Keinot tiskiin! Miten kiviainekset pannaan riittämään kestävästi? Jukka Annevirta,
TARVITAANKO KIVIAINEKSIA VIELÄ 2020- LUVUN SUOMESSA? JA MISTÄ LÄHTEISTÄ KIVIAINEKSET OTETAAN? Maa- ja vesirakennus-, asfaltti- ja kiviainesalan yrittäjien ja yritysten elinkeinopoliittinen etujärjestö ja alan työnantajaliitto. Muodostaa yhden Rakennusteollisuus RT:n viidestä toimialasta ja on Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n jäsen
Kiviainesta tarvitaan kaikessa rakentamisessa tiet, kadut, betoni, asfaltti, rautatiet, teiden ja katujen hiekotus, salaojat, leikkikentät ja hiekkalaatikot, urheilukentät, täytöt ja tasaukset, suojakivet
KIVIAINESTA TARVITAAN KAIKESSA RAKENTAMISESSA MYÖS UUSIOMATERIAALEJA TULISI KÄYTTÄÄ ENEMMÄN
Materiaalien tarve infrarakentamisessa Yhteiskunnan toiminta tukeutuu varsin vahvasti maa- ja kallioperästä irrotettujen kiviainesten hyötykäyttöön Kun toiminnassa syntyy myös sivutuotteita, erilaisia purkutuotteita ja jätteitä, voidaan näitä kierrättää ja näin korvata osa tarvittavista kiviaineksista. Ellei käyttökelpoisia tuotteita käytetä hyödyksi, tarvitaan niille myös suuria läjitysalueita tai kaatopaikkoja ja nekin kuluttavat luontoa.
OLEMME MATKALLA KOHTI KIERRÄTYSYHTEISKUNTAA, MUTTA KIVIPOHJAISTEN MATERIAALIEN KIERRÄTYS ON VAATIVAA TIUKAN LAINSÄÄDÄNNÖN TAKIA. RAKENNUSTEN PURKUTYÖMAILLA SYNTYY SUURIA MÄÄRIÄ RAKENNUSJÄTETTÄ. SE ON ERINOMAISTA INFRARAKENTAMISEN RAAKA- AINETTA.
Uusiomateriaalit Sellaiset sivutuotteet ja purkutuotteet, jotka voidaan kierrättää sellaisenaan tai pienen jalostamisen jälkeen uudelleen käyttöön, ovat kierrätysmateriaaleja. Niistä voidaan tehdä uusiotuotteita, joten näitä materiaaleja kutsutaan myös uusiomateriaaleiksi.
Uusiomateriaalit Tie- ja maanrakennuksessa käytettävät uusiomateriaalit ovat yleensä kivimäisiä, hiekkamaisia tai jauhemaisia Peräisin joko puretuista tierakenteista tai muusta teollisuudesta.
Uusiomateriaalien käytön edellytykset Kaikki uusiomateriaalit ja uusiorakenteet joutuvat kilpailemaan tavanomaisten kiviainesten kanssa Niiden täytyy täyttää tekniset, taloudelliset sekä ympäristönsuojelulliset vaatimukset. Purkutuotteiden käytön yhteydessä tarvitaan tarkka ja aukoton seuranta.
Uusiomateriaalit ja CE -merkintä Infrarakentamisessa käytettävät uusiomateriaalit pitää olla CE merkittyjä CE merkissä ja suoritustasoilmoituksessa esitetään materiaalinsa ominaisuudet. Asiakirjat tulee toimittaa tilaajalle. Tilaajan pitää niitä myös vaatia
Betonimurske Pääasialliset käyttökohteet ovat katu-, tie- ja kenttärakenteiden jakavat ja kantavat kerrokset sekä erilaiset täytöt Betonimurskeilla on lujittuneena mahdollista saavuttaa parempia kantavuuksia kuin vastaavalla kalliomurskeella.
Betonimurske Raekoot 0-45, 0-8...12, 0-20...65, 0-90...150 Betonimursketta ei saa käyttää I II -luokan pohjavesialueella Betonimurskerakenne tulee päällystää tai peittää Hyödyntämispaikan haltijan on hyväksyttävä betonimurskeen käyttö Murskeen käytöstä on tehtävä ilmoitus alueelliselle ympäristökeskukselle VNa:n mukaisesti
Vaahtolasimurske Vaahtolasimursketta on käytetty infra- ja talonrakentamisessa Euroopassa yli 20 vuoden ajan Vaahtolasi valmistetaan käsittelemällä puhdistettu lasinsiru teollisessa prosessissa kuumentaen. Lasimassa paisuu viisikertaiseksi ja kovettuu vaahtolasiksi, joka sisältää n. 92 % ilmahuokosia. Jäähtyessään vaahtolasi pirstoutuu vaahtolasimurskeeksi. Raekoot 0-60, 20-30, 10-20, 3-10
Vaahtolasimurskeen käyttökohteista Rakennetaan teitä katuja kuten kalliomurskeella hyödyntäen sen keveyttä ja lämmöneristettävyyttä. Tiet ja kadut, piha-alueet, kevyen liikenteen väylät, ratapenkereet, meluvallit, putkikaivannot, urheilukentät, taustatyöt
Vaahtolasimurske Vaahtolasikerros levitettiin ja tiivistettiin suoraan lavalta - sitä mukaa kuin tavaraa tuli työmaalle. Materiaalin tiivistäminen tehtiin totutun yksinkertaisesti: ajamalla koneella ylitse, minkä materiaali kestää hyvin. Materiaalin keveys, työstettävyys ja siisteys olivat tärkeitä kriteereitä Vaahtolasin ansiosta jakava murske voitiin jättää pois, mikä kevensi kokonaiskuormitusta huomattavasti Materiaali pysyy hyvin kasassa pussittamattakin, plussaa on myös vaahtolasin lämmöneristyskyky
Masuunihiekka Hyvä lämmöneristyskyky ja kantavuus, minkä vuoksi masuunihiekalla tehdyt rakenteet voidaan tehdä normaalia ohuemmiksi. Tehtyjen rakenteiden kantavuus lisääntyy ajan kuluessa sitoutumisen seurauksena.
Masuunihiekka, stabiloini Masuunihiekkaa on käytetty teiden kantavien kerrosten stabilointiin jo 1990-luvun alusta lähtien Itsekorjautumisominaisuus Masuunihiekkastabiloitu kerros jatkaa sitoutumistaan liikenteen alla useita kuukausia. Jos masuunihiekkastabiloitu rakenne jostain syystä rikkoontuu, se ei aiheuta rakenteelle pysyviä vaurioita Pinnan rikkoutuessa reaktio käynnistyy uudella raepinnalla.
Masuunihiekka, tie- ja katurakenteet Masuunihiekkakerros toimii päällysteen alla sidottuna, kuormia jakavana ja lämpöä eristävänä kerroksena. Masuuni-hiekkakerros voidaan rakentaa myös talvella, ellei suodatinkerroksen alapuolinen routiva pohjamaa ole merkittävästi jäätynyt.
Asfaltin uusiokäyttö Käytöstä poistettua asfalttia syntyy erilaisista purettavista tai jyrsittävistä rakennuskohteissa katu-, tie- ja piharakenteista kaivantojen kaivuun yhteydessä päällysteiden jyrsinnän yhteydessä Poistettu asfaltti on lakien ja määräysten mukaan jäte. Asfaltin uusiokäyttöön liittyy paljon ristiriitaisia viranomaismääräyksiä
Asfaltin uusiokäyttö Asfaltin uusiokäyttö tien päällä Stabilointi, jossa vanha päällyste rikotaan sekoitusjyrsimillä yhdessä ylimmän kantavan kerroksen kanssa Vanhaa asfalttia, varsinkin murskattua asfalttia, on käytetty sellaisenaan maanrakennuskohteissa (vaatii lupia) Suositeltava tapa, jossa se pääsääntöisesti viedään asfalttiasemille kierrätystä varten, jossa se jalostetaan raaka-aineeksi asfaltin uusiokäyttöä varten.
Kierrätys kunniaan Viime vuosina kierrätyskiviainesten määrä on ollut noin 1 % kaikesta käytetystä kiviaineksesta. Tätä määrää voidaan lisätä, mutta kaikkea kiviainesta ei koskaan voi korvata kierrätyksellä.
Kierrätys kunniaan Yhteiskunta on ilmaissut pyrkimyksen uusiotuotteiden käytön maksimoimiseen Uusiorakenteiden tulisi kuitenkin olla jo vaihtoehtoina ja tavanomaisia materiaaleja säästävänä niin houkuttelevia, että niitä halutaan käyttää
Maankäytön suunnittelu ja kaavoitus Kaavoitus ja muut maankäyttöön liittyvät suunnitelmat ovat avainasemassa jos halutaan tehostaa maa-ainesten hyötykäyttöä.
Maan vastaanottopaikat Keskitettyäkin maanvastaanottoa tarvitaan jatkossa, tosin kehitystä pitää edistää maan loppusijoittamisesta ainesten jatkojalostamiseen ja kierrätykseen -> maa-ainesterminaalit.
Luonnonarvot Luontoarvot ja ympäristö ovat tärkeitä infrarakentajille eikä luonnon huomioonottaminen ole ristiriidassa rakentamisen kanssa. Uusiomateriaalien hyötykäytössä pätee samat säännöt kuin maamateriaaleille uusiomateriaalejakaan ei kannata kuljettaa satoja kilometrejä, nekin ovat lähituotteita
KIITOS! www.infra.fi