12.4.2004 KORKEIN OIKEUS Asia Kantelu Turun hovioikeuden päätöksestä Nro 588, diaarinumero R 04/152 Virka-aseman väärinkäyttö ym. annettu 26.2.2004 Kantelija YLI-KOVERO RISTO TAPIO Torikatu 27 13130 Hämeenlinna puh 050-61331, fax 019-75 44 33, apio.yli-kovero@saunasite.com Vaatimus Vaadin hovioikeuden päätöksen poistamisesta ja asian palauttamista uudelleen käsiteltäväksi oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 1 :n perusteella 1
Perustelut 1. Turun hovioikeuden päätös on niin sekava ja epätäydellinen, ettei siitä käy ilmi miten asiassa on tuomittu. Turun hovioikeuden ratkaisu kuuluu: "HOVIOIKEUDEN RATKAISU Perustelut Valituksen ja käräjäoikeuden tuomion perusteella on selvää, että oikeudenkäymiskaaren 26 luvun 2 :ssä säädetyt edellytykset olla jatkamatta Anna-Liisa Yli-Koveron valituksen käsittelyä ovat täyttyneet. Hovioikeus ei tutki Anna-Liisa Yli-Koveron valitusta enemmälti. Käräjäoikeuden ratkaisu jää hänen osaltaan pysyväksi." Mainittu oikeudenkäymiskaaren 26 luvun 2 kuuluu: "Hovioikeuden on heti jätettävä asia tutkimatta, jos sen tutkimiselle on muu kuin 1 :ssä mainittu este." I puolestaan kuuluu: "Jos valitus on puutteellinen ja sen täydentäminen on oikeudenkäynnin jatkamiseksi tarpeen, valittajaa on kehotettava korjaamaan puute hovioikeuden määräämässä ajassa. Samalla on ilmoitettava mikä seuraamus kehotuksen laiminlyönnistä voi olla. Erityisestä syystä saadaan asianosaiselle, jonka valitus on täydennyksenkin jälkeen puutteellinen, varata uusi tilaisuus valituksensa täydentämiseen. Jollei valittaja noudata kehotusta ja valitus on niin puutteellinen, ettei se kelpaa oikeudenkäynnin perusteeksi hovioikeudessa, valitus on jätettävä tutkimatta." Hovioikeuden päätöksen mukaan tutkimatta jättämiselle on muu kuin 1 :ssä mainittu este. Näin ollen ainoa asia, mikä Hovioikeuden päätöksestä ilmenee, on se, että valitus ei ole puutteellinen ja ei ole estettä sen kelpaamiseksi oikeudenkäynnin pohjaksi. Hovioikeuden ratkaisusta ei käy ilmi mikä on se muu kuin 1 :ssä mainittu este. Näin ollen Hovioikeuden ratkaisusta ei mitenkään käy ilmi miten asiassa on tuomittu ja ratkaisu on poistettava oikeudenkäymiskaaren 1 :n 3 kohdan perusteella. 2. Oikeudenkäynnissä on tapahtunut oikeudenkäyntivirhe Suomen perustuslain ja Euroopan Ihmisoikeussopimuksen mukaan kansalaisen perusoikeuksiin rehellisestä ja puolueettomasta oikeudenkäynnistä kuuluu myös muutoksenhakuoikeus alemman oikeusasteen ratkaisusta. Juttu on käsitelty käräjäoikeudessa. Hovioikeus ei voi mielivaltaisesti ilman mitään perustetta evätä kansalaiselta oikeutta hakea muutosta käräjäoikeuden ratkaisuun. Näin ollen Turun hovioikeuden päätös on poistettava myös oikeudenkäymiskaaren 26 luvun 1 :n 4 kohdan perusteella. 2
Pyyntö kantelun kiireellisestä käsittelystä ja hovioikeuden päätöksen toimeenpanon keskeyttämisestä Hovioikeuden päätös sälyttää kantajalle maksettavaksi suuret oikeudenkäyntikulut, jotka toteutuessaan pakottavat kantajan myymään asuntonsa. Asian suuren taloudellisen merkityksen vuoksi kantaja pyytää korkeinta oikeutta käsittelemään kantelun kiireellisenä. Asian luonteen ja kantajalle suuren taloudellisen merkityksen takia kantaja katsoo, että on perustellusti olemassa oikeudenkäymiskaaren 26 luvun 4 :ssä mainittu syy keskeyttää hovioikeuden päätöksen toimeenpano, joten kantaja pyytää korkeinta oikeutta keskeyttämään hovioikeuden päätöksen toimeenpanon odottamaan korkeimman oikeuden ratkaisua asiassa. Toimeenpanon keskeyttäminen on perusteltua myös jutun luonteen takia. Rikosoikeudellisesti kyseessä on kunnan luottamus- ja virkamiehiin kohdistuva syyte. Tällaisten syytteiden käsittelyn on oltava erityisen huolellista ja avointa, jottei kansalaisten luottamus oikeuslaitoksen tasapuolisuuteen horjuisi. Vastaajien puolustus ja käräjäoikeuden tuomio perustuvat täysin yhden todistajan suullisessa kuulemisessa antamaan perättömään todistajalausuntoon. Valituksessa osoitetaan, että tämän todistajan suullisessa todistuksessaan esittämät lausumat olivat ristiriidassa hänen tapahtumista niiden tekohetken jälkeen kirjoittamiensa ja allekirjoittamiensa selostusten kanssa, mistä johtuen valituksen käsittelemättä jättäminen näyttää ulkopuolisen silmissä vielä epäilyttävämmältä. Kun Hovioikeus asiaa perustelematta jättää valituksen tutkimatta, syntyy ulkopuoliselle helposti sellainen käsitys, että oikeuslaitos toimillaan suojelee poliitikkoja ja että asiassa on sellaista valonarkaa, jota ei haluta julkisesti ja asiallisesti käsitellä. Kantajan 1999 tekemää yksityisoikeudellista vaatimusta virkasuhteen purkamisesta aiheutuvasta vahingonkorvauksesta ei ole missään oikeusasteessa tutkittu. Kantaja on vaatinut siviiliperusteisesti vahingonkorvausta työsuhteen enneaikaisesta purkamisesta aiheutuneesta vahingosta. Tämä vaatimus ei sisällä minkäänlaista rikosperusteista vaatimusta vaan on puhtaasti yksityisoikeudellinen riita-asia, jonka ratkaisu ei ole riippuvainen rikossyytteistä. Kantaja esitti tämän vahingonkorvausvaatimuksensa alkuperäisessä kanteessaan heinäkuussa 1997 selvästi rikosperäisistä vaatimuksistaan erillisenä yksityisoikeudellisena vahingonkorvausvaatimuksena. Vahingonkorvausvaatimus koski vahinkoa, joka kantajalle syntyi kun hän joutui purkamaan virkasuhteensa kuntaan mm. sen takia, että kunta työnantajana siirsi hänet olennaisesti toisenlaisiin työtehtäviin kuin hän oli virkasuhteensa alusta alkaen 18 vuoden ajan tehnyt. Kyseessä oli vanhainkodin vastaavan sairaanhoitajan siirto pääosiin avopalveluun, missä työnä olisi ollut kodinhoitajan työt ilman esimiestehtäviä. Käräjäoikeus hylkäsi päätöksessään 20.11.2000 alkuperäisen kanteen kokonaisuudessaan mukaan lukien siviiliperusteisen vahingonkorvausvaatimuksen selvästi perusteettomana sillä perusteella että rikosta ei ollut tapahtunut. Käräjäoikeus ei maininnut päätöksessään sanallakaan virkasuhteen purkamisesta johtuvaa vahingonkorvausvaatimusta. Kantaja valitti päätöksestä Turun hovioikeuteen myös rikoksesta riippumattoman yksityisoikeudellisen vaatimuksen hylkäämisestä asiaa tutkimatta. 3
Tuomiossaan 5.7.2001 Turun hovioikeus palautti rikosperusteisten vaatimusten lisäksi yksityisoikeudellisen vahingonkorvausvaatimuksen Hämeenlinnan käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi. Käräjäoikeuden uudessa tuomiossa 13.11.2003 käsitellään virkasuhteen ennen aikaisesta päättymisestä johtuva vahingonkorvausvaatimus seuraavasti: "Asian näin päättyessä korvausvaatimus on rikosperusteisena hylättävä. Vahingonkorvauslain 3 luvun 2 :n 1 momentin mukaan julkisyhteisö on velvollinen korvaamaan julkista valtaa käytettäessä virheen tai vahingon. Käräjäoikeus katsoo psykiatri Pekka Ropposen ja terveyskeskuslääkäri Bertil Karlssonin antamien lääkärinlausuntojen perusteella selvitetyksi, että Anna-Liisa Yli-Kovero on kärsinyt masennuksesta, johon työpaikan huonot henkilösuhteet ovat ainakin myötävaikuttanet ja että hän on subjektiivisesti kokenut huonon työilmapiirin ja henkilösuhteissa esiintyneet ristiriidat erittäin raskaana. Käräjäoikeus katsoo kuitenkin jääneen näyttämättä, että henkilövastaajat ovat syyllistyneet sellaiseen virheeseen tai laiminlyöntiin, josta on aiheutunut Anna-Liisa Yli-Koverolle vahinkoa ja josta Rengon kunta vahingonkorvauslain mukaan olisi vastuussa. Näin ollen korvausvaatimus on hylättävä myös siviiliperusteisena." Käräjäoikeuden päätöksessä ei edelleenkään tutkita kantajan yksityisoikeudellista vaatimusta virkasuhteen purkamisesta aiheutuneesta vahingosta, jolla ei ole mitään tekemistä rikosperusteisten vaatimusten kanssa ja joka ei edellytä kenenkään syyllistyneen minkäänlaiseen virheeseen tai laiminlyöntiin. Kun hovioikeus on päätöksessään 26.2.2004 pysyttänyt Hämeenlinnan käräjäoikeuden tuomion, on hovioikeus edelleen jättänyt käsittelemättä kantajan yksityisoikeudellisen vaatimuksen, jonka se aiemmin itse palautti käräjäoikeuteen uudelleen laillisesti käsiteltäväksi. Yllä oleva siteeraus on ainoa lausuma ja käsittely kantajan yksityisoikeudellisesta vaatimuksesta virkasuhteen purkamisesta johtuvasta vahingosta. Vaatimus on jätetty joka kerta käsittelemättä sillä perusteella, että rikosta ei ole tapahtunut, joka ei voi olla peruste yksityisoikeudellisen vaatimuksen käsittelemättä jättämiselle. Kantaja on viisi vuotta sitten esittänyt vaatimuksen virkasuhteen purkamisesta aiheutuvan vahingon korvaamisesta. Vastaavista tapauksista on monia Korkeimman oikeuden päätöksiä, eikä kantajan vaatimus millään oleellisella tavalla poikkea muista vastaavista tapauksista. Se, että kantaja on esittänyt samassa yhteydessä rikosperäisiä vaatimuksia ei saa estää kantajaa saamasta asialleen kansalaisen perusoikeuksiin kuuluvaa asiallista oikeudenkäyntiä. Oikeus olisi milloin tahansa voinut erottaa tämän yksityisoikeudellisen vaatimuksen käsiteltäväksi erillisessä oikeudenkäynnissä, joten rikosperusteisten vaatimusten käsittely ei saa olla mikään peruste yksityisoikeudellisen vaatimuksen asiallisen käsittelyn laiminlyömiselle. Kun kantajan yksityisoikeudellinen vaatimus tulee aikanaan asiallisesti tutkituksi puolueettomassa oikeudenkäynnissä, on perusteltua syytä olettaa oikeudenkäyntikuluja koskevan ratkaisunkin muuttuvan. Toimeenpanon keskeyttäminen on perusteltua myös kohtuullisuusnäkökohdan kannalta. Toisena osapuolena on kunta, joka kantaa päävastuun oikeudenkäyntikuluista. Kunnan kannalta on yhdentekevää, jos toimeenpano viivästyy. Kantajalle toimeenpano merkitsee asunnon myyntiä. Toimeenpanon keskeytys ei sisällä riskiä toiselle osapuolelle, koska kantajan asunto on turvaamistoimena ulosmitattu. 4
Hämeenlinnassa 12.4..2004 Tapio Yli-Kovero Liitteet: Turun hovioikeuden päätös Nro 588, diaarinro R 04/152 5