matolääkityksestä Lähettäjä pekka - 26.01.06 11:19 Kuinkahan usein olisi viisasta madottaa koira jonka suuhun tuntuu pikkuotuksia juoksevan tämän tästä? Ja eiköskään olekin niin ettei vieläkään ole keksitty matolääkettä joka toimisi ennalta ehkäisevästi? Lähettäjä Kira - 26.01.06 11:57 kaksi kertaa vuodessa on suositeltu määrä; kun maa jäätyy ja kun maa sulaa :) jotkut sanovat, että myös ennen rokotuksia yksi kuuri on paikallaan. koira (kuten ihminenkin) tulee helposti lääkkeille immuuneiksi. jos vaikuttaa siltä, että koiralla on usein loisia, kannattaa pitää silmällä mitä se suuhunsa pistää (raakaa kalaa? toisten koirien jätö hiiriä jne) ja pyytää eläinlääkäriä analysoimaan koiran jätökset, jotta saataisiin juuri oikea lääke ja annostelu koiralle annetuksi, et näitä turhia lääkityksiä. ja aivan oikein, ns. ennaltaehkäisevää lääkitystä ei vielä ole keksittykäään, matolääkitys poistaa vain tällä hetkellä suolistossa ole ja koira voi saada uuden tartunnan vaikka seuraavana päivänä. superhygieenistä ei koiran tekemisistä koskaan tietenkään saa, mie en niinkään välitä, jos koira syö järven jäällä pilkkijöiltä raaka metsästää päästäisen, pääasia, että koiralla on kivaa ;D Lähettäjä Kira - 29.01.06 00:19 Koirasta käsittääkseni näkee päälle päin melko pian, jos sillä on loisia (turkin laatu, ryhti, ruokailutavat, ulosteet) on niitäkin tapauksia ollut, jolloin koira on ollut ns. terve, mutta kuitenkin kantanut loisia. muutaman vuoden olen itse vetänyt tällä "jos matoja tulee niin madotetaan" -tyylillä ja nykyään madotan kerran vuodessa, yleensä keväällä, koska talvisin koira tykkää syödä jäällä pilkkijöiden jättämiä "jätekaloja" pantse kyllä oikeassa tuossa, ja immuuniksitulosta minä viestissäni mainitsinkin :) pekka sensijaan kysyi, mitä tehdä tilanteessa, jossa koiralla on usein loisia ja annoin neuvoni ulosteiden analyysiin :) Lähettäjä pantse - 29.01.06 11:56 Henk.koht. en kannata rutiinimadotusta. Tästä saattaa tulla nyt lunta tupaan, mutta antaa tulla vaan :) Minusta rutiinimadotus on vähän sama asia kuin syöttäisi koiralle (tai ihmiselle) kaiken varalta antibioottikuurin siksi, että "voihan se olla juuri nyt sairas". Jos haluaa madottaa rutiinisti, niin itse madottaisin syksyllä maan jäädyttyä. Eri asia on sitten spesiaalitilanteet esim. kantavan nartun, pentujen ja rokotusten yhteydessä, jolloin kannattaa noudattaa ohjeita ja suosituksia. Koirasta käsittääkseni näkee päälle päin melko pian, jos sillä on loisia (turkin laatu, ryhti, ruokailutavat, ulosteet) ja silloin tietysti p antaa sopivat kuurit ohjeiden mukaisesti.
Lähettäjä pantse - 29.01.06 18:39 Kira kirjoitti: pekka sensijaan kysyi, mitä tehdä tilanteessa, jossa koiralla on usein loisia Ai? En sellaista kyllä ymmärtänyt, ainakaan nyt näkyvillä olevasta Pekan alkuperäisestä kysymyksestä. No, Pekka osannee itse sanoa, mitä tarkoitti :) Raakojen kotimaisten järvikalojen kanssa tosiaan kannattaa olla tarkkana, jos muutti popsii sellaisia. Ehkäpä se kevätmadotus on silloin kiva juttu. Lähettäjä pekka - 29.01.06 23:13 Juu osaan kyllä. Kiitos. Tarkoitin juuri varmuuden vuoksi madottamista. Tuon vanhan suosituksen olin toki kuullut aiemminkin, mutta kun kaverini sanoi että kissoille suositellaan madottamista tuplasti useammin kuin koirille, niin aloin miettiä että oliskohan järkevää madottaa koiraakin useammin jos se kerran hiirulaisia ja muita oravia syö. Oikeastaan olisin halunnut tietää, että kuinkahan nopeasti suolistoloiset lisääntyy haitaksi asti siitä hetkestä kun koiran sisuksiin pääsee. Luultavasti läheskään joka madonmuna ei selviä lisääntymään ilman lääkkeitäkään, muutenhan ongelman täytyisi olla is Mielipidekysymys tai uskon asia tämä madotus tuntuu olevan, käsittääkseni ortodoksibarffarit eivät madota koiriaan ollenkaan. Lähettäjä Kira - 30.01.06 18:06 ahaa, käsitin "pikkuotukset" loisiksi tossa alkuperäsessä :woohoo: mietinkin vähän tätä "juoksemista" että onpas jännä vertauskuva :woohoo: mutta niin, tietääkseni ja muistaakseni loisen "kehitysvaihe" on noin kaksi viikkoa tartunnan saamisesta, eli vaikka jos koira on syönyt hiiren. Naarasloinen munii kutakuinkin 200 000 munaa päivässä, josta suurimman osan koira ulostaa ympäristöönsä ja vielä osa kuolee suolistoon. Murto-osa kehittyy aikuiseksi loiseksi. Mutta voihan tietysti olla niinkin, ettei koira saa esim. hiiren syötyään mitään tartuntaa, jolloin matokuuri on tietenkin tarpeeton. Siispä suosittelisin koiran tarkkailua ja tätä ulosteanalyysia. Tanskassahan matolääkkeitä ei myydä kuin reseptilääkkeinä, jotta vältyttäisiin juuri tältä immuuniksitulolta. Lähettäjä pekka - 30.01.06 22:12 Juu, taidan olla samaa mieltä. Lähettäjä Jenni Lautakatto - 31.01.06 14:33 Tämä nyt ei liity suoraan kysymykseen, mutta aiheeseen kylläkin...
Kuulin eräältä tutulta eläinhomeopaatilta, että valkosipuli olisi luonnonmukainen matolääke...en tosin tiedä, häätääkö se loisia, va torjuuko vain. Enkä ole kylläkään kokeillut koskaan, vaikka itse olenkin suuri kynsilaukan ystävä.. :huh: Lähettäjä Kira - 02.02.06 01:31 Jenni Lautakatto kirjoitti: En tosin tiedä, häätääkö se loisia, vai torjuuko vain. veikkaan, että tämä uskomus nojaa siihen, että valkosipulia syöttämällä pienennetään riskiä saada loisia. itse en ainakaan usko, varsinaisesti torjuisi saati häätäisi :) Lähettäjä JPM - 02.02.06 18:06 Tutkimusten mukaan lähes kaikilla koirilla on sisäloisia. Yleensä ne ovat terveellä ja hyväkuntoisella ns. lepovaiheessa, eli lihaksessa koteloituneena, eli niitä ei ole suolistossa, eikä niitä näin ollen löydy ulosteista. Loiset aktivoituvat, jos koiran yleiskunto laskee ja tiineellä nartulla. Terveen, hyvä kuntoisen koiran madottaminen varsinkaan useita kertoja vuodessa ei ole valttämättä tarpeellista. Sensijaan tiineen nartun ja pentujen madottaminen on elintärkeää. Kovinkaan pitkäksi aikaa ennalta ehkäiseviä matolääkkeitä ei tietääkseni ole saatavilla. Muistaakseni ivermektiini, selamektiini ja moksidektiini vaikuttavat vajaan kuukauden. Kun antaa matolääkityksen kannattaa antaa mielummin hieman yli ohjeen, kuin ali. Silloin loiset varmasti kuolevat, eikä immuniteetin muodostumista tarvitse pelätä. Ali lääkitessä "vahvimmat" loiset saattavat selvitä ja uusi kanta voi olla entistä vastustuskykyisempi. Itse uskon, että valkosipulin teho loishäädössä kuuluu saman sarjan uskomuksiin, kuin valkosipulin teho vampyyreiden häädössä Lisäksi valkosipulia ei saa antaa kovassa rasituksessa oleville koirille, koska se voi aiheuttaa siinä tilanteessa anemiaa. Lähettäjä pekka - 02.02.06 22:18 Oletko siis sitä mieltä, että ne pari kertaa vuodessakin tapahtuvat madotukset ovat turhia? Jos koira on terveen oloinen, eikä tiineenä. Lähettäjä JPM - 03.02.06 00:25 Niin...kai toi yleinen suositus 2 kertaa vuodessa johonkin perustuu, en vaan tiedä mihin. Olen kiikuttanut ulostenäytteitä vuoden madottamatta olleilta koirilta EELA:an, eikä mitään ole löytynyt. Sitten on kuitenkin itseltä jossain vaiheessa "hermo pettänyt" ja on tullut annettua jonkinlainen loislääkitys.
Lähettäjä pantse - 03.02.06 07:43 JPM kirjoitti: Itse uskon, että valkosipulin teho loishäädössä kuuluu saman sarjan uskomuksiin, kuin valkosipulin teho vampyyreiden häädössä Niin, mutta valkosipulihan tehoaa vampyyreihin! Silloinhan se tehoaa myös loisten karkoitukseen. :woohoo: Vakavammin, kuuntelin männä syksynä erään eläinten luontaishoitajan luentoa ja kyllä siellä mainittiin valkosipuli loishäädön yhteydessä. En nyt vaan muista, miten se vaikutti ja mihin. (<--- Tosi tarkkaavainen oppilas.) Lähettäjä AKK - 03.02.06 11:04 Suomen kennelliiton ohjeissa, jotka koskevat TM-merkintöjä, rokotuksia, typistyksiä ja tarttuvia tauteja sanotaan: "Ulko- ja sisäloistartunnat on asianmukaisesti hoidettava ennen kuin koira saa osallistua näyttelyihin, kokeisiin tai kilpailuihin." Käytännössä loishäätöjä ei varmaan kukaan valvo muuta kuin ulkomaan matkojen yhteydessä, mutta silti tulee muistaa, että ohje mukaan koira tulee olla hoidettu asianmukaisesti. Ja kuten edellä jo mainittiin, tutkimusten mukaan lähes kaikilla koirilla on sisäloisia, joten voisi ajatella että näyttelyissä, kokeissa ja kilpailuissa käytettäviä koiria tulee madottaa säännöllisesti. Meillä koirat madotetaan säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa koska talossa on ajoittain myös pentuja. Emä ja pennut madotetaan ohjeen mukaan. Vaihdamme merkkiä välillä, kuten oma eläinlääkärimme on neuvonut. * * * * * "Miten kaavas mopolla piäsöö, piäsöökö taevaaseen?" -Halavatun Papat- Lähettäjä -Riitta- - 10.02.06 00:56 Meillä koirat ovat saaneet ivermektiinia jonkun kerran, kaikki ovat voineet hyvin eikä mitään oireiluja ole ollut.eläinlääkärimme mukaan ivermektiini olisi haitallinen vain collie- sukuisille roduille? Lähettäjä isotassu - 10.02.06 02:13 Pekka: "Koiran suuhun juoksevat pikkuotukset" eivat suinkaan ole koirien matojen lahde. Ns. normaali tapa, jos niin voi sanoa, on etta koira nuolee madon munat maasta tai turkistaan, jotkut madot infectoivat koirat toukkavaiheessan, jolloin toukat tunkeutuvat ihon lapi koiran kapalissa tai mahassa kun se makaa maassa, flea tapeworm tulee koiraan koiran nielaiseman kirpun mukana (kirpussa kystia missa madon poikasia), ja hydated tapeworm (heisimato???) kun koira syo infectoituneen elaimen sisaelimia missa kystia, esim. lammas, hirvi, peura yms. Ja pennut voi saada roundworms (Toxocara canis) suoraan emolta kohdussa. Matojen lifecycle on noin 2 viikosta seitsemaan kuukauteen lajista riippuen.
Mikaan "matolaake" ei korvaa puhtautta. Koiran papanat on korjattava paivittain, kennel on pidettava puhtaana ja mahdollisimman kuivana, matojen toukat ja/tai munat voivat elaa kosteassa, varjoisassa paikassa useita kuukausia. Koirapuistot yms. paikat on tietysti eri asia ja sielta tartuntoja on vaikea estaa. Pennut on tietysti madotettava (kasvattajan pitaisi tehda se normaalisti kolmesti ennenkuin pennut lahtee) mutta aikuisten madottaminen lienee hyvin paljon ns. uskon asia. Luulen etta itse olen tehnyt sen viimesen yli 20 vuoden aikana kolmesti. Sana mato "laake" on jo sinansa harhaanjohtava. "Matolaake" on pesticide joka on suunniteltu tappamaan pienet oliot mutta ei isoja (niinkun esim. koira)joten niitten liiallinen antaminen ei liene koirien edun mukaista. JPM mainitsit ivermektiinin. Se on laajaspectrinen anti-paracitic agenssi ja on koirille hengenvaarallisen myrkyllinen. Turha lienee edes mainita etta en ole sita koirilleni koskaan antanut. Lähettäjä JPM - 10.02.06 17:41 Isotassu on oikeassa siinä, että hyvää kennelhygieniaa ei lääkkeillä korvata. Hiukan täsmennystä pyytäisin väitteeseen ivermektiinin myrkyllisyydestä. Sen teho ei perustu siihen, että minkä kokoinen on isäntäeläin tai pois häädettävä loinen. Makrosyklisten laktonien turvallisuusmarginaali on erittäin hyvä kohde-eläinlajeilla. Sitä ei o varsinaisesti rekisteröity koirille, koska se voi aiheuttaa reaktioita collie rotuisille, mutta tämän varmaan kaikki tietävätkin. Sitä voidaan kuitenkin käyttää esim. ihmisille perustelluista syistä. Saman ryhmän lääkevalmistetta Selamektiiniä voidaan antaa myös collie sukuisille. Periaatteessa sama aine, kuin Ivermektiini, mutta molekyylikaava käännetty peilikuvaksi. Tiedän varmuudella Ivermektiiniä annetun 1 mg ivermektiiniä / ep.kg annostuksella Siperianhuskyrotuisille koirille ilman mitään havaittavaa sivuvaikutusta. Normaali annostus on 0,2 mg / kg. Pelkästään täällä Lapinläänin alueella sitä on annettu vuosien var tuhansille rekikoirille. Nykyisin tosin suositummaksi on noussut Moksidektiini. Se kuuluu kuitenkin lääkeaineena samaan ryhmään. Viestiketjun alkuperäisessä aiheessa puhuttiin sisäloisista. Nämä 3 viestissäni mainitsemaa lääkeainetta eivät toki ole ykkösvaihtoehto sisäloisten häätämiseen. Nämä kannattaa mielestäni "säästää" verta imeville ulkoloisille. Otin ne esiin ainoastaa kun kysyttiin, että onko mitään pitempi vaikutteisia "loislääkkeitä" markkinoilla. terv. Joonas Lähettäjä salosi - 11.02.06 08:10 salosi kirjoitti: Eräällä meidän tuntemallamme rekikoirayrittäjällä on käytetty ko. Ivomek-nimistä lääkettä ja hänen koirillaan esiintyy erittäin paljo ongelmia. Me olemme ko. syystä jättäneet kyseisen lääkkeen kokonaan käyttämättä vaikka meille sitä postitse lähetettiin koirillemme annettavaksi (ko.henkilö lähetti sen). Myös eräällä toisella tutullamme jolla on vähän toistakymmentä koiraa on ollut vastaavanlaisia ongelmia ja hän myös käyttää ko. eikö Joonas ole törmännyt mihinkään jalkojen luusto-ongelmiin?? edes kuullut kenekään koirilla olevan?? Lähettäjä JPM - 11.02.06 16:54
Luusto ongelmiin olen toki törmännyt. (varsinkin oman kroppani kanssa) En ole aikaisemmin kuitenkaan kuullut / lukenut ko. lääkeaineen sellaisia aiheuttaneen. Täytyypä kuitenkin kysellä, josko sellaisia kokemuksia löytyisi. Tässä on kuitenkin yksi syy, miksi mielestäni ns. varmuuden vuoksi madottaminen on kyseenalaista. Koskaan ei voi olla 100 % varma, kun puhutaan lääkkeiden turvallisuudesta. Vielä näyttää myös tuo nitroskanaatti valmiste löytyvän apteekin hyllyltä, vai riskit on varmasti tiedossa. Periaate näyttää olevan, että tietty määrä "epäonnistuneita" hoitoja sallitaan. Itsekkin vedin monta pakkaa erästä tulehduskipulääkettä ja kohta oli isot otsikot, että se aiheuttaa maksavaurioita. Kuitenkin, jos loisia selvästi on, niin kyllä silloin kannattaa asia varmasti hoitaa. Tavalla tai toisella. Pienen koiramäärän omistajalla on suuri joukko erinlaisia tuotteita, joista vapaasti valita. Kun puhutaan isosta laumasta ja sen lääkitsemisestä, niin kustannukset alkavat näyttelemään olennaista osaa. Suurinosa kaupan olevista valmisteista on täysin ulottumattomissa. terv. Joonas Lähettäjä salosi - 11.02.06 18:15 Ko. tuttavamme on myynyt meille osan koiristaan ja hänellä on itsellään samoista yhdistelmistä koiria joilla esiintyy erittäin usein luusto-ongelmia (mm. murtumia, jalkojen "pettämistä" ymm) ko.koirat ovat pennusta saakka saaneet ko piikkejä ja aika usein kaiken lisäksi ja muutenkin hänen koirillaan esiintyy aika paljon luustoissa ongelmia, kuitenkin ruokinnan pitäisi olla kunnossa (mm kalkin saanti) ja olemme aikoinaan asiaa kysyneet parilta lääkäriltä jotka sanoivat että ko. lääke luultavasti saattaa olla ainakin osa syynä mainittuihin vaivoihin. Itse emme koskaan ole uskaltaneet ko. valmistetta käyttää emmekä aio edes kokeilla. Matolääkkeet ostamme suoraan eläinlääkäriltä (viimeksi kolmisen kymmentä pakettia Axiluria ja 10kg Nematvet jauhetta). madotamme 2-3krt/vuosi ja aina ennen rokotuksia, kantavat nartut madotamme 42vrk kohdalla noin 10vrk kuurilla ja pentujen synnyttyä emo ja pennut kolme kertaa ennen luovutusta. Lähettäjä MKH - 12.02.06 00:07 Tässäpä taas mielenkiintoinen aihe... Jos nyt matolääkkeistä ruvetaan keskustelemaan niin haluaisin muistuttaa että Lopatol merkkisellä lääkkeellä ei kannattane koiriaan madottaa, voipi aiheuttaa mm. maksavaurioita. Se ketä asia enemmin kiinnostaa, niin aiheesta löytyy Alma lehdessä 1/02. Lähettäjä Kira - 12.02.06 20:59 mikähän mahtoi olla merkiltään se matolääke, josta jossain kirjassa tms mainittiin, että nimenomaan malamuuteille ei saa sitä antaa. samassa varoiteltiin elävän rokotteen antamisesta. en kirveelläkään muista, mikä oli tietolähde, mutta jos joku sattuisi näis avuista tietämään, mitä tarkoitan :D Lähettäjä pantse - 13.02.06 09:03 Kira kirjoitti:
mikähän mahtoi olla merkiltään se matolääke, josta jossain kirjassa tms mainittiin, että nimenomaan malamuuteille ei saa sitä antaa. Ainakin em. Lopatolista on sanottu, että malamuuteille sitä ei kannattaisi antaa. En vaan itsekään muista lähdettä tai sen luotettavuutta. Itsekin kyllä madotin useana vuotena Lopatolilla siihen saakka, että luin Alma-lehdestä tuon järkkystoorin, mitä lääke voi saada aikaan. Tehokas lääkehän se sinänsä on ja tappaa varmasti kaikki oravaa pienemmät elimistöstä.