat 6,6 7,0 6,1 7,0-85 vuotta täyttäneet 1,8 2,1 1,7 2,2 Alle 12 vuotiaat 14,2 13,5 13,0 12,7 12-20 vuotiaat 10,8 10,2 9,7 9,7 15-44-vuotiaat naiset 16,5 16,6 24,5 17,6 VÄESTÖN SUHTEELLINEN MUUTOS, (%) 75 vuotta täyttäneet - 1999-2010 27,1 17,4 22,8 20,0-2010-2020 36,7 29,4 37,9 21,6-1999-2020 73,8 51,8 69,3 46,0 15-44 vuotiaat naiset - 1999-2010 -6,6-5,4 25,5-5,8-2010-2020-3,8-3,7-3,8-3,4-1999-2020-10,2-8,8 20,7-9,1 STAKES Kuntapalvelut / MP / 14.9.2001 5
75 vuotta täyttäneiden osuus (%) väestöstä 1999, 2010, 2020 0 2 4 6 8 10 12 14 Osuus (%) väestöstä 1999 2010 2020 75 vuotta täyttäneiden määrän muutos (%) 1999-2020 15-44 vuotiaiden naisten osuus (%) väestöstä 1999, 2010, 2020-15 -10-5 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 Muutos (%) - 1999-2010 - 2010-2020 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 24 26 28 Osuus (%) väestöstä 1999 2010 2020 15-44 vuotiaiden naisten määrän muutos (%) 1999-2020 STAKES Kuntapalvelut / MP / 14.9.2001 6-20 -15-10 -5 0 5 10 15 20 25 30 Muutos (%) - 1999-2010 - 2010-2020
SAIRASTAVUUSINDIKAATTOREITA 1999 SAIRASTAVUUS 1999 Ikä- ja sukupuolivakioituja indeksejä* - Kuolleisuus, koko väestö** 91 100 98 100 - Kuolleisuus, 0-64-vuotiaat** 74 91 97 100 - Sairauspäivärahan saajia 69 77 93 100 - Työkyvyttömyyseläkkeiden saajia 98 98 77 100 - Erityiskorvattavien lääkkeiden saajia 83 86 89 100 * = 100 ** Lukumäärä tilastovuoden ja 4 edellisen vuoden aikana Kuolleisuus 1999 Ikä- ja sukupuolivakioitu 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110 120 130 = 100 Kokonaiskuolleisuus 0-64 vuotiaiden kuolleisuus Sairauspäivärahan ja työkyvyttömyyseläkkeen saaajat 1999 Ikä- ja sukupuolivakioitu Erityiskorvattavien lääkkeiden saajat 1999 Ikä- ja supuolivakioitu 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110 = 100 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110 = 100 Työkyvyttömyyseläkkeiden saajat Sairauspäivärahan saajat STAKES Kuntapalvelut / MP / 14.9.2001 7
TERVEYDENHUOLLON TARVEKERTOIMET 1999 TARVEKERTOIMET 1999 (Suomi = 1,00) PERUSTERVEYDENHUOLTO 0,849 0,980 0,847 1,000 - Terveyskeskuksen avosairaanhoito 0,817 0,930 0,832 1,000 - Muu terveyskeskuksen avotoiminta 0,996 0,996 0,996 1,000 ERIKOISSAIRAANHOITO 0,825 0,935 0,871 1,000 - Somaattinen esh & lyhytaikainen vos 0,850 0,943 0,858 1,000 - Psykiatrinen hoito 0,720 0,900 0,938 1,000 TERVEYDENHUOLTO 0,834 0,951 0,862 1,000 Vanhustenhuolto & tk pitkäaikaishoito 0,825 1,018 0,813 1,000 TARVEKERTOIMET 1999 ( = 1,00) PERUSTERVEYDENHUOLTO 1,002 1,157 1,000 - Terveyskeskuksen avosairaanhoito 0,981 1,118 1,000 - Muu terveyskeskuksen avotoiminta 1,000 1,000 1,000 ERIKOISSAIRAANHOITO 0,947 1,073 1,000 - Somaattinen esh & lyhytaikainen vos 0,990 1,099 1,000 - Psykiatrinen hoito 0,767 0,960 1,000 TERVEYDENHUOLTO 0,967 1,103 1,000 Vanhustenhuolto & tk pitkäaikaishoito 1,015 1,252 1,000 Tarvekertoimet 1999 Vanhustenhuolto & tk pitkäaikaishoito TERVEYDENHUOLTO Psykiatrinen hoito Somaattinen esh & lyhytaikainen vos ERIKOISSAIRAANHOITO Muu terveyskeskuksen avotoiminta Terveyskeskuksen avosairaanhoito PERUSTERVEYDENHUOLTO 0,00 0,10 0,20 0,30 0,40 0,50 0,60 0,70 0,80 0,90 1,00 1,10 =1,00 = 1,00 STAKES Kuntapalvelut / MP / 14.9.2001 8
TERVEYSPALVELUJEN KÄYTTÖÄ 1999 PALVELUJEN KÄYTTÖ 1999 - Tarvevakioitu Avohoito - Julkinen sektori Avohoitokäynnit / asukas, yhteensä 6,7 5,6 6,0 6,0 - Näistä perusterveydenhuolto* 5,3 4,3 4,7 4,8 Lääkärikäynnit / asukas 3,5 3,1 3,5 3,2 - Perusterveydenhuolto 2,2 2,0 2,1 2,0 - Erikoissairaanhoito 1,3 1,2 1,4 1,2 - Kotisairaanhoito / 100 asukasta 0,0 0,6 0,5 0,9 Avohoito - Yksityinen sektori Yksityislääkärikäynnit** / asukas 0,8 0,7 1,0 0,6 Yksityislääkärin palveluista korvausta saaneita** / 100 asukasta 33,5 28,3 35,1 26,3 Laitoshoito - julkinen sektori Hoidetut potilaat (pth, esh) / 100 asukasta 13,0 12,0 13,4 13,6 - Näistä perusterveydenhuollossa, % 11,1 13,2 14,6 20,1 Hoitojaksot (pth, esh) / 100 asukasta 21,2 20,1 22,6 24,2 Hoitopäivien määrä / asukas 3,9 4,0 4,3 4,4 - Perusterveydenhuolto 1,1 1,0 1,4 1,5 - Erikoissairaanhoito 1,1 1,0 1,1 1,1 - Vanhainkodit, vammaisten laitoshoito 1,8 2,0 1,7 1,7 * 1998 ** Kelan korvaamat Lääkärikäynnit asukasta kohti 1999 Tarvevakioitu 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0 Käyntiä / asukas Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Yksityinen sektori Sairaaloissa (pth, esh) hoidetut potilaat ja hoitojaksot 100 asukasta kohti 1999 Tarvevakioitu Hoitopäivät asukasta kohti 1999 Tarvevakioitu 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 100 asukasta kohti 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0 Hoitopäivät / asukas Hoidetut potilaat (pth, esh) Hoitojaksot (pth, esh) Perusterveydenhuolto Vanhainkodit ym. Erikoissairaanhoito STAKES Kuntapalvelut / MP / 14.9.2001 9
KOTIPALVELUT JA KOTISAIRAANHOITO 30.11.1999 KOTIPALVELU JA KOTISAIRAANHOITO 30.11.1999 ASIAKKAAT Asiakkaita yhteensä 442-1000 65 vuotta täyttänyttä kohti 212 97 64 80 Asiakkaista saanut - Kotipalvelua ja kotisairaanhoitoa - Vain kotipalvelua - Vain kotisairaanhoitoa KÄYNNIT Käyntien mediaani / kk* 19,0 8,0 11,7 10,0 HOIDON TARVE (%) 100 100 100 - Täysin tai lähes omatoiminen 10,6 7,7 9,2 - Ajoittainen, toistuva tai lähes jatkuva hoidon tarve 78,9 86,9 84,3 - Jatkuva, ympärivuorokautinen hoidon tarve 10,5 5,4 6,5 ASIAKKAIDEN IKÄJAKAUMA** - 65-74 vuotiaat, % 17,4 14,3 16,3 17,2-75-84 vuotiaat, % 40,1 39,4 39,6 41,8 - Yli 85 vuotiaat, % 33,3 31,7 29,8 26,9 Keski-ikä*** 78,2 76,9 76,7 76,3 * : Käyntien keskiaarvo ** : Käyntien ikäjakauma *** : Laskettu käyntien ikäjakauman perusteella Kotipalvelun ja kotisairaanhoidon asiakkaat 30.11.1999 1000 65 vuotta täyttänyttä kohti 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200 220 1000 65 vuotta täyttänyttä kohti STAKES Kuntapalvelut / MP / 14.9.2001 10
Kotipalvelun ja kotisairaanhoidon asiakkaat iän mukaan 30.11.1999 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Osuus (%) asiakkaista 65-74 vuotiaat 75-84 vuotiaat Yli 85 vuotiaat Kotipalvelun ja kotisairaanhoidon asiakkaiden keski-ikä Kotipalvelun ja kotisairaanhoidon asiakkaiden hoidon tarve 30.11.1999 50 55 60 65 70 75 80 85 Ikä 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Osuus (%) asiakkaista Ajoittainen, toistuva, lähes jatkuva Jatkuva, ympärivuorokautinen Kotipalvelun ja kotisairaanhoidon käyntien mediaani STAKES Kuntapalvelut / MP / 14.9.2001 11 0 5 10 15 20 25 30 35 Käyntiä / kuukaudessa
SOSIAALI- JA TERVEYS TOIMEN TARVEVAKIOIDUT MENOT 1999 MENOT ASUKASTA KOHTI 1999 (Tarvevakioitu, koko maa = 100) Terveydenhuolto 103 98 117 100 - Perusterveydenhuolto 80 86 110 100 - Erikoissairaanhoito 118 105 122 100 Vanhustenhuolto 160 124 118 100 Perusterveydenhuolto & vanhustenhuolto 114 102 113 100 MENOT ASUKASTA KOHTI 1999 (Tarvevakioitu, = 100) Terveydenhuolto 88 83 100 - Perusterveydenhuolto 73 78 100 - Erikoissairaanhoito 97 86 100 Vanhustenhuolto 136 105 100 Perusterveydenhuolto & vanhustenhuolto 101 90 100 Tarvevakioidut menot 1999 Perusterveydenhuolto & vanhustenhuolto Vanhustenhuolto Terveydenhuolto - yhteensä Erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110 120 130 140 150 160 170 =100 = 100 STAKES Kuntapalvelut / MP / 14.9.2001 12
SOSIAALI- JA TERVEYS TOIMEN MENORAKENNE 1999 MENORAKENNE (%) 1999 TERVEYDENHUOLTO - Perusterveydenhuolto 31,5 36,0 36,5 39,6 - Erikoissairaanhoito 68,5 64,0 63,5 60,4 Yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI - Perusterveydenhuolto 14,4 17,4 17,4 20,5 - Vanhustenhuolto 20,8 19,4 13,4 15,3 - Erikoissairaanhoito 31,3 31,0 30,4 31,2 - Muu sosiaalitoimi 33,5 32,2 38,9 33,0 Yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 Terveystoimen menorakenne1999 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Osuus (%) kokonaismenoista Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Terveydenhuollon ja vanhustenhuollon menorakenne 1999 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Osuus (%) kokonaismenoista Perusterveydenhuolto Vanhustenhuolto Erikoissairaanhoito STAKES Kuntapalvelut / MP / 14.9.2001 13
TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET, PALVELUJEN KÄYTTÖ JA TUOTTAVUUS 1999 Terveydenhuollon kustannusten ero maan keskiarvoon Markkaa / asukas 1999 / Koko TH / ESH / PTH / Koko TH / ESH / PTH -800-700 -600-500 -400-300 -200-100 0 100 200 300 400 500 Markkaa / asukas, ikä- ja sukupuolivakioitu Käytöstä johtuva Tuottavuudesta johtuva STAKES Kuntapalvelut / MP / 14.9.2001 14