...".ta-!~j'u.l.~ I... ~..."~..., henkista lahjontaaja u.j.'-'.l.l ~tia. Tata kaikkea Juniorivalmentajat ympari Suo men saavat kokea, kun isatja aidit tekevat lapsistaan vakisin NHL-tahtia. Seurauksena on pahoinvoivia lapsia japulakasvattajista. Jos edes Janne Ojanen ei saa tyorauhaa, kuka enaa haluaajuniorivalmentajaksi? MJUU[O LEMPDIDI
REPORTAASI appakaa ne!» Huuto katsomossa pysayttaa. Aani kuuluu keski-ikaiselle naiselle, joka on saapunut katsomaan kymmenvuotiaiden poikien jaakiekko-ottelua Lempaalan jaahalliin. Han on ilmiselvasti kotijoukkueen puolella.» Hetkea aiemmin vastustajajoukkueen pelaaja on toniiissyt pirkanmaalaisjuniorin kumoon kaukalon laidassa. Teko ei vaikuttanut tahalliselta, mutta se kuumentaa tunteita katsomossa, joka on tayttynyt pelaajien vanhemmista. Varsinkin taman keski-ikiiisen naisen pinna on koetuksella. Huutojen perusteella han janoaa kostoa.»jumalauta, mita sikailua!» han tilittaa.»jos taaha kerta saa tehda mita huvittaa, niin antakaa pojat palaa samail a mitall a takaisinh Nain hurjaako se tosiaan on - latkavanhempien katsomokayttaytyminen? Hammastyksen hetkelhi mieleni on voimaton. Muistot muutamalta viime vuodelta vyiiryvat verkkokalvoilleni, erityisesti tapaus tammikuulta 2010. Tuolloin Lahdessa pelattiin surullisenkuuluisa D -junioreiden kamppailu Kiekkoreipas- HPK. Kaksi isantajoukkueen pelaajaajoutui sairaalaan ottelusta, jossa vierasjoukkueelle puhallettiin perati 217 jaahyminuuttia, sisaltaen kolme ottelurangaistusta ja kaksi pelirangaistusta. Tappamisen meininkia ei kuitenkaan niihty vain kentalla, vaan ennen muuta vaihtoaitiossa ja katsomossa. Kolme HPK:n aikuista toimihenkiloa sai niin ikaan pelirangaistuksen. Eraiin isiin itsehillin ta petti totaalisesti. Vierasjoukkueen tukija huusi kurkku suorana Kiekkoreippaan vaihtoaitoon:»ma tapan teidat kaikki! V-ttu, ihan oikeastih Myos lahtelaisjunioreiden vanhemmat nayttivat ilkeat puolensa. Kun kaksi HPK:n pelaajaajoutui kesken ottelun suihkuun, kaksi lahtelaista isaa marssi hameenlinnalaisten pukukoppiinja uhkasi vetaa lapsia turpaan. Lapset ' Muistojen myllertaessa tunteikas ottelu Lempaalassa ehtii loppua. Yhteenvetona voi todeta, etta sen lopputulos vaikutti olevan aanekkiiille vanhemmille viihintaan yhta tarkea kuin junioreillekin. Lehtereilta vyoryva paine oli alati kasin kosketeltavissa - monet saivat kuulla kunniansa, osa lapsistakin. Huudot jaivatjyskyttamaan alitajuntaani kotimatkajla. Syntyi ajatus, etta olin nahnyt hallissa samanaikaisesti kaksi ottelua - toisen kaukalossa, toisen katsomossa. Mitaan uutta tilanteessa ei ollut. Tapahtumat ainoastaan vahvistivat aiempia havaintoja: junioripelaajien vanhempien hairiokayttaytymiset ovat viime vuosina uhkaavasti lisaantyneet. Eivatka vain katsomossa, vaan viela enemman niiden ulkopuolella. Tama on Urheilusanomien selvitystyon yksiselitteinenjohtopaatos. Syksyn aikana jalkauduimme jaahalleihin eri puolilla Suomeaja seurasimme vanhempien kayttaytymista katsomoissa. Jututimme vanhempia, juniorivalmentajia, asiantuntijoitaja lapsia. Havaintoja hairiokayttaytymisesta oli helppo sa ada omin silminjajunioriseuroissa toimivilta. Halusimme selvittiia, millaisissa 010 suhteissajunioripelaajatja -valmentajat harrastavat. Halusimme nahda, millaista painetta vanhemmat luovat kayttaytymiseljaan valmentajiin ja lapsiin. Kyse ei ole Lempaalan Kiekosta, Kiekkoreippaasta tai HPK:sta. Hairiokayttaytymista tapahtuu Suomen juniorikiekkoi Ius sa aivan kaikkialla. Vastaavanlaisia ongelmia esiintyy kaikissa palloilulajeissa, mutta koska NHLtahdistaan tunnettujaakiekko on Suomen suosituin urheilulaji, vanhempien mopo karkaa herkimmin kasistajuuri siina. On tarkeaa muistaa, etta suurin osa latkanuorten vanhemmista kayttaytyy hyvin. He kannustavat hymyssa suin ol11ia lapsiaan. He kannustavat myos toisten lapsia. Mutta usein juniorijoukkueesta loytyy joukko vanhempia,jotka pystyvat omalla koko ryhmiin ilmapiirin. Tahan riittiiajo muutaman vanhemman paineistava kaytos. Vaikutukset ovat raskaatja huolestutt2 vat. Useatjuniorivalmentajat karsivat rna sennuksesta, koska vanhemmat kayttavat henkista - paikoin fyysistakin - vakivalta heita kohtaan. Taman seurauksena Suomen juniorikiekkoilua uhkaa valmentajapula. Useat junioripelaajat puolestaan karsi vat pelkotiloista, koska vanhemmat ivaile vat heille katsomosta. Juniorit pelkaavat ennen kaikkea epaonnistumista, koska myos heidan omat vanhempansa luovat painetta. Vanhemmat puhuvat pojille me nestyksesta, he toitottavat NHL:sta. Lupaaville junioreille voi syntya tunne, etta heidan olisi jonain paivanii paastava ammattilaisiksi, jotta saisivat harrastuksen kustannuksista huolehtiviell vanhempien sa tavoitteet tyydytettya. Monet menettavat nautinnon pelaamiseen - ja lopettava Kokonaan oma lukunsa ovatjunioriotteluiden tuomarit. He kuulevat alati tor keyksia vanhemmilta, alatyylisiakin loukkauksia. Mika valitettavinta,jotkut ovat joutuneet myos fyysisen vakivallan uhreiksi. Nain tapahtui viimeksi marraskuul alussa, kun Bluesin D-junioripelaajan isa loi ottelunjiilkeen tuomaria nyrkilla niskaan. Tuomarilta oli lahtea taju. Kukakohta entia haluaajunioripelien tuomariksi? Vanhempien hairiokaytttiytyminen on jo ISO puheenaihe kulisseissa. Asia ei ole jaanyt huomaamatta myoskaan Suomen j aakiekkoliitolta.»ongelma on me ilia yleisesti tiedossa, jajatkossa siihen aiotaan puuttua entista tiukemmin. Itse asiassa olemme jo alkaneet puuttua», liiton nuorisopaallikko Turkka Tervomaa sanoo. TAMKlKUU 2013. Paijat-Hameessa asuva juniorivalmentaja Sakke (nimi muutettu) saa postilahetyksen, jollaista ei ole ikina osannut odottaa. Paketti sisaltaa laj an hamekangasta. Sakke valmentaa suuren kiekkoseuran 12-13-vuotiaitajunioreita. Yllattavan pos tin lahettajaksi paljastuu eraan pelaajan aiti.»kyseisen aidin mielesta en ollut uskal tanut peluuttaa hanen poikaansa tarpeek si yksittaisessa pelissa. Se mursi hanen maailmansa,ja kostoksi siita han halusi viestia minun olevan pelkuri», Sakke kernyt, lahes kaksi vuotta myohemmin.»hamekangas oli kuitenkin vainjaavuoren huippu. Vanhempien aiheutta..._~;::: ~ helvetillistell kokem uksien j ~ilkeen asialle pystyinjopa nauramaan.» Samanjuniorijoukkueen paavalmentajana useita vuosia toiminut Sakke pyorittelee paatansa. Reti haastattelun alussa han antaa ymmartaa, etta luvassa on painavaa puhetta.
»Voi olla, ettet kaikkiajllttujani edes usko. Mutta voinvakuuttaa, ewi tarinani on vain yksi esimerkki juniorivalmentajien karusta arjesta. Monet ovat kokeneet viela pahempaa», Sakke vannoo. Hanen mukaansa kaikki oli hyvin viela silloin, kunjunioripelaajat olivat yhdeksanvuotiaita tai nuorempia. Tuohon ikaan asti juniorit pelaavat Leijona-liigaa, jossa saanniit takaavat jokaiselle yhta paljon peliaikaa.»ongelmat alkoivat heti, kun ikaiuokkamme pojatjaettiin tasoryhmiin, eli kolmen A:n (kehityksen karjessa olevien) ja kahden A:n joukkueisiin», Sakke sanoo.»mita olen muiden seurojenjunnuvalmentajien kanssajutellut, vaikeudet alkavat kaikkiallajuuri Leijona-liiganjalkeen, E-junioreissa siis. Siihen asti kaikilla on kivaaja hymy herkassa.» Saken mukaan paaosa vanhemmista kayttaytyi ryhmien j akamisen jalkeen moitteetta, mutta osalle oman pojan jaaminen ensivaiheessa kakkosryhmaan oli ylitsepaasemattiiman vaikeaa.»ratkaisut tehtiin yhdessa seuran valmennuspaallikiin j a joukkueen muiden valmentajien kanssa. Mutta vaikka kuinka perustelin pettyneille vanhemmille, etta ratkaisut oli tehty heidan poikiensa parasta aj atellen, nimenomaan heidan senhetkista kehittymista tukeaksemme, niin ei auttanut. Paskaa satoi niskaan», Sakke alleviivaa.»todelliset ongelmat olivat kuitenkin kolmen A:n j oukkueessa. Saman tien osa Suurin osa vanhe m mista kayttaytyy hyvin jaahalleissa. mutta hiiiriktiiden joukko pijaa harrastamisen ilon Japsilta ja ohjaajilta. vanhemmista alkoi kellottaa omien poikiensa peliaikoja. Jos oma poika ei saanut tismalleen saman verran peliaikaa kuinjoku toinen, moni vanhemmista hyiikkasi verbaalisesti paalleni.» Saken mukaan vanhempien paineistus oli alusta asti paivittaista.»miksi poikani ei pelaa saman verran kuin muut? Oletko sina sokeaja tyhma, kun et ymmarra peluuttaa poikaani? Haluatko tosiaan, etta sinut erotetaan? Tuli puheluita, tuli sahkiipostia. Ikavimpia olivat prepaid-liittymista lahetetyt tekstiviestit», Sakke selvittaa.»yksi vanhemmista aloitti hairinnan joka aamu kello kuudenjalkeen. Han lahetti prepaid-liittymista viesteja, joissa haukkui minut tavallisimmin pataluhaksi. Sitten oli toinen prepaid-tyyppi, joka lahetteli uhkausviesteja. Milloin han uhkasi vetaa minua turpaan, milloin muuten vain valittaa seuran valmennuspaallikiille osaamattomuudestani.» Sakke myontaa suoraan alkaneensa pelata.»en pelannyt niinkaan fyysista vakivaltaa. Jos joku olisi tullut haastamaan nujakkaan, olisin vastannut samalla mitalla takaisin. Mutta pelkasin heraamista - pelkasin avata puhelimeni aamuisin, koska ties in mita odottaa. Kun henkista vakivaltaajatkui kuukausitolkullajajopa vuosia, se meni vakisinkin ihon aile», Sakke myontaa.»sita alkoi tuntea its ens a huonoksi ihmiseksi. Sita alkoi myos epariiida omia valintojaan - olenko sittenkin nain huono tassa hommassa? Myohemmin en enaa tuntenut olevani oma itseni. Younetkin menivat.» Joukkueen vanhempainilloissa Sakke penasi avoimuutta. Ensin han puhui perustelevaan savyyn esimerkiksi siita, millainen olisi hanenjohtamistyylinsaja mita han suojateiltaan vaatisi. Sitten tilaisuuden lopussa Sakke pyysi vanhempia avaamaan sanallisen arkkunsa.»sanoin, etta antakaa nyt tulia pain kasvojani kaikki se, mika ikina toiminnassani teita hiertaa. Sanoin, etta kestan kaiken mahdollisen kritiikin. Mutta kukaan ei sanonut mitaan - vanhempainilloissa kaikki oli aina ikaan kuin hyvin. Kaksinaamaisuus kukoisti», Sakke nakee.»heti seuraavan pelin j alkeen sain taas kuulla kunniani.» Saken mukaanjuniorijoukkueen vanhemmat voi j akaa kolmeen kategoriaan.»yksi ryhma ovat niin sanotut NHLtyypit. He ovat isia tai aiteja, jotka yrittavat kasvattaa pojistaan NHL-tahtia. He ovat siina mielessa pahimmasta paasta, etta use in heille ei riita mikaan. Vaikka oma poika pelaisi eniten, heita kiusaa joukkueen tasollisesti heikompi kaarti. Jotkut lahettavat viesteja, joissa hammastelevat joidenkin muiden poikien mukanaoloa joukkueessa», Sakke kertoo.»olen saanut useita viestej a, joissa minua on haukuttu tyhmaksi, koska peluutan >niita muiden vanhempien paskoja pelaajia>. NHL-tyyppeja ovat useimmiten KALLE PARKK1NEN Urheilusanomat 50 2014 13
REPORTAASI vanhemmat, joiden pojat ovat nuorena kehityksen karjessa. Ja annas olla, jos - ja useimmiten kun - naiden NHL-vanhempien poikien peliaikajossain vaiheessa vahenee. Silloin heidan maailmansa romahtaa totaalisesti.» Toisessa kategoriassa ovat Saken mukaan hyvin toimeentulevatja tyossaan johtavassa asemassa olevat vanhemmat.»heille oman laps en peliajan niukentuminen on monesti yhta tuskallinen kokemus kuin NHL-tyypeille. Juuri he tavallisimmin keraavat oppositiota valmentajaa vastaan. Tyonsa kautta he ovat oppineet voittamaan ihmiset puolelleem>, Sakke korostaa.»kolmanteen kategoriaan kuuluvat sitten muut vanhemmat. Jotkut heista saattavat valitajoko NHL-tyyppien taijohtavassa asemassa olevien puolen. Tassa kategoriassa mukana voi olla jopa suoranaisia sosiopaatteja.» Pitkan tilityksen jalkeen Sakke huokaa syvaanja pyorittelee paataan.»kerran pidin vanhemmille pelkastaan pelitapaamme koskevan palaverin, koska halusin selvittaa juurta jaksaen, mihin millakin harjoitteella pyrimme. Halusin kertoa tarkasti nelivuotisesta projektistamme, jonka ainoa tarkoitus oli kehittaa jokaista pelaajaa yksilona. Paikalle ei kui tenkaan tullut kuin muutama isa», Sakke harmittelee yha.»kun sitten hallilla yksi aiti tuli vaihteeksi ihmettelemaan tekemisiani, kysyin, etta miksi pidat minua niin pahana ihmisena? Mita pahaa olen sinulle tehnyt? Samaan hengenvetoon tiedustelin aidilta, etta miksei tama tullut pelipalaveriimme. Han sanoi: en viitsinyt tulia, koska et ymmarra pelista mitaam>, Sakke sanoo.»se oli aika paljon sanottu, silla valmennustiimissani oli mukana entisia pitkan linjan SM-liigakiekkoilijoita. Vaikka ei ehka uskoisi, aidit ovat monesti viela intohimoisempia valmentajan tyon tarkkailijoita kuin isat.» Jotkut vanhemmat valittivat Saken toiminnasta usein seuran valmennuspaallikolle. Tama kuitenkin antoi aina tukensa paavalmentajalle. Valmennuspaallikko ei murtunut, vaikka kertaalleen hanta pyydettiin erottamaan Sakke outoon ajankohtaan - jouluaattona. Kun erottaminen ei onnistunut, vanhemmat yrittivat paasta seuran hallitukseen, paaasiallisena tavoitteenaan potkujen antaminen Sakelle. Hallituspaikka jai kuitenkin saavuttamatta.»jotkut vanhemmat ovat valmiita menemaan aarimmaisyyksiin.» SM-liigan kaikkien aikojen paras pistemies )anne Ojanen sai huomata, etta vuosikymmenten tietamys jaakiekosta ei riita kunnioituksen saavuttamiseen. SAKKE EI OLE YKSIN, kun puhutaan vanhempien juniorivalmentajiin kohdistamasta paineesta. Uhreja on kaikkialla. Voisi kuvitella, etta SM-liigan kaikkie. aikojen paras pistemies saisijuniorivalmentajana tyorauhan. Turha luulo.»toimin viela viime kaudella Tappara ikakausivastaavana, mutta lope tin siina hommassa, koska en jaksanut kuunnella vanhempienjatkuvaa valitusta. Nyt toimin enaa vuonna 2001 syntyneiden valmennuksessa», kertoo Tappara-Iegenda Janne Ojanen, joka voitti urallaan maail manmestaruuden ja saalisti SM -liigassa 799 tehopistetta.»vanhat meriittini eivat siina homma sa paljon painaneet.» Kerron Ojaselle Saken tarinan. Kerro hanelle myos muista esimerkkitapauksi! ta - kuten valmentajasta, jota vanhemm olivat yrittaneet lahjoa. Eraanjunioripelaajan isa pyysi kyseisen valmentajan syomaan, koska halusi puhua pojalleen lisaa peliaikaa. Toimitu johtajana tyoskenteleva isa yritti lounaa aikana tarjota 1 500 euron bonusta vast~ painoksi poikansa kasvavasta peliajasta. Kun lahjontayritys epaonnistui, viikkoa myohemmin valmentaja sai viestin, joss hanta uhattiin vetaa turpaan.»nuo tarinat on helppo uskoa. Olen it 1 4 Vrheilusanomat 50. 2014
LATKAVANHEHHA1 sekin kuullut samanlaisiajuttuja. Ja viime joukkueessa, jokajohtaa pelia 5-2. Kay kaudella tunsin omakohtaisesti vanhem selvaksi, etta taman aid in poika on onnispien paineen niskassani», kolme SM-kul tunut maalinteossa pelin alussa. Han vai taa voittanut Ojanen sanoo. kuttaa vapautuneelta - han elaytyy tilan»paivittain sain sahkopostiviestejaja teisiin vapautuneesti, hymyillen. Toisen tekstiviesteja, joissa joku isa tai aiti ihmet pojan isa sita vasto in vaikuttaa apealtaja teli poikansa niukkaa peliaikaa. Yritin pe hermostuneelta. Johtoasema ei selvastirustella kantani, mutta ei se liiheskaan ai kaan riita hanelle. Aldin tarinat tuntuvat na auttanut. Kyllastyin siihen, etta energi menevan toisesta korvasta sisaanja toiaa kului epaolennaisuuksiin.» sesta ulos. Kerron tarinat myos HPK:n juniorijaa Muutama minuutti ennen ottelun lopkiekon toiminnanjohtajan virasta eron pua isa kuitenkin yhtakkia havahtuu tunneelle Tommi Lindroosille. teikkaasti kaukalon tapahtumiin. Han»Vastaavanlaisia esimerkkeja loytyy hyppaa pari kertaa tasajalkaa, tuulettaa kaikkialta. Ne luovat kuvan siita, millaista villisti ja tokaisee vieressa seisovalle aidil touhu voi pahimmillaan olla. Vanhempien Ie:»Huh, huh! Tulihan se sielta.» valmentajiin kohdistama paine on mones Hanen oma poikansa on siirtanyt vieti epainhimillista. Hyvin monet ajattelevat rasjoukkueen 6-2-johtoon. Isan paiva on itsekkaasti vain oman poikaansa etua», pelastettu. Millaistahan painetta maalin Lindroos painottaa. tehnyt poika mahtaa kohdata kotonaan?»jatin tehtavani HPK:ssa muutama Peli kaynnissa Hakametsa kolmosessa. viikko sitten, koska vanhempien hairio HAHEEssAASUVA 13-vuotias tytto meni kayttaytyminen vaikeutti mielestani jo lii muutama vuosi sitten eraana tavallisena kaa seuran juniorivalmentajien tyota. Irti viikonloppuaamuna hakemaan naapurin sanoutumiseni oli tavallaan vastalause on samanikaista tyttoa ulos. Taman velipoika gelmalle, jota ei valitettavasti ole saatu ei ollut viela ehtinyt mopoikaan, mutta kuriin.» hanta pidettiin jo huippulahjakkaana Kerron tarinat Bluesissa pitkaan val jaakiekkoilijana. mennuspaallikkona tyoskennelleelle Mika Oven avattuaan naapurin tytto sanoi Marttilalle. Arvostettu Marttila on toimi hammastyneena: nut myos Jaiikiekkoliitonjuniorimaajouk»Mita? Haetko sina tosiaan minua kueiden luotsina. ulos? Etko tullutkaan pyytamaan nimikir»tuttua tarinaa. Niihin on totuttu Es joitusta veljeltani?» poossa, niihin on taatusti totuttu joka Naapuritapaamisessa perheen aiti oli puolella Suomea. Puhutaan ongelmasta, esitellyt poikansa tahan tyyliin:»tassa on joka koskee paaasiassa E- ja D-junioriryh poikani, ja isona hanesta tulee NHLmia, neljaa ikaluokkaa. C-junioreissa van tiihti!» hempien valmentajiin kohdistama paine Pojan kiekkoura on sujunut nousujohalkaajo hellittaa», Marttila kertoo. teisesti aina naihin paiviin asti, mutta ha»va nhemmat saattavat mennajopa nen hairiokayttaytymisensa seurassa ja henkilokohtaisuuksiin valmentajia sat- IS 3.11.2014 juniorimaajoukkueessa ovat lisaantyneet. tiessaan. Eika tekstiviestirumba valtta Hanet on jouduttu jopa potkimaan pois matta pysahdy, vaikka vanhempia uhkaisi otteluleireilta. Onko kaytoksellii yhteys poliisitutkinnalla. Ikavinta kaikessa on se, vanhempien kotona luomaan paineeseen? etta myos junioripelaajat karsivat. Lapset Vastaavia tapauksia loytyy runsaasti, eiovat toisinaan niita pahimpia uhreja.» ka kaikkien paineen alia olevien lahjakkuuksien urajatku onnellisten tiihtien al ELOKUU Z014. Lappeenrantalaisen jaahal Ia. Eras 15-vuotias juniorimaajoukkuelin lehtereilla kuulee vanhempien kritisoi pelaaja lopetti uransa, koska menetti nauvan tuomareita 12-vuotiaidenjunioripelin tinnon pelaamiseen. tapahtumista.»taustalla oli vanhempien luoma paine,»saatana! Etko sa nae ollenkaan vastus nain poika on minulle myohemmin kertotajan mailaniskuja? Saatanan pelle!» eras nut. Vanhemmista toinen olijaanyt kokoisa karjuu. naan toista pois, jotta pystyi keskittymaan Katsomossa kuulee vanhempien jutte paremmin poikansa uran palvelemiseen. levan seka omien etta muiden poikien te Kotiin oli palkattu personal trainer, kotokemisista. Puhetta riittaa lisaksi vastusta na tehtiin tarkat urasuunnitelmat. Poika jan joukkueen pelaajista. tukehtui henkisesti. Han ei halunnut pela»ei noilla olekaan niin hyva joukkue ta, koska tulevaisuudessa vain NHL-sopikuin luulin. Ihan surkeitahan ne ovat! mus olisi tyydyttanyt kotioloissa», savolai Olen varma, etta tama peli me voitetaam>, nenjuniorivalmentaja sanoo. yksi aideista juttelee vieressa seisovalle Kuluvan kiekkokauden alussa lahtelaitoisen pojan aidille. sen junioripelaajan isa sekosi, kun hanen Huomioni kiinnittyy katsomon aitaa poikaansa peluutettiin yhdessa ottelussa kadet taskussa potkiskelevaan isaan, joka puolustajana. Isa haki poikansa vaihtoaitijuttelee pelin tapahtumista eraan aidin osta ensimmaisen vaihdonjalkeenja huu kanssa. Heidan poikansa pelaavat vieras- si:»minun poikanihan ei pakkina pelaa!» KALLE PARKKINEN Urheilusa nomat 50 2014 15
LATKAVANHEMM 50 prosenttia saajaakiekosta myohemmin ammatin itselleen. HPK:sta liihteneen Tommi Lindroosin mielesta vanhempien hairiokayttaytymiset aiheutuvat usein siita, ettei tama viesti tavoita heita.»vanhemmat eivat ymmarra tarpeeksi hyvin, etta junioripelaajat kehittyvat hyyin eri aikoihin. Jos oma polka ei ole heti alusta asti ikaluokan ykkosjoukkueessa, he pelkaavat kaiken olevan mennytta. Emme ole pystyneet kertomaan heille tarpeeksi vankasti, etta usein kakkos- tai kolmosjoukkueessa pelaaminen kehittaa lasta eniten pelaajana», Lindroos linjaa. >>Vanhemmat unohtavat, ettajuniorijaakiekkoilukin on nuorisokasvatustyota, ei kilpaurheilua. He unohtavat sen tosiasian, etta jos lapsi pelaa omaa kehitysvaihettaan vastaavalla tasolla, han saa onnistumisen elamyksiaja innostuu sita kautta herkemmin harjoittelemaan myos omalla ajallaan.» Myos Janne Ojasen mielesta vanhempien menestyshuuma on mennytjo liian pitkalle.»varsinkin johtavassa asemassa olevat vanhemmat kokevat epaonnistuneensa kasvattajina,jos oma poika ei paasekaan pelaamaan kaikista eniten tai tiputetaan ikaluokan kakkosryhmaan. Heista monien itsetunto ei sita kestii, koska he ovat tottuneet menestymaan», Ojanen nakee.»vanhemmat ajattelevat liian paljon NHL:aa. Heilla on taysin vaara kuva siita, miten NHL-tahtia syntyy. Jos oma poika ei sitten olekaan kehityksen karjessa, juniorivalmentaja nahdaan heti syntipukkina tilanteeseen. Alkaa paineistus, jota ei valttamatta poista mikaan.» TAPAHTUI OULUSSA: kotij oukkuetta kannustanut aiti hyokkasi vastustajapuolen aidin kurkkuun kiinni kesken ottelun. Hetkea aiemmin vastustajajoukkueen aiti oli huutanut hanen pojalleen kentalle nain:»tuo poikahan tekee koiruuksia kuin Jarkko Ruutu!» Kaikkien naiden tapahtumienjalkeen ei voi kuin kysya: pitaisikohan ongelmalle jo tehdajotain? Jaakiekko!iiton nuorisopaahi,kon Turkka Tervomaan mukaan tyo asian eteen onjo alkanut.»emme voi sulkea vanhempiajaahallien ulkopuolelle. Sen vuoksi meidan pitaa pystya kouluttamaan heita nykyista paremmin. Olemme jo paivittaneet niin sanotun vanhempien pelipihvakirjan, jonka ydinajatus on: koti hoitaa kaukalon ulkopuoliset asiat, seurat puolestaan niiden alaisuudessa tapahtuvan kasvatustyon. Uutta opasta on mennyt jo yli 20 000 kappaletta», Tervomaa kertoo.»lisaksi ensi vuoden alussa vanhempien koulutus kaikkialla Suomessa lisaantyy. Tata tyota tekevat seuroissa myos MM -kotikisojen tuotoilla palkkaamamme 25 taitovalmentajaa.» Tervomaan mukaan Nuori Suomi -aate on palaamassajaakiekkoon.»nuori Suomi -ohjelmassa olivat kaytossa samat arvot ja linjaukset kuin nyt parhaillaan kaynnissa olevassa huippu-urheilun muutostyossa. Taannoin Nuoren Suomen viestinta ei kuitenkaan ollut parasta mahdollistaja siksi koko aate ymmarrettiin vaarin. Siita syntyi kirosana. Taman seurauksena kasvatustyo unohtui ja voittamisen tarkeys nousi keskioon», han korostaa.»todellisuudessa Nuoren Suo men oli tarkoitus parantaajunioreiden kilpailuaja kehittymismahdollisuuksia. Lasten harrastustoiminnassa tarkeinta eivat ole tulokset, vaan urheileminenja onnistumisen elamykset. Lasten toiminta tuo sivutuotteena myos urheiluhista menestymista.» Hannu Itkonen puuttuisi myos kilpailulogiikkaan. Han nakee resurssiohjauksen yhtena mahdollisena korjauskeinona.»opetusministerio jakaa vuosittain huomattavan summan rahaa (1,3 miljoonaa euroa) myos Jaakiekkoliitolle. Summaa voisi tarkastella vuosittain enemman siita nakokulmasta, miten liitto onnistuu nuorten kasvatustyossa. Liiton olisi pakko reagoida vanhempien kayttaytymiseen, koska se vaikuttaa lastenkin kayttaytymiseen», Itkonen summaa. Tommi Lindroosin ja Mika Marttilan mukaan myos seuroissa on herattava. Esimerkiksi HPK:ssa on talhi. hetkella noin 500 junioriaja 60 valmentajaa. Muutama vuosi sitten junioreita oli 500 ja val mentajia 90. Tommi Lindroos jatti HPK:n juniorijaakiekon toiminnanjohtajan pestin protestina vanhempien vallalle.»juniorivalmentajista alkaa ollajo hl tava pula. Vanhempien valmentajiin luo maa painetta on karsittava keinolla mill hyvansa, silla muuten meilta loppuvat v; mentajat», Lindroos vaatii.»seurojen johtohenkiloiden pitaisi tu kea nykyista enemman juniorivalmenta jia. Pomot monesti lupailevat puuttuvar epakohtiin, mutta usein he eivat uskalla sanoa vanhemmille mitaan vastaan», Marttila puolestaan alleviivaa. LOPUl(SI esitan asiantuntijoiden muutos ehdotukset Sakelle, joka allekirjoittaa ne oitis. Hanen mielestaan eiriita, etta hairitsevasti kayttaytyville vanhemmille ill kaistaan porttikieltoja jaahalleihin.»oleellisinta on saada vanhemmat yn martamaan, etta eivat juniorivalmentaj; ole ketaan vastaan», Sakke sanoo. Han kertoo kayttaneensa vuosittain noin 500 tuntia vapaa-ajastaan valmennustyohon. Palkkioksi han on saanut 2 000 euroa kulukorvauksina.»se ei tietenkaan riita kattamaan ede bensakuluja, mutta rahan vuoksi tata ei1 useimmat teekaan.» Sakke huokaa syvaan. Han selvasti miettii seuraavaa lausettaan.»okei, puhutaan suoraan: lopetin val mennustyot viime kevaaseen, koska en enaa kestanyt painetta. Viimeinen niitti oli prepaid-liittymasta saamani tappout kaus», han kertoo.»vanhemmat lopulta voittivat minut. Tunnen itseni lyodyksi, mutta toisaalta yksi asia on nyt paremmin kuin aiemmi l Nyt osaan taas hymyilla arjessa.» [!j MARKKU VlIlK Urheilusanomat 50 ' 2014 :