11 Talvirenkaille uusi luokitusjärjestelmä sivu 7 2012 Villasukat jalkaan sivu 2 Tulevat kaupunginvaltuutetut kovan paikan edessä sivu 6 HANNELE HANU LUUKKAINEN U U D E L L E E N V A L T U U S T O O N Valtiotieteen lisensiaatti Kaupunginvaltuutettu vuodesta 1989 220 Maamerkin hammaslääkärit k it h p e t it e Asiantuntevaa ja ajanmukaista hammashoitoa jo yli 20v Itäkeskuksessa yleis-ja erikoishammaslääkärit protetiikka suuhygienistipalvelut laser kirurgia nukutus juurihoito tehovalkaisut implantit pelkopotilaat esteettinen hammashoito Cerec jne. Ajanvaraus (09) 341 7710 mmhammas.fi T e lo! Itäkeskus, Kauppakartanonkatu 7A /2krs.
2 KULTATUKKU.FI TULE JA MYY MEILLE ROMUKULTASI! Saat kultaesineistäsi yhden arpalipun jokaista 15:tä grammaa kohti. Pääarvonnassa voit voittaa jopa 500eur joulurahaa Citymarkettiin! Lisäksi arvomme Itäkeskuksen ostopisteen asiakkaiden kesken 1kpl 100 :n ja 2kpl 50 :n lahjakorttia Citymarkettiin. Letterbox Mediat Puh. 09-260 0107, info@letterbox.fi Ilmoitusmyynti Pekka Särkisilta puh. 050 555 3252 pekka.sarkisilta@letterbox.fi Pasi Koskinen puh. 041 515 1515 Toimitus Puh. 045 865 3130 Aineistojen toimitusaika Työstettävä aineisto viimeistään ilmestymisviikon maanantaina klo 12. Sovittu valmisaineisto viimeistään maanantaina klo 16. Riippumaton kaupunginosalehti. Jaetaan kotitalouksiin, liiketilohin ja konttoreihin. Jakelu Letterbox p. 050 408 2082 ITÄKESKUS Ostopiste/shop Kauppakartanonkatu 3 (Citymarket, 2.krs) Avoinna ma-pe klo 10-17 P. 040 5656 141 VALTTERI AALTONEN lakimies, työehtoasiamies VAHVAA OSAAMISTA EHDOLLA VALTUUSTOON Talous - peruspalveluista ei tarvitse eikä pidä leikata. Asuminen - Helsingissä pitää olla varaa asua muillakin kuin suurituloisilla. Koulut - Sijoittaminen lapsiin on kannattavin mahdollinen investointi. 372 219 Jani Luoto Suomi tarvitsee uudistusta, jotta meillä olisi hyvinvointiyhteiskunta tulevaisuudessakin. Siksi olen ehdolla Helsingin kaupunginvaltuustoon kunnallisvaaleissa. www.janiluoto.fi Ehdokas maksoi viulut
3 Tulevat Kaupunginvaltuutetut kovan paikan edessä Uudelle valtuustokaudelle lähdetään epävarmassa taloustilanteessa 28. lokakuuta valittavat kunnanvaltuutetut astuvat tehtäviinsä aikana, jolloin talousnäkymät ovat heikkenemässä. Epävarma tilanne pakottaa miettimään, mihin on varaa panostaa ja miten palvelut järjestetään. Vuoden 2009 suuressa pudotuksessa oli jäljellä elvytysvaraa ja sitä myös käytettiin. Nyt on toisin. Hallitus on ilmoittanut uusista veronkorotuksista ja leikkauksista, joten ensi keväänä saattaa olla uusia leikkauksia odotettavissa, mikäli talous ei lähde kasvuun, Kuntaliiton apulaisjohtaja Reijo Vuorento toteaa. Peruspalvelubudjetissa ennakoidaan kuntien taloudelle alijäämiä tuleville vuosille. Verotulot ja valtionosuudet kasvavat edelleen ensi vuonna noin kolme prosenttia, mutta toimintamenot neljä ja joissain kunnissa jopa viisi prosenttia. Uudet valtuutetut joutuvat ratkaisemaan kysymyksen siitä, miten kuntatalous tasapainotetaan tilanteessa, jossa talous heikkenee. Korotetaanko veroja tai maksuja, säästetäänkö ja mistä vai investoidaanko vähemmän, Vuorento kysyy. Lasten ja perheiden palveluissa painopiste ennaltaehkäisyyn Peruspalvelujen heikentäminen lisää väistämättä erikoispalvelujen käyttöä. Näin on käynyt erityisesti lasten ja perheiden palveluissa laman jälkeisinä vuosina, toteaa Aila Puustinen-Korhonen, Kuntaliiton lastensuojelun erityisasiantuntija. On viisasta talouspolitiikkaa satsata ennaltaehkäiseviin palveluihin kuten perusterveydenhuoltoon, äitiys- ja lastenneuvoloihin, kouluterveydenhuoltoon, päivähoitoon ja perheiden kotipalveluun. Etenkin perheiden kotipalvelu on verrattain halpa palvelu suhteessa sen myönteisiin vaikutuksiin. Kuitenkin sitä on tällä hetkellä saatavissa yhä pienemmälle osalle lapsiperheistä. Esimerkiksi vuonna 2010 alle 10.000 perhettä sai kunnallista kodinhoitoapua, kun vielä vuonna 1990 palvelun piirissä oli yli 50.000 perhettä. Vanhusten kotipalvelu näyttää vieneen resursseja perheiden kotiavulta. Harmillista, sillä samalla tavalla kuin vanhusten kotipalvelu vähentää laitoshoidon tarvetta, perheiden kotiapu vähentää lastensuojelun toimenpiteiden tarvetta, Puustinen-Korhonen sanoo. Homekorjaukset vaativat lisäpanostusta valtiolta Valtion vuoden 2013 talousarvio tuo huonokuntoisille koulurakennuksille korjausrahaa yhteensä 58 miljoonaa euroa. Tosiasiassa tästä summasta menee valtaosa jo tehtyjen korjausten kustannuksiin jälkirahoitteisten valtionavustusten maksatussääntöjen mukaisesti. Kunnille aidosti uusiin homekorjauksiin käytettävää rahaa jää vain seitsemän miljoonaa euroa, toteaa Leena Karessuo, Kuntaliiton yhdyskunta-, tekniikka- ja ympäristöyksikön johtaja. Kunnat ja kuntayhtymät käyttävät vuosittain noin miljardi euroa julkisten rakennusten investointeihin, ja noin kaksi kolmasosaa investoinneista menee peruskorjauksiin. Kuntaliiton kyselyn mukaan eniten kosteus- ja homeongelmia on peruskouluissa, päiväkodeissa ja toimistorakennuksissa. Myös useissa terveydenhuollon rakennuksissa on havaittu ongelmia. Koulujen lisäksi päiväkoteihin, vanhusten hoitorakennuksiin ja sairaaloiden vuodeosastoihin pitäisi kiinnittää erityistä huomiota. Terveyskeskukset on rakennettu valtaosin 1970- ja -80 -luvuilla, niiden korjaustarve alkaa olla suuri. Sairaalarakennukset ovat valtaosin vieläkin vanhempia. TERVETULOA TUTUSTUMAAN UUTEEN keittiö- NäyTTELyyMME! PUUSTELLI HOITAA koko keittiöremonttisi LATTIASTA kattoon. TerveTuloa keskustelemaan asiantuntijoidemme kanssa oman keittiösi remontointiin liittyvistä asioista. MakSuTOn SuunniTTelu MakSuTOn kotimittaus Teemme suunnitelman ja kustannusarvion koko remontistasi. Monet pelkäävät ryhtyä keittiöremontin tekoon ollessaan epävarmoja monesta asiasta: miten pitkään remontti kestää ja kuinka kaikki käytännön asiat saadaan sujumaan. tarvitaanko putki- ja sähkömiestä mistä kalusteet ja tarvikkeet hankitaan kuka hoitaa asennuksen kuka hoitaa uusien kalusteiden sisäänkannon ja mihin vanhat kalusteet viedään ja ennenkaikkea mitä remontti tulee kokonaisuudessaan maksamaan Puustellin ainutlaatuinen kokonaispalvelu hoitaa kaiken tämän puolestasi ja takaa sinulle onnistuneen ja hallitun keittiöremontin. Valtuutettu asennuspalvelumme hoitaa asennustyöt sakä vanhan keittiön purkutyön, poiskuljetukset ja kierrätykset. PS. Tiesitkö, että Puustelli Group Oy antaa asennuksilleen kahden vuoden asennustakuun. TERVETULOA HERTTONIEMEN PUUSTELLIIN LAIVALAHdENPORTTI 2 P. 010 277 7303 Puh: 8,21 snt/p+5,9 snt/min, gsm 8,21 snt/p+16,9 snt/min vielä ehdit hyödyntää myös tämän vuoden kotitalousvähennysedun!
4 Kunnallisvaalit sunnuntaina 28.10.2012 - muista äänestää! Itis-lehti pyysi alueellamme asuvilta ehdokkailta 30 sanan mittaisia teesejä siitä, miten he ajaisivat Itä-Helsingille tärkeitä asioita jos heidät valittaisiin kaupunginvaltuustoon. Tässä kirjoituksia ehdokkaiden numerojärjestyksessä. Toivottavasti näistä on apua, kun teet oman valintasi. Pekka Majuri 222 Kokoomus Olen viihtynyt perheineni Vartiokylässä yli 20 vuotta. Valtuutettuna lupaan toimia pyyteettömästi Itä-Helsingin asukkaiden, asukasyhdistysten ja yritysten etujen ajajana: Turvallinen ja viihtyisä elinympäristö sekä laadukkaat lähipalvelut vauvasta vanhukseen! Itäkeskuksen alueen liikennejärjestelyt! Balan Pillai 249 Kokoomus Työpaikka on turvapaikka. Perheenisä, isoisä, innoittaja, tekniikan tohtori, ja KTM. Työllistämisestä vastuuta kantava kaupunki. Yksilöllisesti soveltua koulutuspaikkoja nuorille. Yhden luukun periaate yksilöllisiä palveluratkaisu ja yhteistyötä. Pauliina Posti 250 Kokoomus Sairaanhoitaja, VTM, Maajohtaja Asiantuntija sosiaali- ja terveyspalveluissa. Palvelurakennetta tehostettava. Palvelut viivytyksettä. Byrokratiaa karsittava. Nuorten koulutus- ja työllistymisohjausta lisättävä. Henkilökohtainen tukihenkilö. Itä-Helsinki yritysmyönteiseksi. Roihupellon teollisuusalueesta liiketoimintakeskus. Asuinalueiden eriarvoistuminen pysäytettävä uudella asuinpolitiikalla. Tiia Sirviö 269 Kokoomus Olen 33-vuotias yrittäjä ja äiti Kurkimäestä. Koulutukseltani olen musiikin maisteri ja liiketalouden tradenomi. Itä-Helsingin maine nousee siistimällä paikkoja, kunnostamalla rakennuksia ja parantamalla turvallisuutta. Jokaiselle lapselle laadukasta koulusivistystä ja mahdollisuuksia harrastuksiin. Kelle Kadar 384 SDP Itä-Helsinki tarvitsee aktiivisen edustajan kaupungin valtuustoon. Haluan tuoda alueen kehittämisen kaupungin keskusteluihin. Itäkeskus houkuttelee turisteja ostoksille, mutta alueelta puuttuvat hotellipalvelut. Itäisessä Helsingissä asuu paljon nuoria, joten metroradan varrelle voitaisiin perustaa ammattikorkeakoulukampus. Antti Koskela 419 Itäkeskuksen SDP Teen kaikkeni, ettei Itäkeskuksen alueen julkisia palveluita heikennetä millään tavalla seuraavan valtuustokauden aikana. Helsinki tarvitsee elinvoimaisen itäisen keskuksen. Kaupunginvaltuustoon on saatava itäkeskuslainen valtuutettu pitämään huolta tämän alueen eduista. Hanna-Maija Kause 832 Keskusta Haluan olla rakentamassa Helsinkiä, jossa palvelut suunnitellaan ihmisten erilaisiin tarpeisiin. Tarvitsemme matalan kynnyksen terveys- ja sosiaalipalveluja, lisää päivähoitopaikkoja ja kotiapua perheille sekä puuttumista asuinalueiden eriarvoistumiseen. Jani Malmberg 856 Keskusta Lupaan työskennellä tunnollisesti Helsingissä asuvien hyväksi. Kotikaupungin pitää olla viihtyisä ja turvallinen, jossa palvelut on helposti saatavilla kaikissa elämäntilanteissa. Ollakseen ostovoimaisen asuinalueen oma lehti, on itis-lehti yllättävän edullinen ilmoitusmedia. Lue itis-lehti diginä: www.itis-lehti.net
5 Talvirenkaille uusi luokitusjärjestelmä Kehä III:n ympäristössä rengasasioilla liikkuvien on nyt osattava tehdä valintansa luokitustarroista. Uudet rengasmerkinnät tekevät renkaiden vertailun osittain helpommaksi kuluttajalle. Melua ja vierintävastusta voi vertailla, samoin märkäpitoa, mutta ei talvirenkaiden suhteen huipputärkeää jääpitoa. Talvirenkaita hankkiessaan kuluttajan kannattaa edelleen luottaa autolehtien testituloksiin tai rengasliikkeiden ammattilaisiin. Useiden eri renkaiden vertaileminen onnistuu huomattavasti aiempaa paremmin, kun EU:n rengasmerkintäasetus tulee voimaan marraskuussa 2012. Käytännössä asetus näkyy joko tarroina, jotka liimataan suoraan renkaisiin, tai renkaiden myyntipisteissä olevana erillisenä esittelymateriaalina. Renkaisiin tulee samantapaisia tarroja kuin esimerkiksi jääkaapeissa on kodinkoneliikkeissä. Tarroissa tai erillisessä materiaalissa kerrotaan luokituskirjainten avulla renkaiden paremmuudesta: kirjaimia on A:sta G:hen, A:n ollessa paras, selostaa asiakkuuspäällikkö Tuija Aro Nokian Renkailta. Rengasmerkintäasetus koskee lähinnä henkilö-, paketti-, kuorma- ja linja-autoissa käytettäviä kesä- ja kitkarenkaita. Nastarenkaita asetus ei koske eikä myöskään kilpa-, vara-, pinnoitettuja tai museoautojen renkaita. Nastarenkaat on jätetty tämän luokituksen ulkopuolelle mittausteknisten syiden vuoksi. Silti kannattaa muistaa, että pohjoismaisissa olosuhteissa nastarenkaat ovat ylivertaiset talvipitoominaisuuksiltaan. Sitä tosiasiaa eivät uudet merkinnät muuta, sanoo Aro. Ohiajomelu, vierintävastus ja märkäpito Uudet rengasmerkinnät tarjoavat kuluttajalle mahdollisuuden vertailla eri valmistajien renkaissa kolmea ominaisuutta. Ne ovat ohiajomelu, joka kertoo auton ulkopuolisesta rengasmelusta, vierintävastus, jolla on vaikutusta muun muassa polttoaineenkulutukseen sekä märkäpito, joka kertoo märänkelin jarrutusmatkan pituudesta. Pohjoismaisiin olosuhteisiin pitäisi vielä vertailla kesällä vesiliirtoherkkyyttä ja talvella tietenkin jääpito-ominaisuuksia. Tässä on nyt pieni vaara, että kuluttaja epähuomiossa vertailee vain märkäpitoluokituksia ja päätyy esimerkiksi valitsemaan keskieurooppalaisiin leudompiin talvikeleihin suunnitellut talvirenkaat, Aro epäilee. Uusia renkaita ostaessaan on hyvä pohtia, minkälaisissa olosuhteissa enimmäkseen ajaa. Ja mikäli juuri niissä olosuhteissa tarvittavia ominaisuuksia ei ole vertailussa mukana, pitää uudet rengasmerkinnät jättää vähemmälle huomiolle. Parhaat vertailutiedot löytyvät lehdistä ja myyjiltä Niin kauan kuin nastarenkaat eivät ole mukana vertailussa, kannattaa talvirenkaiden ostajan luottaa esimerkiksi autolehdissä julkaistaviin rengasvertailuihin. Lehdet tekevät laajaa vertailua ja niillä on pitkäaikainen kokemus alalta, ja ne ovat varsin kuluttajalähtöisiä. Jos lehteä tehdään Pohjoismaissa, siihen pystyy jokainen renkaanvalitsija luottamaan informaation antajana. Toinen vaihtoehto on kääntyä rengasammattilaisten puoleen. He tuntevat omat tuotteensa ja myös autot, ja lisäksi heillä on aina alan uusin tieto hallussaan. Kun kertoo rengasliikkeessä omista ajotavoistaan ja siitä, missä päin enimmäkseen ajelee, osataan siellä varmasti neuvoa sopivat renkaat - kitkat tai nastat.
6 Villasukat jalkaan, ikkunat kiinni - miten varautua lämmityskauteen? Asuntomurtoja Laajasalossa ja Kulosaaressa Nyt on aika kaivaa kaapista esiin villasukat ja villapaidat, mutta myös tarkistaa, että koti on valmis lämmitys-kauteen. Muutaman helpon vinkin avulla koti pysyy suloisen lämpimänä eikä talvipakkasillakaan tarvitse palella. Kodin lämmitysjärjestelmä saneleemelko pitkälti sen, miten lämmityskauteen kannattaa varautua. Kaikkiin koteihin sopivia kikkoja kuitenkin on. Ihan ensimmäiseksi on hyvä varmistaa, että lämpö pysyy varmasti seinien sisäpuolella. Ikkunoiden kautta karkaa noin kolmannes kodin lämmöstä, joten ikkunoiden ja ovien tiivisteiden kunto kannattaa tarkistaa ennen kuin lämpötila laskee syksyllä liian alas. Yöksi voi vaikka laittaa sälekaihtimet tai verhot kiinni, jotta ne eristävät vielä lisää, neuvoo energia-asiantuntija Airi Laakkonen Vattenfallilta. Kotona ei kannata myöskään totuttautua liian korkeisiin lämpötiloihin. Sopiva lämpömittarin lukema sisätiloissa on piirun päälle 20 astetta. Räppänät kiinni kerrostalossa Kerrostaloasukas pääsee lämmityskauteen valmistautuessaan helpoimmalla, kun lämmitysjärjestelmän huoltamisen voi unohtaa. Muutama asia kannattaa kuitenkin pitää mielessä. Ikkunaa ei saisi jättää pitkäksi aikaa edes raolleen, vaan ristivetotuuletus on aina parempi vaihtoehto. Toinen pakotie lämmölle on liesituuletin, joka kannattaa pitää päällä vain sen aikaa, kun sitä tarvitaan. Lämmittääkö lämpöpumppu? Suomalaiskodeissa on yhteensä puolisen miljoonaa lämpöpumppua, joiden syksyiset huoltotoimenpiteet vaihtelevat sen mukaan, minkä tyyppinen pumppu on kyseessä. Esimerkiksi ilmalämpöpumpun syyshuoltoon kuuluu ulkoyksikön puhdistaminen neulasista, pölystä ja muuta liasta. Lämpöpumpun sisäyksikön suodattimen kunto kannattaa tarkistaa, mutta ennen kaikkea pitää muistaa laittaa laitteen säädöt talviasentoon. Kesähelteillähän lämpöpumppua käytetään usein kodin viilentämiseen, Laakkonen sanoo. Patterit kuntoon öljylämmitteisessä kodissa Öljylämmitysjärjestelmälle ja muulle vesikiertolämmitykselle on syyshuollossa omat konstinsa. Lämpöpatterit on hyvä ilmata, ja myös termostaattien toimivuus kannattaa tarkistaa ajoissa. Varaajan lämpötilat käännetään talviasentoon, sillä talvella tarvitaan vähän korkeampi veden lämpötila kuin kesällä. Ja kun ollaan tekemisissä tulen kanssa, pitää huolehtia myös nuohouksesta. Sähkölämmittäjän laskua pienemmäksi? Talvi taitaa tuntua ankarimmalta sähkölämmitteisissä kodeissa, sillä lämmityskausi tarkoittaa automaattisesti kasvua sähkölaskun loppusummaan. Sitä suuremmalla syyllä kannattaa tarkistaa pattereiden ja niiden termostaattien kunto ja varmistaa, ettei lattialämmitys ole tarpeettoman kovalla. Kannattaa myös miettiä, josko kotiin hankittaisiin lämpöpumppu. Sillä saadaan niin sanottua ilmaista lämpöä ulkoa, ja se vähentää sähkönkulutusta selvästi, Laakkonen toteaa. Ei puulämpöä harakoille Puulämmittäjät saavat talven aikana nauttia takkatulen rätinästä ja pehmeästä lämmöstä. Haittapuolena on tietysti se, että puiden kantaminen on oma hommansa, ja kodin lämmittäminen vaatii muutakin kuin termostaatin kääntämisen. Riittävän ison halkopinon hankkimisen lisäksi puulämmittäjien on hyvä huolehtia nuohouksesta ja varmistaa, että tulisija toimii tehokkaasti ja varaa lämpöä. Lämpöä ei myöskään kannata päästää harakoille, eli pellit kiinni heti, kun ei ole enää vaaraa hään muodostumisesta. Tieto auttaa säästämään Sähkölaskujen loppusummat kasvavat talvella lähes poikkeuksetta, sillä lämmityksen lisäksi energiaa kuluu esimerkiksi valaistukseen. Ennen pimeintä ja kylmintä talvea onkin hyvä hetki perehtyä sähkön säästämiseen. Useat tutkimukset osoittavat, että energiansäästöä ohjaa tieto: kun kuluttaja näkee, mihin sähköä menee ja miten omat tekemiset vaikuttavat kokonaiskulutukseen, hänellä on myös halukkuutta toimia. Kotitalouksille on nykyään tarjolla monenlaisia mahdollisuuksia kulutuksen reaaliaikaiseen seurantaan, ja niitä kannattaa hyödyntää. Kokonaiskulutuksesta voidaan säästää jopa 5-15 prosenttia, ja sähkölämmitteisissä kodeissa säästetty summa voi olla useampi sata euroa vuodessa, vinkkaa energia-asiantuntija Airi Laakkonen. Laajasalon ja Kulosaaren alueilla on viimeisten kuukausien aikana tapahtunut röyhkeitä asuntomurtoja. Asuntoihin on murtauduttu keskellä yötä mm. kellari-ikkunoiden kautta. Asukkaiden nukkuessa on murtomiesten saaliiksi kelvannut lähinnä reppuun mahtuvaa ja nopeasti realisoitavissa olevaa pientavaraa, kuten digikameroita ja kannettavia tietokoneita. Poliisin mukaan murtoihin ei ole liittynyt väkivallan uhkaa, vaikka eräissä tapauksissa talon asukkaat ovat heränneet murron ääniin ja hälyyttäneet paikalle virkavallan. Tyypillisesti tällaiset murtosarjat liikkuvat kaupunginosasta toiseen. Kun jollain alueella aktivoidutaan tarpeeksi, siirtyy kopla tekemään murtoja kannaltaan riskittömämmälle alueelle. Kivenmurskaamo tulossa Kruunuvuorenrantaan Hellas-lehden saamien tietojen mukaan Helsingin kaupunki on suhtautumassa myönteisesti kivenmurskaamon perustamiseen Kruunuvuorenrantaan. Murskaamo toimisi sekä paikallisen materiaalin murskaamisessa että sinne kuljetettaisiin muualta materiaalia. Jonkin arvion mukaan päivittäin sinne kuljetettaisiin jopa 250 autokuormallista kiveä. Asiasta ei kuitenkaan ole julkaistu mitään tietoja alueen asukkaille. Murskaamon perustaminen muualle Helsinkiin, esim. Myllypuroon ja Herttoniemeen on asukkaitten aktiivisesta toimesta luovuttu, mutta nyt asia halutaan viedä eteenpäin kaikessa hiljaisuudessa. Liikennehaittojen lisäksi laajasalolaisia arveluttavat etenkin toiminnasta aiheutuvat meluja pölyhaitat. Nyt vaikuttamaan Kun kunnallisvaaleihin on vielä heti aikaa, kannattaa alueen ehdokkaat pistää nyt koville. Kuka oikeasti sitoutuu ajamaan alueemme asiaa ja kuuntelemaan asukkaiden mielipiteitä? www.asunto24.fi
7 Tsaarin aarteet - mitä tehdä armeijalta vapautuville Helsingin edustan saarille Puolustusvoimat on ilmoittanut luopuvansa Santahaminan ja Suomenlinnan välissä sijaitsevista Vallisaaresta ja Kuninkaansaaresta ja kauempana merellä olevasta Kuivasaaresta. Toistaiseksi saaren omistussuhteet ja tulevaisuus ovat avoimia. Esityksiä on tehty laajasta rak entamisesta ja avoimesta virkistyskäytöstä tiukkaan luonnonsuojeluun, jossa ihmisten liikkuminen olisi mahdollista vain tarkoin rajatuilla reiteillä. Eri osapuolten olisikin huomioitava toisten tarpeet ja tingittävä hieman omista tavoitteistaan. Saarten uskomattoman hienot arvot tulisi saada luonto- ja kulttuuriarvoja kunnioittavalla tavalla kansalaisten käyttöön. Saarien luontoarvot ovat ainutlaatuisia. Vallisaari kätkee sisälleen luonnonsuojelullisesti arvokkaan monimuotoisuuden. Kuninkaansaaren karuus ja jylhät kalliot tuovat mieleen ikiaikaiset kansallisromanttiset maisemat. Vallisaari on kasvilajistoltaan Helsingin ehdotonta kärkeä ja sillä on Helsingin merkittävimmät luonnonsuojeluarvot yhdessä Santahaminan kanssa. Vallisaaren jalopuulehtojen puusto on järeää ja yli 100-vuotiasta. Saarien eläinlajisto on monipuolista. Metsissä elävät kärpät, näädät ja metsäjänikset, rannoilla asustelevat saukot. Saaret ovat mäyrien ja huuhkajien valtakuntaa. Saarien merkitystä korostaa niiden sijainti, vain runsaan kahden kilometrin etäisyys Suomen pääkaupungin keskustasta. Saarien kymmenet linnoitukset ja luolat ovat muinaismuistoja ja Museoviraston suojeluksessa. Vallisaari ja Kuninkaansaari ovat osa Unescon maailmanperintökohteena olevan Suomenlinnan suoja-aluetta. Kuivasaaressa on hyvin toimiva Rannikkotykistökillan ylläpitämä tykistömuseo ja maailman ainoat ampumakuntoiset 305 mm:n museotykit, joilla voidaan ampua vesitäytteisiä kunnialaukauksia. Helsingin kaupunki on ilmaissut kiinnostuksensa Vallisaaren ja Kuninkaansaaren virkistys- käyttöön. Saaret soveltuisivat hienolla tavalla tulevan Kruunuvuoren ja Kalasataman ja kaikkien helsinkiläisten merelliseksi lähivirkistysalueeksi. Saarten käyttöönotto voisi olla keino kustannustehokkaan vesiliikenneverkoston aikaansaamiseksi Kruunuvuorenselällä. Luonnonsuojelutahot ajavat ykköstavoitteenaan saarten luonnon suojelua. Metsähallitus hallinnoi Kuninkaansaaren ja Vallisaaren maa-alueita ja Senaattikiinteistöt Kuivasaarta, jonka omistuksessa on kaikkien saarten kiinteistöt ja muut ihmisrakenteet. Eri tahojen omistussuhteita ja intressejä yritetään ratkoa valtioneuvoston asettamassa ja viranomaisista koostuvassa Saarettyöryhmässä. Linnoitussaaret ovat osa monen kansakunnan historiaa. Voitaisiinkin pohtia, että pitäisikö ruotsalaisen Sveaborgin, venäläisen Viaporin ja suomalaisista ulkomeren linnoitussaarista koostuvan merellisen alueen olla kokonaisuudessaan maailman suurperintökohdetta. Eri kansojen säilyneet historialliset rakenteet muodostavat saumattoman kokonaisuuden ja todellisen maailmanmatkailukohteen. Saksalaisetkin olivat saarilla kahdessa maailmansodassa. Venäjän vallankumouksen lähtölaukaukset ja lukuisat alueella käydyt taistelut tuovat oman lisänsä alueen perintöön. Näissä saarissa helsinkiläisille on avautumassa ainutlaatuisia eri kansojen historiallisia ja taide- sekä luontoarvoja. Niiden kehittäminen tarjoaa kaupungin asukkaille todellisia elämyksiä. Aarresaarista tulisi meidän oma ja aito vastine ulkoa tuodulle Guggenheimille. Uskon, että hyvin hoidettuna tästä saadaan Rannikkotykistökilta tervehtii 200-vuotiasta Suomen pääkaupunkia 12.4.2012 Vallisaaren 305 mm:n kaksoistornitykin kunnialaukauksin. Kuva Jarmo Nieminen Aleksanterin patteriksi nimetty Vallisaaren keskuslinnoitus rakennettiin 1860-1870-luvuilla ja peruskorjattiin 1910-luvulla. Patterissa oli seitsemän 220 mm:n rannikkokanuunaa. Kuva Jarmo Nieminen Helsingin omintakeisen matkailuvaltti. Tämä jos mikään olisi elävää Stadia. Saarien tulevaisuuden ratkaisussa tarvitaan suurta viisautta ja harkintaa. Vuoden vaihteessa kuulemmekin Saaret-työryhmän esityksen tai idean Tsaarin aarteiden tulevasta käytöstä. Kirjoittaja on kolmen vuosikymmenen ajan Helsingin saariston luontoon ja historiaan perehtynyt laajasalolainen upseeri, historian tutkija, luontoretkien opas ja nykyinen Helsingin kaupunginvaltuutettu. Juuri rengastetut Vallisaaren huuhkajapojat artikkelin kirjoittajan sylissä kesäkuussa 2012. Kuva Tapio Solonen
8