PORTIN TUULIVOIMAPUISTO SALLA

S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A PUHURI OY PORTIN TUULIVOIMAPUISTO SALLA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P26674P003

2 (21) Puhuri Oy FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 3 2 HANKEALUE JA HANKKEEN KUVAUS... 3 3 POROTALOUSSELVITYS... 6 3.1 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät... 6 3.2 Vaikutusmekanismit... 7 3.2.1 Porojen laitumet ja laidunnus... 8 3.2.2 Poronhoito... 9 3.3 Aiemmat tutkimukset poronhoidosta ja tuulivoimasta... 9 3.4 Poronhoito Sallan paliskunnassa... 10 3.4.1 Paliskunnan sijainti ja olosuhteet... 10 3.4.2 Porojen laidunnus hankealueen ympäristössä... 11 3.5 Hankkeen vaikutukset porotalouteen... 13 3.5.1 Laidunvaikutukset... 13 3.5.2 Tuulipuiston rakentamisen- ja toiminnanaikaiset vaikutukset poronhoitoon... 15 3.5.3 Sähkönsiirtoreittien vaikutukset... 16 3.5.4 Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa... 17 3.5.5 Sosioekonomiset vaikutukset... 17 3.6 Haitallisten vaikutusten lieventäminen... 17 3.7 Arvioinnin epävarmuustekijät... 18 3.8 Yhteenveto... 20 LÄHTEET... 21 Paikkatietoaineistot: Pohjakartat Maanmittauslaitos 3/2015 POROT-paikkatietoaineisto RKTL & SYKE 2015. Kuvat, Minna Tuomala. Kansikuva: poroja Keminmaalla

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Puhuri Oy 3 (21) 1 JOHDANTO Puhuri Oy suunnittelee Sallan Porttiin kahdeksasta tuulivoimalasta muodostuvaa tuulivoimapuistoa. Puhuri Oy on esittänyt Sallan kunnalle 1.4.2011 voimaan tulleen MRL:n muutoksen mukaisen tuulivoimaosayleiskaavan laatimista Sallan Portin alueelle. Kaavan valmistuttua kunta voi myöntää tuulivoimaloiden rakennusluvat suoraan osayleiskaavan perusteella. Sallan kunnanvaltuusto on 29.4.2015 päättänyt käynnistää osayleiskaavatyön Portin alueella. Osayleiskaavan suunnittelun ja sitä varten laadittavien erillisselvitysten tavoitteena on mahdollistaa suunnitellun tuulivoimapuiston rakentaminen luonnonympäristön ominaispiirteet ja ympäristövaikutukset huomioon ottaen sekä lieventää rakentamisesta mahdollisesti aiheutuvia haitallisia vaikutuksia. Tämän porotalousselvityksen tavoitteena on tuoda esille suunnitellun tuulivoimapuiston vaikutukset alueella toimivan paliskunnan poroelinkeinolle, jotka tulee huomioida hankkeen suunnittelussa. toimii hankkeen jatkosuunnittelun ja kaavoituksen tukena. Selvitysraportissa on esitetty lyhyesti myös hankkeen kuvaus. Arviointityön on toteuttanut DI Kari Kreus :n Oulun aluetoimistosta. Arviointityön ohjeena on käytetty Paliskuntain yhdistyksen vuonna 2013 julkaisemaa opasta poronhoidon tarkasteluun maankäyttöhankkeissa. 2 HANKEALUE JA HANKKEEN KUVAUS Puhuri Oy on käynnistänyt hankkeen kahdeksan tuulivoimalayksikköä käsittävän tuulivoimapuiston rakentamiseksi Sallan Portin alueelle. Tuulivoimapuisto sijaitsee Sinnamovaaran ympäristössä noin kahden kilometrin etäisyydellä Kemijärven ja Sallan rajalta. Tuulivoimapuiston alue sijaitsee noin 40 kilometriä Kemijärven keskustaajaman itä-kaakkoispuolella ja noin 30 kilometriä Sallan lounaispuolella. Hankealueen pinta-ala on yhteensä noin 26,8 km 2. Selvityksessä hankealue on esitetty maksimaalisessa laajuudessaan ja alueen pinta-ala tulee supistumaan hankesuunnittelun edetessä, kun lopulliset voimalapaikat ovat selvillä. Voimalapaikkojen ja huoltotiestön sijoitukseen vaikuttavat mm. kasvillisuus-, linnusto-, porotalous-, jne. selvitysten tulokset. Hankealueen maa-alueet ovat pääosin Sallan yhteismetsän omistuksessa, mutta osittain myös valtion ja yksityisten maanomistajien mailla. n suunnittelualue on metsätalouskäytössä ja alueella on kattava metsäautotieverkosto. Tarve uuden tiestön rakentamiselle on vähäinen.

4 (21) Puhuri Oy FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kuva 1. Hankealueen sijainti. on on suunnitteilla kahdeksan tuulivoimalaa, joiden kokonaisteho olisi alle 30 MW. Tuulivoimalat tulevat olemaan napakorkeudeltaan enintään 160 metriä ja nimellistehoiltaan 3 3,5 MW laitoksia. Tuulivoimapuisto muodostuu tuulivoimaloiden lisäksi niitä yhdistävistä rakennus- ja huoltoteistä sekä maakaapeleista. Tuulipuiston sisäinen sähkönsiirto toteutetaan maakaapelointina, jotka sijoittuvat pääosin teiden varsille. Tuulipuiston sähköverkkoliityntä on alustavasti suunniteltu toteutettavaksi hankealueelle rakennettavan sähköaseman kautta 110 kv ilmajohdolla Koillis-Lapin sähkö Oy:n Kursun sähköasemalle hankealueen pohjoispuolella. Sähkönsiirtosuunnitelmat tarkentuvat hankesuunnittelun edetessä.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Puhuri Oy 5 (21) Kuva 2. Hankealueen rajaus ja voimalapaikat. Kuvassa on esitetty hankealueen maksimaalinen laajuus. Hankealueen ala tulee pienentymään hankesuunnitelmien tarkentuessa. Voimalapaikat ovat alustavia ja voivat muuttua hankesuunnittelun edetessä. Valtakunnalliset alueidenkäytöntavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Alueidenkäyttötavoitteet tulee ottaa huomioon ja niitä tulee edistää myös kuntien kaavoituksessa. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa esitetään periaatteellisia linjauksia sekä velvoitteita ja ne on ryhmitelty kokonaisuuksiin asiasisällön perusteella. Portin tuulipuiston osayleiskaavaa koskee valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kohta, jonka mukaan poronhoitoalueella tulee turvata poronhoidon alueidenkäytölliset edellytykset. Itä-Lapin maakuntakaava Ympäristöministeriö on vahvistanut Itä-Lapin maakuntakaavan 26.10.2004. Hankealue sijoittuu maakuntakaavassa maa- ja metsätalousalueelle. Hankealueen läpi kulkee maakuntakaavassa sähkölinjan yhteystarve. Maakuntakaavaan ei ole merkitty muita aluevarauksia tai toimintoja tuulivoimapuiston hankealueelle. Itä-Lapin alueen maakuntakaavan uudistaminen on aloitettu. Uudessa maakuntakaavaluonnoksessa on mukana tuulivoimatuotantoon soveltuvia alueita (tv-alueet). Seudullisesti merkittäväksi tuulivoimala-alueeksi katsotaan Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan luonnoksessa ympäristöministeriön

6 (21) Puhuri Oy FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY ohjeistuksen 4/2012 Tuulivoimarakentamisen suunnittelu mukaisesti vähintään 8-10 tuulivoimalan kokonaisuudet. Hankealue ei sijoitu maakuntakaavaluonnoksessa tv-alueelle. Hankealue sijoittuu maakuntakaavaluonnoksessa maa- ja metsätalousalueelle ja sen läpi kulkee myös maakuntakaavaluonnoksessa sähkölinjan yhteystarve. 3 POROTALOUSSELVITYS 3.1 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät n hankealue sijoittuu Sallan paliskunnan poronhoitoalueelle. Hirvasniemen paliskunnan alueet sijaitsevat Kemijärven ja Sallan kunnanrajan länsipuolella noin kahden kilometrin etäisyydellä hankealueesta. Poronhoitolaissa (PHL 848/1990) säädetään poroelinkeinolle vapaa laidunnusoikeus. Lain 3 :n mukaan poronhoitoa saa harjoittaa poronhoitoalueella maanomistus- tai hallintaoikeudesta riippumatta, tietyin rajoituksin (esim. pihapiirit ja viljelykset saamelaisalueen ulkopuolella). Laki myös velvoittaa viranomaisen neuvotteluihin (PHL 53 ) paliskuntien kanssa valtion maita koskevien hankkeiden yhteydessä, mikäli ne vaikuttavat olennaisesti poronhoidon harjoittamiseen. Poronhoitolain 2 :n mukaan erityisesti poronhoitoa varten tarkoitetulla alueella (valtion omistamaa) maata ei saa käyttää niin, että siitä aiheutuu huomattavaa haittaa poronhoidolle. Poronhoitoalueen kaksikymmentä pohjoisinta paliskuntaa kuuluvat tähän, erityisesti poronhoitoa varten tarkoitettuun alueeseen. Sallan ja Hirvasniemen paliskunnat eivät lukeudu tähän alueeseen. Tuulivoimapuiston hankealueen ja sähkönsiirtoreitin vaikutukset Sallan paliskunnan poroelinkeinolle arvioidaan sekä tuulipuistoalueella että lähimpien kuljetusreittien alueella. Arvioinnissa huomioidaan paliskunnan erityispiirteet ja poronhoitotavat, sillä poronhoito on erilaista eri alueilla. Hankealueen sijoittuminen poronhoitoalueella on esitetty kuvassa 3. Arvioinnin aineistoina on käytetty olemassa olevia tilastoja (mm. Paliskuntain yhdistys) ja tutkimustietoa porojen laidunkäytöstä. Arvioinnin menetelmänä on käytetty myös karttatarkasteluita. Sallan paliskuntien osalta käytössä on ollut RKTL:n ja SYKE:n tuottama paliskunnan laidunalueita ja poronhoidon rakenteita kuvaava POROT -paikkatietoaineisto. Merkittävin arvioinnin tausta-aineisto on kerätty 28.5.2015 hankkeesta järjestetyssä Poronhoitolain 53 kaltaisessa neuvottelussa, johon osallistuivat paliskuntien edustajien ohella Puhuri Oy:n, Sallan kunnan, Kemijärven kaupungin, Lapin liiton ja :n edustajat. Neuvottelu järjestettiin paliskuntien ja hankevastaavan välisen tiedonkulun edistämiseksi, vaikka tuulivoimapuistojen alueet eivät sijoitukaan valtion maille. Arvioinnin taustatietojen perusteella on esitetty karkeasti kartalla sekä kuvailtu sanallisesti porojen vuotuinen laidunkierto ja tärkeät laajemmat laidunalueet. Lisäksi on esitetty poronhoitoon liittyvät rakenteet paliskunnassa yleensä ja erityisesti tuulipuistoalueiden lähialueilla. Aineistojen avulla on arvioitu minkä verran ja millaisia laidunalueita muuttuu tai poistuu porohoidon käytöstä, arvioitu hankkeen vaikutuksia poroelinkeinon harjoittamiseen (käytännön poronhoitotyön sujuminen ja infrastruktuurin käytettävyys) sekä mahdollisia vaikutuksia porojen laidunten käyttöön. Lisäksi on tarkasteltu muita elinkei-

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Puhuri Oy 7 (21) noon kohdistuvia eri hankkeiden yhteisvaikutuksia sekä vaikutusten ehkäisytai lieventämiskeinoja. Kuva 3. n hankealueen sijoittuminen Sallan paliskunnan alueella. Voimalapaikat ovat alustavia ja voivat muuttua hankesuunnittelun edetessä. 3.2 Vaikutusmekanismit Yleisesti erilaisissa maankäytön hankkeissa uusi infrastruktuuri aiheuttaa poronhoitotyössä käytettävien rakenteiden muutostarpeita ja muutoksia luontaisissa laidunalueissa (suorat ja epäsuorat vaikutukset). Uusi tiestö aiheuttaa aukkoja poroaitoihin ja saattaa vaikeuttaa poronhoidon infrastruktuurin käytettävyyttä sekä lisätä mahdollisesti liikenneonnettomuuksia. Hankkeet kaventavat porolaitumia tai aiheuttavat muutoksia laidunten käytössä (välttäminen, räkkäsuoja). Lisäksi tuulivoimahankkeista saattaa aiheutua erilaisia

8 (21) Puhuri Oy FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY vahinkoja tippuvan jään muodossa, mikäli porot oleskelevat talvella voimalaalueella. Porolaidunnuksen lisäksi alueen muu maankäyttö saattaa aiheuttaa pirstoutumista ja kulutuspainetta tietyillä alueilla. Laidunnuspaine voi siirtyä erilaisten rakennushankkeiden vuoksi toisille laitumille, jolloin nämä alueet kuluvat entisestään (Kumpula 2001). Porotalouden kestävyyttä arvioivan raportin mukaan ympäri maailman poronhoitoelinkeinon suurimaksi haasteeksi koetaan juuri laidunalueiden menetys, mihin Fennoskandiassa vaikuttaa etenkin kasvava infrastruktuurin ja muun maankäyttötarpeen lisääntyminen (Jensletter & Klokov 2002). Erilaisten yllä mainittujen vaikutusmekanismien kautta sekä muiden maankäyttöhankkeiden yhteisvaikutusten tuloksena poroelinkeinon harjoittamisen kannattavuus saattaa heiketä tietyillä alueilla, mikäli kustannukset rakenteiden käytettävyydessä nousevat, porojen kokoamisen vaatimat työt lisääntyvät tai porotappiot kasvavat. 3.2.1 Porojen laitumet ja laidunnus Tuulipuiston hankealueen alle jää porolaitumia suoraan ja epäsuorasti. Epäsuoria laidunmenetyksiä syntyy, mikäli poro välttää tiettyjä alueita tai mikäli alueita ei voida käyttää poronhoidossa täysipainoisesti. Poron tärkein energianlähde talvella ovat erilaiset hiilihydraattipitoiset jäkälät, joita se kaivaa lumen alta. Poro täydentää ruokavaliotaan talvella jatkuvasti myös varvuilla, heinillä ja saroilla. Kevättalvella, kun hanki on kaivamiseen liian paksu tai kova, metsäalueella elävä poro siirtyy hyödyntämään luppoa, eli puissa kasvavia jäkäliä. Talviajan laidunmaita ovat siten jäkäläiset kuivat ja karut kasvupaikkatyypit sekä hyvin luppoa kasvavat vanhat metsät. Kevättalven laidun muodostaa porolle niukimman resurssin, sillä usein poro on ankaran talven jälkeen laihtunut. Lumien sulamisen aikana poron täytyy saada viherravintoa voimistuakseen ja kuntoutuakseen. Toukokuussa syntyvät uudet vasat, jotka tarvitsevat ravintoa emältään. Keväällä poro hyödyntääkin esimerkiksi sarojen ja luhtavillan ravinteikkaita juurakoita ja ensimmäisenä esiin työntyviä versoja suoalueilta heti kun ne alkavat sulaa. Kesäajan laidunalueita ovat mm. suot, hakkuuaukeat, puronvarsien niityt sekä avotunturit. Talvilaitumia pidetään porotaloudessa minimitekijänä. Niiden määrä ja kunto viimekädessä määrää porojen selviytymisen talven yli ja siten myös porotalouden kannattavuuden, sillä ruokintakustannukset ovat korkeat ja hyvillä talvilaitumilla poroja ei tarvitse lisäruokkia. Suurin osa paliskunnista joutuu harjoittamaan lisäruokintaa tai porojen tarhaamista talven yli, etenkin eteläja keskiosissa poronhoitoaluetta (esim. Kemppainen ym. 1997). Laadullisista laidunmenetyksistä merkittävimpiä ovat siten yleensä talvilaitumet tai laiduntyypit joita muuten on paliskunnassa niukimmin. Porovaatimet muodostavat pääosan (noin 80 %) talvisesta porokarjasta ja ovat sen tärkein tuottava osa. Kevättalvella, tiineyden loppuvaiheessa sekä vasonta-aikana poroille ei saisi aiheutua stressiä ja ylimääräistä energiankulutusta, joten laidunalueen rauhallisuus on erityisen tärkeää myös vasonnan onnistumisen kannalta. Etenkin kevättalvella ja alkukesästä vaatimet ovat herkkiä ihmistoiminnasta aiheutuvalle häiriölle ja välttävät häiriöalueita. Hirvaat ovat puolestaan vähemmän herkkiä kaikkina vuodenaikoina ja saattavat esimerkiksi keskikesän räkkäaikaan etsiä suojaa vertaimeviltä hyönteisil-

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Puhuri Oy 9 (21) tä ihmistoiminnan läheisyydestä. Räkkäaikaan porot hakeutuvat tyypillisesti sorakuopille, taajamiin, teille ym. avoimille ja tuulisemmille alueille. Poron häiriintymiseen vaikuttaa myös, missä määrin poro on tottunut ihmistoimintaan ja paljonko sitä on käsitelty (mm. ruokinta) sekä tokan koko (suuressa sietää enemmän häiriötä). Porojen käyttäytymiseen vaikuttaa myös yleensä enemmän ihmistoiminta kuin pelkkä infrastruktuuri. 3.2.2 Poronhoito Porotalous on suunnitelmallista elinkeinotoimintaa, joka perustuu luonnon rytmiin. Poroille muodostuu vuodenaikoja noudatteleva laidunkierto, jota käytetään hyväksi poronhoitotöissä. Syksyllä ja syystalvella hyödynnetään rykimäaikaa ja porojen luontaista vaellusta kohti talvilaitumia. Tällöin porot kerätään ja kuljetetaan käsiteltäväksi lähimpänä sijaitsevaan erotusaitaan. Ylimääräiset häiriöt vaikeuttavat porojen kuljettamista ja erityisesti vaikeiden alueiden kautta kuljetettaessa työvoimaa tarvitaan enemmän, mikä lisää kustannuksia ja vaikuttaa elinkeinon kannattavuuteen. Erotusten jälkeen porot päästetään talvilaitumille tai ne joko siirretään tai ne siirtyvät omia aikojaan talviruokinta-alueille ja tarhoille. Keväällä osa poroista vasoo tarhoissa ennen kuin ne päästetään vaeltamaan kesälaitumille. Tarhat ovat poronomistajien yksityisiä ja ne ovat yhdessä muiden alueiden kanssa osa porotilojen toiminnallista kokonaisuutta. Porojen liikkumista laitumilla ohjaillaan useissa paliskunnissa laidunkierto- ja työaitojen avulla, lisäksi käytössä on muuta infrastruktuuria, kuten kämppiä. Koko paliskunnan poronhoitojärjestelmä ja kaikki porotalouden infrastruktuuri on siis rakennettu sen mukaan, miten porot liikkuvat ja miten niitä pystytään käsittelemään. Yhdessä laidunalueiden kanssa ne muodostavat paliskunnan porotalouden yhtenäisen toiminnallisen kokonaisuuden. Mikäli porotalouden infrastruktuurin käyttö estyy tai huomattavasti vaikeutuu tuulivoimapuiston rakentamisen myötä, paliskunnan alueen tai sen osan poronhoito joudutaan järjestämään uudestaan (aitojen siirtämiset tai uusien rakentamiset, kuljetusreittien muutokset, helikopterin käytön estyminen voimajohtojen ja voimaloiden alueella, ym.). Tämä tarkoittaa ylimääräisiä kustannuksia muun muassa toiminnan suunnittelutyöhön. Kustannukset vaikuttavat elinkeinon kannattavuuteen. 3.3 Aiemmat tutkimukset poronhoidosta ja tuulivoimasta Eftestøl ym. (2004) selvittivät poronhoitajien kokemuksia olemassa olevista tuulipuistoista Pohjoismaissa. Suomessa, Käsivarren paliskunnassa, Lammasoaivilla sijaitsevassa tuulipuistossa on avoimella tunturin laella kaksi 450 kw:n ja yksi 600 kw:n tuulivoimalaa, jotka on rakennettu vuosina 1996 ja 1998 (www.tunturituuli.fi). Alue sijaitsee noin 4 km päässä porojen vasomaalueesta (vasotusaitaus) ja ne kulkevat sinne normaalisti lähimmillään noin 3 km etäisyydeltä. Ennen vasomista alkukeväällä porot laiduntavat vapaana ja selvityksen mukaan Lammasoaivin porojen on havaittu laiduntavan myös tuulipuiston alueella joinakin keväinä (n. 100 poroa kuukauden ajan v. 2002 ja koko 1000 poron tokka viikon ajan keväällä 2004). Vasonnan jälkeen porot siirtyvät kesälaitumille ja reitti kulkee noin kilometrin päästä tuulipuistosta. Alueen porot ovat kesyjä, sillä niitä mm. ruokitaan. Tuulipuistolla ei myöskään todettu olleen kielteisiä vaikutuksia poronhoidon toiminnalle alueella (Eftestøl ym. 2004). Vastaavia kokemuksia on saatu myös muissa pohjoismaisissa tutkimuksissa, joissa on seurattu vaikutuksia porojen laidunten

10 (21) Puhuri Oy FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY käyttöön rakennettujen tuulivoimapuistojen läheisyydessä. On kuitenkin huomattava, että tutkimuksissa mukana olleet tuulipuistot ovat kooltaan (voimaloiden ja muun infrastruktuurin määrä, voimaloiden koko sekä puiston pinta-ala) ja ympäristöolosuhteitaan erilaisia kuin suunnitteilla oleva Portin tuulivoimapuisto, joten tutkimuksia ei voida suoraan soveltaa tähän selvitykseen. Uudemmissa tutkimuksissa Skarin ym. (2013) selvittivät, miten tuulivoimapuiston vaatima infrastruktuuri vaikuttaa porojen kesälaidunalueiden käyttöön. Tutkimusalueet olivat Malån kunnassa Pohjois-Ruotsissa sijaitsevat Storlidenin (8 voimalaa) ja Jokkmokkslidenin (10 voimalaa) tuulivoimapuistot. Alueet ovat soiden, järvien ja vaarojen rikkomaa metsäaluetta, jota porot käyttävät vasomis- ja kesälaidunalueenaan. Tutkimuksia tehtiin neljänä vuotena papanatiheyslaskentojen sekä kolmena vuotena porojen GPSseurannan avulla. Vaatimille asennettuja GPS-pantoja oli käytössä 9-16 kappaletta ennen ja jälkeen tuulipuiston rakentamisen. Tutkimustulokset osoittivat sekä papanatiheyslaskentojen että GPS-seurantojen osalta, että porojen laidunnus tuulipuiston alueella väheni rakentamisen aikana merkittävästi. Tuulipuistojen alueelle rakennettujen 36 kv voimajohtojen osalta papanatiheyslaskennat osoittivat, että porot välttävät voimajohtoreittejä rakentamisen aikaisen häiriön vuoksi, mutta alueen käyttö palautuu normaaliksi nopeasti jo rakentamisen jälkeisenä vuotena. Suurempien voimajohtolinjojen vaikutuksia ei voida tutkimusten perusteella arvioida. Porojen GPSseurannat osoittivat vaadinten välttävän, erityisesti vasomisaikaan, suurempia teitä. Lisäksi vaadinten liikkuminen teiden läheisyydessä muuttui välttelevämmäksi ja ne ohittivat infrastruktuurin alle jääneet alueet nopeammin kuin muut rauhallisemmat laidunalueet. (Skarin ym. 2013) 3.4 Poronhoito Sallan paliskunnassa 3.4.1 Paliskunnan sijainti ja olosuhteet Sallan paliskunta sijaitsee Itä-Lapissa, Lapin läänin kaakkoiskulmalla. Paliskunta sijaitsee niin sanotulla muulla poronhoitoalueella, erityisesti poronhoitoa varten tarkoitetun alueen raja kulkee Sallan paliskunnan pohjoispuolella. Sallan paliskunta rajoittuu idässä valtakunnan itärajaan ja etelässä Oulun läänin rajaan. Sallan paliskunta sijaitsee suurimmaksi osaksi Sallan kunnan eteläosassa, mutta ulottuu myös Savukosken, Pelkosenniemen ja Kemijärven puolelle. Naapuripaliskunnat länsipuolella ovat Hirvasniemi ja Timisjärvi. Eteläpuolella Tolva ja Alakitka, itä- ja pohjoispuolella Pohjois-Salla, Kemin- Sompio ja Oraniemi. (Sallan paliskunta, 2015) Paliskunnan porot laiduntavat vapaasti koko paliskunnan alueella. Ne ovat jakaantuneena tasaisesti ympärivuoden koko alueelle. Laidunkiertoalueita ei ole ja paliskuntien välisiä raja-aitoja on Pohjois-Sallan ja Kemin-Sompion paliskuntien rajoilla. Länsipuolella olevien paliskuntien vastaisia rajoja ei ole aidattu. (Sallan paliskunta, 2015) Sallan paliskunnan alue on pinta-alaltaan noin 4400 km 2. Poronhoitovuonna 2013 2014 Sallan paliskunnassa oli poronomistajia 144 henkilöä. Suurin sallittu poromäärä paliskunnassa on 5300 ja teurasmäärät ovat noin 1500 poroa vuosittain. Paliskunnan alueelle sijoittuu seitsemän käytössä olevaa porokämppää, joista Sinnamon porokämppä sijaitsee tuulivoimapuiston hankealueella. Paliskunnan sijoittuminen, laidunalueet sekä laidunkiertoon liittyvät

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Puhuri Oy 11 (21) asiat on esitetty kartalla RKTL:n ja SYKE:n POROT -aineiston perusteella (Kuva 4). Kesä- ja syyslaitumia on Sallan paliskunnassa runsaasti. Paliskunnan kesälaitumet ovat hyvät ja monipuoliset, ja ne ovat pääasiassa keskittyneet suurille suoalueille. Soita on paliskunnan alueella noin 1700 km², joista lähes puolet on luokiteltu poron ravinnon saannin kannalta reheviksi. Sallan paliskunnan alueella olevista kangasmaista on suurin osa kuusivaltaisia, tuoreita metsäalueita. Puhtaita jäkäläperäisiä laitumia on vähän. Tehometsätalouden vuoksi paliskunnan aiemmin runsaat luppolaitumet ovat vähentyneet huomattavasti. Myös vähäisistä jäkälälaitumista on osa pilattu voimakkailla maanmuokkaustoimilla. (Sallan paliskunta, 2015) Syyserotusaikaan paliskunnan porot kerätään kiinteisiin erotusaitoihin ja siirrettäviin pyyntiaitoihin. Porojen keräys tapahtuu pääosin helikopterilla ja mönkijöillä sekä talviaikaan myös kelkoilla. Helikopteria on käytetty 17 syksynä (syys-lokakuun taitteesta marraskuun loppuun välisenä aikana). Noin 65 70 % paliskunnan poroista viettää talven tarhauksessa poronhoitajien kotitalojen pihapiireissä, missä niitä ruokitaan. Porot vapautetaan talvitarhoista tavallisesti keväällä. Osa poroista ruokitaan maastoon eri puolilla paliskuntaa. Ruokinta perustuu omavaraiseen rehuntuotantoon. (Sallan paliskunta, 2015) Sallan ja Pohjois-Sallan paliskunnilla on yhteinen poroteurastamo Sallassa. Viime vuosina teurastamolle tulevien teurasporojen määrä on laskenut huomattavasti ja todennäköisesti yhteisteurastuksia Pohjois-Sallan paliskunnan kanssa joudutaan lisäämään. Kasvava suurpetokanta uhkaa jo poroteurastamon kannattavaa käyttöä. (Sallan paliskunta, 2015) 3.4.2 Porojen laidunnus hankealueen ympäristössä POROT-paikkatietoaineistossa Portin hankealueen kohdalle sijoittuu merkintöjä porojen kevät-, kesä- ja talvilaidunalueista sekä jäkälä- ja luppolaitumista. Sallan paliskunnan edustajien mukaan porot käyttävät aluetta kuitenkin pääasiallisesti loppukesän ja syksyn aikana. Tulevaisuudessa Sinnamovaaran alue ympäristöineen muuttuu paremmaksi talvilaidunalueeksi, kun alueen metsät vielä hieman ikääntyvät. Porot vasovat keväällä eri puolilla paliskuntaa olevilla vasoma-alueilla. Osa porokarjasta vasotetaan tarhassa erityisesti itärajan tuntumassa petouhan vuoksi. Juhannuskesällä suoritetaan vasanmerkitys niiden porojen osalta, joita ei ole merkitty vasotusaidoissa. Syyserotukset alkavat yleensä syys-lokakuun vaihteessa. Sinnamovaaran kiinteä erotusaita sijaitsee hankealueella Sinnamovaaran itäreunalla. Hankealueella toimii noin 15 20 poronomistajaa. Yli 30 % Sallan paliskunnan porokarjasta palkii alueella. Syksyisin poroerotukset Sinnamovaaran erotusaidalla kestävät tyypillisesti noin viisi päivää. Poroja siirretään erotusaitaan useasta suunnasta hankealueen sisällä.

12 (21) Puhuri Oy FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kuva 4. Sallan paliskunnan alueen laidunalueet ja laidunkierto. Voimalapaikat ovat alustavia ja voivat muuttua hankesuunnittelun edetessä.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Puhuri Oy 13 (21) 3.5 Hankkeen vaikutukset porotalouteen 3.5.1 Laidunvaikutukset lisää osaltaan paliskunnan laidunalueiden menetyksiä muun maankäytön alle. Taulukossa 1 on esitetty Sallan paliskunnan kesä-, talvi-, kevät-, jäkälä- ja luppolaidunten pinta-alat koko paliskunnan alueella sekä tuulipuiston hankealueelle sijoittuvien laidunalueiden määrät (ha) ja osuus (%) laidunaluetyypeittäin paliskunnassa. Kokonaispinta-alat perustuvat RKTL:n ja SYKE:n tuottaman POROT -paikkatietoaineiston tietoihin. Laskennassa on käytetty tuulipuistojen osalta hankealuerajauksia (= tuulipuistoalueen rajaus kartoilla), jotka sisältävät sekä tuulipuiston rakenteiden alle jäävät laidunalueet että voimaloiden välittömän vaikutusalueen. Välitön vaikutusalue ei ole välttämättä kokonaan pois porolaitumista, vaan sen käyttö voi olla vähäisempää kuin aikaisemmin mm. alueelle ulottuvien melu- ja varjostusvaikutusten tai lisääntyvän liikenteen vuoksi. Portin hankealue on pinta-alaltaan enintään 26,8 km 2, josta varsinaisten puiston rakenteiden (voimalat, uudet tiet, yms.) alle jäävä pinta-ala on karkeasti arvioiden noin 10 15 ha. Laidunalue menetykset on arvioitu laajimman mahdollisen hankealueen mukaan ja alueen todellinen pinta-ala tulee olemaan tässä raportissa esitettyä pienempi. Hankealue sijaitsee kokonaan Sallan paliskunnan alueella. Paliskunnan alueella ei ole laidunkiertoaitoja, vaan porot laiduntavat vapaasti luontaisen laidunkierron mukaisesti koko paliskunnan alueella. Kuvassa 5 on esitetty Sallan paliskunnan poronhoidon kiinteät rakenteet, laidunkierto ja laidunalueet Portin tuulivoimahankkeen läheisyydessä. Laadullisesti tarkastellen merkittävimpiä ovat poronhoidon kannalta ne laiduntyypit, joita on paliskunnassa niukasti tai jotka muuten koetaan tärkeiksi. Yleisesti ottaen talvilaitumia pidetään porotaloudessa minimitekijänä. Sallan paliskunnan alueella jäkälälaidunten määrä on vähäinen ja luppolaidunten osuus on vähentynyt metsätalouden myötä vähentynyt huomattavasti. Portin tuulipuiston alueelle sijoittuu 10,1 km 2 tärkeitä jäkälälaidunalueita ja neliökilometrin verran tärkeää luppolaidunaluetta. Tärkeä luppolaidunalue sijoittuu hankealueen länsireunaan Männikkö-Huhtavaaraan ja siitä eteläkaakkoon jatkuvan Aitaselänkankaan vanhan metsän kaistaleen alueelle. Yksi suunniteltu alustava voimalapaikka sijoittuu luppolaidunalueelle. Aitaselänkankaan vanhan metsän arvot on todettu myös alueen luontoselvityksissä ja kohde on rajattu luontokohteena. Voimalapaikan siirto säästää luontoarvoja sekä luppolaidunta. POROT-paikkatietoaineiston perusteella arvioituna tuulipuiston hankealueen alle jäisi yhteensä noin 60 km 2 Sallan paliskunnan porojen laidunalueita. Huomattava on kuitenkin, että eri laiduntyypit sijoittuvat päällekkäisille alueille eli todellinen aluemenetys on yhteenlaskettua määrää pienempi (enintään hankealueen 26,8 km 2 laajuinen). Pinta-alaltaan suurimmat laidunaluevaikutukset kohdistuvat paliskunnan kevät- ja kesälaitumiin. Paliskunnan edustajien mukaan hankealue ei kuitenkaan ole tärkeää aluetta porojen vasomisen kannalta, jolloin vaatimet ovat herkimmillään häiriöille. Verrattaessa aluemenetyksien suhteellista osuutta paliskunnan kaikkiin laidunalueisiin, kevät- (1,6 %) ja jäkälälaitumiin (1,0 %) kohdistuvat vaikutukset ovat laajimmat. Kokonaisuudessaan suhteellinen laidunaluevaikutus koskee kuitenkin kaikkien laidunaluetyyppien kohdalla vain pientä osaa laidunalueista.

14 (21) Puhuri Oy FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kuva 5. Sallan paliskunnan alueen rakenteet, laidunkierto ja laidunalueet Portin tuulivoimahankkeen läheisyydessä. Voimalapaikat ovat alustavia ja voivat muuttua hankesuunnittelun edetessä. Taulukko 1. Sallan paliskunnan laidunalueiden kokonaismäärät (km 2 ) RKTL:n ja SYKE:n tuottaman POROT -paikkatietoaineiston perusteella sekä tuulipuiston alueelle sijoittuvien alueiden määrät (km 2 ) aluetyypeittäin. Alueluokka Sallan paliskunta (km 2 ) Hankealueelle sijoittuva alue (km 2 ) Osuus paliskunnan laidunalueesta (%) Kesälaidun 2362 17,4 0,7 Talvilaidun 2428 5,0 0,2 Kevätlaidun 1629 26,8 1,6 Jäkälälaidun 891 10,1 1,1 Luppolaidun 1005 1,0 0,1

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Puhuri Oy 15 (21) 3.5.2 Tuulipuiston rakentamisen- ja toiminnanaikaiset vaikutukset poronhoitoon Rakentamisenaikainen häiriö kesä- ja syyslaidunten käytössä ei jää pysyväksi, vaan porot ajan myötä todennäköisesti tottuvat voimaloihin ja käyttävät aluetta voimaloista huolimatta niiden toiminnan aikana. Hankkeen rakentamisesta aiheutuva liikenteen lisääntyminen saattaa aiheuttaa lisääntyneen riskin porokolareille rakentamisalueiden liikennöinnin yhteydessä. Huoltoteillä ja metsäautoteillä liikkuva liikenne ei tosin ole kovin kiivastahtista, mikä lieventää riskiä. Kolaririskin määrä riippuu myös vuodenajasta, johon rakentaminen ajoittuu. Syksyllä ja alkutalvesta erotusaikaan tapahtuva rakentaminen saattaa aiheuttaa lisääntyvän riskin porokolareille tietyillä tieosuuksilla. Vaikutus arvioidaan merkitykseltään lieväksi ja sitä voidaan lieventää suunnittelemalla liikennöintiä yhdessä paliskunnan edustajan kanssa, jotta onnettomuuksia esimerkiksi erotusaikaisen porojen keräyksen yhteydessä voidaan välttää. Muihin vuodenaikoihin riski on huomattavasti vähäisempi. Lisääntyvä huoltotiestö voi osaltaan myös helpottaa paliskunnan poronhoitoa, kun poroja syysaikaan kootaan erotusaitauksiin. Käytönaikaiset vaikutukset koskevat muuttuneita laidunpinta-aloja sekä voimaloiden lapojen liikkeestä aiheutuvaa huminaa. Voimaloita yhdistävän huoltotiestön ja voimalapaikkojen alueille jää arviolta melko vähän ns. hyvää talvilaidunaluetta (mm. luppo- ja jäkäläalueet), sillä voimalat ja huoltotiestö sijoittuvat pääasiassa talousmetsäkohteille; taimikoiden ja varttuvien kasvatusmetsien alueille. Porojen mahdollisesti vasomisalueena hyödyntämät laajemmat suoalueet hankealueen laiteilla tai ulkopuolella jäävät entiselleen ja ovat osin myös luontokohteiksi poimittuja suoalueita. Syys-lokakuun vaihteessa Sinnamovaaran alueella tehtävät poroerotukset saattavat häiriintyä hankkeen toteutuessa, sillä erotusaita sijaitsee hankealueella ja voimaloita on suhteellisen lähellä aitaa. Syksyn poroerotukset Sinnamovaarassa kestävät tyypillisesti noin viisi päivää vuodessa. Koska kysymys on suhteellisen lyhyestä ajasta, voidaan voimaloiden toimintaa rajoittaa erotusaikana häiriövaikutuksen pienentämiseksi. Tuulipuiston rakentamisen myötä voimaloiden ja huoltotiestön läheisyyteen muodostuu nykyistä avoimempia sora-alueita, joista voi muodostua kesäaikainen räkkäsuojapaikka etenkin hirvasporoille, jotka ovat vähemmän herkkiä ihmisen toiminnasta aiheutuville häiriöille. Tällöin on mahdollista, että hirvaat voivat viihtyä alueilla jopa aiempaa enemmän. Talviaikaan auki pidettävät tuulivoimapuiston huoltotiet ohjaavat porojen liikehdintää, mikä saattaa lisätä porojen kulkeutumista vilkkaammin liikennöidyille teille ja siten altistaa poroja kolareille. Portin hankealueen läheisyyteen ei kuitenkaan sijoitu suurempia teitä, joten tiestön ohjaavan vaikutuksen aiheuttama porokolaririskin lisääntyminen on siten merkitykseltään hyvin vähäinen. Helikopteri on ollut Sallan paliskunnassa käytössä porojen kuljetuksessa jo 17 vuoden ajan. Jatkossa mikäli kopterin käyttöä voimaloiden läheisyydessä suunnitellaan, tulee tuulivoimaloiden lentämiselle aiheuttama estevaikutus huomioida, mutta varsinaista lentokieltoaluetta voimaloiden läheisyyteen ei tulla asettamaan.

16 (21) Puhuri Oy FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kuva 6. Sinnamovaaran poroerotusaita. 3.5.3 Sähkönsiirtoreittien vaikutukset Uusi voimajohtoreitti aiheuttaa jossain määrin muutoksia paliskunnan laidunalueisiin. Laidunalueet pirstoutuvat uusien johtoalueiden kohdalla ja olemassa olevan johtoalueen osalta avoin puuton alue laajenee. Laitumet eivät jää voimajohtojen myötä kokonaan pois käytöstä, mutta hakatuilla alueilla olosuhteet ja sen myötä ravintokasvit muuttuvat. Esimerkiksi luppopuustoa saattaa poistua ja vähitellen voimajohtoalue pensoittuu ja jäkälän määrä näiltä alueilta vähenee. Porojen ravinnoksi käyttämä kasvillisuus voi muuttua myös johtoaukeaan reuna-alueilla valaistusolosuhteiden muutoksen myötä (luppo vähenee). Voimajohtoalueen raivaaminen voi aiheuttaa myös työturvallisuuden ja laidunalueen rauhallisuuden heikkenemistä johtoalueella. Voimajohto aiheuttaa jonkin asteisen turvallisuusriskin maastoajoneuvoilla ajettaessa (harukset ym. rakenteet). Helikopterille ilmajohdot ovat merkittävä riskitekijä. Helikopterilla ei voida mennä lähelle johtoja ja porot voivat oppia jäämään linjan alle. Tuulipuiston sisäinen sähkönsiirto toteutetaan maakaapelointina, jotka sijoittuvat pääosin teiden varsille. Maakaapelointien rakentamisella ei arvioida olevan vaikutusta paliskunnan poronhoidon vaatimiin rakenteisiin, laidunalueisiin tai poronhoitotöiden suorittamiseen. Tuulipuiston sähköverkkoliityntä on alustavasti suunniteltu toteutettavaksi hankealueelle rakennettavan sähköaseman kautta 110 kv ilmajohdolla Kursun sähköasemalle hankealueen pohjoispuolella. Sähkönsiirtosuunnitelmat tarkentuvat hankesuunnittelun edetessä, joten tarkempia laidunvaikutuksia on vaikea arvioida. Vaikutuksia poronhoidon kannalta tärkeille laidunalueille tai poronhoidon rakenteille voidaan vähentää suunnittelemalla sähkönsiirtoreittiä yhdessä paliskunnan kanssa.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Puhuri Oy 17 (21) 3.5.4 Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa Portin hankealueen läheisyydessä ei sijaitse muita toiminnassa olevia tai suunniteltuja tuulivoimapuistoja tai kaivoksia, joten energiantuotantohankkeista johtuvat laidunpinta-alojen menetykset Sallan paliskunnan alueella ovat tällä hetkellä vähäisiä. Tuulivoimahankkeen lisäksi poroelinkeinoon vaikuttaa Sallan paliskunnan alueella lähinnä voimakas metsätalous, jonka laidunalueita pirstova ja heikentävä vaikutus ulottuu, luonnonsuojelualueita lukuun ottamatta, suurelle osalle paliskunnan alueesta. Sallan paliskunnan alueesta kansallispuistoon kuluu 10 281 hehtaaria ja muihin luonnonsuojelualueisiin 14 682 hehtaaria. Itä-Lapin alueen maakuntakaavan uudistamisen yhteydessä on kaavaluonnokseen esitetty erilaisia maankäyttömuotoja eri puolille Sallan paliskuntaa useille paliskunnan poronhoidolle tärkeille alueille. Paliskunnan alueelle sijoittuu mm. useita tuulivoima- ja turvetuotantopotentiaalisia alueita sekä Akanvaaran kaivosalue. Kemihaaran allasalue on merkittävää porojen kesälaidunaluetta. Toteutuessaan hankkeiden aiheuttama yhteisvaikutus voi kohota huomattavasti ko. hanketta merkittävämmäksi ja heikentää paliskunnan poroelinkeinon kannattavuutta. 3.5.5 Sosioekonomiset vaikutukset Tuulipuistohankkeen kuten muidenkin perinteisen porohoidon toimintaa heikentävien maankäytön muotojen voidaan nähdä olevan uhkaksi laajojen laidunalueiden käyttöön perustuvan poroelinkeinon tulevaisuudelle. Poroelinkeinon jatkumisella on etenkin syrjäisten väestörakenteeltaan yksipuolisten alueiden elinkelpoisuuden kannalta selkeä taloudellinen merkitys. Toisaalta hankkeet synnyttävät uusia työpaikkoja ja voivat tuoda mahdollisuuden lisäansioille myös porotaloudessa toimiville. Taloudellisten vaikutusten lisäksi poronhoidon edellytysten säilymisellä on myös merkittävä kulttuurinen arvo. hankkeella ei kuitenkaan voida nähdä olevan niin voimakkaita taloudellisia vaikutuksia, että sen myötä paikallisten poronhoitajaperheiden tulotaso merkittävästi kasvaisi ja toimeentuloedellytykset näin merkittävästi paranisivat. Hankkeella ei toisaalta ole myöskään niin suuria haitallisia vaikutuksia Sallan paliskunnan toimintaedellytyksiin, että sen perusteella poronhoidon jatkuminen Sallan paliskunnassa olisi uhattua. 3.6 Haitallisten vaikutusten lieventäminen Poronhoidolle aiheutuvat haitalliset vaikutukset Portin tuulivoimahankkeessa muodostuvat lähinnä kesä- ja syyslaidunalueiden pirstoutumisesta, Männikkö-Huhtavaaran luppolaidunalueen pienenemisestä, Sinnamon erotuspaikan toimivuuden heikkenemisestä sekä mahdollisista muutoksista porojen kevätja syyslaidunkierron aikaisiin kulkureitteihin. Aiheutuvia vaikutuksia voidaan lieventää mm. tuulivoima-alueiden lopullisen suunnittelun yhteydessä, jolloin voidaan pyrkiä sijoittamaan tuulivoimapuistojen rakenteet siten, etteivät ne sijoitu porojen tärkeiden kulkureittien kohdalle ja poistamalla/siirtämällä Männikkö-Huhtavaaran luppolaidunalueelle suunniteltu voimalapaikka. Mahdollisuutta Sinnamovaaran poroerotusaidan siirtämiseksi uuteen paikkaan pois hankealueelta selvitetään ja hankevastaava osallistuu erotuspaikan siirtämisen aiheuttamiin kustannuksiin.

18 (21) Puhuri Oy FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tuulivoimaloiden tai alueella tapahtuvan liikenteen pysäyttämisellä tarvittaessa poronhoidon kannalta kriittisinä aikoina voidaan vähentää tuulivoimapuiston aiheuttamaa häiriötä poronhoidolle. Tuulivoimapuistojen rakentamisen eniten melua aiheuttavat työvaiheet voidaan pyrkiä ajoittamaan sellaiseen vuodenaikaan, jolloin aiheutetaan vähiten häiriötä poroille. Etenkin kevättalvella ja alkukesällä vasallisten vaadinten on tutkimuksissa todettu olevan herkkiä ihmistoiminnasta (Paliskuntainyhdistys 2013). Tuulivoimarakentamisen myötä porot todennäköisesti siirtyvät vasomaan edemmäs hankealueiden ulkopuolelle. Portin hankealueen ympärille sijoittuu porojen vasomisalueita, mutta itse hankealuetta porot eivät paliskunnan tietojen mukaan juurikaan käytä vasomisalueenaan, joten häiriövaikutus on kokonaisuutena vähäinen. Eniten poroja liikkuu hankealueen läheisyydessä loppukesän ja syksyn aikana. Puuston raivaaminen voimajohtoalueelta lumettomana aikana vaikuttaa siihen, että raivausalueelle ei jää korkeita kantoja vaikeuttamaan liikkumista. Johtoaukealle syntyvien tiheiden taimikoiden raivaaminen ajoissa niin ikään helpottaa poronhoitajien kulkemista alueella. Kaikista havaituista riskitekijöistä tai vaaranpaikoissa olevista poroista rakentamisen aikana, sekä muista paliskunnan toimintaan vaikuttavista tekijöistä tulee aina tiedottaa alueen paliskuntaa. Kaikki tuulivoimahankkeen toimista tiedottaminen ja jatkuva keskusteluyhteys paliskuntiin ovat tärkeitä, jotta toiminta alueella olisi joustavaa ja turvallista. Tuulivoimapuiston rakentamisen ja toiminnan aikaisia vaikutuksia porojen käyttäytymiseen ja liikkumiseen on tarkoitus seurata porojen GPSpannoituksen avulla. Hankkeesta vastaava neuvottelee Sallan paliskunnan kanssa GPS-pantoja hankkimisesta ja käytöstä. Paliskunnat ja hankkeesta vastaava tekevät tarvittavat sopimukset pantojen käytöstä. Pannoituksella on tarkoitus kerätä tietoa porojen liikkumisesta hankealueen ympäristössä ennen ja jälkeen hankkeen rakentamisen. Porojen liikkumisesta saatavien tietojen avulla voidaan seurata mahdollisia vaikutuksia poronhoidolle Portin hankealueen ympäristössä ja arvioida mahdollisten korvattavien vahinkojen suuruutta. 3.7 Arvioinnin epävarmuustekijät Arvioinnin epävarmuustekijöihin liittyy se, että porojen käyttäytymistä tuulivoiman toiminnan aikana ei voida tarkoin ennustaa. Pidempi aikaiset kokemukset poronhoitoalueelle sijoittuvista laajemmista tuulivoimapuistoista puuttuvat. Hankealueelle tulevien rakenteiden ja mm. sähkönsiirtoreitin lopulliset sijoituspaikat sekä hankealueen laajuus tarkentuvat vasta suunnittelun edetessä. Osassa vaikutuksia niiden merkittävyyttä lisää se, että ne todennäköisesti kohdistuvat laajimmin vain muutamien poronomistajien poroihin ja elinkeinoon verrattuna siihen, että vaikutus kohdistuisi tasaisesti koko paliskunnan osakkaiden elinkeinoon. Hankkeen toteutuessa voimalat ja uusi tiestö voivat aiheuttaa muutoksia porojen luontaisiin kulkureitteihin hankealueen ympäristössä, ohjata porojen luontaista liikkumista kauemmas tuulipuistoalueesta sekä siten heikentää Sinnamon erotusaidan käytettävyyttä. Uusien kulkureittien selvittämisestä,

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Puhuri Oy 19 (21) erotusalueiden siirtymisestä ja mahdollisesta porojen lisääntyvästä kuljettamistarpeesta aiheutuvasta ylimääräisestä työstä muodostuu lisäkustannuksia elinkeinolle ja ne heikentävät sen kannattavuutta. Lisätyön määrää ei kuitenkaan tässä vaiheessa pystytä arvioimaan. Tuulipuiston rakentamisen yhteydessä tehtävä uusi huoltotiestö toisaalta helpottaa poronhoitajien liikkumista hankealueen ympäristössä ja sujuvoittaa siten mm. porojen kuljetusta ja seurantaa. Tuulipuiston alueella todennäköisesti laiduntaa poroja alku- ja lopputalvella. Tällöin voimaloista tippuva jää muodostaa turvallisuusriskin eläimille. Todennäköisyys vahinkoihin ei kuitenkaan ole kovin suuri, sillä eläimet tuskin oleskelevat pitkiä aikoja voimaloiden alla, koska siellä ei ole laidunnettavaa. Mahdollinen talviaikainen lisäruokinta on syytä toteuttaa riittävän etäällä voimaloista. Tuulipuistohankkeella voi olla myös sellaisia vaikutuksia, joita ei osata ennalta arvioida.

20 (21) Puhuri Oy FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 3.8 Yhteenveto Hankkeen keskeisimmät vaikutukset porotalouteen: Rakennettava tuulivoima-alue sijoittuu Sallan paliskunnan lounaisosaan. Hirvasniemen paliskunnan alueet sijaitsevat noin kaksi kilometriä hankealueen länsipuolella. Paliskuntien raja noudattelee Kemijärven ja Sallan kunnanrajaa. Tuulivoiman hankealueet sijoittuvat Sallan paliskunnan porojen kesä- ja syyslaidunalueille. Paliskunnan porot laiduntavat vapaasti koko paliskunnan alueella. Sinnamovaaran kiinteä erotusaita sijaitsee hankealueella Sinnamovaaran itäreunalla. Syyserotukset alueella alkavat yleensä syys-lokakuun vaihteessa. Porot liikkuvat hankealueella erityisesti syyskierrollaan ja rakentamisenaikainen häirintä saattaa vaikuttaa niiden kulkemiseen alueilla ja mahdollisesti muuttaa nykyisiä kulkureittejä. Hankkeen toteutuessa tuulipuiston uudet rakenteet vaikuttavat suoraan porolaitumiin n. 10 15 ha alueella. Epäsuora vaikutus ulottuu huomattavasti suuremmalle alueelle. Kokonaisuudessaan hankealueen alueelle sijoittuu enintään 26,8 ha laidunmaita, jotka eivät kuitenkaan ole kokonaan pois porolaitumista, vaan niiden käyttö voi olla vähäisempää kuin aikaisemmin. Hankealueella sijaitsee Männikkö-Huhtavaaran luppolaidunalue, jolle on suunniteltu yksi voimalapaikka. Luppolaidunmenetys voidaan välttää siirtämällä voimala pois vanhan metsän alueelta. Porojen laidunnus voi häiriintyä tilapäisesti merkittävästi hankkeen rakentamisen aikana, mutta häiriö ei jää pysyväksi. Häiriöille alttiimpia ovat vaatimet ja vasat (kevät/alkukesä kriittisiä), mutta tuulipuisto ei sijoitu tärkeälle vasomisalueelle. Porot kuitenkin hyödyntävät vasomisalueena hankealueen reunamilla sijaitsevia suoalueita ja niiden laiteita. Tuulipuiston toiminnan aikana voi aiheutua häiriöitä laidunnukseen, jos tuulipuiston alueella on merkittävästi enemmän liikennettä kuin aikaisemmin. Ajan myötä porot todennäköisesti jossain määrin tottuvat toimintaan ja käyttävät aluetta normaalisti. Kesällä tuulipuiston alueesta voi muodostua räkkäsuojapaikka etenkin hirvasporoille, jotka sietävät häiriötä paremmin. Hankkeen rakentamisesta aiheutuva liikenteen lisääntyminen saattaa aiheuttaa lisääntyneen riskin porokolareille rakentamisalueiden liikennöinnin yhteydessä. Tämä riippuu myös vuodenajasta, johon rakentaminen ajoittuu. Riskiä voidaan vähentää suunnittelemalla liikennöintiä yhdessä paliskunnan edustajien kanssa, erityisesti syyserotusten aikaan. Helikopteria käytetään Sallan paliskunnassa porojen kuljetuksessa. Tuulivoimaloiden lentämiselle aiheuttama estevaikutus tulee huomioida jatkossa, mikäli voimaloiden läheisyydessä lennetään.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Puhuri Oy 21 (21) LÄHTEET Eftestøl S., Colman J.E., Gaup M.A. & Dahle B. 2004. Kunnskapsstatus effekter av vindparker på reindriften. Biologisk Institutt, Universitetet i Oslo. 37 s. Jensletter J-L. L. & Klokov K. 2002. Sustainable reindeer husbandry. Arctic council. 157 s. Kemppainen, L, Nieminen, M. & Rekilä, V. 1997. Poronhoidon kuva. Riistaja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki. Kumpula J., Colpaert, A. & Anttonen, M, 2007. Does forest harvesting and linear infrastructure change the usability value of pastureland for semidomesticated reindeer (Rangifer tarandus tarandus)? Ann. Zool. Fennici 44: 161-178. Paliskuntain yhdistys 2013. Opas poronhoidon tarkasteluun maankäyttöhankkeissa. Rovaniemi. 50 s. Sallan paliskunta, Sallan paliskunnan porotaloussuunnitelma 2015 2020. Toukokuu 2015. 31 s. Skarin A., Nelleman C., Sandström P., Rönnegård L. & Lundqvist H. 2013. Renar och vindkraft. Studie från anläggningen av två vindkraftparker i Malå sameby. Naturvårdsverket, Rapport 6564. Toukokuu 2013. 51 s. SYKE & RKTL, 2015. POROT -hankkeen paikkatietoaineistot. Sallan paliskunta.