LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 10/2006/2 Dnro LSY 2005 Y 92 Annettu julkipanon jälkeen 31.5.2006 ASIA LUVAN HAKIJA Oy Shell Ab Ilmailun Turun lentoaseman lentopetrolin ja lentobensiinin varastointia ja jakelua koskeva ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupahakemus Oy Shell Ab Ilmailu PL 18 01530 VANTAA TOIMINTA JA SIJAINTI Lentopetrolin ja lentobensiinin varastointi sekä siirto tankkausautoihin edelleen ilma aluksiin toimitettavaksi (lentopetroli) ja suora tankkaus pienlentokoneisiin (lentobensiini). Varastot sijaitsevat Turun lentoaseman alueella, lentopetrolin varastoalue Kärsämäen kylän kiinteistöllä Lentokenttä, kiinteistötunnus 853 458 13 2 (osoitteessa Kerosiinitie 40) lähellä Kärsämäen paloasemaa ja lentobensiinin varastoalue Turun lentokenttä nimisessä kylässä kiinteistöllä Turun lentokenttä, kiinteistötunnus 853 458 14 0 (osoitteessa Lentorahdintie 141) lähellä rahtiterminaalia. Varastot sijaitsevat Ilmailulaitoksen hallinnassa olevilla alueilla. Kysymys on olemassa olevasta toiminnasta. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 5 a) kohta LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Länsi Suomen ympäristölupavirasto ympäristönsuojelulain 35 :n 4 momentin ja 31 :n 4 momentin nojalla sekä ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 7 b) nojalla. Turun lentoaseman alueen ympäristöluvanvaraisilla toiminnoilla on sellainen ympäristönsuojelulain 35 :n 4 momentissa tarkoitettu tekninen ja toiminnallinen yhteys, että niiden ympäristövaikutuksia on tarpeen tarkastella yhdessä. Lentoaseman ympäristölupa asian ratkaisee ympäristölupavirasto. Täten ympäristönsuojelulain 31 :n 4 momentin nojalla ympäristölupavirasto ratkaisee myös Oy Shell Ab
2 Ilmailun Turun lentoaseman lentopetrolin ja lentobensiinin varastointia ja jakelua koskevan ympäristölupa asian. Ilmailulaitoksen Turun lentoaseman toimintaa koskeva ympäristölupahakemus on vireillä Länsi Suomen ympäristölupavirastossa (dnro LSY 2003 Y 415). ASIAN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Länsi Suomen ympäristölupavirastossa 6.4.2005. Lounais Suomen ympäristökeskus on merkinnyt toiminnasta tehdyn ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 6 :n mukaisen ilmoituksen ympäristönsuojelun tietojärjestelmään 3.8.2001 ja siirtänyt ympäristöluvan tarpeen harkittavaksi Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Turun kaupungin ympäristö ja kaavoituslautakunta on 10.10.2002 velvoittanut Oy Shell Ab Ilmailun hakemaan toiminnalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaista lupaa. Ympäristölupahakemus on tullut vireille Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisessa 11.8.2003, joka on kuuluttanut asian vireilläolosta 17.12.2003 31.1.2004 ja pyytänyt tarpeelliseksi katsomansa lausunnot. Länsi Suomen ympäristölupavirasto on 24.3. 2005 pyytänyt Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaista siirtämään asian käsittelyn ympäristölupavirastolle, koska Turun lentoaseman ympäristölupahakemus on tullut lupavirastossa vireille 31.12.2003. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUS Turun maistraatti on 7.8.1978 myöntänyt Oy Shell Ab:lle palavista nesteistä annetun asetuksen soveltamisesta annetun kauppa ja teollisuusministeriön päätöksen (922/1976) mukaisen luvan lentopetrolin varastointiin. Oy Shell Ab on 27.11.1990 tehnyt vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista annetun asetuksen (682/1990) mukaisen ilmoituksen Turun kaupungin palolaitokselle lentobensiinin varastoinnista. Varastointialueet ovat Turun yleiskaavassa 2010 lentoaseman liikennealuetta. Varsinais Suomen liiton seutukaavassa alue on lentoliikenteen aluetta. Molemmat varastoalueet ovat asemakaavoittamattomia. Kerosiinitien varrella sijaitsevan lentopetrolin varastointialueen välittömään läheisyyteen on suunniteltu vireillä olevassa Lentokentän eteläpuolen asemakaavassa toimitilarakennusten korttelialuetta.
3 LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA YMPÄRISTÖ Turun lentoasema sijaitsee pääosin Turun kaupungin ja pieneltä osin Ruskon kunnan alueella kaupungin pohjoispuolella. Lentoasema sijaitsee kolmeksi pohjavesialueeksi (Antintalon 0270451, Munittulan 0285351 ja Lentokentän 0285302 pohjavesialueet) jakaantuvalla luode kaakko suuntaisella pitkittäisharjujaksolla. Kiitotie sijaitsee Munittulan I luokan pohjavesialueella virtaussuuntaan nähden poikittain. Lentobensiinivarasto sijaitsee tällä pohjavesialueella läntisen rullaustien ja rahtiterminaalin välisellä alueella. Noin 500 metrin päässä kiitoradasta sen pohjoispuolella sijaitsee Härjänruopan pohjavedenottamo (Raisio Naantalin vesilaitos, ottomäärä noin 850 m 3 /d). Lentokenttäalueella pohjavedenpinta on melko tasainen. Pohjaveden pinnankorkeus lentobensiinivaraston kohdalla ei ole tiedossa, ei myöskään maaperän tarkempi koostumus säiliön alapuolella. Päävirtaussuunta Munittulan pohjavesialueella on pitkin harjun ydintä kaakosta luoteeseen kohti Härjänruopan vedenottamoa. Esiintymä purkaa vetensä lukuisista lähteistä, jotka ovat Vähäjoen alkulähteitä. Lentokenttä ja sen viemäröinti pienentävät jonkin verran muodostuvan pohjaveden määrää. Vuonna 1989 kiitotien jatkamisen yhteydessä on kiitotien pohjoispuoli savettu pohjavesialueen kohdalta ja poistettu pohjavesialueelle purkaneet sadevesiviemärit ja kaikki kiitotien valumavedet johdetaan nykyään pohjavesialueen ulkopuolelle. Lentoaseman eteläpuolella on Lentokentän I luokan pohjavesialue, jonka kallioharjanne erottaa Munittulan pohjavesialueesta. Muodostuman eteläosassa sijaitsee Lentokentän vedenottamo (Turun kaupungin vesilaitos, ottomäärä ollut noin 500 m 3 /d, mutta käyttö lopetettu toistaiseksi). Lentopetrolivarasto sijaitsee noin 200 metrin päässä Lentokentän pohjavesialueen rajasta koilliseen, matkustajaterminaalin itäpuolella lähellä paloasemaa. Lentoaseman eteläpuolella lounaassa on Pomponrahkan Naturaalue (SCI, FI0200061). Suojeltu suokokonaisuus (135 ha) muodostuu eteläisemmästä Pomponrahkasta ja pohjoisemmasta Isosuosta, jotka molemmat kuuluvat myös valtakunnalliseen soidensuojeluohjelmaan. Luontodirektiivin luontotyypit ovat keidassuot, kasvipeitteiset silikaattikalliot, boreaaliset luonnonmetsät, puustoiset suot sekä letot. Osa pohjavesialueen pohjavedestä purkautuu lounaaseen Pomponrahkalle. Suoalueilta vedet kulkeutuvat edelleen ojia pitkin lounaaseen ja etelään. Soiden vesitilanne on riippuvainen pohjavesialueilta purkautuvasta vesimäärästä ja suon laskuojista. Lentokenttäalueelta länteen virtaavat valumavedet kulkevat Maksalanojan kautta Kuninkojaan, joka laskee Turun kaupungin kohdalla satama altaassa mereen. Lentokenttäalueelta itään virtaavat vedet kulkevat Piipanojan latvoille, joista ne kulkevat Vähäjokea (= Paattis
4 tenjoen alajuoksu) pitkin edelleen Aurajokeen. Paattistenjokeen on padottu allas (Maarian allas, yksi kaupungin raakavesilähde), joka sijaitsee joen yläjuoksulla Piipanojan laskukohtaan nähden. Lähin asutus sijaitsee noin 400 metrin päässä lentopetrolin varastoalueesta sen itäpuolella Palomaalla. Lentobensiinin varastoalue sijaitsee lentoasematoimintojen sisällä kaukana asutuksesta. HAKEMUS Toiminnan kuvaus Lentopetrolin varastointi Lentopetrolin varastointi tapahtuu varsinaisen lentokenttäalueen ulkopuolella noin 1 350 m 2 :n suuruisella aidatulla ulkovarastoalueella. Varastoalueella on betonisessa suoja altaassa (121,6 m 3 ) makaava 1 vaippainen maanpäällinen 100 m 3 :n suuruinen säiliö, maanpäällinen näytesäiliö (3 m 3 ) ja pumppulaitteet. Suoja altaan alimmassa kohdassa on laskuventtiili, josta on putkilinja öljynerottimeen. Tämä venttiili pidetään normaalisti suljettuna. Kun altaaseen on kerääntynyt vettä, se tyhjennetään valvotusti öljynerottimeen. Säiliöautojen purku /täyttö paikalla on betoninen valuma allas (150 m 2 ), joka on myös viemäröity öljynerottimeen. Öljynerottimesta vesi purkautuu aluetta eteläpuolelta reunustavaan avo ojaan, josta vesi kulkeutuu hakemuksen mukaan (näytepistekartta 23.6.2003) itäänpäin. Lisäksi alueella on varastorakennus. Lentopetrolia tuodaan varastolle säiliöautoilla (50 m 3 ) noin 60 kertaa vuodessa. Säiliön läpivirtaus on siten noin 3 000 m 3 vuodessa. Säiliöstä lentopetroli siirretään tankkausautoihin (ja edelleen lentokoneisiin). Tankkausautoja (18 m 3 ) lastataan noin 100 kertaa vuodessa. Säiliö on varustettu ylitäytönestimellä. Alueella on imeytysainetta ja käsisammuttimia. Varastoitava lentopetroli (JET A 1) on ilmailupolttoaine, joka sisältää kerosiiniä (> 50 p %) ja kevyitä maaöljytisleitä. Lentopetrolin haihtuminen on vähäistä, höyrynpaine noin 2 kpa 38 ºC:ssa (vedellä 6,5 kpa). Lentopetroli on syttyvä neste ja terveydelle haitallinen kemikaali. Käyttöturvallisuustiedotteen mukaan lentopetroli on myrkyllistä vesieliöille, voi aiheuttaa pitkäaikaisia haittavaikutuksia vesiympäristössä sekä maaperän ja pohjaveden pilaantumisvaaraa. Valmisteen varoitusmerkinnät ovat Xn (haitallinen) ja N (ympäristölle vaarallinen). Osittain murskepintainen varastoalue on asfaltoitu kokonaisuudessaan kesällä 2003. Alueen sadevedet johdetaan hiekan ja öljynerottimen kautta avo ojaan. Ympäristöstä tulevien sade ja sulamisvesien pääsy alueelle on estetty kallistuksin. Erotinjärjestelmä on varustettu hälyttimellä ja sulkukaivolla.
5 Toiminta on ympärivuotista keskimääräisen toiminta ajan ollessa noin 16 h vuorokaudessa. Varastoalueen hoitaja valvoo päivittäin varastoalueen toimintaa. Toiminta on ohjeistettu hätätilanteiden varalta. Lentobensiinin varastointi Lentobensiinin varastointi tapahtuu 540 m 2 :n suuruisella ulkovarastoalueella rahtiaseman pohjoispuolella varastohallin ja läntisen rullaustien välissä. Varastointi on alkanut vuonna 1991. Varastoalueella on yksi 25 m 3 :n suuruinen kaksivaippainen makaava maanpäällinen säiliö (standardin SFS 2733 mukaan rakennettu). Säiliö on varustettu ylitäytönestimellä. Säiliö ei ole valuma altaassa, vaan siirtolavaalustalla nurmea kasvavan kentän päällä. Varasto on tarkoitus uusia vuoden 2006 aikana SFS standardin 3352 kohdan 15.9 mukaiseksi, jolloin lentobensiinisäiliö tullaan saattamaan öljynerotinjärjestelmän piiriin. Tällä hetkellä sadevedet menevät säiliön edustalla lentoliikennealueella olevaan lähimpään sadevesikaivoon, mistä ne kulkeutuvat lentoaseman sadevesijärjestelmään. Lentokoneiden tankkaus suoritetaan jakelumittarista itsepalveluna suoraan pienlentokoneisiin asfaltoidulla lentoliikennealueella (pienlentokoneiden kenttäalueella), jonka lähistössä on Ilmailulaitoksen sadevesikaivo. Lentokoneiden siivet ja pyörivät potkurit edellyttävät lentokoneen jättämistä riittävän kauaksi tankkauslaitteista. Tästä johtuen toimitusmittarin vieressä olevassa kaapissa on 30 m pitkä letku. Varastoitava lentobensiini (100LL) on pienlentokoneiden käyttämä ilmailupolttoaine, joka sisältää bensiiniä (90 p %), tolueenia, lyijyalkyylejä ja 1,2 dibromietaania. Lentobensiini on erittäin helposti syttyvää ja helposti haihtuvaa, höyrynpaine 38 48,5 kpa 38 ºC:ssa. Käyttöturvallisuustiedotteen mukaan lentobensiini on terveydelle vaarallista, myrkyllistä vesieliöille ja voi aiheuttaa pitkäaikaisia haittavaikutuksia vesiympäristössä sekä maaperän ja pohjaveden pilaantumisvaaraa. Valmisteen varoitusmerkinnät F+ (erittäin helposti syttyvä), T+ (erittäin myrkyllinen), N (ympäristölle vaarallinen) ja Xn (haitallinen). Säiliön läpivirtausmäärä on noin 250 m 3 vuodessa. Toiminta aika on keskimäärin 16 h vuorokaudessa ja toiminta on ympärivuotista. Ympäristökuormitus ja vaikutukset Hakija viittaa edellä mainittuihin suojausjärjestelyihin ja katsoo, ettei toiminnasta aiheudu ympäristövaikutuksia maaperään tai veteen. Lentobensiinin varastoalueella ei ole hakijan toimesta tehty maaperätutkimuksia eikä maaperän laadusta ja mahdollisesta pilaantumisesta ole tietoa. Varaston toiminnasta ei ole raportoitu ympäristövahinkoja. Bensiinin purun yhteydessä ei normaalitoiminnassa synny valumia, koska käytössä on tippavapaat liittimet ja säiliö on varustet
6 tu ylitäytönestojärjestelmällä. Putkistojen ja säiliön alusta on kalvomuovitettu, ja sen päällä on noin 0,5 metrinen sorakerros. Mittarikenttä ja purkupaikka on asfaltoitu, mutta muita tiivistysrakenteita ei ole. Lentopetrolin varastointialueella tehtiin ennen alueen asfaltointia kesällä 2003 maaperätutkimus, jossa ei todettu merkittävää maaperän pilaantumista. Purkuputken päässä olevan avo ojan koekuopasta otetussa näytteessä (0 0,3 m) todettiin jakeiden C 6 C 9 pitoisuus 40 mg/kg. Säiliöiden suoja allasta kiertävästä salaojalinjasta otettiin samalla vesinäyte, jonka mineraaliöljymäärityksessä ei todettu hiilivetyjä. Haihtuvien yhdisteiden määrityksessä todettiin matala etyylibentseenipitoisuus (1,2 µg/l). Syntyvät vesi petroliseokset toimitetaan palokunnan käyttöön. Öljynerotuskaivon tyhjennyksestä vastaa hyväksytty jätteiden kerääjä. Mahdolliset kiinteät öljyiset jätteet varastoidaan ongelmajätteille varatussa astiassa ja niiden keräämisestä vastaa hyväksytty ongelmajätteiden kerääjä. Lentopetrolin haihtuminen on vähäistä, noin 1/1000 bensiinin haihtumisesta. Mitä lentobensiinin VOC päästöihin tulee, hakija katsoo, että VNp (468/1996) bensiinin varastoinnista ja jakelusta aiheutuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen rajoittamisesta ei koske lentobensiinin varastoa tai jakeluasemaa, koska kyseessä eivät ole päätöksessä mainitut moottoriajoneuvot vaan ilma alukset. Toiminnan ei arvioida vaikuttavan alueiden melutasoon. Varastojen välittömässä läheisyydessä ei ole asutusta eikä muita häiriintyviä kohteita. Tarkkailut Säiliöiden pinnanmittaus tehdään kerran kuukaudessa ja ennen jokaisen kuorman purkamista mittakepillä. Säiliöiden ylitäytönestimien tarkastus kuuluu osana vuotuista sähkötarkastusohjelmaa. Lentobensiinisäiliön kaksoisvaipan välitilan tarkastus tehdään kerran vuodessa säiliössä olevan tarkkailulasin ja hanan avulla. Säiliötarkastukset tehdään 5 vuoden välein. Sammutintarkastus tehdään vähintään kerran vuodessa. Öljynerotuskaivon tila tarkastetaan kerran kuukaudessa ja tyhjennetään tarvittaessa. Öljynerotuskaivosta lähtevästä vedestä analysoidaan hiilivetypitoisuus kerran vuodessa. Varastoalueen sisäinen auditointi tehdään 2 kertaa vuodessa. Varastoalueen hoitaja valvoo päivittäin varastoalueen toimintaa. Kaikessa toiminnassa noudatetaan Ilmailuhuollon toimintaohjeita.
7 Poikkeukselliset tilanteet ja niihin varautuminen Varastoalueilla on käsisammuttimia ja imeytysainetta (turvetta). Toiminta on ohjeistettu hätätilanteiden varalle. Varastoalueet on varustettu tulovirtauksen pysäyttävillä hätäkytkimillä. Suuremmissa vuototapauksissa hälytetään apua lentoaseman pelastuspalvelusta. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennys Tiedottaminen Lausunnot Hakemusta on täydennetty 25.4.2006 ja 26.4.2006. Hakemus on ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti annettu tiedoksi kuuluttamalla siitä Turun kaupungin ilmoitustaululla 17.12.2003 31.1.2004 sekä suomeksi että ruotsiksi. Kuulutuksesta on lisäksi ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti annettu tieto asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Turun kaupungin ympäristönsuojelutoimisto on ympäristönsuojelulain 36 :n nojalla pyytänyt hakemuksesta lausunnon Lounais Suomen ympäristökeskukselta, Turun kaupungin asemakaavatoimistolta, kaupungin ympäristöterveydenhuollolta, kaupungin palolaitokselta ja kaupungin vesilaitokselta sekä Raision Naantalin vesilaitos ky:ltä. Länsi Suomen ympäristölupavirasto on, asian siirryttyä sen ratkaistavaksi, pyytänyt hakemuksesta vielä lausunnon Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Turun kaupungilta. 1) Lounais Suomen ympäristökeskus katsoo, että lentopetrolin varastoalueen toiminta ei aiheuttane haittaa pohjavesille edellyttäen, että haitallisten aineiden pääsy maaperään ja pohjavesiin estetään. Suositeltavaa olisi, että ennen avo ojaan johtamista hiekan ja öljynerottimen kautta tulevat pintavedet imeytetään tarpeen mukaan vaihdettavan maakerroksen lävitse. Lentobensiinivaraston osalta ympäristökeskus toteaa, että lentobensiinin mittarikenttä /purkupaikka alueella olevan asfaltin lisäksi alueella ei ole muita tiivistysrakenteita. Alueen maaperän laadusta ja mahdollisesta pilaantumisesta ei luvanhakijalla ole tietoa. Hakemuksessa ei ole huomioitu toiminnan sijoittumista pohjavesialueelle ja pohjaveden laadulle aiheutuvaa riskiä. Tästä syystä maaperän mahdollinen pilaantuneisuus on selvitettävä alan konsultin toimesta ja tarpeen vaatiessa puhdistettava. Varasto ja tankkausalueen, täyttöpaikan ja maanpäällisten säiliöiden tiivistyskerroksen alle tulee asen
8 taa vähintään 0,75 mm paksuinen tiivis ja hitsattava HDPE kalvo. Tiivistyskerros on salaojitettava tarkkailukaivon kautta öljynerottimeen. Lisäksi kaikkien alueella olevien polttoainesäiliöiden tulee olla varustettu elektronisilla vuodonilmaisulaitteilla ja pinnanmittauslaitteilla sekä ylitäytönestimillä. Varasto ja tankkausalueen putkistot tulee toteuttaa kaksoisvaippaputkilla tai tiiviiseen suojakanavaan sijoitettavilla putkilla, ja välitilat tai suojakanavat on varustettava vuodonilmaisulaitteistolla. Alueen pintavedet tulee johtaa öljyn ja bensanerotinten kautta jätevesiviemäriin. Erottimien tilaa on tarkkailtava säännöllisesti. Huollosta ja tarkastuksista on pidettävä kirjaa. Lentobensiinin varastoalueen välittömään läheisyyteen tulee asentaa veden laadun tarkkailuun soveltuva pohjaveden havaintoputki, josta muutostöiden ja toiminnan vaikutuksia pohjavesiin seurataan säännöllisesti. 2) Turun kaupungin asemakaavatoimiston mukaan molemmat varastoalueet ovat asemakaavoittamattomia, mutta kuuluvat yleiskaavassa lentokentän liikennealueeseen. Kerosiinitien läheisyyteen on suunnitteilla asemakaava, joka mahdollistaisi toimistorakennuksen rakentamisen Kerosiinitie 40:n välittömään läheisyyteen, mistä syystä ympäristölupa lentopetrolin varastointiin alueella tulisi myöntää enintään 10 vuoden määräajaksi. Lupaehdoin tulee varmistaa, ettei pohjavesialue vaarannu. 3) Turun kaupungin ympäristöterveydenhuollolla ja 4) palolaitoksella ei ole huomautettavaa hakemuksen johdosta. 5) Turun vesilaitos toteaa tarkastuskäynnillään havainneensa, että lentopetrolivaraston viereinen oja oli kivenlohkareiden lähes täyttämä. Petrolin haju tuntui lämpimän sään vallitessa ilmassa ojan varressa. Vedenhankinnan kannalta tärkeällä pohjavesialueella oleva bensiinin ja petrolin varastointi ja jakelu pitää rinnastaa jakeluasemaksi, jota koskevat kauppa ja teollisuusministeriön päätöksen 415/1998 velvoitteet ja Turun kaupungin ympäristönsuojelumääräykset. 6) Raision Naantalin vesilaitos ky, joka omistaa lentoaseman pohjoispuolella pohjavedenottamon, katsoo, ettei hakemuksen mukainen polttoaineen käsittely aiheuta vaaraa pohjavedenottamolle. Karttaan merkityt polttoaineen varastointi ja käsittelyalueet ovat kyseisen ottamon pohjaveden muodostumisalueen rajalla tai kokonaan ulkopuolella. 7) Turun kaupungin ympäristö ja kaavoituslautakunta ja 8) Turun kaupunginhallitus katsovat lausunnoissaan, että lentobensiinin jakeluaseman säiliön ja jakelulaitteen pidätysallas sekä säiliön täyttöpaikka on viemäröitävä hiekanerottimen kautta erilliseen öljynerottimeen, joka on varustettava automaattihälyttimellä, koska tankkausalue sijaitsee Munittulan pohjavesialueella. Alue tulee rakentaa siten, etteivät mahdolliset vuodot pääse maaperään, pohjaveteen tai pinta
9 vesiin. Täyttöalueelta polttoainetta voi kulkeutua sadevesiviemäröinnin kautta pintavesiin, mikäli alueen rakenteita ei uusita. Sekä lentopetrolin että lentobensiinin jakelualueille tulee asentaa tarkkailuputket pohjaveden tilan seurantaa varten. Muistutukset ja mielipiteet 9) Ilmailulaitos toteaa, että alueen nykyinen vuokrasopimus on voimassa 31.12.2007 asti. Lupaviranomaisen tulee harkita, tuleeko lentobensiinisäiliö sijoittaa valuma altaaseen, jakelupaikka varustaa tiivistyskerroksella ja valumavesien johtamisjärjestelmä varustaa öljynerottimella. Ilmailulaitos ei hyväksy hakemuksessa esitettyä menettelyä toimittaa vesipetroliseoksia palokunnan käyttöön. Lentoaseman palokunta ei niitä ota vastaan, vaan vesipetroliseos on toimitettava ongelmajätelaitokselle tai muuhun asianmukaiseen käsittelyyn. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on varattu tilaisuus antaa vastine lausunnoista ja muistutuksista. Hakija katsoo, ettei lentopetrolivaraston vesiä tule velvoittaa imeytettäväksi ennen avo ojaan johtamista. Tähänastisten näytteenottojen perusteella öljynerottimesta lähtevässä vedessä ei ole havaittu merkittäviä pitoisuuksia mineraaliöljyä (maksimipitoisuus 0,29 mg/l). Hakija hyväksyy lentobensiinivarastolle HDPE kalvon asentamisen päällysteen alle siltä osin kuin tiivistäminen koskee Oy Shell Ab:n hallinnoimaa aluetta eli säiliö ja täyttöaluetta sekä jakelumittarin paikkaa. Tiivistyskerros salaojitetaan öljynerottimeen. Elektronista vuodonilmaisu ja pinnanmittauslaitteistoa ei tulisi velvoittaa muun muassa, koska säiliö on maanpäällinen ja 2 vaippainen ja säiliö on varustettu ylitäytönestimellä. Lisäksi manuaalinen pinnanmittaus suoritetaan säännöllisesti. Koska lentobensiinin varastoalueen putkistot tulevat olemaan päällystetyllä ja tiivistetyllä alustalla, joka on viemäröity öljynerottimeen, ei putkistoja ole aiheellista toteuttaa kaksoisvaippaputkina tai tiiviiseen suojakanavaan sijoitettuina. Lentobensiinin varastoalueen pintavedet tulee saada johtaa öljynerottimen kautta Ilmailulaitoksen sadevesiviemäriin, koska jätevesiviemäriin johtaminen ei ole järkevää eikä alueen välittömässä läheisyydessä ole jätevesiviemäriä. Ympäristölupa tulisi myöntää toistaiseksi voimassa olevana tai vähintään 15 vuoden määräajaksi. Lentopetrolin ja lentobensiinin varastointia ei tule rinnastaa jakeluasemaksi, koska KTM:n päätöksen 415/1998 2 :ssä todetaan, ettei päätöstä sovelleta ilmailu ja raideliikenteen polttoaineena käytettävän palavan nesteen jakeluun.
10 Hakija toteaa, ettei lentoasemilla ole varsinaista lentobensiinin jakelualuetta, vaan lentokoneiden tankkaus suoritetaan lentoliikennealueella. Lentobensiinisäiliötä ei pidä velvoittaa sijoitettavaksi valumaaltaaseen, koska säiliö on kaksoisvaippasäiliö ja varastoalue tullaan päällystämään ja tiivistämään. Hakijalle on varattu tilaisuus antaa vastine myös Turun kaupungin ympäristö ja kaavoituslautakunnan sekä Turun kaupunginhallituksen lausunnoista 28.2.2006 mennessä. Vastinetta ei ole annettu. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan Oy Shell Ab Ilmailulle lentopetrolin ja lentobensiinin varastointi ja jakelutoimintaan Turun lentoaseman alueella. Toiminta on järjestettävä hakemuksen mukaisesti ja lisäksi seuraavasti: Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi 1. Varastoalueilta tulevat hulevedet on johdettava öljynerotuskaivon ja sulkukaivon kautta sadevesijärjestelmään. Öljynerotin on varustettava automaattisella hälyttimellä. Hälytys on ohjattava sellaiseen paikkaan, että se voidaan välittömästi havaita. Sulkukaivoon on oltava esteetön pääsy ja kaivon kansi on pidettävä kunnossa siten, että sulkeminen voidaan tehdä viivytyksettä. (YSL 7, 8, 43, 46 ) 2. Lentobensiinisäiliö on rakennettava ns. kaksoispidätyksen periaatetta noudattaen standardin SFS 3352 kohdan 15.9.3 mukaisesti, käyttäen pidätysaltaana joko betoniallasta tai vastaavantasoista pidätysallasta, kuten esim. vähintään 1 mm:n vahvuisesta HDPEtiivistyskalvosta muodostettua pidätysallasta. Myös lentobensiinivaraston viemäröintiputket on toteutettava kaksoispidätyksellä ja öljynerottimen tulee olla kaksoisvaippasäiliöerotin standardin SFS 3352 kohdan 15.1.8 mukaisesti. (YSL 7, 8, 43 ) 3. Lentobensiinivaraston täyttöalue ja jakelualue siltä osin, kuin se sijaitsee luvan saajan hallinnoimalla alueella, on päällystettävä kahdella tiivistyskerroksella standardin SFS 3352 kohtien 15.1.6 ja 15.1.7 mukaisesti. Täyttöpaikalle kertyvät pintavedet sekä tiivistyskerrokseen kertyvä neste on johdettava öljynerottimeen. (YSL 4, 7, 8, 43 ) 4. Lentobensiinin varastoalueen muutostöiden yhteydessä on kenttämittauksin varmistettava, ettei alueen maaperään ole joutunut bensiiniä. Mikäli maaperästä havaitaan hiilivetyjä (kuten C4 C10), on luvan saajan ilmoitettava asiasta välittömästi Lounais Suomen ympäristökeskukselle ja keskeytettävä rakennustyöt. (YSL 7, 8, 76 )
11 5. Öljynerottimet on tyhjennettävä tarvittaessa ja vähintään kaksi kertaa vuodessa. (YSL 43, 45, 46 ) 6. Ongelmajätteet, kuten öljynerottimien jätteet (jätenimike 13 05), öljyyntynyt imeytysaine (15 02 02), vesityspetroli (13 07 03) ja moottoriöljyä sisältävät pakkaukset (15 01 10), on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto on hyväksytty. Ongelmajätteitä luovutettaessa on jätteiden siirrosta laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenevät valtioneuvoston päätöksen 659/1996 mukaiset tiedot. (YSL 45, JL 15, JA 6, VNp 659/1996, VNp 101/1997, YMA 1129/2001) 7. Vahinko ja onnettomuustilanteiden varalle on varastoalueiden yhteydessä oltava riittävästi imeytysmateriaalia ja muovisäkkejä saatavilla. Vuotona ympäristöön päässyt polttoneste on kerättävä välittömästi talteen. (YSL 7, 8, 43, JL 6 ) 8. Varastoalueille tai niiden välittömään läheisyyteen tulee varata säiliö tai alue, johon vahinkotilanteessa syntyviä jätteitä (imeytysaine, pilaantunut maa) voidaan tilapäisesti varastoida. Alueen tulee olla tiivispohjainen, ja valumavedet alueelta on ohjattava siten, ettei ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavia aineita leviä ympäristöön. (YSL 7, 8, 43, JL 6 ) 9. Varastoalueille on nimettävä vastuuhenkilö, joka tarkastaa alueet päivittäin. Vastuuhenkilön yhteystiedot on oltava nähtävillä varastoalueella tai sen läheisyydessä, ja ne on ilmoitettava lupamääräyksen 16 mukaisessa vuosiraportissa valvontaviranomaisille. (YSL 46 ) 10. Varastoalueiden päällysteen, suoja altaan ja säiliöiden kunto on tarkastettava säännöllisesti ja mahdolliset vauriot on korjattava viipymättä. Tarkastuksista ja huomioista on tehtävä merkinnät käyttöpäiväkirjaan. (YSL 7, 43, 46 ) 11. Polttonestesäiliöiden sisällön määrää on seurattava jatkuvasti täyttöja luovutusmäärien avulla. Määrä on tarkistettava mittaamalla vähintään kerran kuukaudessa. (YSL 7, 43, 46 ) 12. Öljynerotuskaivojen ja niihin liittyvän hälytysjärjestelmän toimivuus on tarkastettava säännöllisesti vähintään kerran kuukaudessa. (YSL 43, 46 ) 13. Poikkeuksellisista tilanteista, kuten onnettomuuksista, ylitäytöistä ja muista tilanteista, joista aiheutuu ympäristöön vaikuttavia päästöjä, on viipymättä ilmoitettava Lounais Suomen ympäristökeskukselle ja Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Öljyvahingoista on lisäksi ilmoitettava pelastusviranomaiselle. (YSL 46, 62 )
Ratkaisun perustelut 12 14. Öljynerotuskaivoista lähtevästä vedestä on tutkittava kokonaishiilivedyt joka 3. kuukausi. (YSL 43, 46 ) 15. Toiminnasta on pidettävä käyttöpäiväkirjaa, josta käy ilmi ainakin seuraavat tiedot: öljynerotuskaivojen tarkkailu ja tyhjennykset muodostuneet jätteet ja ongelmajätteet ja niiden toimituspaikka varastossa olevan polttonesteen määrä säiliöiden pinnan mittaukset säiliöiden tarkastukset varastoalueen päällysteen kunnon tarkastukset sekä häiriö ja onnettomuustilanteet. Käyttöpäiväkirja on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaisille. (YSL 46, JL 51, 52 ) 16. Toiminnasta ja tarkkailusta on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava raportti Lounais Suomen ympäristökeskukselle ja Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Raportin tulee sisältää ainakin edellä lupamääräyksissä 14 ja 15 tarkoitetut tiedot. (YSL 46 ) 17. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista, esitettävä toimivaltaiselle lupaviranomaiselle yksityiskohtainen suunnitelma maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. (YSL 43, 46, 90, 104, JL 6 ) Lupaharkinnan perustelut Kun lentopetrolivaraston ja bensiinivaraston toiminta järjestetään lupahakemuksen ja edellä annettujen lupamääräysten mukaisesti, toiminta täyttää ympäristönsuojelulaissa ja jätelaissa sekä niiden nojalla annetuissa asetuksissa asetetut vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Toiminta ei aiheuta terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Toiminta ei ole kaavan vastaista. Pienlentokoneiden polttoainehuollon järjestäminen lentokentällä edellyttää lentobensiinivaraston ja jakelupisteen sijoittamista kiitoradan läheisyyteen. Riittävät suojarakenteet sekä varautuminen onnettomuuksien ehkäisemiseen ja niiden seurausten rajoittaminen on otettu erityisesti huomioon lupamääräyksissä, koska lentokenttä ja lentobensiinivarasto sijaitsevat tärkeällä pohjavesialueella.
13 Toimittaessa hakemuksessa esitetyn ja päätöksessä määrätyn mukaisesti voidaan katsoa, että toiminta on sen tasoista kuin paras käyttökelpoinen tekniikka edellyttää. Lupamääräysten yleiset perustelut Lentobensiinin varastointialue sijaitsee Turun lentoaseman alueella Munittulan I luokan pohjavesialueella, sen muodostumisalueella. Pohjaveden pilaantumisvaaran ehkäisemiseksi varaston ja jakeluaseman rakenteessa on noudatettava erityisiä rakenneratkaisuja, jotka estävät nestevuodot maaperään ja edelleen pohjaveteen siinä tapauksessa, että ensisijainen rakenne jostain syystä pettää. Myös riittävät tarkkailu ja hälytysmenettelyt poikkeamien havaitsemiseksi ovat välttämättömiä pohjaveden suojaamiseksi. Varaston toiminnasta mahdollisesti aikaisemmin aiheutunutta maaperän pilaantumista ei ole selvitetty, joten ennen muutostöihin ryhtymistä on varmistuttava siitä, ettei alapuolinen maaperä ole pilaantunut ja edellytä puhdistustoimia ennen tiivistyskerrosten tekoa. Lentopolttonesteiden varastointitoiminnasta syntyvä melu sekä päästöt ilmaan ovat pieni osa koko lentoaseman alueella tapahtuvista päästöistä eikä niitä sen vuoksi ole rajoitettu lupamääräyksissä. Polttonesteiden varastointi ja käsittely aiheuttaa maaperän ja pintasekä pohjaveden pilaantumisriskin, joka voidaan estää varastoalueen rakenteiden ja toiminnan tarkkailun avulla sekä varautumalla riittävin toimenpitein poikkeuksellisiin tilanteisiin. Lupamääräysten yksityiskohtaiset perustelut Lupamääräys 1. Maahan valuneesta polttonesteestä hulevesien mukana ympäristöön kulkeutuvien haitallisten aineiden määrää voidaan rajoittaa öljynerotuskaivon avulla. Vahinkotilanteessa polttonesteiden joutuminen laajemmalle ympäristöön voidaan estää sulkemalla sadevesiviemäri. Määräys on tarpeen maaperän ja pohjavesien pilaantumisen ehkäisemiseksi. Lupamääräys 2. Lentobensiinivarasto sijaitsee I luokan pohjavesialueella, mistä syystä polttonesteen käsittely ja varastointi on toteutettava noudattaen kaksoispidätyksen periaatetta. Lupamääräys 3. Pohjaveden suojaamiseksi täyttöpaikka ja jakelualue on varustettava kahdella tiivistyskerroksella. (Jakelualue sijaitsee osaksi lentoliikennealueella, jonka tiivistyksestä vastaa Ilmailulaitos.) Täyttöpaikan sadevedet on johdettava hallitusti mahdollisten bensiiniroiskeiden takia. Lupamääräys 4. Jos maahan tai pohjaveteen on päässyt ainetta, joka saattaa aiheuttaa pilaantumista, on aiheuttajan välittömästi ilmoitettava siitä valvontaviranomaiselle. Alueellinen ympäristökeskus antaa mahdollisessa maaperän pilaantumistapauksessa toimivaltaisena viranomaisena tarpeelliset ohjeet tai määräykset.
14 Lupamääräys 5. Öljynerotin on tyhjennettävä säännöllisesti, jotta öljyä ei kulkeudu ympäristöön. Lupamääräys 6. Ongelmajätteen tuottaja ja kuljettaja ovat vastuussa siitä, että ongelmajätteet kuljetetaan lain mukaiseen paikkaan. Myös vesityspetroli luokitellaan ongelmajätteeksi, eikä sitä saa toimittaa palokunnan käyttöön. Siirtoasiakirjan avulla voidaan seurata ongelmajätteen kulkua tuottajalta vastaanottopaikkaan. Lupamääräykset 7 ja 8. Määräykset ovat tarpeen toimintavalmiuden parantamiseksi vahinko ja onnettomuustilanteissa ja maaperän sekä pohja ja pintavesien pilaantumisen ehkäisemiseksi. Lupamääräys 9. Vastuuhenkilön yhteystietojen on oltava saatavilla mahdollisia häiriötilanteita varten sekä viranomaisvalvontaa varten. Lupamääräys 10. Seurannalla varmistetaan, ettei haitallisia ympäristövaikutuksia pääse syntymään. Lupamääräys 11. Varastoitavan polttonesteen määrän tunteminen on tarpeen mahdollisten vuototilanteiden tunnistamiseksi sekä riittävän tiedon saamiseksi onnettomuustilanteissa. Lupamääräys 12. Öljynerotuskaivon toimivuuden varmistamiseksi se on tarkastettava ja huollettava säännöllisesti, jottei polttonesteitä pääse ympäristöön. Lupamääräys 14. Öljynerotuskaivoista lähtevän veden tarkkailu neljä kertaa vuodessa on tarpeen erotuskaivojen toimivuuden varmistamiseksi sekä toiminnan valvomiseksi. Lentobensiinivarasto sijaitsee tärkeällä pohjavesialueella ja sadevedet kulkeutuvat Kuninkojan kautta mereen. Lentopetrolivarasto sijaitsee lähellä tärkeää pohjavesialuetta ja sadevedet kulkeutuvat Piipanojan kautta Aurajokeen. Lupamääräykset 13, 14, 15 ja 16 ovat tarpeen toiminnan valvontaa varten. Lupamääräys 17. Polttonesteiden jakelutoiminta on usein aiheuttanut maaperän pilaantumista. Maaperän tilan selvittäminen ja tarvittaessa kunnostaminen on tarpeen toiminnan lopettamisen yhteydessä. VASTAUS LAUSUNNOISSA JA MUISTUTUKSISSA ESITETTYIHIN YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN Lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Ilmailulaitoksen esitykset on otettu huomioon lupamääräyksissä 2 ja 3 sekä lupamääräyksessä 6. Ottaen huomioon lupamääräyksissä annetut rakennevaatimukset ja se, että lentoasema alueen pohjavesiä tarkkaillaan ja tarkkailupis
15 teistä päätetään yksityiskohtaisemmin lentoaseman ympäristöluvan yhteydessä, ei pohjaveden tarkkailusta määrätä tässä luvassa. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupa on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa. (YSL 28 ) Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56, YSA 19 ) Lupamääräysten tarkistaminen Toiminnanharjoittajan on tehtävä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi 1.6.2016 mennessä. (YSL 55 ) PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätös on täytäntöönpanokelpoinen, kun se on lainvoimainen. (YSL 100 ) SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4, 7, 8, 28, 31, 35, 36, 37, 38, 41, 42, 43, 45, 46, 53, 55, 56, 62, 76, 81, 90, 100 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 5, 7, 16, 18, 19, 30, 37 Jätelaki (1072/1993) 6, 7, 15, 51, 52 Jäteasetus (1390/1993) 3, 3 a, 5, 6 Valtioneuvoston päätös (659/1996) ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä Valtioneuvoston päätös (101/1997) öljyjätehuollosta Ympäristöministeriön asetus (1129/2001) yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän hakemuksen käsittelystä perittävä maksu on 1681,90. Koska Oy Shell Ab Ilmailun hakemus on käsitelty erillään Ilmailulaitoksen Turun lentoaseman toimintaa koskevan lupahakemuksen kä
16 sittelystä hakijan kiirehdittyä asian käsittelyä ja koska toiminnat ovat täysin erilaisia, perustetta maksun alentamiselle ympäristönsuojelulain 35 :n 4 momentissa tarkoitetun teknisen ja toiminnallisen yhteyden perusteella ei tässä tapauksessa ole. Siten asian käsittelystä peritään maksu, joka vastaa kunnan kyseisen toiminnan lupahakemuksen käsittelystä perimää maksua. Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen vuonna 2003 voimassa olleen taksan mukaan vaarallisen nestemäisen kemikaalin varaston ympäristölupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on 1681,90 euroa.
17 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Liitteenä Mika Seppälä Tapio Kovanen Pekka Häkkinen Hanna Pesonen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Mika Seppälä, Tapio Kovanen ja Pekka Häkkinen (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt esittelijä Hanna Pesonen. HIP/ts
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 30.6.2006. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, 00580 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: vaihde (09) 173 461 telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.