Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. 1. Miten laki ja perustuslaki säädetään Suomessa 3 4 p. 5 6 p. Hallitus valmistelee ja antaa lakiesityksen. Eduskunnassa esitys lähetetään valmisteltavaksi asianmukaiseen valiokuntaan. Eduskunta käsittelee valiokunnan laatiman mietinnön eli lakiehdotuksen ja päättää ehdotuksen sisällöstä (I käsittely). Eduskunta äänestää lain hyväksymisestä (II käsittely) yksinkertainen ääntenenemmistö. Perustuslakia säädettäessä laki on hyväksyttävä kuten edellä ja sitten uudelleen muuttamattomana yhdessä käsittelyssä kahden kolmasosan enemmistöllä vaalien jälkeisessä uudessa eduskunnassa. Perustuslakiehdotus voidaan julistaa kiireelliseksi viiden kuudesosan äänillä ja hyväksyä samassa eduskunnassa kahden kolmasosan enemmistöllä. Presidentti vahvistaa lain. Hallituksen esitysten lisäksi myös yksittäisillä kansanedustajilla on lakialoiteoikeus. Vähintään sadan kansanedustajan aloitetta kohdellaan kuten hallituksen lakiesitystä. Ennen valiokuntaan lähettämistä eduskunta käy esityksestä lähetekeskustelun. Valiokunnat kuulevat asiantuntijoita. Lakiesitys voidaan lähettää I käsittelyn yhteydessä suureen valiokuntaan. Tavallisen lain kohdalla I ja II käsittelyn välillä on oltava vähintään kolme päivää. Presidentti voi jättää lain vahvistamatta, jos eduskunta hyväksyy lain samassa muodossa uudelleen, laki tulee voimaan ilman presidentin vahvistusta. Lain julkaiseminen säädöskokoelmassa. Lakialoite voi tulla myös kansalaisaloitteena (väh. 50 000 allekirjoitusta) 2. Vertaa Suomen eduskunnan ja Euroopan unionin parlamentin asemaa ja tehtävää. 3 4 p.: Vastaus sisältää vertailua ja siinä voi tuoda esille esimerkiksi seuraavia seikkoja: o Molemmat valitaan vaaleilla; o Suomessa eduskunta on korkein valtioelin, Euroopan unionissa parlamentin asema ei ole yhtä vahva; o Suomessa eduskunta säätää aina lain, EU:ssa neuvosto ja parlamentti yhdessä säätävät suurimman osan laeista;
o o eduskunta hyväksyy Suomen valtion budjetin, EU-parlamentti taas EU:n budjetin (yhdessä neuvoston kanssa); eduskunta valitsee pääministerin, EU-parlamentti hyväksyy komission puheenjohtajan. 5 6 p.: Suomessa on selkeä parlamentarismi, EU:ssakin parlamentarismin periaate on vahvistunut, esimerkiksi parlamentti hyväksyy komission puheenjohtajan ja käytännössä voi vaikuttaa komission kokoonpanoon ja antaa epäluottamuksen komissiolle. EU-parlamentin asema vahvistui Lissabonin sopimuksen myötä. Suomessa kansanedustajilla on lakialoiteoikeus, EU-parlamentissa mepeillä ei ole samanlaista aloiteoikeutta. 3. Miten hallitus (valtioneuvosto) muodostetaan Suomessa, ja minkälaisia hallitustyyppejä Suomessa on? 3-4 p. Hallitus muodostetaan pääsääntöisesti eduskuntavaalien jälkeen vaalituloksen perusteella. Suurimman puolueen johtaja saa tehtäväkseen hallituksen muodostamisen. Suomen poliittinen järjestelmä perustuu parlamentarismiin, jolloin uuden hallituksen on nautittava eduskunnan luottamusta. Helpoimmin tämä saavutetaan enemmistöhallituksella eli hallituksella, jonka puolueilla on eduskunnan enemmistö takanaan. Tavallisin hallitustyyppi on usean puolueen muodostama hallitus. 5-6 p. Hallituksen muodostaminen kuvataan yksityiskohtaisemmin: o eduskunnan ja puhemiehen rooli, o hallitustunnustelijan valinta ja tehtävät, o hallitusohjelman laadinta sekä äänestys luottamuksesta eduskunnassa. Uusi hallitus voidaan muodostaa myös eduskunnan vaalikauden aikana, esimerkiksi silloin kun pääministeri eroaa, tai jos yksi tai useampia puolueita eroaa hallituksesta. Vastauksessa mainitaan muita hallitustyyppejä, esimerkiksi vähemmistö- tai virkamieshallitus, vaikka tämän kaltaiset hallitukset ovat nykyään harvinaisia Suomen olosuhteissa. Kokelas voi mainita erilaisia poliittisia hallitustyyppejä kuten vasemmistohallitus, porvarihallitus, punamultahallitus.
4. Millainen on presidentin asema Suomen poliittisessa järjestelmässä ja mihin se perustuu? 3 4 p. Presidentin asema on säädetty perustuslaissa. Joitain näkökulmia presidentin valtaoikeuksista suhteessa muihin vallankäyttäjiin, esim: ulkopolitiikan johtaminen yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa presidentin rooli lakiesitysten antajana ja eduskunnan hyväksymien lakien vahvistajana. Presidentin valtaoikeudet ovat aiempaa suppeammat. 5 6 p. Presidentin valta-asemaa käsitelty perusteellisemmin: Presidentillä on historiallisista syistä runsaasti epämuodollista valtaa sekä korkeiden virkamiesten nimitysoikeuksia. Suora kansanvaali korostaa presidentin riippumattomuutta muista poliittisista voimista kansansuosio lisää presidentin mahdollisuuksia toimia mielipidevaikuttajana ja arvojohtajana. 5. Eduskuntavaalit Jokeri Max. 9p a) 2 p.: Ehdokkaiden ja valittujen joukossa aliedustettuina olivat alle 29-vuotiaat ja yli 60- vuotiaat ja yliedustettuina muut ikäryhmät, etenkin 40 49-vuotiaat. Valituksi tulleissa ikäryhmien ali- ja yliedustus oli samansuuntainen, mutta vielä räikeämmin epätasainen kuin ehdokkaiden joukossa. b) 3 p.: Menestyksekäs vaalikampanja vaatii ehdokkailta usein omaa taloudellista panosta, jolloin hyvätuloisilla on paremmat mahdollisuudet tulla valituksi. Hyvätuloiset ovat yleensä myös hyvin koulutettuja ja yhteiskunnallisesti aktiivisia ja he äänestävät ahkerasti. Näin hyvätuloisille syntyy helposti yliedustus valittujen joukossa. Sukupuolijakaumien eroihin vaikuttaa naisten miehiä suuremmat vaikeudet yhdistää perhe ja julkisen elämän ura. Tähän voi vaikuttaa esimerkiksi se, että nuoret äänestävät enemmän vanhempia tai julkisuudessa olleita ehdokkaita, ja nuorten äänestysaktiivisuus on alhaisempi. c) Vastaus voi käsitellä kysymystä aineiston pohjalta tai aineistosta riippumatta. 1 2 p:
Jos kansanedustajakunnan sosiaalinen tausta on yksipuolinen, voivat monet väestöryhmät jäädä vaille puolustajaa, joka tuntisi näiden ryhmien tarpeet. Suomen tapauksessa esim. pienituloisten ja nuorten näkökulmat voivat jäädä helposti sivuun päätöksenteossa, ja se heikentää demokratiaa. 3 4 p.: Korkea sosiaalinen tausta liittyy usein korkeaan koulutustasoon, josta on etua päätöksenteossa, kun yhteiskunta on monimutkaistunut. Kansanedustajien sosiaalisen taustan samanlaisuus voi haitata demokratian toteutumista ja johtaa esimerkiksi hyväveliverkostoihin. Vastauksessa voidaan huomioida myös kansanedustajien tulotaso, sillä lähes yhdeksän kymmenestä valitusta kuuluu yli 36 000 euroa ansaitseviin. Myös nuoret voivat kokea, että heidän äänensä jää kuulumatta. 6. Presidentinvaalit JOKERI Max. 9p a) 1 p. o Sauli Niinistö sai prosentuaalisesti suurimman kannatuksen Vaasassa ja Pekka Haavisto o Ahvenanmaalla. b) 1 p. o Äänestysosallistuminen laski eniten Lapin vaalipiirissä, lähes 10 prosenttiyksikköä. o Äänestysosallistuminen laski huomattavasti esimerkiksi myös Oulun ja Vaasan vaalipiireissä. c) 1-2 p. Kokelas pohtii joitain syitä äänestysosallistumisen laskuun, esimerkiksi toisen kierroksen ehdokkaat eivät vastanneet äänestäjien mieltymyksiä tai Niinistön voittoa pidettiin etukäteen selvänä ensimmäisen kierroksen perusteella. 3 p. Kokelas soveltaa tarkemmin aineistojen tietoja ja pohtii syitä äänestyskäyttäytymiselle toisella kierroksella. Kaikilla puolueilla ei ollut toisella kierroksella ehdokasta, esimerkiksi Lapin vaalipiirissä se ettei Keskustalla ja Vasemmistoliitolla ollut ehdokasta näkyi äänestysaktiivisuuden laskuna. d) 1-2 p. 3-4 p. Presidentinvaali on henkilövaali, eduskuntavaaleissa ääni menee sekä henkilölle että puolueelle. Presidentinvaalissa koko maa on yksi vaalipiiri, eduskuntavaaleissa on useita vaalipiirejä. Kokelas käsittelee ehdokasasettelua, esimerkiksi puolueet asettavat ehdokkaat. Kokelas vertailee monipuolisemmin sitä, miten puolueet ja valitsijayhdistykset valitsevat
ehdokkaat. Esimerkiksi presidentinvaaleissa ehdokkaita voivat asettaa eduskuntapuolueet ja ehdokkaan tulee olla syntyperäinen Suomen kansalainen. Pohdintaa äänestyspäätösten tekemisen taustoista, esim. vaalien viihteellistyminen ja median merkitys kampanjoissa, mielikuvat, henkilön merkitys ja presidentinvaalien toisella kierroksella äänestäminen toista ehdokasta vastaan. Arvioi lopuksi pistemäärillä 1-6, kuinka hyvin ymmärrät jokaisen tehtävän sisällön.