Keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannukset vuonna 2015

Transkriptio

1 Teija Mikkola, Anu Nemlander, Tero Tyni Keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannukset vuonna Imatra, Järvenpää, Kaarina, Kainuu, Kemi, Kerava, Kirkkonummi, Kotka, Lohja, Loviisa, Mikkeli, Mustijoki, Porvoo, Rauma, Rovaniemi, Saarikka, Salo, Sipoo, Tuusula, Varkaus SUOMEN KUNTALIITTO HELSINKI 6

2 TEKIJÄ Teija Mikkola, Anu Nemlander, Tero Tyni KANNEN KUVA Heli Sorjonen.painos ISBN (nid.) ISBN (pdf) Suomen Kuntaliitto Paino: Kuntatalon paino Helsinki 6 Myynti: Suomen Kuntaliiton julkaisumyynti Faksi 9 77 Tilausnumero 9 Suomen Kuntaliitto Toinen linja PL, Helsinki Puh Faksi

3 Lukijalle Keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannusten vertailu on tämän raportin aiheena. Raportti on jatkoa yksitoista kertaa aiemmin tehdylle keskisuurten kuntien koko sosiaali- ja terveystointa koskevalle kustannusselvitykselle sekä viitenätoista edellisenä vuonna tehdyille keskisuurten kuntien terveydenhuollon kustannusselvityksille. Terveydenhuollon kustannusselvityksissä on vertailtu mukana olevien kuntien terveydenhuollon ja yli 6-vuotiaiden kotipalvelun ja ympärivuorokautisen hoidon kustannuksia. Tarkoituksena on ollut antaa päätöksentekijöille ja johtaville viranhaltijoille luotettavia vertailutietoja palveluihin käytetyistä panoksista. Vastaavia terveydenhuollon selvityksiä on tehty suuren kaupungin ja Suomen Kuntaliiton yhteistyönä vuosittain; tämän julkaisun rinnalla ilmestyy kahdeskymmenes suurten kaupunkien vastaava terveydenhuollon selvitys. Kuntien sosiaali- ja terveysjohtajat ovat Suomen Kuntaliiton kanssa yhteistyössä ohjanneet tätä selvitystyötä. Mukana olevien kahdenkymmenen kunnan väestömäärä on yhteensä 77 tuhatta asukasta, mikä on prosenttia koko maan väestöstä. Tähän raporttiin sisältyy myös suurten ja keskisuurten kaupunkien yhteinen terveydenhuollon kustannusten vertailu. Vertailu edustaa, miljoonaa asukasta. Kansaneläkelaitos on toimittanut vertailuun yksityisen terveydenhuollon kustannukset, joista parhaat kiitokset. Lämpimät kiitoksemme erityisesti kaikille niille keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon ja taloushallinnon ammattilaisille, jotka ovat osallistuneet vertailun suunnitteluun ja omalla työpanoksellaan mahdollistaneet sen toteutuksen. Kuntatalolla Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys

4 Johdanto Tässä selvityksessä vertaillaan keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannuksia vuonna. Vertailussa ovat mukana seuraavat kunnat: Imatra, Järvenpää, Kaarina, Kemi, Kerava, Kirkkonummi, Kotka, Lohja, Loviisa, Mikkeli, Porvoo, Rauma, Rovaniemi, Salo, Sipoo, Tuusula ja Varkaus. Lisäksi vertailussa on Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, Mustijoen perusturva, joka käsittää Mäntsälän ja Pornaisen kunnan, sekä perusturvaliikelaitos Saarikka, joka vastaa Kannonkosken, Karstulan, Kivijärven ja Kyyjärven kuntien sekä Saarijärven kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista. Terveydenhuollon kustannusvertailuja on tehty keskisuurissa kunnissa vuodesta lähtien. Sosiaalitoimen kustannuksia kerättiin ensimmäisen kerran vuodelta kuuden kaupungin pilottiprojektissa. Nyt julkaistavassa raportissa tarkastellaan kahdettatoista kertaa sosiaali- ja terveystoimen kustannuksia kokonaisuudessaan. Terveydenhuolto on raportissa jaoteltu erikoissairaanhoitoon (somaattinen ja psykiatrinen hoito jaettuna avo- ja laitoshoitoon) ja perusterveydenhuoltoon (avoterveydenhuolto, suun terveydenhuolto ja laitoshoito). Sosiaalitoimi on jaoteltu seuraaviin osiin: ) vanhuspalvelut, ) erityisryhmien palvelut, ) toimeentuloturva ja työllistämispalvelut, ) lasten ja perheiden palvelut sekä ) muut sosiaalipalvelut. Kuntien ostopalvelut yksityisiltä ovat vertailussa mukana. Yksityistä toimintaa, silloin kun se ei ole kunnan ostopalvelua, on tarkasteltu erikseen siltä osin kuin tietoja on saatavissa Kansaneläkelaitoksen tiedostoista. Ulkopuolelle jäävät muun muassa yksityinen työterveyshuolto ja yksityisten vanhainkotien itse maksavat asiakkaat. Kuntaliitto julkaisee vuosittain raportteja suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannuksista ja keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannuksista. Näissä raporteissa on kyseisten kuntien vertailukelpoiset tarkastetut tiedot. Kuntaliitto julkaisee säännöllisesti myös raportteja 6 suurimman kunnan soiaali- ja terveystoimen talousarvioista ja niiden toteumasta. Raporttien tiedot eivät ole vertailukelpoisia suurten ja keskisuurten kuntien kustannusvertailujen kanssa. Tehtävän suunnittelussa ja tietojen kokoamisessa oli keskeinen osuus seuraavilla kuntien yhdyshenkilöillä: Heikkilä Tero, Laskentasuunnittelija, Mäntsälän kunta Heikkinen Pirkko, Talouspäällikkö, Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hälinen Päivi, Hallinto- ja taloussihteeri, Sipoon kunta Katajamäki Janne, Talouspäällikkö, Salon kaupunki Kaukonen Raija A., Taloussuunnittelija, Mikkelin kaupunki Kerkola Mikko, Hallintopäällikkö, Lohjan kaupunki Kivelä Tarja, Taloussihteeri, Keravan kaupunki Kivinen Pirkko, Taloussuunnittelija, Mikkelin kaupunki Koivisto Pertti, Talouspäällikkö, Kaarinan kaupunki Komulainen Satu, Talouspäällikkö, Mäntsälän kunta Lahdentausta Erja, Taloussihteeri, Kotkan kaupunki Lamberg Taina, Hallintosihteeri, Varkauden kaupunki Leino Auli, Taloussihteeri, Rauman kaupunki Lindell Esa, Talouspäällikkö, Kirkkonummen kunta Lämsä Jarkko, Erikoissuunnittelija, Lohjan kaupunki Mattila Sannamari, Taloussihteeri, Kemin kaupunki Mäkiprosi Anne, Talouspäällikkö, Järvenpään kaupunki Poth Mervi, Taloussuunnittelija, Imatran kaupunki Povenius Annette, Taloussuunnittelija, Loviisan kaupunki Pöllänen Sari, Taloussuunnittelija, Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Rajapolvi Aino, Talous- ja hallintojohtaja, Saarikka Rantala Raila, Sosiaali- ja terveystoimen talouspäällikkö, Varkauden kaupunki Sarala Arto, Talouspäällikkö, Rovaniemen kaupunki Spännäri Maija, Controller, Kotkan kaupunki Vaahtera Liisa, Hallintosihteeri, Tuusulan kunta Viljakainen Katja, Suunnittelija, Porvoon kaupunki Vänttinen Mikko, Järjestelmäasiantuntija, Kotkan kaupunki Työn käynnistivät ja sitä ohjasivat seuraavat sosiaali- ja terveysjohtajat:

5 Alho Marja-Leena, Vs. sosiaali- ja terveysjohtaja, Rauman kaupunki Ahopelto Maire, Kuntayhtymän johtaja, Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Arola-Järvi Anna, Hyvinvointipalvelujen johtaja, Kaarinan kaupunki Hemmilä Markus, Perusturvan toimialajohtaja, Rovaniemen kaupunki Kirmanen Tiina, Hyvinvointipalvelujen toimialajohtaja, Imatran kaupunki Klawér Carola, Perusturvajohtaja, Loviisan kaupunki Kokko Leena, Sosiaali- ja terveysjohtaja, Sipoon kunta Lehto Seppo, Sosiaali- ja terveyskeskuksen johtaja, Varkauden kaupunki Niiranen Liisa, Sosiaali- ja terveystoimen johtaja, Kemin kaupunki Nurme Pia, Sosiaali- ja terveysjohtaja, Porvoon kaupunki Närhinen Maria, Sosiaali- ja terveystoimen johtaja, Mikkelin kaupunki Palola Mikael, Kuntayhtymän johtaja, Perusturvaliikelaitos Saarikka Rintala Eija, Perusturvajohtaja, Mäntsälän kunta Saarimaa Kai, Apulaiskaupunginjohtaja, Salon kaupunki Sahala Heli, Sosiaalijohtaja, Kotkan kaupunki Salminen Tiina, Palvelualuejohtaja, Järvenpään kaupunki Ståhle Liisa, Perusturvajohtaja, Kirkkonummen kunta Uunimäki Mira, Vt. perusturvajohtaja, Lohjan kaupunki Vainio Pirjo, Sosiaali- ja terveystoimenjohtaja, Tuusulan kunta Wiili-Peltola Erja, Sosiaali- ja terveysjohtaja, Keravan kaupunki Suomen Kuntaliitosta työhön ja sen ohjaukseen ovat osallistuneet: Mikkola Teija, Erityisasiantuntija Myllärinen Tarja, Johtaja, sosiaali ja terveys Nemlander Anu, Erityisasiantuntija Tyni Tero, Erityisasiantuntija

6 Käsitteet ja menetelmät Terveydenhuolto Kustannuksiin on otettu mukaan kunnan järjestämä erikoissairaanhoidon somaattinen ja psykiatrinen avo- ja laitoshoito perusterveydenhuollon avo- ja laitoshoito. sisältää arvoterveydenhuollon ja suun terveydenhuollon. Vuoden 7 kustannustiedoista lähtien avoterveydenhuoltoon ei ole laskettu kotisairaanhoitoa, vaan kotisairaanhoito on sisällytetty kotihoitoon. Kotihoidon tiedot on esitetty sosiaalitoimen alla vanhuspalvelujen päätoimintamuodossa. Liitteissä ja on esitetty terveydenhuollon kustannusten keräämisen periaatteet. Erikoissairaanhoito ja muu terveydenhuolto Kustannuksiin on otettu mukaan kunnan järjestämä erikoissairaanhoidon somaattinen ja psykiatrinen avo- ja laitoshoito perusterveydenhuollon avo- ja laitoshoito. Erikoissairaanhoidon ja muun terveydenhuollon kokonaisuuteen on laskettu mukaan myös sosiaalitoimen yli 6-vuotiaiden ympärivuorokautinen hoito: sosiaalitoimen vanhainkotihoito tai muu sosiaalihuoltolain mukainen laitoshoito (laitoshoito) ja tehostettu palveluasuminen. Ennen vuotta julkaistuissa raporteissa tästä erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon sekä sosiaalitoimen yli 6-vuotiaiden ympärivuorokautisen hoidon ja kotipalvelun kustannusten kokonaisuudesta on käytetty nimitystä lisätty terveydenhuolto. Vuodesta lähtien sosiaalitoimen ympärivuorokautisen hoidon osalta on kerätty erikseen tehostetun palveluasumisen ja vanhainkotihoidon tai muun sosiaalihuoltolain mukaisen laitoshoidon kustannuksia Päivystyksen kustannukset on kohdistettu siten, että perusterveydenhuollon päivystyskustannukset ovat perusterveydenhuollon avoterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidon päivystyskustannukset erikoissairaanhoidon avohoidon somaattisissa kustannuksissa. Koska yhteispäivystyspisteiden määrä on jatkuvasti lisääntynyt ja potilaita usein hoitaa sama henkilökunta, eikä potilaitakaan välttämättä erotella perinteiseen tapaan perus- tai erikoissairaanhoidon potilaisiin, on kustannusten jakaminen jouduttu osassa kuntia tekemään laskennallisesti. Muutamat kunnat ovat jo ilmoittaneet kaikki päivystyskustannuksensa erikoissairaanhoidon kustannuksissa. Jatkossa tultaneen päivystyskustannukset kokonaisuudessaan ilmoittamaan erikoissairaanhoidon avohoidon somaattisissa kustannuksissa. Sosiaalitoimi Kustannuksiin on otettu mukaan kunnan järjestämät (kehitysvammaisten palvelut, vammaisten palvelut, päihdepalvelut) (lastensuojelu ja muut perheiden palvelut). Vuoden tietojen raportoinnista lähtien kustannuksissa ei ole enää ollut mukana päivähoidon ja esiopetuksen kustannukset. Toimeentuloturva ja työllistämispalvelut Liitteessä on määritelty edellä mainittujen päätoimintojen yksityiskohtainen sisältö sekä tietojen keräämisen periaatteet. Ikävakiointi 6

7 Menetelmänä on käytetty suoraa ikävakiointia. Perusväestönä vertailussa on koko maan väestöpohja. Ikävakioinnissa tiedot on vakioitu tulosten esittämistavan mukaisissa ikäluokissa ( 6-vuotiaat, 7 -vuotiaat, 9-vuotiaat, 6-vuotiaat, 6 7-vuotiaat, 7 8-vuotiaat ja yli 8-vuotiaat). Ikävakioinnin avulla eri kuntien kustannukset saatetaan vertailukelpoisiksi siten, että kunkin kaupungin kustannukset lasketaan olettaen eri ikäryhmissä olevien asukkaiden suhteellinen määrä yhtä suureksi kuin kaupungeissa keskimäärin. Tarvevakiointi Tarvevakiointi ottaa paitsi iän myös sukupuolen ja palvelujen tarpeen huomioon. Raportissa on esitetty THL:n julkaisemat tarvekertoimet vuodelta. Tarvevakiointi perustuu THL:n verkkojulkaisun Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot sairaanhoitopiireittäin ja kunnittain tarvekertoimiin. THL:n kuntien terveyden- ja vanhustenhuollon sekä sosialitoimen tarvekertoimien määrittelyyn on käytetty Vaalavuon, Häkkisen ja Fredrikssonin (, Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvetekijät ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen) valtionosuusuudistuksen valmistelua varten tuottamaa tarvekertoimien laskentamenetelmää. Julkaisussa tarvekertoimien laskennassa on hyödynnetty tietoja väestön ikä- ja sukupuolirakenteesta, sairastavuudesta (erityiskorvausoikeudet) ja sosioekonomisesta asemasta. Tarvekertoimet on päivitetty uusimman tutkimustiedon mukaisiksi ja kuntien tarvevakioituja kustannuksia ei voi verrata suoraan aiempien vuosien tarvevakioituihin kustannuksiin. Deflatointi Deflatointi on tehty Tilastokeskuksen terveystoimen julkisten menojen (kunnallistalous) hintaindeksillä. (99 = ). Verkostotyö Työskentelymenetelmänä on käytetty verkostotyötä. Tavoitteena on näin ollut saavuttaa yhtenäinen ja luotettava tietosisältö. Raportin laatiminen on edellyttänyt kuntien osallistumista tietojen kokoamiseen. Tietojen keräämisen periaatteet on esitetty liitteessä. Käsitteiden käyttö Euroa/asukas -luvut kuvaavat resurssien käyttöä. Suuremmat kustannukset voivat johtua esim. suuremmasta palvelujen käytöstä, laadusta tai suuremmista yksikkökustannuksista. 7

8 Tulokset. Keskisuurten kuntien väestö Selvityksessä mukana olleiden kunnan väestömäärä oli vuoden lopussa 77 6 asukasta, mikä on prosenttia koko maan väestöstä. Koko maan väestöön verrattuna keskisuurissa kaupungeissa oli keskimääräistä enemmän -8-vuotiaita sekä 7--vuotiaita (ks. kuvio ). Keskimääräistä vähemmän oli yli 8-vuotiaita sekä -9-vuotiaita. Kuvio. Eri ikäryhmien osuus keskisuurten kuntien ja koko maan väestöstä Ikäryhmät,9, 8+ v. 6,9 6, 7-8 v.,,7 6-7 v.,6, -6 v.,68,9-9 v. 9, 8,69 7- v. 7, 7,6-6 v. Prosenttia keskisuurten kuntien väestöstä 6 Prosenttia Prosenttia koko maan väestöstä Yli 6-vuotiaiden keskimääräinen osuus kaikista asukkaista oli vuonna, prosenttia, kun koko maassa yli 6-vuotiaita oli,. Selvityksessä mukana olevien kuntien välillä on kuitenkin selkeitä eroja yli 6-vuotiaiden määrissä (ks. kuvio ). Esimerkiksi perusturvaliikelaitos Saarikan alueella, Imatralla, Varkaudessa, Loviisassa, Kainuussa, Kotkassa, Kemissä, Salossa, Mikkelissä, Raumalla ja Lohjalla yli 6-vuotiaita on yli väestöstä, kun taas Kirkkonummella yli 6-vuotiaita on, väestöstä. Keskimääräistä vähemmän vanhuksia on myös Tuusulassa, Mustijoen perusturvassa, Järvenpäässä, Sipoossa, Keravalla, Rovaniemellä, Porvoossa ja Kaarinassa. 8

9 Kuvio. Yli 6-vuotiaiden osuus väestöstä.. keskisuurissa kunnissa Prosenttia 9, 7, 6,,9,6,,,9,7,,, 9, 9, 7,7 7, 6,7 6, 6,,6, Sa ar ik ka Im at ra Va rk au s Lo vi is a Ka in uu Ko tk a Ke m i Sa lo M ik ke l Ra i um a Lo hj a Ka ar in a Po rv o Ro o va ni em Ke i ra va Si po o Jä rv en pä M us ä tij o Tu ki u Ki su rk la ko nu m m Ka i ik ki Kirkkonummella, Tuusulassa, Järvenpäässä, Mustijoen perusturvassa, Keravalla, Sipoossa, Rovaniemellä, Kaarinassa, Porvoossa ja Lohjalla on keskimääräistä vähemmän myös yli 8-vuotiaita (ks. kuvio ). Terveydenhuollon palvelutarpeiden kannalta pienempi iäkkäiden määrä merkitsee pienempää palvelujen tarvetta. Kuvio. Ikäryhmien 6-7, 7-8 ja yli 8-vuotiaat osuudet Prosenttia,,,,7 8,9, 8,,, 7,9 7,,,,,,, 7,6,9 7,8 7, 7, 7, 6,,,,6,,7,,8,7,9,,,7,,, 6,,,7,,9,,9,,,9,,,,,8,6 9,8,,,,,, 9,6 a Ke m i Sa lo M ik ke l Ra i um a Lo hj a Ka ar in a Po rv Ro oo va ni em Ke i ra va Si po Jä o rv en pä M ä us tij ok i Tu us Ki rk ul ko a nu m m Ka i ik ki u Ko tk a in u is Ka a us vi Lo ka Va r at r Im Sa ar ik ka 6-7 vuotiaat 7-8 vuotiaat Yli 8-vuotiaat Vastaavasti eniten 6-vuotiaita on Mustijoen perusturvassa, Kirkkonummella, Kaarinassa, Tuusulassa ja Sipoossa (ks. kuvio ). Keskimääräistä enemmän -6-vuotiaita on myös Järvenpäässä, Rovaniemellä, Porvoossa ja Keravalla. 9

10 Kuvio. -6-vuotiaiden osuus väestöstä.. keskisuurissa kunnissa Prosenttia 9, 9, 8 9, 8, 8, 8, 8, 7,9 7,9 7, 7, 6,8 6,8 7, 6,6 6,6 6, 6, 6 6,,7,6 Ki rk k M us tij ok i on um Ka mi ar in Tu a us ul a Si po o Jä rv en pä Ro ä va ni em Po i rv oo Ke ra va Lo hj a Ra um a Sa lo Ke m i Ka in uu M ik ke l Lo i vi is a Ko tk a Sa ar ik k Va a rk au s Im at ra Ka ik ki. Sosiaalitoimi ja terveystoimi Keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannukset olivat vuonna yhteensä 6 miljoonaa euroa (ks. taulukko ). Raportissa esitetyllä jaottelulla sosiaalitoimen kustannukset olivat 9 miljoonaa euroa ja terveystoimen kustannukset olivat miljoonaa euroa. Sosiaali- ja terveystoimen kokonaiskustannukset olivat euroa asukasta kohti. Ikävakioituina kustannukset olivat 9 euroa asukasta kohden. Näistä ikävakioiduista kustannuksista euroa tuli erikoissairaanhoidosta, 6 euroa perusterveydenhuollosta ja 9 euroa sosiaalitoimesta. Keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kokonaiskustannuksista 7 prosenttia meni 9-vuotiaiden palveluihin. Seuraavaksi eniten, 7 prosenttia, meni 7 8-vuotiaiden palveluihin. (Ks. kuvio.) Kuvio. Keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannukset ikäryhmittäin vuonna 7-6 v. 7- v. -9 v v. 6-7 v. 7-8 v. 8+ v. 6

11 Toimintamuodoista merkittävimmän kustannuserän muodosti erikoissairaanhoidon somaattinen laitos- (6, ) ja avohoito (,8 ) (ks. kuvio 6). Erikoissairaanhoidon somaattisen laitoshoidon kustannukset olivat 7 euroa ja avohoidon euroa asukasta kohti ikävakioituna (ks. taulukko ). Taulukko. Sosiaali- ja terveystoimen kustannukset ikäryhmän asukasta kohden keskisuurissa kunnissa vuonna Ikäryhmä (vuotiaat) Yhteensä PERUSTERVEYDENHUOLTO Avoterveydenhuolto Suun terveydenhuolto Peruster.huollon laitoshoito Somaattinen Psykiatrinen SOSIAALITOIMI SHL:n mukainen laitoshoito Tehostettu palveluasuminen Kotihoito Toimeentuloturva ja työll. Työmarkkinatuen kuntaosa KAIKKI YHTEENSÄ Väestö Muu ryhmittely Vanhusten ymp.vrk.hoito(ter+sos) Sos. ja terv. vanhuspalvelut TERVEYDENHUOLTO ESH+muu terveydenhuolto ESH+MUU TERVEYDENHUOLTO: sisältyy erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kustannukset sekä sosiaalitoimesta yli 6-vuotiaiden ympärivuorokautisen hoidon ja kotipalvelun kustannukset

12 Kuvio 6. Keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset toimintamuodoittain vuonna,,,,8,6,,,,9,9 6,,7,8,6,,7,7,,, Somaattinen avohoito Somaattinen laitoshoito Psykiatrinen avohoito Psykiatrinen laitoshoito Avoterveydenhuolto Työmarkkinatuen kuntaosuus Suun terveydenhuolto Perusterveydenhuollon laitoshoito Sos.toimen ymp.vrk. hoito Kotihoito

13 ... Kuntien vertailua Sosiaali- ja terveystoimen kustannukset Vuonna vertailussa mukana olleista keskisuurista kunnista sosiaali- ja terveystoimen kokonaiskustannuksiltaan viisi suurinta kuntaa olivat Kemi, Kotka, Varkaus, Saarikka ja Kainuu. Suurimmat ikävakioidut kustannukset olivat Kemissä, 96 euroa asukasta kohti. Seuraavaksi suurimmat ikävakioidut kustannukset olivat Kotkassa ( 89 euroa/asukas), Varkaudessa ( 8 euroa/asukas), Saarikassa ( 69 euroa/asukas) ja Kainuussa ( 69 euroa/asukas). Vertailukunnista pienimmillä kustannuksilla sosiaali- ja terveystoimensa järjesti Mustijoki, jossa kustannukset olivat 99 asukasta kohti ikävakioituna. Seuraavaksi pienimmät kustannukset olivat Sipoossa ( 6 euroa/asukas ikävakioituna) ja Kaarinassa ( 8 euroa/asukas ikävakioituna). (Ks. kuvio.) Kuvio. Sosiaali- ja terveystoimen kustannukset euroa/asukas vuonna /asukas Ikävakioitu Vakioimaton np ää Lo hj a M ik ke li Sa lo Tu us ul a Ra um a Po rv oo Lo v Ki iis rk a ko nu m m Im i at ra Ke ra va Ka ar in a Si po o M us tij ok i Ka ik ki m i ni e ve Jä r uu Ro va Ka in ka s ik au ar Sa a Va rk tk Ko Ke m i Kustannuksiltaan suurimman ja pienimmän kaupungin välinen ero oli 966 euroa asukasta kohden. Kuntien kustannusindeksi vaihteli välillä,87 ja,6, kun kaikkien vertailussa mukana olleiden yhteinen arvo oli (ks. taulukko ). Pienin indeksi oli Mustijoella, suurin Kemillä.

14 Erikoissairaanhoito. Ma x Tu us ula Ra um a Po rv oo Lo vii sa Kir kk on um Im mi atr a Ke ra va Ka ar ina Sip oo Mu sti jok i Ka ikk i Mi n. Mi kk eli Sa lo Ke mi Ko tka Va rk au s Sa ar ikk a Ka inu u Ro va nie mi Jä rv en pä ä Lo hja Taulukko. Sosiaali- ja terveystoimen kustannusindeksit toimintamuodoittain ikävakioituna koko maan väestöön vuonna Somaattinen,9,,8,7,7,,,,,9,87,9,8,8,6,,6,9,9,,8,,,,,97,,9,,,8,,6,8,6,,97,98,8,88,9,9,9,89,9,9,8,,9,99,99,99,9,9,99,8,86,89,8,9,,,87,,9,9,87,98,9,97,,8,89,96,,88,9,97,98,96,,,,,8,8,6,8,9,,8,9 Psykiatrinen,7,8,,,,8,,6,9,9,,,6,,88,9,9,7,9,,9,6,8,89,7,76,7,,7,79,8,7,9,7,68,8,9,7,7,78,,,9,7,9,7,,6,,6,9,8,9,79,69,8,,7,68,8,6,96,,6,7,6,,7,8 Avoterveydenhuolto,,98,,,,,,,,,,9,99,9,8,,8,6,,9,,,6,8,89,88,89,89,,,9,,7,,9,7,9,9,,97,,,8,6,, Suun terveydenhuolto Peruster.huollon laitoshoito,88,7,9,6,8,66,,,,8,7,8,87,,,6,8,,97,,8,9,,7,97,88,9,86,8,,9,7,,,99,6,97,9,,88,,,7,66,,88 SHL:n mukainen laitoshoito Tehostettu palveluasuminen Kotihoito,8,9,6,,86,9,7,,9,9,6,9,,9,,6,,9,,67,,,,,,,,9,,,8,,,7,,6,,7,,9,8,8,,,68,,,6,8,96,88,6,89,89,,,9,9,,99,,78,,9,89,97,,9,9,67,,,7,,7,,69,98,9,,8,8,,98,,8,8,8,,7,9,98,8,,9,,87,6,97,8,8,87,,9,88,86,76,98,66,76,87,6,86,66,7,79,,,8,9,8,69,,7,,9,8,,8,9,9,8,9,68,8,9,76,9,,,,,,,,,,68,66,,,,,,,,,9,,9,9,,,99,7,8,99,6,,69,6,6,96,9,8,9,9,,,,9,,,8,,9,,,87,7,97,7,,6,7,67,9,96,9,8,7,8,,98,89,9,8,87,8,8,7,,8,,8,8,86,8,6,67,6,,,,6,,,6,6,6,8,67,,,6,,6,78,,,8,6,,,7,78,8,,,,,,8,6,,6,8,98,6,8,,,,6,,99,9,,98,,99,9,89,7,9,,8,8,99,79,7,6,8,6,,66,6,7,,9,,9,,,97,97,68,7,,,78,,77,,,,67,6,,7,6,6,,,,,6,,,8,98,6 Perusterveydenhuolto Sosiaalitoimi Toimeentuloturva ja työllistämispalvelut Työmarkkinatuen kuntaosa,6,,7,,7,8,7,8,,,68,8,7,6,,86,,6,79,,,,,,7,7,,,6,,,8,6,,98,,,9,7,69,,,97,7,7,6,68,96,99,78,,6,,,,69,7,8,,8,88,,76,77,7,68,7,,9,8,,,,6,8,78,,6,,,6,,,,,,6,,,,,9,8,,77,,7,,8,88,78,6,6,,7,9,8,6,9,,,,,,,6,,,8,8,6,,,,99,98,97,96,9,9,9,9,9,88,87,,87,6 Muu ryhmittely:,9,7,,8,6,8,,,6,97,9,9,9,9,86,,9,9,89,9,,8,9,,,9,76,,,,,,7,97,8,9,,8,8,8,6,96,9,,76,,6,,9,9,7,6,9,98,,87,8,98,9,8,9,9,,77,8,9,,77,9 Vanhusten ymp.vrk.hoito Sos. ja terv. vanhuspalvelut TERVEYDENHUOLTO ESH+ MUU TERVEYDENHUOLTO,,,,,,9,7,7,,,9,,,9,98,,9,,,,,,6,7,9,7,,,9,9,,99,86,9,,,9,9,,99,,,9,97,8,,96,99,,,9,97,,,9,99,,9,9,9,7,7,99,9,89,78,97,9,6,6,9,9,,98,9,9,,8,,98,,,,,7,7,9,9,,9,, Kokonaisindeksi mukana kotipalvelun ja ympärivuorokautisen hoidon kustannuksia sosiaalitoimesta 6

15 .. Terveydenhuollon kustannukset Kun katsotaan erikseen terveydenhuollon ja 6 vuotta täyttäneiden sosiaalitoimen ympärivuorokautisen hoidon ja kotipalvelun kustannuksia (kustannuskokonaisuutta, jota aiemmin on nimitetty lisätyksi terveydenhuolloksi), nähdään, että suurimmat kustannukset olivat Kemillä, 9 euroa asukasta kohti ikävakioituna. Kemin jälkeen suurimmat kustannukset olivat Varkaudella ( 8 euroa/asukas ikävakioituna) ja Rovaniemellä ( 76 euroa/asukas ikävakioituna). Pienimmät kustannukset olivat Keravalla, 79 euroa asukasta kohti ikävakioituna. Seuraavaksi pienimmät kustannukset olivat Sipoolla ( 7 euroa/asukas ikävakioituna) ja Imatralla ( 77 euroa/asukas ikävakioituna). Kuvio. Terveydenhuollon kustannukset euroa/asukas vuonna /asukas Ikävakioitu Vakioimaton a a Sa us ar ik k Ka a in uu Ro va ni em Jä rv i en pä ä Lo hj a M ik ke li Sa lo Tu us ul Ra a um a Po rv oo Lo vi Ki is rk a ko nu m Im mi at ra Ke ra v Ka a ar in a Si po o M us tij ok Ka i ik ki Va rk tk Ko Ke m i sisältyy erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kustannukset sekä sosiaalitoimesta yli 6-vuotiaiden ympärivuorokautisen hoidon ja kotipalvelun kustannukset.. Tarvevakioidut kustannukset Terveydenhuollon ja 6 vuotta täyttäneiden sosiaalitoimen ympärivuorokautisen hoidon ja kotipalvelun kustannuksia (kustannuskokonaisuus, jota ennen vuotta kutsuttiin lisätyksi terveydenhuolloksi) kustannuksia on raportissa myös tarvevakioitu. Kuviossa on esitetty suurten kaupunkien ja keskisuurten kuntien koko maan väestön mukaan tarve- ja ikävakioidut kustannukset tarvevakioitujen kustannusten suuruusjärjestyksen mukaan. Tarvevakiointi perustuu THL:n verkkojulkaisun Terveydenhuollon ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot sairaanhoitopiireittäin ja kunnittain tarvekertoimiin. THL:n kuntien terveyden- ja vanhustenhuollon tarvekertoimien määrittelyyn on käytetty Vaalavuon, Häkkisen ja Fredrikssonin (, Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvetekijät ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen) valtionosuusuudistuksen valmistelua varten tuottamaa tarvekertoimien laskentamenetelmää. Laskennassa kuntatasolla saatavista tiedoista etsittiin sellaiset tekijät, jotka selittivät parhaiten sosiaali- ja terveydenhuollosta aiheutuvia menoja. Näiden tietojen pohjalta jokaiselle kunnalle lasketaan asukaskohtainen tarvekerroin, joka kuvaa asukkaiden palvelutarpeita suhteessa maan keskiarvoon. Tarvekertoimien laskennassa on hyödynnetty tietoja väestön ikä- ja sukupuolirakenteesta, sairastavuudesta (erityiskorvausoikeudet) ja sosioekonomisesta asemasta. Sosioekonomista asemaa kuvaavina muuttujina käytettiin toimeentulotuen, työkyvyttömien, ei parisuhteessa olevien, alimman koulutustason sekä työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien lukumäärää. Tiedot väestön ikä- ja sukupuolirakenteesta sekä sosioekonomisesta asemasta saatiin THL:n tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanetistä, Eläketurvakeskuksesta sekä Tilastokeskuksesta. Sairastavuuden mittarina käytettiin Kelan erityiskorvaavuuden piirien kuuluvien lääkeaineiden saajien lukumäärää. Tiedot erityiskorvausoikeuksista on saatu Kansaneläkelaitoksen rekistereistä ja muut tiedot 7

16 Tilastokeskukselta. Tarvekertoimet on päivitetty uusimman tutkimustiedon mukaisiksi ja kuntien tarvevakioituja kustannuksia ei voi verrata suoraan aiempien vuosien tarvevakioituihin kustannuksiin. Tarvevakiointi alentaa ikävakioituja kustannuksia, jos palvelujen tarve on ollut keskimääräistä suurempi. Näin näyttäisi olevan suurista kaupungeista erityisesti Oulussa ja Kuopiossa. Toisinpäin keskimääräistä pienempi palvelujen tarve korottaa kustannuksia, kun ne tarvevakioidaan. Näin tapahtuu muun muassa Turun, Espoon, Loviisan ja Sipoon kohdalla. Keskisuurista ja suurista kaupungeista suurimmat tarvevakioidut terveyden- ja vanhustenhuollon kustannukset per asukas olivat Loviisassa, Kemissä ja Raumalla. Pienimmät tarvevakioidut kustannukset olivat Keravalla. Vuoden kustannusten osalta keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannuksia on tarvevakioitu myös sosiaali- ja terveystoimen kustannusten kokonaisuutena. Kuviossa on esitetty keskisuurten kuntien koko maan väestön mukaan tarve- ja ikävakioidut kustannukset sosiaali- ja terveystoimen tarvevakioitujen kustannusten suuruusjärjestyksen mukaan. Tarvevakiointi perustuu em. THL:n verkkojulkaisun Terveydenhuollon ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot sairaanhoitopiireittäin ja kunnittain sosiaali- ja terveydenhuollon tarvekertoimiin. Suurimmat sosiaali- ja terveystoimen tarvevakioidut kustannukset olivat vuonna Kotkassa, 66 euroa asukasta kohti. Pienimmät kustannukset olivat Mustijoella, 988 euroa asukasta kohti tarvevakioituna. Kotkan jälkeen suurimmat kustannukset olivat Kemissä ( euroa asukasta kohti) ja Järvenpäässä ( 9 euroa asukasta kohti). Mustijoen jälkeen pienimmät kustannukset olivat Imatralla ( euroa asukasta kohti) ja Keravalla ( 7 euroa asukasta kohti).

17 Kuvio. Suurten ja keskisuurten kuntien terveydenhuollon ikä- ja tarvevakioidut kustannukset vuonna Euroa/asukas 7 Kerava Imatra Kuopio Lahti Jyväskylä Kirkkonummi Vantaa Oulu Tuusula Mikkeli Kouvola Mustijoki Espoo Kainuu Tampere Järvenpää Kaarina Kotka Varkaus Saarikka Turku Helsinki Lohja Porvoo Rovaniemi Sipoo Pori Salo Rauma Kemi Loviisa 7 Vakioimaton Ikävakioitu Tarvevakioitu Tarvevakointi on tehty jakamalla vakioimattomat asukaskohtaiset kustannukset THL:n laskemilla vuoden terveydenhuollon ja vanhustenhuollon tarvekertoimilla. THL on päivittänyt kertoimet uusimman tutkimustiedon mukaisiksi. Kuntien tarvevakioituja kustannuksia ei voi verrata suoraan aiempien vuosien tarvevakioituihin kustannuksiin. Perusväestönä on käytetty koko maan väestöä. Vertailu on karkeasti suuntaa antava.

18 Kuvio. Keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon ikä- ja tarvevakioidut kustannukset vuonna Euroa/asukas 7 7 Kotka Kemi Järvenpää Rauma Rovaniemi Saarikka Porvoo Lohja Salo Kainuu Varkaus Loviisa Mikkeli Tuusula Sipoo Kaarina Kirkkonummi Kerava Imatra Mustijoki Vakioimaton Ikävakioitu Tarvevakioitu Tarvevakointi on tehty jakamalla vakioimattomat asukaskohtaiset kustannukset THL:n laskemilla vuoden sosiaali- ja terveydenhuollon tarvekertoimilla. THL on päivittänyt kertoimet uusimman tutkimustiedon mukaisiksi. Kuntien tarvevakioituja kustannuksia ei voi verrata suoraan aiempien vuosien tarvevakioituihin kustannuksiin. Perusväestönä on käytetty koko maan väestöä. Vertailu on karkeasti suuntaa antava.

19 .. Sosiaali- ja terveystoimen ikäryhmittäiset kustannukset Tarkasteltaessa vertailukuntien ikäryhmien kustannuksia suhteessa ikäryhmän suuruuteen havaitaan, että korkeimmat kustannukset, 99 euroa ikäryhmän asukasta kohti, olivat yli 8-vuotiaiden ikäryhmässä (ks. taulukko ). Ikäryhmän 9-vuotiaat kustannukset olivat alhaisimmat, 77 euroa ikäryhmän asukasta kohti. Taulukko. Sosiaali- ja terveystoimen ikäryhmittäiset kustannukset (euroa/ikäryhmän asukas) vuonna Imatra Järvenpää Kaarina Kainuu Kemi Kerava Kirkkonummi Kotka Lohja Loviisa Mikkeli Mustijoki Porvoo Rauma Rovaniemi Saarikka Salo Sipoo Tuusula Varkaus Kaikki Mediaani Min. Max Ikäryhmä (vuotiaat) Yhteensä Sosiaali- ja terveystoimen kustannukset toimintamuodoittain Eri toimintamuodoista suurimmat kustannukset olivat erikoissairaanhoidon somaattisessa laitsohoidossa, 7 euroa asukasta kohti ikävakioituna. Seuraavaksi suurimmat kustannukset olivat erikoissairaanhoidon somaattisessa avohoidossa, euroa asukasta kohti ikävakioituna. Suurimmat somaattisen laitoshoidon kustannukset olivat Varkaudessa (77 euroa/asukas ikävakioituna), pienimmät Kaarinassa ( euroa/asukas ikävakioituna). Erikoissairaanhoidon somaattisen avohoidon kustannukset olivat suurimmat Kemissä (69 euroa/asukas ikävakioituna), pienimmät Saarikassa (6 euroa/asukas ikävakioituna). (Ks. taulukko.)

20 Erikoissairaanhoito Ma x. Mu sti jok i Ka ikk i Mi n. Tu us ula Ra um a Po rv oo Lo vii sa Kir kk on um Im mi atr a Ke ra va Ka ar ina Sip oo Mi kk eli Sa lo Ke mi Ko tka Va rk au s Sa ar ikk a Ka inu u Ro va nie mi Jä rv en pä ä Lo hja Taulukko. Ikävakioidut kustannukset kunnittain /as ja hoitomuodoittain Somaattinen Psykiatrinen SHL:n mukainen laitoshoito Tehostettu palveluasuminen Kotihoito Toimeentuloturva ja työllistämispalvelut Työmarkkinatuen kuntaosa Perusterveydenhuolto Avoterveydenhuolto Suun terveydenhuolto Peruster.huollon laitoshoito Sosiaalitoimi Yhteensä Muu ryhmittely: Vanhusten ymp.vrk.hoito Sos. ja terv. vanhuspalvelut TERVEYDENHUOLTO ESH+ MUU TERVEYDENHUOLTO mukana kotipalvelun ja ympärivuorokautisen hoidon kustannuksia sosiaalitoimesta

21 . Kuntakohtaiset tulokset Tässä luvussa esitellään vertailukuntien eri toimintamuotojen ikävakioitujen kustannusten ja eri ikäryhmien kustannusten (= kustannukset euroa/ikäryhmän asukas) eroa kuntien keskimääräisiin kustannuksiin. Kaupunkikohtaiset taulukot ja kuviot noudattavat järjestystä, jossa kunkin kaupungin kohdalta esitetään aluksi taulukossa eri toimintamuotojen kustannukset ikäryhmän asukasta kohti. Tämän jälkeen esitetään graafisesti kuntien eri toimintamuotojen ikävakioitujen kustannusten ero keskimääräisiin kustannuksiin. Ero esitetään prosenteissa ja euroissa. Eurotarkastelu osoittaa, kuinka paljon prosentuaalinen ero olisi euroissa toimintamuodoittain kunnan asukasluvun perusteella. Kuntien tulokset raportoidaan ikävakioitujen kustannusten suuruusjärjestyksessä. Kuntien edustajien yksityiskohtaiset kommentit omasta toiminnastaan ja siinä tapahtuneista muutoksista on painettu kunkin kaupungin kohdalle kursiivilla.

22 .. Kemi Kemin sosiaali- ja terveystoimen ikävakioidut kokonaiskustannukset ( 96 euroa/asukas) olivat vertailukuntien suurimmat. Kustannukset olivat, prosenttia painotettua keskiarvoa suuremmat. Terveydenhuollon kustannukset ( 9 euroa/asukas) olivat vertailukaupunkien suurimmat. Kustannukset olivat,8 prosenttia painotettua keskiarvoa suuremmat. Terveydenhuollon sekä sosiaali- ja terveystoimen kokonaiskustannukset jakautuivat alla olevan taulukon mukaisesti. ESH + muu terveydenhuolto Erikoissairaanhoito Muu terveydenhuolto Erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto Sosiaalitoimi Toimeentuloturva ja työllistämispalvelut Sosiaali- ja terveystoimi yhteensä /asukas 9 Ero keskiarvoon,8 Osuus kokonaisuudesta , -, 9,,,, 8, -,9,,6 7,,8,, 7,8 6,7,8 9,,7 6, 6,, ,,,7 Painottuneisuus verrattuna keskimäärään Erikoisairaanhoitopainotteinen painotteinen Painottuneisuutta toimeentuloturvaan ja työllistämispalveluihin Terveydenhuoltopainotteinen painottunneisuutta tulkitaan olevan, jos ero on suurempi kuin keskisuurten kuntien keskiarvoon. mukana perusterveydenhuollon kustannukset, osa kotihoidon kustannuksista sekä sosiaalitoimen ympärivuorokautisen hoidon kustannukset Kemin erikoissairaanhoidon ikävakioidut kustannukset ( 68 euroa/asukas) olivat vertailukuntien suurimmat. Kustannukset olivat 9, prosenttia painotettua keskiarvoa suuremmat. Somaattisen hoidon kustannukset olivat vertailukaupunkien suurimmat, psykiatrisen hoidon kustannukset viidenneksi suurimmat euroa/asukas. Kemin perusterveydenhuollon ikävakioidut kustannukset, 66 euroa/asukas, olivat keskisuurten kuntien yhdeksänneksi suurimmat. Avoterveydenhuollon ikävakioidut kustannukset, euroa/asukas, olivat vertailukuntien kahdeksanneksi pienimmät. Kustannukset olivat,7 prosenttia painotettua keskiarvoa pienemmät. Suun terveydenhuollon kustannukset, 9 euroa/asukas, olivat vertailukaupunkien viidenneksi pienimmät ja laitoshoidon kustannukset, euroa/asukas, olivat keskisuurten kuntien toiseksi suurimmat. Kemin sosiaalitoimen ikävakioidut kustannukset ( 67 euroa/asukas) olivat vertailukaupunkien viidenneksi suurimmat. Kustannukset olivat 8, prosenttia painotettua keskiarvoa suuremmat. Vanhuspalvelujen kustannukset olivat vertailukaupunkien seitsemänneksi pienimmät ja erityisryhmien palvelujen kustannukset kuudenneksi suurimmat, toimeentuloturvan ja työllistämispalvelujen kustannukset olivat vertailukaupunkien toiseksi suurimmat ja lasten ja perheiden palvelujen kustannukset kahdeksanneksi suurimmat.

23 Kemin sosiaali- ja terveystoimen kustannukset toimintamuodoittain ikäryhmän asukasta kohden Ikäryhmä (vuotiaat) Yhteensä PERUSTERVEYDENHUOLTO Avoterveydenhuolto Suun terveydenhuolto Peruster.huollon laitoshoito Somaattinen Psykiatrinen SOSIAALITOIMI SHL:n mukainen laitoshoito Tehostettu palveluasuminen Kotihoito Toimeentuloturva ja työll. Työmarkkinatuen kuntaosa KAIKKI YHTEENSÄ Väestö Muu ryhmittely Vanhusten ymp.vrk.hoito(ter+sos) Sos. ja terv. vanhuspalvelut TERVEYDENHUOLTO ESH+muu terveydenhuolto ESH+MUU TERVEYDENHUOLTO: sisältyy erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kustannukset sekä sosiaalitoimesta yli 6-vuotiaiden ympärivuorokautisen hoidon ja kotipalvelun kustannukset Somaattisen erikoissairaanhoidon avohoidon tehtäväryhmään sisältyy Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin akuuttiklinikan päivystys kokonaan.

24 Kuvio. Asukasta kohti laskettujen ikävakioitujen kustannusten ja ikäryhmän asukkaita kohti laskettujen kustannusten prosentuaalinen ero vertailukuntien keskiarvoon Kemi - - KAIKKI YHTEENSÄ, TERVEYDENHOITO, 9, Somaattinen, 7,6 7, Psykiatrinen 6,7 7,7, Somaattinen+psykiatrinen,, PERUSTERVEYDENHOITO, Avoterveydenhoito -,7 Suun terveydenhoito -, Perusterv.huollon laitoshoito 6,6 SOSIAALITOIMI 8, SHL:n mukainen laitoshoito -,9-7,8 Tehostettu palveluasuminen,8 Kotihoito -,9-9,6-9,8, -,, 8, Toimeentuloturva ja työllistäminen,6 Työmarkkinatuen kunta-osa,,6,7, 7, -, 8, Muu ryhmittely Vanhusten ymp.vrk.hoito (ter+sos) Sos. ja terv. vanhuspalvelut ESH + MUU TERVEYDENHUOLTO,8 -,,8 Tähän sisältyvät erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kustannukset sekä sosiaalitoimesta vanhusten ympärivuorokautisen hoidon ja kotipalvelun kustannukset Sisältyy myös alle 6-vuotiaiden kustannuksia 6

25 Kuvio 6. Asukasta kohti laskettujen ikävakioitujen kustannusten ja ikäryhmän asukkaita kohti laskettujen kustannusten euromääräinen ero vertailukuntien keskiarvoon milj. euroa Kemi KAIKKI YHTEENSÄ,6 TERVEYDENHOITO 8,9 8, Somaattinen 7,,, Psykiatrinen,9,6, Somaattinen+psykiatrinen,7,6 PERUSTERVEYDENHOITO Avoterveydenhoito Suun terveydenhoito,6 -, -, Perusterv.huollon laitoshoito, SOSIAALITOIMI,7 -,9 SHL:n mukainen laitoshoito -,9 Tehostettu palveluasuminen Kotihoito,8 -,6 -, -,,8 -,,,7 Toimeentuloturva ja työllistäminen,8 Työmarkkinatuen kunta-osa,8,9,,,7 -,, Muu ryhmittely Vanhusten ymp.vrk.hoito (ter+sos) Sos. ja terv. vanhuspalvelut ESH + MUU TERVEYDENHUOLTO, -, 8, Tähän sisältyvät erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kustannukset sekä sosiaalitoimesta vanhusten ympärivuorokautisen hoidon ja kotipalvelun kustannukset Sisältyy myös alle 6-vuotiaiden kustannuksia 7

26 .. Kotka Kotkan sosiaali- ja terveystoimen ikävakioidut kokonaiskustannukset ( 89 euroa/asukas) olivat vertailukuntien toiseksi suurimmat. Kustannukset olivat, prosenttia painotettua keskiarvoa suuremmat. Terveydenhuollon kustannukset ( 79 euroa/asukas) olivat vertailukaupunkien neljänneksi suurimmat. Kustannukset olivat 6,9 prosenttia painotettua keskiarvoa suuremmat. Terveydenhuollon sekä sosiaali- ja terveystoimen kokonaiskustannukset jakautuivat alla olevan taulukon mukaisesti. ESH + muu terveydenhuolto Erikoissairaanhoito Muu terveydenhuolto Erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto Sosiaalitoimi Toimeentuloturva ja työllistämispalvelut Sosiaali- ja terveystoimi yhteensä /asukas 79 Ero keskiarvoon 6,9 Osuus kokonaisuudesta , 6, 7,,8,,8,6 8, 6,6 8,, 9,,9 8,6, 7, 7,,, 8, 8,, 6 89,,, Painottuneisuus verrattuna keskimäärään Esh:n ja th:n suhde samankaltainen kuin keskisuurissa kunnissa keskimäärin Avohoidon ja laitoshoidon suhde samankaltainen kuin keskisuurissa kunnissa keskimäärin Painottuneisuutta toimeentuloturvaan ja työllistämispalveluihin Sosiaalitoimipainotteinen painottunneisuutta tulkitaan olevan, jos ero on suurempi kuin keskisuurten kuntien keskiarvoon. mukana perusterveydenhuollon kustannukset, osa kotihoidon kustannuksista sekä sosiaalitoimen ympärivuorokautisen hoidon kustannukset Kotkan erikoissairaanhoidon ikävakioidut kustannukset ( 98 euroa/asukas) olivat vertailukuntien viidenneksi suurimmat. Kustannukset olivat 7, prosenttia painotettua keskiarvoa suuremmat. Somaattisen hoidon kustannukset olivat vertailukaupunkien kahdeksanneksi suurimmat, psykiatrisen hoidon kustannukset kolmanneksi suurimmat euroa/asukas. Kotkan perusterveydenhuollon ikävakioidut kustannukset, 66 euroa/asukas, olivat keskisuurten kuntien kahdeksanneksi suurimmat. Avoterveydenhuollon ikävakioidut kustannukset, 6 euroa/asukas, olivat vertailukuntien yhdeksänneksi suurimmat. Kustannukset olivat, prosenttia painotettua keskiarvoa suuremmat. Suun terveydenhuollon kustannukset, euroa/asukas, olivat vertailukaupunkien seitsemänneksi pienimmät ja laitoshoidon kustannukset, euroa/asukas, olivat keskisuurten kuntien viidenneksi suurimmat. Kotkan sosiaalitoimen ikävakioidut kustannukset ( 8 euroa/asukas) olivat vertailukaupunkien suurimmat. Kustannukset olivat,6 prosenttia painotettua keskiarvoa suuremmat. Vanhuspalvelujen kustannukset olivat vertailukaupunkien viidenneksi suurimmat ja erityisryhmien palvelujen kustannukset viidenneksi suurimmat, toimeentuloturvan ja työllistämispalvelujen kustannukset olivat vertailukaupunkien suurimmat ja lasten ja perheiden palvelujen kustannukset kolmanneksi suurimmat. 8

27 Kotkan sosiaali- ja terveystoimen kustannukset toimintamuodoittain ikäryhmän asukasta kohden Ikäryhmä (vuotiaat) Yhteensä PERUSTERVEYDENHUOLTO Avoterveydenhuolto Suun terveydenhuolto Peruster.huollon laitoshoito Somaattinen Psykiatrinen SOSIAALITOIMI SHL:n mukainen laitoshoito Tehostettu palveluasuminen Kotihoito Toimeentuloturva ja työll. Työmarkkinatuen kuntaosa KAIKKI YHTEENSÄ Väestö Muu ryhmittely Vanhusten ymp.vrk.hoito(ter+sos) Sos. ja terv. vanhuspalvelut TERVEYDENHUOLTO ESH+muu terveydenhuolto ESH+MUU TERVEYDENHUOLTO: sisältyy erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kustannukset sekä sosiaalitoimesta yli 6-vuotiaiden ympärivuorokautisen hoidon ja kotipalvelun kustannukset Kotihoidon kaikki alle 6-vuotiaat on ilmoitettu kohdassa muut sos.palvelut (ei eroteltavissa jakoa kotisairaanhoito / kotipalvelu). SHL:n mukainen laitoshoito on lyhytaikaiset yksiköt (mm. arvointijaksot ja omaishoitajan vapaan aikaiset jaksot) Erikoissairaanhoidon tuottama perusterveydenhuollon päivystys on ilmoitettu laskennassa perusterveydenhuollon avoterveydenhuollossa. 9

28 Kuvio 7. Asukasta kohti laskettujen ikävakioitujen kustannusten ja ikäryhmän asukkaita kohti laskettujen kustannusten prosentuaalinen ero vertailukuntien keskiarvoon Kotka - - KAIKKI YHTEENSÄ, TERVEYDENHOITO 6, 7, Somaattinen,7,, Psykiatrinen,,8 6, Somaattinen+psykiatrinen,8, PERUSTERVEYDENHOITO,8 Avoterveydenhoito, Suun terveydenhoito -8, Perusterv.huollon laitoshoito 6, SOSIAALITOIMI,6 SHL:n mukainen laitoshoito 8, -, Tehostettu palveluasuminen Kotihoito,8-8,7, -,9 6,6 -,8 8, 66,6 Toimeentuloturva ja työllistäminen 8, Työmarkkinatuen kunta-osa 97,7 6,7,,,6 6,7, Muu ryhmittely Vanhusten ymp.vrk.hoito (ter+sos) Sos. ja terv. vanhuspalvelut ESH + MUU TERVEYDENHUOLTO, 8,7 6,9 Tähän sisältyvät erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kustannukset sekä sosiaalitoimesta vanhusten ympärivuorokautisen hoidon ja kotipalvelun kustannukset Sisältyy myös alle 6-vuotiaiden kustannuksia

29 Kuvio 8. Asukasta kohti laskettujen ikävakioitujen kustannusten ja ikäryhmän asukkaita kohti laskettujen kustannusten euromääräinen ero vertailukuntien keskiarvoon milj. euroa Kotka - - KAIKKI YHTEENSÄ, TERVEYDENHOITO 6,9, Somaattinen,,, Psykiatrinen,,, Somaattinen+psykiatrinen,, PERUSTERVEYDENHOITO,7 Avoterveydenhoito,6 Suun terveydenhoito -, Perusterv.huollon laitoshoito,6 SOSIAALITOIMI 8, SHL:n mukainen laitoshoito, -,9 Tehostettu palveluasuminen Kotihoito 6, -,9, -,, -,,, Toimeentuloturva ja työllistäminen 8, Työmarkkinatuen kunta-osa,9,,,,,, Muu ryhmittely Vanhusten ymp.vrk.hoito (ter+sos) Sos. ja terv. vanhuspalvelut ESH + MUU TERVEYDENHUOLTO,8, 9, Tähän sisältyvät erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kustannukset sekä sosiaalitoimesta vanhusten ympärivuorokautisen hoidon ja kotipalvelun kustannukset Sisältyy myös alle 6-vuotiaiden kustannuksia

30 .. Varkaus Varkauden sosiaali- ja terveystoimen ikävakioidut kokonaiskustannukset ( 8 euroa/asukas) olivat vertailukuntien kolmanneksi suurimmat. Kustannukset olivat, prosenttia painotettua keskiarvoa suuremmat. Terveydenhuollon kustannukset ( 8 euroa/asukas) olivat vertailukaupunkien toiseksi suurimmat. Kustannukset olivat 9,7 prosenttia painotettua keskiarvoa suuremmat. Terveydenhuollon sekä sosiaali- ja terveystoimen kokonaiskustannukset jakautuivat alla olevan taulukon mukaisesti. ESH + muu terveydenhuolto Erikoissairaanhoito Muu terveydenhuolto Erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto Sosiaalitoimi Toimeentuloturva ja työllistämispalvelut Sosiaali- ja terveystoimi yhteensä /asukas 8 Ero keskiarvoon 9,7 Osuus kokonaisuudesta ,6 7,7,6 -, 9,,8, 6, 6, 8,,7 8, 8,, 7, 7,,,8,7,9 98 9,6 7,7 8 -,,,8 Painottuneisuus verrattuna keskimäärään Erikoisairaanhoitopainotteinen painotteinen Painottuneisuutta lasten ja perheiden palveluihin Sos.toimen ja th:n suhde samankaltainen kuin keskisuurissa kunnissa keskimäärin painottunneisuutta tulkitaan olevan, jos ero on suurempi kuin keskisuurten kuntien keskiarvoon. mukana perusterveydenhuollon kustannukset, osa kotihoidon kustannuksista sekä sosiaalitoimen ympärivuorokautisen hoidon kustannukset Varkauden erikoissairaanhoidon ikävakioidut kustannukset ( euroa/asukas) olivat vertailukuntien kolmanneksi suurimmat. Kustannukset olivat,6 prosenttia painotettua keskiarvoa suuremmat. Somaattisen hoidon kustannukset olivat vertailukaupunkien kolmanneksi suurimmat, psykiatrisen hoidon kustannukset neljänneksi suurimmat euroa/asukas. Varkauden perusterveydenhuollon ikävakioidut kustannukset, 66 euroa/asukas, olivat keskisuurten kuntien seitsemänneksi suurimmat. Avoterveydenhuollon ikävakioidut kustannukset, euroa/asukas, olivat vertailukuntien toiseksi suurimmat. Kustannukset olivat, prosenttia painotettua keskiarvoa suuremmat. Suun terveydenhuollon kustannukset, 8 euroa/asukas, olivat vertailukaupunkien viidenneksi suurimmat ja laitoshoidon kustannukset, 6 euroa/asukas, olivat keskisuurten kuntien pienimmät. Varkauden sosiaalitoimen ikävakioidut kustannukset ( 687 euroa/asukas) olivat vertailukaupunkien kolmanneksi suurimmat. Kustannukset olivat, prosenttia painotettua keskiarvoa suuremmat. Vanhuspalvelujen kustannukset olivat vertailukaupunkien yhdeksänneksi suurimmat ja erityisryhmien palvelujen kustannukset kahdeksanneksi suurimmat, toimeentuloturvan ja työllistämispalvelujen kustannukset olivat vertailukaupunkien kolmanneksi suurimmat ja lasten ja perheiden palvelujen kustannukset suurimmat.

31 Varkauden sosiaali- ja terveystoimen kustannukset toimintamuodoittain ikäryhmän asukasta kohden Ikäryhmä (vuotiaat) Yhteensä PERUSTERVEYDENHUOLTO Avoterveydenhuolto Suun terveydenhuolto Peruster.huollon laitoshoito Somaattinen Psykiatrinen SOSIAALITOIMI SHL:n mukainen laitoshoito Tehostettu palveluasuminen Kotihoito Toimeentuloturva ja työll. Työmarkkinatuen kuntaosa KAIKKI YHTEENSÄ Väestö Muu ryhmittely Vanhusten ymp.vrk.hoito(ter+sos) Sos. ja terv. vanhuspalvelut TERVEYDENHUOLTO ESH+muu terveydenhuolto ESH+MUU TERVEYDENHUOLTO: sisältyy erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kustannukset sekä sosiaalitoimesta yli 6-vuotiaiden ympärivuorokautisen hoidon ja kotipalvelun kustannukset Vuoden työmarkkinatuen kuntaosuus 7 66

32 Kuvio 9. Asukasta kohti laskettujen ikävakioitujen kustannusten ja ikäryhmän asukkaita kohti laskettujen kustannusten prosentuaalinen ero vertailukuntien keskiarvoon Varkaus - - KAIKKI YHTEENSÄ, TERVEYDENHOITO 9,,6 Somaattinen 9, -,8 9, Psykiatrinen,6 8, 9,7 Somaattinen+psykiatrinen -, 9, PERUSTERVEYDENHOITO,8 Avoterveydenhoito, Suun terveydenhoito 8, Perusterv.huollon laitoshoito -, SOSIAALITOIMI, SHL:n mukainen laitoshoito 6, -, Tehostettu palveluasuminen 9, Kotihoito, -, -6,9 6, -,8, -, Toimeentuloturva ja työllistäminen 8, Työmarkkinatuen kunta-osa,,7 69,8 9,6, -8, -, Muu ryhmittely Vanhusten ymp.vrk.hoito (ter+sos),6 Sos. ja terv. vanhuspalvelut, ESH + MUU TERVEYDENHUOLTO 9,7 Tähän sisältyvät erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kustannukset sekä sosiaalitoimesta vanhusten ympärivuorokautisen hoidon ja kotipalvelun kustannukset Sisältyy myös alle 6-vuotiaiden kustannuksia