Yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyslautakunta VAMMAISPALVELULAIN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2013 alkaen 1. Yleistä... 2 1.1 Vammainen henkilö... 2 1.2 Palvelujen järjestämisvelvollisuus... 2 1.3 Palvelujen hakeminen ja muutoksenhaku... 3 1.4. Palvelusuunnitelma... 3 2. Palvelut... 3 2.1 Vammaispalvelulain mukaiset kuljetuspalvelut (VPL 8 ja VPA 4-6 )... 3 2.2 Vaikeavammaisten henkilöiden päivätoiminta (VPL8 ja 8b )... 4 2.3 Asunnon muutostyöt (VPL 9, VPA 12 13 )... 5 2.4 Asunnon välineet ja laitteet (VPL 9 ja VPA 12 13 )... 6 2.5 Palveluasuminen (VPL 8 ja VPA 10 11 )... 6 2.6 Henkilökohtainen apu (VPL 8, 8c-8d )... 7 3. Määrärahasidonnaiset palvelut ja tukitoimet VPL9 ja VPA 17 19... 7 3.1 Päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavat välineet, koneet ja laitteet... 7 3.1.1 Autoavustus ja autoon tulevat lisälaitteet... 7 3.1.2 Kodinkoneet ja muut koneet ja laitteet... 8 3.2 Sopeutumisvalmennus... 8 3.3 Ylimääräiset vaate- ja ravintokustannukset... 9
2 1. Yleistä Vammaispalvelulain mukaiset palvelut ja tukitoimet jaetaan vaikeavammaisille tarkoitettuihin ja kaikille vammaisille tarkoitettuihin palveluihin ja tukitoimiin. Vammaisuus / vaikeavammaisuus arvioidaan jokaisen tukimuodon osalta erikseen. Vaikeavammaisille tarkoitetut palvelut ovat niin sanottuja subjektiivisia oikeuksia, eli kunnalla on niihin erityinen järjestämisvelvollisuus. Harkinnanvaraiset palvelut ovat määrärahasidonnaisia. Vammaisuuden ja vaikeavammaisuuden määrittely perustuu sekä sosiaali- että terveydenhuollon asiantuntijan arvioon. Vammaisille annattavista palveluista ja tukitoimista säädetään Vammaispalvelulaissa (VPL) ja asetuksessa (VPA). 1.1 Vammainen henkilö Vammaisella henkilöllä tarkoitetaan vammaispalvelulaissa henkilöä, jolla on vamman tai sairauden johdosta pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista. (VPL 2 ) Vamman tai sairauden pitkäaikaisuudella tarkoitetaan sitä, että henkilöllä on arviolta vähin tään noin vuoden ajan erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisen elämän toiminnoista. 1.2 Palvelujen järjestämisvelvollisuus Kunnan on huolehdittava siitä, että vammaiselle tarkoitetut palvelut ja tukitoimet järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisina kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. (VPL 3 ). Vammaispalvelulain mukaisia palveluja ja tukitoimia järjestetään silloin, kun vammainen henkilö ei saa riittäviä tai hänelle sopivia palveluja muun lain nojalla. Palvelut tuotetaan ensisijaisesti Sosiaalihuoltolain mukaisina palveluina, vammaispalvelulain ollessa toissijainen Sosiaalihuoltolakiin nähden. Kunnilla on Vammaispalvelulain mukaan erityinen velvollisuus järjestää vaikeavammaisten palvelu- ja tukitoimet (3 ). Vaikeavammaisille tarkoitettuja tukitoimia ovat: kuljetuspalvelut, asunnon muutostyöt, asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet, palveluasuminen, vaikeavammaisten henkilöiden päivätoiminta sekä henkilökohtainen apu. Taloudellista tukea harkinnanvaraisiin, kaikille vammaisille tarkoitettuihin palveluihin, voidaan myöntää vain talousarvioon varattujen määrärahojen puitteissa. Määrärahasidonnaisia palveluja ovat mm. päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavat välineet, koneet ja laitteet, sopeutumisvalmennus, ylimääräiset vaatekustannukset ja ylimääräiset ravintokustannukset.
3 1.3 Palvelujen hakeminen ja muutoksenhaku Vammaispalvelulain mukainen hakemus tulee saattaa vireille kirjallisesti. Hakijan tulee yksilöidä hakemus ja tarpeensa riittävästi, ilmoittaa hakemuksen perusteet ja toimittaa hakemus vammaispalveluun. Hakemukseen tulee liittää lääkärintodistus, jos vammaispalvelussa ei ennestään ole asiakkaan ajantasaista lääkärintodistusta tai asiakkaan tilanteessa ja toimintakyvyssä on tapahtunut oleellisia muutoksia. Lääkärintodistus saa olla enintään vuoden vanha hakemusta jätettäessä. Taloudellisia tukitoimia on haettava kuuden (6) kuukauden kuluessa kustannusten syntymisestä (VPA 20 ). Asiakkaan palvelutarpeen arviointi on aloitettava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä sen jälkeen, kun vammainen henkilö taikka hänen laillinen edustajansa tai omaisensa, muu henkilö tai viranomainen on ottanut yhteyttä sosiaalipalveluista vastaavaan kunnan viranomaiseen palvelujen saamiseksi. Palveluja ja tukitoimia koskevat päätökset on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä ja viimeistään kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun asiaa koskeva hakemus on esitetty. Kolmen kuukauden määräajasta voidaan poiketa, jos asian selvittäminen erityisestä syystä vaatii pidempää käsittelyaikaa. Viranhaltijan tekemään päätökseen haetaan oikaisua Yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyslautakunnalta. Yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyslautakunnan oikaisuvaatimuksesta tekemään päätökseen on mahdollista hakea muutosta valittamalla siitä Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. 1.4. Palvelusuunnitelma Vammaisen henkilön tarvitsemien palvelujen ja tukitoimien selvittämiseksi on ilman aiheetonta viivytystä laadittava palvelusuunnitelma siten kuin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 7 :ssä säädetään. Palvelusuunnitelma on tarkistettava, jos vammaisen henkilön palveluntarpeessa tai olosuhteissa tapahtuu muutoksia sekä muutoinkin tarpeen mukaan ( VPL 3 ). 2. Palvelut 2.1 Vammaispalvelulain mukaiset kuljetuspalvelut (VPL 8 ja VPA 4-6 ) Kunta on velvollinen järjestämään kohtuulliset kuljetuspalvelut vaikeavammaiselle henkilölle. Vaikeavammaiseksi katsotaan henkilö, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei voi käyttää vammansa tai sairautensa vuoksi julkista joukkoliikennettä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia. Kuljetustarpeen pitää johtua vammasta tai sairaudesta ja niistä aiheutuvan haitan pitää olla pysyvä tai pitkäaikainen. Kuljetuspalveluina ja niihin liittyvinä saattajapalveluina myönnetään vaikeavammaiselle henkilölle vähintään 18 yhdensuuntaista matkaa kuukaudessa asuin kunnan tai lähikuntien alueelle. Niiden lisäksi järjestetään välttämättömät työhön ja tutkintoon johtavaan
4 opiskeluun liittyvät matkat, joita myönnetään erillisenä päätöksenä hakijan yksilöllisen tarpeen mukaan. Kuljetuspalvelua ei myönnetä sellaisiin lääkärissäkäynti- ja terveydenhuollon matkoihin, joihin voi saada Kelan korvausta. Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalveluiden vammaispalvelulain mukaisen kuljetuspalvelun kuljetuspalvelualue on määritelty tarkemmin kuljetuspalveluohjeissa. Kuljetuspalvelua myönnettäessä lähikuntia ovat asuinkunnan lisäksi naapurikunnat. Lähialuetta kauemmaksi ulottuvat yksittäiset matkat eivät pääsääntöisesti kuulu vammaispalvelulain tarkoittamiin jokapäiväisen elämän matkoihin. Lähialueen ulkopuolelle suuntautuvissa matkoissa noudatetaan pääsääntöisesti 50 km kohtuullisuusrajaa. Kuljetuspalvelupäätöstä tehtäessä otetaan huomioon hakijan yksilölliset tarpeet ja olosuhteet mahdollisuuksien mukaan. Erityistarpeet arvioidaan annettujen selvitysten pohjalta. Yksilöllisiä tarpeita ovat esimerkiksi avustamiseen, terveydentilaan tai kommunikointiin liittyvät asiat. Vammaispalvelulain periaatteiden mukaisesti palvelu luo vaikeavammaiselle henkilölle mahdollisuuden osallistua ikätasoaan vastaavaan asiointi-, harrastus- ja virkistystoimintaan. Asiointi ja virkistysmatkoista peritään maksuasetuksen 6 :n mukaisesti enintään paikkakunnalla käytettävissä olevan julkisen joukkoliikenteen kertamaksua vastaava maksu. Asiakasmaksuna peritään Liikenne- ja viestintäministeriön taulukon mukainen taksa (linja-autotaksa), joka perustuu ajettuihin kilometreihin. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevalle vaikeavammaiselle henkilölle kuljetuspalveluja voidaan myöntää, jos laitoksen antamat kuljetuspalvelut eivät ole riittäviä ja sopivia. Kuljetuspalveluja voidaan myöntää vammaispalveluasetuksessa säädettyä määrää vähemmän, mikäli hakija ei katso tarvitsevansa täyttä 18:a matkaa. Tarkemmin kuljetuspalvelun myöntämisen periaatteet määritellään Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalveluiden vaikeavammaisen kuljetuspalvelun ohjeissa. 2.2 Vaikeavammaisten henkilöiden päivätoiminta (VPL8 ja 8b ) Vaikeavammaisten henkilöiden päivätoiminnalla tarkoitetaan kodin ulkopuolella järjestettyä toimintaa, jolla tuetaan vammaisten henkilöiden itsenäistä selviytymistä sekä edistetään sosiaalista verkostoitumista. Päivätoimintaa myönnettäessä vaikeavammaisiksi katsotaan ne, joilla vamman tai sairauden aiheuttaman erittäin vaikean toimintarajoitteen vuoksi ei ole edellytyksiä osallistua sosiaalihuoltolain 27 e :ssä tarkoitettuun työtoimintaan ja joiden toimeentulo perustuu pääosin sairauden tai työkyvyttömyyden perusteella myönnettäviin etuuksiin. Vammaiselle henkilölle tarkoitetun päivätoiminnan tarve kirjataan henkilön palvelusuunnitelmaan. Suunnitelmaa tehtäessä arvioidaan yksilöllinen tarve siten, että vaikeavammainen henkilö voi mahdollisuuksien mukaan osallistua toimintaan viitenä päivänä viikossa tai tätä harvemmin. Päivätoimintaa voidaan järjestää harvemmin, jos vaikeavammainen henkilö kykenee osallistumaan työtoimintaan vain osa-aikaisesti tai siihen on muu hänestä johtuva syy. Lain perusteluissa kunnille on jätetty harkintavaltaa palvelujen määrän suhteen.
5 Vaikeavammaisten lakisääteinen päivätoiminta on asiakkaalle maksutonta eikä siitä makseta työtoimintarahaa. Asiakas maksaa toimintayksikön määrittelemän ateriakorvauksen. Tarvittavat päivätoimintamatkat myönnetään vaikeavammaisten kuljetuspalvelupäätöksen yhteydessä. Päivätoimintamatkojen osalta asiakkaalta peritään asiakasmaksu. Vammaispalvelulain mukaista päivätoimintaa järjestetään siinä tapauksessa, että asiakas ei ole oikeutettu saamaan päivätoimintaa jonkun muun lain nojalla. Asiakkaan oikeus päivätoimintaan ensisijaisen lain perusteella selvitetään aina ensin. 2.3 Asunnon muutostyöt (VPL 9, VPA 12 13 ) Kunta korvaa vaikeavammaisille henkilöille asunnon muutostöistä aiheutuvat kohtuulliset kustannukset silloin, kun hän vammansa tai sairautensa vuoksi välttämättä tarvitsee niitä vakituisessa asunnossaan ja sen välittömässä lähiympäristössä päivittäisistä toiminnoista suoriutuakseen. Vaikeavammaisena pidetään henkilöä, jolle liikkuminen tai muu omatoiminen suoriutuminen vakituisessa asunnossa tuottaa vamman tai sairauden vuoksi erityisiä vaikeuksia. Asunnonmuutostöillä on tarkoitus tukea vaikeavammaisen henkilön itsenäistä selviytymistä omassa kodissaan. Asunnon muutostyöksi katsotaan myös muutostöiden suunnittelu ja esteiden poistaminen asunnon välittömästä lähiympäristöstä. Lain mukaan voidaan korvata ainoastaan henkilön vakituiseen asuntoon tehtävät muutostyöt. Vammaispalvelulain mukaisia asunnon muutostöitä ei ole tarkoitettu asunnon peruskorjaukseen, eikä muutostöinä tehdä peruskorjauksiksi laskettavia töitä. Peruskorjaukseen voi hakea korvausavustusta kaupungin rakennusvalvontatoimistosta. Asunnon muutostöiden tarpeellisuuden arvioi vammaispalvelu. Pääsääntöisesti muutostöitä varten pyydetään lausunto joko toimintaterapeutilta, fysioterapeutilta tai kuntoutusohjaajalta. Jos hakijalla ei ole muuta asiakkuutta vammaispalvelussa, pitää hänen toimittaa ajantasainen lääkärinlausunto, josta käy ilmi vamman tai sairauden laatu ja sen mahdolliset vaikutukset kotona selviytymiseen. Muutostöinä korvataan vain vammasta tai sairaudesta johtuvat välttämättömät muutostyöt. Pääsääntöisesti asiakas pyytää itse muutostöistä kustannusarviot. Vammaispalvelut voi avustaa asiakasta tässä ja tarvittaessa myös käyttää ja tehdä yhteistyötä muutostöiden toteutuksessa kaupungin sisäisten toimijoiden esim. työllisyyspalveluiden ja tilakeskuksen kanssa. Kustannusten tulee olla kohtuullisia ja korvaus myönnetään vamma ja sairaus huomioon ottaen edullisimman toteuttamistavan mukaan. Suurempien muutostöiden suunnittelussa ja tarjouspyynnöissä vammaispalvelu voi käyttää joko organisaation sisäistä tai ostopalveluna hankittua rakennusalan asiantuntijaa. Asiakas tai erikseen niin sovittaessa vammaispalvelu tilaa muutostyön. Asiakkaan tulee hankkia kirjallinen lupa muutostöihin asunnon omistajalta ja taloyhtiöltä ennen kuin muutostyöt voidaan aloittaa. Pääsääntöisesti asiakas valvoo asunnon muutostöiden toteuttamista ja on tilaajana vastuussa niistä.
6 Henkilön vamman tai sairauden vuoksi tehtäviä välttämättömiä asunnonmuutostöitä ovat esim. ovien leventäminen, luiskien rakentaminen, kylpyhuoneen / wc:n laajentaminen / rakentaminen sekä vastaavat muut asunnossa suoritettavat välttämättömät rakennustyöt. 2.4 Asunnon välineet ja laitteet (VPL 9 ja VPA 12 13 ) Vaikeavammaiselle henkilölle korvataan asuntoon kuuluvien välineiden ja laitteiden hankkimisesta aiheutuvat kohtuulliset kustannukset, jos hän vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä niitä tarvitsee suoriutuakseen tavanomaisista elämäntoiminnoista. Vaikeavammaisena pidetään henkilöä, jolle liikkuminen tai muu omatoiminen suoriutuminen vakituisessa asunnossa tuottaa vamman tai sairauden vuoksi erityisiä vaikeuksia. Asiakkaan tulee hankkia taloyhtiöltä tai asunnon omistajalta lupa välineiden tai koneiden asentamiseen. Korvattavia asuntoon kuuluvia välineitä ja laitteita ovat nostolaitteet, hälytyslaitteet tai vastaavat muut asuntoon kiinteästi asennettavat välineet ja laitteet. Kunta voi myös antaa asuntoon kuuluvia välineitä tai laitteita korvauksetta vaikeavammaisen henkilön käytettäväksi. Hissejä kustannetaan asuinrakennukseen vain, jos asunto muuten on vammaiselle henkilölle sopiva eikä muita ratkaisuja asumisen turvaamiseksi ole tai ne ovat kustannuksiltaan suuremmat. 2.5 Palveluasuminen (VPL 8 ja VPA 10 11 ) Palveluasumisella ja siihen liittyvillä palveluilla ja tukitoimilla mahdollistetaan vaikeavammaisen henkilön suoriutuminen tavanomaisista elämäntoiminnoista mahdollisimman itsenäisesti. Palveluasumista järjestetään palvelutalossa tai muussa avopalveluyksikössä tai mahdollisuuksien mukaan vammaisen henkilön kotona. Palveluasumisen järjestämistavasta päättää viimekädessä kunta. Palveluasumista myönnettäessä selvitetään aina ensin mahdollisuus toteuttaa asumispalvelut sosiaalihuoltolain mukaan. Palveluasumista järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään henkilöä, joka vammansa tai sairautensa vuoksi tarvitsee toisen henkilön apua päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa jatkuvaluontoisesti, vuorokauden eri aikoina tai muuten erityisen runsaasti. Palveluasumiseen kuuluvat asunto sekä asumiseen liittyvät palvelut, jotka ovat vamman tai sairauden vuoksi välttämättömiä asukkaan jokapäiväiselle suoriutumiselle. Kyseessä on aina yksilöllinen palvelukokonaisuus. Erityistä velvollisuutta palveluasumisen järjestämiseen ei kunnalla ole, jos vaikeavammaisen henkilön riittävää huolenpitoa ei voida turvata avohuollon tukitoimenpitein (henkilö jatkuvan laitoshoidon tarpeessa). Palveluasumisessa tarvittavat avustajapalvelut voidaan toteuttaa kotihoidon, omaishoidontuen ja/ tai henkilökohtaisen avustajan avulla. Palveluasumiseen sisältyvä palvelukokonaisuus kirjataan asiakkaan palvelusuunnitelmaan. Palvelusuunnitelmassa
7 mainitut palvelut ja siihen liittyvät välttämättömät erityispalvelut ovat asiakasmaksulain 4 5 kohdan mukaan asiakkaalle maksuttomia. Palveluasumisen erityiskustannuksista voidaan kuitenkin periä maksu silloin, kun henkilö saa niihin korvausta muun kuin vammaispalvelulain nojalla (esim. Liikennevakuutuslaki). Vammaispalvelulain mukaista palveluasumista järjestetään, mikäli ensisijaisen lain säädännön mukaiset palvelut eivät ole asiakkaalle riittäviä tai sopivia. Ennen palvelu asumispäätöstä asiakkaalle voidaan osoittaa paikka asumiskokeiluun asumistarpeen selvittämiseksi. Asumiskokeiluun kunnalla ei ole erityistä järjestämisvelvollisuutta. 2.6 Henkilökohtainen apu (VPL 8, 8c-8d ) Henkilökohtaisella avulla tarkoitetaan vaikeavammaisen henkilön välttämätöntä avustamista kotona ja kodin ulkopuolella. Henkilökohtaista apua järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään henkilöä, joka tarvitsee pitkäaikaisen tai etenevän vamman tai sairauden johdosta välttämättä ja toistuvasti toisen henkilön apua suoriutuakseen päivittäisistä toiminnoista eikä avun tarve johdu pääasiassa ikääntymiseen liittyvistä sairauksista ja toimintarajoitteista. Henkilökohtaisen avun järjestäminen edellyttää, että vaikeavammaisella henkilöllä on mahdollisuus määritellä avun sisältö ja toteutustapa. Henkilökohtaista apua on järjestettävä päivittäisiä toimia, työtä ja opiskelua varten siinä laajuudessa kuin vaikeavammainen henkilö sitä välttämättä tarvitsee. Harrastuksiin, yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämiseen henkilökohtaista apua on järjestettävä vähintään 30 tuntia kuukaudessa, jollei tätä pienempi tuntimäärä riitä turvaamaan vaikeavammaisen henkilön välttämätöntä avuntarvetta. Henkilökohtaisen avun ensisijainen järjestämistapa on korvata vaikeavammaiselle henkilölle henkilökohtaisen avustajan palkkaamisesta aiheutuvat kustannukset lakisääteisine maksuineen sekä muut kohtuulliset avustajasta aiheutuvat välttämättömät kulut. Vaihtoehtoisesti vammaispalvelut voi hankkia vaikeavammaiselle henkilölle avustajapalveluita yksityiseltä palvelujen tuottajalta kilpailutuksen mukaisesti. Tarkemmin henkilökohtaisen avun myöntämisen periaatteet määritellään vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun ohjeissa. 3. Määrärahasidonnaiset palvelut ja tukitoimet VPL9 ja VPA 17 19 3.1 Päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavat välineet, koneet ja laitteet 3.1.1 Autoavustus ja autoon tulevat lisälaitteet Taloudellista tukea auton hankintaan ja vamman vaatimiin auton lisälaitteisiin sekä auton välttämättömiin muutostöihin voidaan myöntää silloin, kun vaikeasti liikuntavammainen henkilö ei voi käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia.
8 Avustusta myönnettäessä etusijalla ovat työssäkäyvät ja opiskelevat vammaiset henkilöt, ne vaikeavammaiset, jotka ajavat itse autoa ja tarvitsevat liikkumisessaan apuvälineitä ja ne perheet, joissa on vammainen lapsi, joka ei sairautensa, vammansa tai apuvälinetarpeensa vuoksi pysty kulkemaan joukkoliikennevälineissä perheen mukana. Autoavustushakemus tulee jättää vammaispalveluihin viimeistään 6 kk kuluessa kustannusten syntymisestä Taloudellista tukea laskettaessa otetaan huomioon vanhasta autosta saatava hinta ja mahdollinen autoveronpalautus. Taloudellinen tuki on yleensä 50 % nettokustannuksista, enimmäiskorvauksen ollessa kuitenkin pääasiassa 5000 euroa. Enimmäiskorvausta käytetään perusteena silloin, kun se on välttämätöntä kuntalaisten yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi. Pääsääntöisesti avustusta ei myönnetä alle viisi (5) vuotta vanhan auton vaihtamiseen tai jos edellisestä myönteisestä autoavustuspäätöksestä on kulunut alle viisi (5) vuotta. Auton vaihtoon, lisälaitteisiin ja muutostöihin voidaan myöntää tukea vain, kun syynä on vammasta johtuvan haitan ja/tai apuvälinetarpeen olennainen muuttuminen. Tukea myönnettäessä otetaan huomioon vanhan auton käyttökunto. Tarvittaessa pyydetään myös auton kuntoisuusarvio. Autoavustukseen nähden ovat pääsääntöisesti etusijalla autoon tarvittavat, vamman kannalta välttämättömät lisälaitteet ja niiden muutostyöt, jotka korvataan kokonaan. Korvattavia lisälaitteita ovat esimerkiksi ajohallintalaitteet, vakionopeudensäädin, sekä pyörätuolin nostolaite. Auton vakiovarusteisiin kuuluvia lisälaitteita ei korvata erikseen. 3.1.2 Kodinkoneet ja muut koneet ja laitteet Tavanomaisia kodinkoneita ei pääsääntöisesti myönnetä. Kodinkoneen korvaaminen on tarkoituksenmukaista ainoastaan silloin, kun vammainen henkilö ei ilman konetta pysty huolehtimaan omatoimisesti kotitöistä tai osasta niitä. Olennaista on siten, että kodinkone on henkilön vamman tai sairauden vuoksi välttämätön. Kodinkoneisiin myönnettävä taloudellinen tuki on 50 % vammaiselle aiheutuneista kustannuksista. Muita koneita ja laitteita myönnettäessä käytetään harkintaperusteena ennen kaikkea sitä, miten laite tai kone helpottaa vammaisen henkilön selviytymistä normaaleista elämän toiminnoista omatoimisesti. Muiden koneiden ja laitteiden hankkimiseen myönnetty tuki kattaa 50 % laitteen hankintahinnasta. 3.2 Sopeutumisvalmennus Sopeutumisvalmennukseen kuuluu neuvonta, ohjaus ja valmennus vammaisen henkilön ja hänen lähiyhteisönsä sosiaalisen toimintakyvyn edistämiseksi. Sopeutumisvalmennusta voidaan toteuttaa yksilöllisesti tai ryhmäkohtaisesti. Sopeutumisvalmennusta tuetaan rajoitetusti määrärahojen puitteissa siten, että välttämätön yksilöllinen sopeutumisvalmennus on ensisijaista. Sopeutumisvalmennusta
9 järjestetään vammaiselle henkilölle ja/tai hänen omaiselleen yksilöllisenä tai kurssimuotoisena. 3.3 Ylimääräiset vaate- ja ravintokustannukset Vammaiselle henkilölle voidaan korvata ylimääräisiä vaatetuskustannuksia, jos kustannukset johtuvat vamman tai sairauden aiheuttamasta vaatteiden tavanomaista huomattavasti suuremmasta kulumisesta tai siitä, että henkilö ei vammansa vuoksi voi käyttää valmiina ostettavia vaatteita tai jalkineita. Korvaus maksetaan pääsääntöisesti tositteita vastaan. Ylimääräisiä ravintokustannuksia voidaan korvata, jos vammainen henkilö joutuu käyttämään erityisravintovalmisteita pitkäaikaisesti ja säännöllisesti ja hänelle aiheutuu siitä huomattavia lisäkustannuksia. Hakijan tulee antaa selvitys ylimääräisistä kustannuksista ja tarvittaessa osoittaa tarve lääkärintodistuksella.