ii: d- b HELSINGIN KAUPUNGIN TILASTO ~(4BD) \-\t.ls\n\d (LA 'S TOT t N<t R<:. \~~ UO T ~rj-:-0 IV KAUPUNGIN TEKNILLISET LAITOKSET 7 932 v U 0 S K ERTO M U -S JULKAISSUT HELSINGIN KAUPUNGIN TEKNILLISTEN LAITOSTEN HALLITUS HELSINKI "933
STATISTIQUE DE LA VILLE DE HELSINGFORS IV SE~VIC~S TECHNIQUES.. MUNICIPAUX 7 932 RAPPORTS ANNUELS PUBLlES PAR L'IlDMINISTBIlTION DES SEBVICES TECHNIQUES MUNICipllUX HELSINKI-93:{ TYÖVÄEN KIRJAPAINO
SISÄLLYSLUETTELO Helsingin kaupungin tekni.llisten laitosten hallitus... V Vesijohtolaitos.... Kaasulaitos... 7 Sähkölaitos... 29 Siv. TABLE DES MA TlERES Page Administration des services techniques municipaux... ;... V Service des eaux... :.... Usine a. gaz...... 7 Usine d'6lectricit:e... :... 29
Helsingin kaupungin teknillisten laitosten hallituksen kertomus vuodelta 932. Kokouksessaan 6 p:nä joulukuuta 93 kaupunginvaltuusto v'alitsi hallituksen jäseniksi selostusvuodeksi profe'ssori Bernh. Wuolteen, insinööri Erik von Schantzin ja Erik Schröderin, sähkömonttööri Lauri Mikkosen ja peltiseppä August Nuotion, määräten hallituksen puheenjohtajåksi professori Wuolteen ja varapuheenjohtajaksi sähkömonttööri Mikkosen, minkä ohessa kaupunginhallituksen edustajana hallituksessa on toiminut kaupungin teknillinen johtaja insinööri E. Moring. Selostusvuonna hallitus on kokoontunut, kuten ennenkin on ollut tapana, kerran joka toinen viikko, tarpeen vaatiessa useamminkin, kesäaikana harvemmin. Hallituksen vuoden kuluessa käsittelemien asiain lukumäärä oli asialuettelon mukaan 22, ja ovat ne - lukuunottamatta erinäisiä valtuuston ja kaupunginhallituksen pyytämiä lausuntoja sekä teknillisten laitosten virkailijoita ja työläisiä henkilökohtaisesti koskevia kysymyksiä - välittömästi koskeneet laitosten hallintoa ja käyttöä; ja saapi hallitus, mikäli koskee. tätä sen pääasiallista toimintaa, viitata seuraaviin selostuksiin. Helsingissä huhtikuulla 933. Helsingin kaupungin teknillisten laitosten hallitus: Bernh. Wuolle. I. Savonius.
Kertomus Helsingiri kaupungin Vesijohtolaitoksen toiininnasta vuonna 932. Vuonna 932 tehdyt uudistyöt ovat supistuneet putkiverkon laajennuksiin uusissa kaduissa ja näitäkin töitä on ollut vain vähän.. Käyttö. Vedenkorkeus joessa, padonkynnyksestä mitattuna, sekä muutamat muut tiedot selviävät seuraavasta taulukosta:. ~ '. V u 0 s i i a kuukausi Vedenkorkeus Vantaassa, m Laitoksen kos Sähkölaitoksen kivoimalla kehi antama energia tetty energia Keskiarvo arvo kwh kwh I Suurin arvo I Pienin Sademäärä mm Keskilämpö aste CO 932 Tammikuu.... +0.8 +0.90 Helmikuu... +0.07 +0.86 Maaliskuu... -0.07 +0.2 Huhtikuu... +0.69 +.26 Toukokuu... +0.66 +0.9; Kesäkuu... -0.07 +0.6 Heinäkuu... -0. ±O.oo Elokuu... -0. +0.8 Syyskuu... -0.0 +0.04. Lokakuu... +0..8 +0.4.7 Marrasku... +0.80 +0.84. Joulukuu... +0.I9 +0.69 Koko vuosil +0.6 I -+.26 I Luonnollinen jäänlähtö Vantaassa 'Iteväällä voidaan pitää tapahtuneena huhtikuun 2 p:nä, jos kohtakin joen alajuoksu n.k. Ryssänsiltaan saakka oli rakennuskonttorin suorittamien räjähdysten avulla vapautettu jäästä jo huhtik~un 4-l6 p:nä. Nämä jääpeitteen poistamista koskevat työt ennen varsinaista jäänlähtöä häiritsivät laitoksen käyttöä, kun niiden takia kerääntyi ruohoa y.m. sellaista vedenottamon siivilöihin. tukkien nämät. Myös jääsohjaa ilmestyi jokeen. - 'Syksyllä syntyi jääpeite 3 kertaa. mutta suli pois myöskin :3 kertaa.. kerran joki jäätyi marraskuun p:nä, mutta jää suli pois s.k. 6 p:nä. Marraskuun 4 p:nä jääpeite syntyi uudelleen, mutta S.k. 25 p:nä joki taasen oli vapaa jäästä. Joulukuun 9 p:nä joki jäätyi 3. kerran, jolloin suppo uhkasi häiritä.käyttöä. Johtamalla höyryä vedenottamoon uuden höyry johdon avulla voitiin käyttöä kuitenkin ylläpitää helposti, vaikka suppo kestikin seuraavaan päivään: Joulukuun 9 p:nä hävisi lämpimän sään vuoksi kolmaskin jääpeite.. Vuoden vaihteessa joki oli vapaa jäästä. Vuodesta 886 lukien jäänlähdöt ovat tapahtuneet -0.09 32,000 97,050 57.4- - 0.6-0.I8 94,500 37,800 27.4-7.8-0.28 9,000 234,050 33.2-5.9-0.8 35,000 8,800 82.0 + 2.7 +0.04. 48,000 06,800 77.7 + 9.7-0. 05,500 00,500 30.6 +2.8-0.ll6 7.000 207.450 47. +9.9 -,-0.8 64,500 69.200 72.4.' +7.0-0.;; 45.500 82.50 66.6 +.6-0.20 34,700 90,450 72.0 + 5.8-0.0 39.500 85,050 85. + 2.0 +0.0 45.629 86,250 35.4. + 2.5-0.28 I,80.829 I.65.550 I 686.9 I + 5.8 keskimäärin huhtikuun 20 p:nä. Aikaisin jäänlähtö sattui maaliskuun 29 p:nä vuonna 890 ja myöhäisin keväällä toukokuun 3-5 p:nä vuonna 9:29. Veden puhdistus. Vedenpuhdistus ja suodatus ovat viime vuonna tapahtuneet tyydyttävällä tavalla. Vettä on stcrilisoitu kloorilla koko vuoden ajan. Yksityiskohtaiset tiedot saadaan liitteestä n:o 2. ' Vedenpumppuaminen. Viime vuonna kaupunkiin pumputtu vesimäärä oli 2. 647,250 m a. Eri pumpuiua pumputut vesimäärät kuin myös keski-; suurin- ja pienin pumppuaminen vuorokaudessa kuukausittain olivat seuraavat:
2 Kuukausi TurbHni pumput ml Keskipakois pumput ml Yhteensä ml Pumppuaminen' vuorokaudessa Keskimäärä Isuurin 'määrälpienin määrä ml ml ml Tammikuu......'... -.. 268,660. Helmikuu... 262,240 Maaliskuu... 276.620 Huhtikuu...:... 272,60 Toukokuu... 278,970 Kesäkuu... 268,40 Heinäkuu... 208,480 Elokuu... 246.660 Syyskuu..... 260,30 Lokakuu... 275,630 Marraskuu... 266,490 Joulukuu... 270,320 Koko vuosil 3,55,220 I 786.750 755,680 833,380 837,60 84,860. 694,090 798.900.767,050 780,080 8,250 795,840 86.990 9,492,030,055;40 l,oi7,920, IlO,O.oO,09;770,093,830 962,500,007,380,03.70.040,20,086,880.062,330,087,30 I 2,647,250 I 34,045 35.0 35,807 36,992 35,285 32,083 32,496 32,700 34,674 35,06 35,4 35,075 34,555 I 38,97 ':37,902 4,74 4,328 39,248 38.08 37,630 38,687 38,243 37,842 38, 39.376 4,328 I 25,038 27,:{2 25,872 26,93 24,574 9,399 2,342 2,755 23,874 25,633 25,906 24,740 9,399 Vesimittarit. Käytånnössä olevien mittarien luku on vuoden ku 3,86 kpl. Läpimitat,selviävät seuraavasta eritteluessa lisääntynyt 6:ä ja oli niitä vuoden lopussa lystä: Aukon läpimitta....'... 3 20 25 30 40 50 75 00 50 mm Lukumäärä...:.:... 836 680 555 57 743 323 74 32 kpl. Näistä on 2 kpl. 50 mm, 27 kpl. 75 mm ja kpl. 00 mm Woltmannmittareita. Vaihdettujen ja poistettujen mittarien lukumäärä oli,778, ja syyt vaihtoon ovat olleet seuraavat: Vaihdettu säännöllisen vaihdon tai'liian suuren näytön takia,39 kpl., eli 29.6 % 'Vaihdettu isompiin tai pienempiin mittåreihin..... 35 3.6» Vaihdettu halutun kokeen takia.... 5 O.l. ~ Vaihdettu epävarman käynnin takia...:... 52.3» Vaihdettu pysähtymisen takia.... 8 3.l.» Vaihdettu taaksemenon takia...:...'.... 2 O.l.» kaikista asetetuista mittareista.vaihdettu vian takia osoittimessa tahi taulussa....,4.l.» Vaihdettu vuodon takia...:.... 42.l.» Vaihdettu jäätymisen takia..... 36 0.9» Poistettu lakkautetun käytön takia.... 208 5.3» ------------------~----------------~---------------- Yhteensä,778 kpl., eli 46.0 % kaikista asetetuista mittareista. Uusia mittareita on asetettu 266 kpl., joista 32 ainoastaan kesäksi. Vedenkulutus. Kaikki vesi jaetaan mittarien kautta, ja näiden mukaan kulutetut vesimäärät ovat olleet seuraavat: Yksityiskulutus'. -9 kaupunginosassa...,..... 5,729,062 m a, 'eli 45.30 % 0-2 kaupunginosassa sekä rautatien itäpuolella; mutta Käpylän ja Toukolan louriaispuolella olevilla alueilla...'...:...::..... 2,828,205»,» 22.3'6". Toukolassa ja Käpylässä sekä niiden koillispuolella olevilla alueilla...'... 220,285.».74.» ----~----~--~~----~ Siirto 8,777,552 ml, eli 69.4.0 %
Siirto 3-5 ja 20 kaupunginosassa sekä rautatien länsipuolella olevilla alueilla.... Satamaposteista on kulutettu ja paloposteista jaettu.... Suomenlinnassa... ;.... Kaupungin ulkopuolella (Kulosaarella).... 3 8,777,552 m a,,869,99 62,258 33,04 58,997 eli 69,40 %» 4.79» 0.49» 0.26» 0.47» -------------------------------------- Yk!?ityiskulutus 0,80;740 m a, eli 85.4 % Yleinen kulutus. Kaupungin maksama kulutus.... 908,43 m a eli 7.8 % Laitoksen oma kulutus.... 87,032 0.69 ~ Mittarien mukaan,797,85 m S, eli 93.28 % Putkiverkon huuhteluihin, vesisäiliön puhdistukseen, tulipalojen sammutukseen, rakennuskonttorin v"dentarpeisiin uusia katuja rakentaessaan, putkiverkon vuotoihin sekä vajauksiin mittarien näytössä... : 850,065 m a, eli 6.72 % ------------------------~----~ Yhteensä 2,647,250 m 3, eli 00.. 00 % Vesimittarien näyttämä vesimäärä oli siis: Vuonna 932... ;...,797,85 m a, eli 93.28 0/0 koko 'pumputusta määrästä. Vuonna 93 kulutettiin.... 2,367,702 m 3 Vuonna 932 on kulutettu.. ~... 2,647,250 & Lisäys vuonna 932... 279,548 & Keskikulutus vuorokaudessa oli.... 34,555 & Suurin kulutus vuorokaudessa, huhtikuun p:nä...:...,.... 4,328» Pienin kulutus vuorokaudessa, kesäkuun 24 p:nä.... 9,399» Seuraavassa taulukossa esitetäan tuloksia viime 'ja edellisiltä vuosilta: Vuosi a is: )): _. Veden kulutus, ml.,»: "' Keskikulutus henkeä ~ Maksavat.. '" ":!. kohti vuorokaudessa, I aqg Mittarien mittaama kulutus is: "'0 o _. c >< "'~!:r o.. "'~ ",>< >< Kaupungin '" " " " 0 lr!:r veloittama ;:., ::s»: DJ " 0 = ::;' ~ ::s.. ~'<., _. " _..., ::s.. '!' _... Yksityis Laitoksen " " 0 0 kulutus oma kulutus kulutus C '" '" ~: ;: " ".. ~.. '!' ~: ";'"..' kuluttajat [~e: g,-'t:' < " ". ~" '< e.::s ~?- S' 895... 846,466 - - 632,0,478,567 55.6 3.8,73 900...,3,556 - - 70,348 2,02,904-60. 39.2,286 905...,786,352 808,665 2,595,07-62.2 42.8,452 90... 2,83,997 - -,423,943 4,255,940-80.6 53.6,650 95... 4,963,329 54,703 9,625 857,956 6,382,63 86.68 99.6 77.4. 2,06 926... 5,36,52 470.77 40,809 790,67 6.663,349 88.3 93.2 75.0 2,59 925... 6,898,46 623,307 49,562 766,737 8,338,022 90.80 08.9 90. 2,445 926... 7,372,483 62,748 50,808 989,649 9,034,688 89.06 5.8 94.6 2,567 927... 7,956,230 604,908 53,52 827,786 9,442,445 9.23 7.8 99.8 2,707 928... 9,6,379 60,724 46,90,44,66 0,954,629 89.66 32.7 0.9 2,86 929... 0,994,740 700,26 55,084,36,22 2,355,862 88.98 45.9 20.6 2,90 930... 0,587,07 78,542 74,57 870,053 2,250,34 92.90 39.4 20.9 2,922 93... 0,562,263 778,934 63,283 963,222 2,367,702 92.2 34.4 4.7 2,945 932... 0,80,740 908,43 87,032 850,065 2,647,250 93.28. 2,993 - - - 46 62 90 96 98 205 208 223 22 235
4 II. Vesfjohdon laitokset. Laajennuks~t ja arvonllsäykset. Vuonna 932 on tehty allamainituf työt, joista ovat koituneet seuraavat kustannukset, nimittäin: a) Vuoden menosäännön määrärahoilla: Työkalujen osto...,... Vesimittarien osto... Vesijohto Pälkäneentiehen Nilsiäntieltä Kuortaneenkadulle (27 m 6'" johtoa) )... Vesijohto Kuortaneenkatuun Pälkäneentieltä Mäkelänkadun koilliselle puolelle D)..... Vesijohto Lemuntiehen (72 m 8# johtoa) ).................... Vesijohto Käenkujaan (92 m 8#,3 m 6# ja 2 m 5* johtoa).... Vesijohto Sammatin- ja Punkaharjunteihin Kangasalantieltä Kuusamontielle (täytetöitäjl). Vesijohto Hemesaareen )................... Höyry johto Vanhaankaupunkiin höyrykattilarakennuksesta vede'nottamoon y.m. )... Vesijohto P. Hesperiankatuun'Välskärinkadulta Mechelininkadulle (97 m 6" johtoa).... Vesijohto Kammionkatuun Topeliuksenkadulta Mechelininkadulle (9 m 8# johtoa) 8)... Vesijohto Töölönkatuun Runeberginkadulta Kammionkadulle (243 m 5" johtoa)... Vesijohto Nordenskjöldinkatuun Topeliuksenkadulta Turuntien luona olevalle aukealle 9,845: 20 95,840: 65 23,074: 50 3,599: 75 84,59: 90 40,537: 25 39,889: 30 75,080: 20 66,423: 75 85,379: 65 230,058: - )48,243: 50 (229 m 2# ja 3 m 5!' johtoa)... :,... 282,042: 55 Vesijohto korttelin 354 a länsisivua pitkin Hesperiankadulta Sturenkadulle sekä viimeiksi-. mainittuun katuun Vaasanrinteelle saakka (25 m 6# ja m 5# johtoa)... 36,522: 45 Vesijohto Hietarantaan täytettävänä olevan hautausmaan läpi (40 m 5# johtoa)... :... 25,079: 35,978,776:- b) Edelliseltä vuodelta siirretyillä määrärahoilla: Erinäisiä täydennystöitä Vanhassakaupungissa: Teitä ja tasoituksia laitoksen alueella... 33,369: 40 Kloorikaasukoje... 65,627: 75 Turbogeneraattoriin kuuluvia laitteita...... 9,000: - 27,997: 5 Vesijohto Eläintarhaan Eläintarhanportilta Alppilaan (erinäisiä jälkitöitä)......... 62,340: 85 Vesijohdon uusiminen Eerikinkadussa Albertinkadulta Lapinlahdenkadulle (erinäisiä jälkitöitä)......,633: 75 Vesijohto Topeliuksenkatuun Humalistonkadulta Niittykadulle sekä Tavaststjernankadulta Stenbäckinkadulle (76 m 2# johtoa)... ~... 80,680: 5 Vesijohto Väinämöisenkatuun Hietaniemenkadulta Museokadulle (60 m 5" johtoa)... 9,682: 30 372,334: 20 c) Kaupunginllaltuuston etuantina myöntämillä määrärahoilla: ') Vesijohto Tursontiehen (69 m 5'" johtoa)... :... 40,86: 90 Vesijohdon uusimine~ kortteli en 274 ja 2~2 luoteisrajaa pitkin (393 m 6# ja 5 ni 5'# johtoa) 45,992: 45 Smk. 86.809: 35 Smk. 2,35,0: 20 Vesijohtolaitoksen pääoma-arvo. Pääoma-arvo joulukuun 3 p:nä 93... 4,347,200:- Uudisrakennuksia viety pääoma-arvoon tammik. p:nä 932... 727,862: 85 -,-,-::-~::-::-=-=---=--= Pääoma-arvo tammikuun p:nä 932... 5,075,062: 85 Uudisrakennukset vuonna 932...,623,247: 35 6,698,30: 20. Poistot kuoletuksen vuoksi... 4,346,70: - Ylimääräiset poistot... 4,640: 20 4,360,80: 20 Pääoma-arvo joulukuun 3 p:nä 932 jaettuna seuraavasti: ========~~~~ 2,337,500: - ) Osa työstä tehty' v. 93 (katso v. 93 kertomusta). D) Tehty v. 93. 3) V. 93 tehty 87 m 8 H -johtoa väliaikaisesti laskuun (katso v. 93 kertomusta, sivu 9). ') Ei ole viety pääoma-arvoon.
5 Vanhassakaupungissa: Arvo 8'/93 Lisäys vuonna 932 Poistot Arvo 8'/.. 932 Vanhankaupungin putous sekä padot.... Tiet ja tasoit:ukset laitoksen alueella Vanhassakaupungissa... Vanha pumppuhuone tiilistä... 2 kpl. pumppuja ynnä turbiinit.... 30Ö hv. säätäjällä varustettu turbiini sekä sähkögeneraattori... Konehuone- ja höyrykattilarakennus tiilistä sekä savupiippu :... :. Turbogeneraattori instrumenteerauksineen ja kattiloineen... Höyry johto Vanhankaupungin vedenottamoon... Hiilivaja y.m....- Konehuone ja pikasuodatinrakennus sekä niille kuuluvat säiliöt ja kaivot... 28 kpl. amerikkalaisia pikasuodattimia ynnä johdot (746 m 2 suödatuspinta~ala)... Moottorit ja sähkömoottori pumput... Sähkömuuntajat, sähkökaapelit ja instrumenteeraus. Uusi suodatinrakennlls puhdasvesialtaineen.:.... Ympyriäiset altaat Vanhankaup. Siltasaarella.... Saostusaltaat Vantaanjoen länsipuolella... Kloorikaasukoje...:... :.... Kivisilta Vantaanjoen yli... Putkijohdot, järjestelykaivot, vedenottamo ja putkijohtosillat,.... Varastorakennuksia Siltasaarella.... Myllyrakennus... Kemistin asunto hirsistä... Kemistin apulaisen asunto hirsistä.... Asuinrakennus tiilistä... Asuirirakennus hirsistä, kaksikerroksinen... Asuinrakennus hirsistä (myllärinrakennus)... Pesu tupa ja sauna tiilistä.... Vesisäiliö Eläintarhassa...:. Vartijanasunto hirsistä... V,+rtij"anasunto tiilistä.... Vesijohtotyöpaja tiilistä korttelissa n:o 79...:. Ulkohuonerakennus ristikkohirsistä ja laudoista... Vesipostit satamissa... Vapaakaivot... Hevosten juomakaukalot... Putkiverkko...,..... Vesimittarit... Kal4stot, työkalut ja automobiilit...,000,000: - 727,000: - 00,000: - 5,000: - 5,000: -,328,400: -,797,00: - 24,200: -,089,800: ---..: 3,432,500: -,087,200: - 442,00: - 4,9,500: -- 45,000: - 2,738;800: - 40,900: - 389,000: - 3,526, 00: ~ 79;700: - 49,800: - 24,000: - 36,800: - 82,400: - 29,000: - 2,800: - 35,600: -,2,500: - 4,00: - 406,900: ---..: 30,000: -. 2,700:- 84,000: - 96,600: -.8,00: -- 67,24,800: -,06,700: -,542,00: - 33,369: 40-9,000: - 553,60: 05 39,86: 45 65,627: 75 35,7: 95 -,256,003: 45 95,840: 65 52,30: 50,000,000: - 69:40 860,300: - 00,000: - 5,000: - 5,000: - 38,700: -,289,700: - 70,800: -,645,300: - 24,90: 05 528,700: - 3,900: - 20,300: - 39,500: -,050,300: - 42,300: - 3,020,200: - 45,800: - 94,400: - 6,6: 45 420,800: - 33,500: - 4,058,000: -- 45,000: - 46,700: - 2,277,00: - 5,027: 75 0,500: - 8,300: - 380,700: - 99,9: 95 3,36,900: - 4,300: -- 75,400: ~ 3,400: - 46,400: - 7,700: - 6,300: - 7,200: - 29,600: -,300: - 7,00: - 3,500: - 205,500:.-,-,400: - 20,400: - 2,400: -- 33,200: - 248,000: - 0,864,500: - 900:- 3,200: -- 8,000: - 398,900: - 30,000: - 2,700: - 38,300: - 45,700: - 5,600: - 8,000: -;-,700: - 6,400: -,944,003: 45 66,526,800: - 43,740: 65 968,800: - 203,830: 50,490,400: - ------------------------------------------------------ Smk. 4,347,200:- 2,35,0: 20 4,360,80: 20 2,337,500:- Viime vuonna laskettujen ja hyljättyjen sekä vuoden lopussa käytännössä olevien vesijohtojen pituudet ja läpimitat sekä palopostien ja sulkuventtiilien lukumäärät selviävät seuraavasta taulukosta:
6 "C 0< rn ~ ::-... ~ 0 '" 0 " 0 ;:; ;; " ~E. 0 '" ;r ö '" " '" '" '".. c:pr " " 0 -c El :; :; :; El El El El :; " "".!!:.<I :l ~ ~:.., El El El El El El El El El co.!j. :l ';". " m m m m m m m m m m kpl. kpl I Jouluk. 3 p:nä 93... 5,40 5,609 4,52 5,4096'257 26,4554,563 49,23 5,843 69,55,347,487 Lisäys v. 932... - 305 555 835 523 2,28 8 24 Vähennys v. 932... - - - - 28 43 44 2 3 Jouluk. 3 p:nä 932...!5, 40!5,609!4, 52!5,409! 6,.562!27,0042,398!49,68!5,430! 7,328!,363!,508 '" Putkiverkon keski!äpimitta on 263 mm ja tilavuus 9,297 m a. Eläintarhan vesisäiliöön mahtuu n. 2,500 ms, ja korkeimman vedenpinnan korkeus on 56.3 m yli NN. Hinta. Kulutetun veden yksikköhinta oli ensimmäisenä vuosineljänneksenä Smk. 2: 0 kuutiometriitä,. mutta toisen neljänneksen alusta alkaen se on ollut Smk. 2: 40, jolle hinnalle on laskettu alennusta 5, 0 ja 5 % niistä määristä jotka nousevat yli 00, 300 ja 600 m S vuoden neljänneksessä. Kaupunginvaltuuston maaliskuun 0 p:nä 94 vahvistaman taksan mukaisille mittarivuokrille ja muille maksnille on toisen vuosineljänneksen alusta laskettu 700 % koroitls. Satamaposteista, jotka satamakonttori vuonna 922 on ottanut haltuunsa, on annettu vettä satamalautakunnan määräämällä hinnalla, 2 markalla kuutiometriltä. Tulot. Maksut yksityiskulutuksesta.... Maksut satamaposteista jaetusta vedestä Maksut kaupungin kulutuksesta..... Maksut vapaakaivoista y.m. jaetusta vedestä... :.... Vesimittarien vuokrat..... Maksut ilman mittaria käytettävistä paloposteista ja lisämaksut liian suurista mittareista... :.... Voitto tehdyistä asennustöistä.... Maksut yleisten vesipostien y.m. hoidosta ja kunnossapidosta... 97,646:- Menot yleisten vesipostien y.m. hoidosta ja kunnossapidosta... 73,07:-. Taloudellinen tulos. 2,949,530: 85 20,745: 65,764,099: 20 50,206: 40 23,884,582: 0 465,096: 50 6,550: -" 249,28: 0 24,629: - Maksut satamapostien hoidosta' ja kunnossapidosta 6,69: 50 Menot satamapostien hoidosta ja kunnos~apidosta '".., 64,989: 50 5,80:- Siirto 24,68,65: 70 Siirto 24,68,65: 70 Maa-alueiden vuokrat... 2,300: - Maksut viemärijohtojen katsastuksista ja niiden ehdotusten tarkastuksista..." Luontoisedut... Korkoja konttokuranttitilistä.... Keskinäisen Vakuutusyhtiön Sammon takaisinmaksama, vuonna 929 suoritettu työkyvyttömyys maksu.... Myydyistä vesimittareista..... Myydystä bensiinimoottorista... Sekalaiset tulot... Tulot vesi kuutio metriltä mggdgstä vedestä p:oll! Vedestä'..... 203.965 Mittarien vuokrista.... 3.972 Tehdyistä asennustöistä... :... 2.27 Muut tulot... 3.042 24,834: - 4,: - 8,77: 85 45,273: - 600:- 4,000: - 980:45 -------- Smk. 24,955,036:- Yhteensä 23.06 pumput/uta vedestä p:oil! 88.852 3.677. 9 7 0. 2.87 97.36 Jos tulot vesi mittareista jaetaan kaikille vuoden lopussa käytännössä oleville mittareiie, on vuokra Smk. 20: 46 vuodessa kustakin mittarista. Menot: A. Hallinio.. Osuus hallituksen menoista... 6,646: 45 Luokitellut palkat...... 279,000: - --------------~-. Smk. 295,646: 45
7 B. K assfz ja!iliviyasto~ Luokitellut palkat.... Tilapäinen työvoima.... Konttorihuoneiston. vuokra, valaistus ja siivoaminen.... ) Laboratorio. C. Käyttö. Smk. 534,464: -. 68,705:- 206,708: 05 809,877: 05 Kahden kemistin sekä vahtimestarin palkat 57,40: - Bensiini, kernikaliat, tarveaineet ja muut menot... 5,078: 45 Smk. 72,488: 45 Mitä laboratorion tutkimuksiin tulee viitataan johtajan erityiseen kertomukseen, liitteeseen n:o 2. 2) Vedenpumppuaminen. a) Turbiinipumput. Osa konemestarien palkoista...... Koneenhoitajat ja apulaiset.... Muut käyttö- ja hoitokustannukset.... Pumppulaitoksen korjaus ja kunnossapito 0,000: -- 5,660: - 9,057: 75 2,828: 25 ----~----------- Smk. 37,546:- Ku'n turbiinipumpuilla on pumputtu 3,55,220 m 8 vettä, on tämä pumppuaminen maksanut 4.359 penniä kuutiometriltä. b) Keskipakoispumput. Nämä pumput ovat sähkömoottorien' käyttämiä Ja saadaan sähkövirta osaksi vesivoiman käyttämästä generaattorista tai uudesta turbogeneraattorista ja osaksi kaupungin sähkölaitoksesta. 'Menot ovat olleet seuraavat: Osa konemestarien palkoista.... Koneenhoitajat ja apulaiset... :.... Öljyä, trassia, muita aineita sekä päivätyöt Koneiden ja pumppujen korjaus ja kunnossapito.... Kivihiiltä 8.8 tonnia.... Helsingin kaupungin sähkölaitoksen lasku,65,550 kwh:sta... :..... 59,760: - 287,650: - 26,497: 80 50,77:'90 3,600: -:- 739,6: -,67,836: 70 Tästä vähennetään suodatinhitikan pesukustannukset... 6:592:- S:n menot laitoksen valaistuks. 5,360: 55 S:n s:n kemiallisesta puhdistuks. 27,468: - 49,420: 55. Smk.,8,46: 5 Kehitetty energia on mitattu ja laskettu seuraavasti: Kaupungin sähkölå.itoksesta saatu virta,65,550 kwh Laitoksen vesivoimalla käyvän generaattorin kehittämä virta...,80,829 Yhteensä 2,796,379 kwh Jokainen kwh on siis keskimäärin maksanut 4.76 penniä. Sähkövirtila on käytetty seuraavalla tavalla: Veden pumppuamiseen saostusaltaisiin 505,890 kwh Veden pumppuamiseen kaupunkiin... 2,83,000» Suodatinhiekan pesuun... 4,400 Koko laitoksen valaistukseen... 33,089 Kemialliseen puhdistukseen...... 60,000 ------------------- Yhteensä 2,796,379 kwh Kun energiantarve suodatinhiekan pesuun ja "eden kemialliseen puhdistukseen on laskettu sähkölaitoksen keskihinnan, 45.78 penniä kwh:lta, mukaan viime vuonna sekä laitoksen valaistus 46.42 pennin mukaan kwh:lta, niin menot keskipakoispumppujen eri pumppuamisista nousevat siis seuraaviin summiin:' Pumppuaminen saostusaltaisiin.... 20,49: 95 Pumppuaminen kaupunkiin... 907,996: 20 ------------------ Smk.,8,64: 5 eli 9.57 penniin kuutiometriltä näillä: pumpuilla kaupunkiin pumputtua 9,492,030 m a vettä ja.00 penniin kuutiometriltä saostusaitaisiin pumppuamisesta, jos menot jaetaan koko sil~e määrälle, 2,647,250 m a, joka viime vuonna ylipäänsä on pumputtu kaupunkiin. Keskikustannus koko vedenpumppuamisesta oli 9.93 penniä kuutiometriltä,. kun vuosikustannukset,. Smk.,255,962: 5, jaetaan vuoden kuluessa pumputulle vesimäärälle.. 3) Suodattaminen. Osa konemestarien palkoista...,.... Suodattimien hoitaja.... Suodatinhiekan pesun työ- ja käyttökustannukset.... Suodattimien ja konehuoneessa olevien put- 7,000: - 26,220: - 89,328:.60 kijohtojen korjau!> ja kunnossapito... 6,247: 25 ~---------------- Smk. 28,795: 85 eli jaettuna kaupunkiin puniputulle vesi määrälle,.08 penniä kuutiometriltä.
8 4) Kemiallinen puhdistus ja selkeytys: tehden 3.m pennin menon jokaiselta pumputulta vesikuutiometriltä. Tästä ovat vuoden kuluessa johtuneet seuraavat Käyttömenot nousevat Smk. 3,348,765: 05 ja jokaimenot: selta pumputulta vesikuutiometriitä 26.78 penniin. Osa konemestarien palkoista... Koneenhoitajat ja apulaiset... Apuritöitä, kuljetuksia ja sekalaista... Vedenottamon höyry johdon käyttö- ja hoitokustannukset... : Aluminiumsulfaattia.... Sammuttamatonta kalkkia,,60.5 hl.... Klooria, 4.8 tonnia... Sähkö energiaa... Altaiden ja niihin kuuluvien johtojen korjaus ja kunnossapito... 7,000: -:- 0,880: - 204,89: 95 4,632: 0 882,798: 65 86,584: 70 34,994: 60 27,468: --'- 24,624: 55 ------------------ Smk.,383,802: 55 Jos täll).ä kustannus jaetaan kaupunkiin pumputulle veden paljoudelle, niin selkeytyskustannukset nousevat 0.94 penniin kuutionietriltä. 5) Muut menot Vanhassakaupungissa: Vanhassakaupungissa olevien asuntojen ja niihin kuuluvien rakennusten kunnossapito ja korjaus...,... Konehuone-ja muiden rakennusten kunnossapito ja korjaus... Siltain, raitioteiden, aitain ja rantalaiturien kunnossapito ja korjaus :... Vedenkorkeuden osottajain ja erilaisten johtojen kunnossapito ja korjaus... Kustannukset tasoituksista ja istutuksista Kustannukset puhtaanapidosta ulkona ja sisällä... Kustannukset asuinrakennusten polttoaineista... K ustann ukset selkeytyslaitoksen pol ttoaineista ja lämmityksestä.... Kustannukset Siltasaaren laitoksen polttoaineista-ja lämmityksestä.... Kustannukset vesi- ja höyryturbiinilaitoksen ja muitten rakennusten polttoaineista 39,0: 0 59,084: 70 5,67: 05 7,449: 5 3,735: 45 75,782: 30 33,439: 55 20,749: 20 24,690: 60 ja lämmityksestä... 8,384: 20 Kustannukset sähkövalaistuslaitteista...,992: 85 Kustannukset sähkövalovirrasta... 5,360: 55 Kustannukset yövartijasta...,... 24,69:- Sekalaiset kustannukset... 3,584: 35 ------------------ _Smk. 407,76: 05 D. Putkiverkko ja vesisäiliö. putkiverkkoinsinööri, palkka.... tarkastusinsinööri asennusten katsastusta varten, palkka... Työnjohto.... Sulkuventtiilien ja palopostien hoito ja pakkaselta suojeleminen sekä putkiverkon huuhtelu...,'..... Putkiverkon, palopostien Ja venttiilien korjaus ja kunnossapito.... Säiliön ja vartijanasunnon kunnossapito... Yksityisten tarjoilujohtojen kunnossapito ja korjaus sulkuventtiilistä katujohtoon sekä sulkuventtiilin, arkun ja hananhatun s:n... Vesisäiliön ja vartijanasunnon lämmitys ja valaistus...;... Sekalaiset kustannukset.... 73,920: - 53,735: - 66,709: 40 7,36: 5 53,574: 80 22,943:85 8,33: 60 7,936: - 5,98: - Smk. 637,492: 80 Vuoden kuluessa on putkiverkkoon ilmaantunut 8 vuotoa, joista 3 oli liitosvuotoa. Kaikki vuodot korjattiin. Tarkastettavaksi on laitokseen tuotu 48 piirustusta yksityisten vesi- ja viemärijohtojen uudistustöistä tahi vanhojen johtojen muuttamisesta. E. Mittari- ja asennusosasto, työpaja ja varasto. ' insinööri, samalla mittarityöpajan johtaja, palkka... Työnjohto, konttori- ja varastoapulaiset sekä inventtaus..... Mittarien vaihto, korjaus ja oikaisu... j Työpajarakennusten ja aitain korjaus ja 6,860: - 26,379: 50 250,60: 65 kunnossapito... 3,375: 75 Tontin ja rakennusten puhtaanapito._... 22,780:90 Valaistus...... 5,278: 25 Lämmitys ja polttoaineet...... 3,602: 35 Yövartija ja sekalaiset menot...... 4,558: 0 -----...;""..-- Smk. 65.445: 50 Paitsi muita töitä on viime vuonna tehty 48 liittymistä putkiverkkoon seuraavan erittelyn mukaan: Liittymisten läpimitat 25 30 40 50 75 00 25 50 200 mm Lukumäärä.... 8 8 5 3 6 3 2 2 kpl.
9 F. Sekalaiset menot. Vuokramaksut...;... Konttorikaluston kunnossapito... Painatus ja sidonta... Kulungit: Verot Helsingin pitäjälle... 0,937: 80 Puhelinmaksut...... 2,634: 30 Autokulut...,... 8,436: 75 86,680: -,556: 20 2,623: 30 Muut menot............ 34,820: 30 76,829: 5 Poistot ja peruutukset............ 3,72: 45 Palovakuutusmaksut......... 5,393: 0 Tapaturmavakuutuk~et ja lääkärinpalkkiot 25,960: 20 Kustannukset työmiesten lomasta... :... 8,932: 45 Työmiesten vapaapäiväpalkat... 7,682: 20 Mittaukset ja tutkimukset... :... 20,725: 90 Osa Kauppatorin suihkukaivon hoidon menoista... 4,70:- Smk. 482,724: 95 G. Poistot ja korko. Poistot sekä korko pääoma-arvolle, kaupunginvaltuuston helmikuun 23 p:nä 927 ja tammik. 28 p:nä 93 tekemien päätöksien. mukaan laskettuina, ovat seuraavat: Poistot, siv. 4-5... 4,360,80: 20 7 % korko pääoma-ar-' volle tammik. p:nä 932, Smk:lle 5,075,062: 85... 8,055,254: 50 Smk. 2,46,064: 60 Jo;:; yhdistellään edellä olevat menot sekä myös kustannus, jaettuna jokaiselle kaupunkiin pumputulle vesikuutiometrille, saadaan seuraava taulukko: Vuoden 932 menot Ja kustannus Jokaiselta pumputulta vesikuutiometriitä. A. Hallinto B. Kassa- ia tilivirasto...:... C. Käyttö:.) laboratorio... 72,488: 45 2) vedenpumppuaminen...,255,962: 5 3) suodatus..._... 28,795: 85 4) kemiallinen puhdistus ja selkeytys...,383,802: 55 Penniä vesikuutiometriltä 295,646: 45 2.888 809,87 7: 05 6.4.0'.36~ 9.93.08 0.94 5) muut menot Vanhassakaupungissa... 407,76: 05 3;348,765: 05 3.2U 26.478 D. Putkiverkko ja vesisäiliö...:... 637,492: 80 5.0;,0 E. Mittan- ja asennusosasto, työpaja ja varasto......... 65,445: 50 5.6. F. Sekalaiset menot...:...;... 482,724: 05 3.87 ------------------------------------ Smk. 6,225,95: 80 49.228 G. Poistot ja korko...;... ~...:... 2,46,064: 60 98.72 Yhteensä Smk. 8,642,06: 40 47.4.00 Kun yleistä ja yksityislä kulutusta on veloitettu ainoastaan,70,53 m 8 :stä, niin sa~ojen edellytysten mukaan kustannukset jokaiselta myydyltä vesikuutiometriltä ovat 59.95 penniä. Voltto- ja tappiotili. Tulot. Vedenkulutusmaksut ja muut tulot erittelyn mukaan siv. 6...... Smk. 24,955,036:- Menot. Hallinto, käyttö y.m. erittelyn mukaan siv. 6-9... :...... 6,225,95: 80 Poistot ja korko pääoma-arvolle s:n siv. 9... ;... U,46,064: 60 Vuoden nettovoitto............ 6,33,09: 60 Bruttoylijäämä... 8,729,084: 20 8,729,084: 20 Smk. 24,955,036: -
0 Tila joulukuun 3 p :nä 932. Varat. Pääoma-arvo edellä olevan erittelyn mukaan...,... 2,337,500: - Uudistyöt kaupunginvaltuuston myöntämillä etuantivaroilla...:... 86,~09: 35 Kaupunginrahasto: nostamatta jääneet määrärahat ja konttokuranttitili... 8,982,074: 45 Tarvikevarasto...:....-.... 3,402,663: 25 Kassa... 45,58: 55 Saatavat.... 6,957,32: 50 Pankkitilillä olevat vakuusmaksut... 898,997: 20 Velat. Kaupunginrahasto: pääomavelka...,...,... :... Velkoja eri henkilöille.... Talletettuja vakuuksia... '" '"... 7 % korko pääoma-arvolle / 932, Smk. 5,075,062: 85... 8,055,254: 40 Pääoma-arvon kuoletukset... 4,346,70: -. Ylimääräinen kuoletus... 0,040: 20 Smk. 32,80,524: 30 2,922,988: 25 246,854: 65 9,597: 20 4,356,20: 20 Ylimääräinen kuoletus myydyn bensiini moottorin sekä myytyjen ja rikkijäätyneiden vesimittarien vuoksi... 4,600: - 4,~60,80: 20 2,46,064: 60 Nettovoitto............................................. 6,33,09: 60 Bruttoyliiäämä... 8,729,084: 20 8,729,084: 20. Smk. 32,80,5~4: 30 Menot ja tulot ei ainoastaan kirjanpäätöksessä vuonna 932,-vl:an myöskin muutamina aikaisempina vuosina, on yhdistelty liitteeseen. Helsingissä, maaliskuussa 933. Albin Skog.
~,---- Liite n:o. Otteita vesijohtolaitoksen vuosikertomuksista. - utdrag ur vattenlednlngsverkets Arsberättelser. Vuosi Ar Pumputtu vesimäärä Uppfordrad vattenmängd Laitoksen pää. Uudisraken oma arvo '/ nukset vuoden kuluessa Verkets kapital _. värde den '/ Nyanlaggmngat. under året Hallinto, käyttö y.m. Förvaltning, drift ete., p:iä m" Smk. ~ Fmk Smk. - Fmk Smk. - Fmk m':ltä p:i per m 2 Menot - Utgifter Poistot ja korko pääoma arvolle ') AV5krivningar och ränta pii kapitalvärdet ') p:iä Smk. - Fmk m"ltä p:i per m'! Yhteensä menoja. I Summa utgifter 9... 4,50,509 5,880,00804 377,542 5 95... 4,382,63 7,583,558-09,92287 920... 6,663,349 7,405,705 -,295,62855 92..... 6,577,935 8,740,5469,370,02693 922... 6,700,34 9,936,54 37,86,8926 923... 6,937,947 0,674,350 -,07,4486 924... 7,693,304,555,420 -,007,42274 925... 8,338,022 2,845,45 72 3,94,23879 926... 9,034,688 6,98,444 87 3,96,82978 926 )... 9,034,688 59,405,424 87 3,96,82978 927... 9,442,445 6,58,89450,4,903 928... 0,954,629 78,668,864 4 0,796,39667 929... 2,355,826 86,46,596 54 22,46,4273 930... 2,250,34 05.75,000-9,057,96624 93..... 2,367,7022,358,38250 6,0,73460 932... 2,647,2505,075,062 85,623,24735 37,2467 443,635 9 2,600,455 29 3,539,75859 3,208,8444 3,886,4894 4,88,895 75 4,267,6 33 4,960,953 3 4,960,953 3.5,335,4 05 6,40,09228 7,,90435 6,877,62833 7,030,607 68 ~,225,95 80 8.247 6.95 39.ose 53.88 47.892 56.08 54.H8 5.77 54.90 54.90 56.502 58.64 57.559 56.44 56.847 49.228 402,9458 583,73977 55,03080 657,4066 679,3633 745,52992 832,3374 977,87608,273,97.689 6,488,254 39 6,707,792 37 8,560,62 58 9,2,90 02,373,9624,888,00390 2,46,06460 8.96 9.4.6 8.270 9.990 0.36 0.746 0.89.728 4.0 7.86 7.038 78.46 74.555 92.8406 96.2 98.72 774,8829,027,37496 7.98 6.097 3,5,5609 47.296 4,96,89925 63.803 3,887,977 77 58.028 4,632,0933 66.764 5,02,20949 65.287 5,245,037 4 62.806' 6,234,93002 69.0,449,207 52 26.7~6 2,042,93342 27.640 4,970,7386 36.8 HU 6,323,80537 32.4 8,25,54457 8,98,6 58 48.990 52,969 8,642,0640 47.40,) T u I 0 t - Inko.mster Nettovoitto Vedenmyynti Muut tulot Yhteensä tuloja Net!ovinst Vuosi Vattenförsälj ningen övriga inkomster Summa inkomster Ar p:iä p:iä p:iä % pääoma Smk. Fmk m":ltä Smk. Fmk m":ltä Smk. Fmk '!":ltä arvosta - - - Smk. - Fmk % på anl. p:i per ml p:i per m' p:i per m' kapitalet I 9 930,0 72 20.660 87,885 45.962,07,897 7 22.62 243,708 88 4.H 95 :::::::::::::::::::.:,525,267 82 23.897 83,37 59.306,608,585 4 25.203 58,20 45 7.68 920... 3,98,838 36 48.006 352,277 43 5.287 3,55,5 79 53.293 399,599 70 5.40 ~2... 4,534,534 48 68.936 63,79 45 9.603 5,66,253 93 78.639 969,354 68.0 922... 6,84,863 04 92.308 559,575 69 8.863 6,744,438 73 00.66 2,856,460 96 28.75 923... 6,697,559 0 96.686 79,04 30.403 7,488,663 ~O 07.938 2,856,644 07 26.76 924... 7,273,725 40 94.546. 677,333 78 8.804 7,95,059 8 03.360 2,929,849 69 25.36 925... 9,952,270 99 9.360 820,947 69 9.846 0,773,28 68 29.206 5,528,8 27 43.04 926... 4,847,500 5 64.338 976,344 77 0.808 5,823,845 28 75.46 9,588,95 26 59.20 926 )... 4,847,500 5 64.888 976,344 77 0.808 5,823,845 28 75.48 4,374,637 76 738 927... <... 5,92,00 24 68.57 975,42 87 0.327 6,8~7,243 78.84,40 4,844,309 69 7.92 928... 8,058,29 22 64.848,239,94 8.3.8 9,298,34 03 76.84 4,327,420 7 5.60 929... 20,72,794 45 63.ll85,22,44 02 9.08ll 2,294,938 47 72.34.7 4,97,33 0. 5.76 930... 20,8,804 95 69.890,,29 54 9.072 2,923,096 49 78.982 3,67,55 92 3.47 93... 20,9,592 80 69.08ll,069,942 03 8.76l. 2,98,534 83 77.738 3,062,923 25 2.73 932... 23,884,582 0 88.85ll,070,453 90 8.464 24,955,036-97.36 6,33,09 60 5.49 ) Vuoden 926 toisesta kirjanpäätöksestä alkaen poistot on laskettu korotetun pääoma-arvon mukaan ja korko 7 %; sitä ennen 5 % korko. - F.o.m. andra bokslutet år 926 äro avskrivningama beräknade på det förhöjda kapitalvärdet och räntan 7 %; därförinnan endast 5. % ränta.
2 Liite n:o 2. Selostus vedenpuhdistuksesta Vanhankaupungin vesijohtolaitoksella vuonna 932. Saostus, selkeytys, neutrallsolntl ja steriiisointi. Vuonna 932 on saostusaltaita tyhjennetty ja puhdistettu 4 kertaa. Tällöin on 82,830 m 8 kemiallisesti käsiteltyä vettä mennyt hukkaan. Viime vuonna on puhdistettu 2,957,900 m 8 vettä, eli keskimäärin 35,404 m 8 vuorokaudessa, eli 409.8 sekuntilitraa. Suurin määrä, 46,00 m 3 (= 533.6 sekuntilitraa) puhdistettiin huhtikuun 5 p:'nä ja pienin, 8,900 m 3 (= 28.8 sekuntilitraa), kesäkuun 24 p:nä. Vuonna 93 puhdistettiin 2,703,800 m 8 vettä; lisäys oli siis 254,00 m 8, eli 2.0 %. Veden puhdistukseen on viime vuonna kulutettu: Aluminiumsulfaattia 709,692 kg 54.9 Kalsiumioksiidia 87,73 kg... 4.6 Klooria 4,89 kg... 0.32 Grammaa m" kohti Keskimäärin Suurin Pienin. 78.7 22.2 0.60 35.8 6. 0.6 Aluminiumisulfaatissa on ollut keskimäärin 7.7 %. aluminiumioksiidia. Suodatus. Vuonna 932 on käytetty ainoastaan laitoksen isompia suodattimia. Jokaisen suodattimen pinta-ala on 32.8 mb ja suodattimien luku on 4.. Pesu- ja' huuhteluvesi mukaanluettuna suodatettiin viime vuonna 2,875,080 m 8 vettä. Muutamat suodatusta koskevat tiedot saadaan seuraavasta yhdistelmästä: Aika minkä suodattimet ovat olleet käynnissä... Suodatettu vesimäärä (pesuvesi mukaanluettuna).... S:n s:n suodatinta kohti tunnissa... Suodatinpesujen luku.... Suo~~t~.ttu vesimäärä kahden pesun vahlla... Käyntiaika kahden pesun välillä... Kahden pesun välillä on suodatettu mb:iä kohti suodatinpinta-alaa.... Pesuvesimäärä.... Pesuvettä pesua kohti... Pesuvesimäärä prosenteissa suodatetusta määrästä.... Suodattimien huuhtelujen luku... Otaksuttu huuhteluvesimäärä... 76,66 h 2,89,80 m 8 67.2 m 3,32 kpl. 9,77 m 3 58 h 26 I 303.6 m 3 7,930 m 3 3.0 m 3.84 %,627 kpl. 55,900 m 8 Laitoksessa kemiallisesti käsitelty vesimäärä jakautuu seuraavasti: Pumputtu kaupunkiin 2,647,250 m 8, eli 97.60 % Saostusal taiden käyttöön kemiallisesti käsiteltyä, niistä tyhjennettyä vettä 82,820»» 0.64 % Suodattimien käyttöön, pesu- ja huuhteluvettä... 227,830.76 % Yhteensä 2,957,900 m 8, eli 00.00 % Laboratoriotyöskentely Vantaan ja vesijohtoveden kokoomukset vuonna 932 ja edellisin~ vuosina ilmenevät seuraavasta taulukosta:
3 Valon läpäi sykyky Permanga 00 Värillisyys naatin kulu Liuenneita AlkaliteeUi Vapaata hii. Vetyioni Tehokasta Kovuusaste V U 0 s i mm kerroksen aste tus suoloja lihappoa,eksponenui.klooria (saksalainen) läpi - cm % mg! Pt mg/i KMnO. mg/l '!. nho HCI mg/i CO. ph mg/i CI Vantaan v e s i 927... 33 290 78.9 44.5 3.84. 5.6 6.8 -.62 928... 33 293 75.7 46; 4." 5.7 6.8 -.60 929... 3 299 75. 46. 4.9 6.3 6.9 -.69 920... 27 292 68.8 49.0 4.8 4.6 7.0 -.9 93..... 45 227 63.8 54.6 4.49 5. 7.0 -.80 932... 32 275 73.0 50.6 3.04 5. 6.0 -.68 " " Suurin 60 750 3.7 72.2 6.80 9.8 7.6-2.22 Pienin.6, 20 34.8 2.9.40 2.4 6.6 -.00 Suodatettu v e s i 927... >90 4 6. 92.7 3.66 4.2 7.0 0.07 :l.8 928... >90 3 5.4. 87.0 3.82 4.0 6.0 0.06 2.90 929..... >90 2 5.6 87.6 3.8< 4.7 7.0 0.07 2.96 920... >90 2 3.8 89. 3.76 3.7 7.0 0.07 2.87 93..... >90 3.6 90.6 4.23 4.6 0 6.9 0.07 2.6 932... >90 5.7 9. 3.82 3.6 7. 0.00 2.96. I.. Suurin 8 28.4 4.2.. Pienin >90.. 0 9. 6. 6.8. 6.4. 8. 0.8 3.46.04. 6.7 0.0 2.0 Vantaan veden vapaan hiilihapon sekä kumpaisenkin veden vetyionieksponentin ja kovuuden arvot ovat keskiarvoja 24 analyysistä. Muut arvot ovat keskiarvoja päivittäin suoritetuista määräyksistä. Vuosikeskiarvot 24:stä täydellisestä jokiveden ja vesijohtoveden analyysistä saadaan seuraavasta yhdistelmästä: Vantaan Suodatettu vesi Lämpöaste, C... 7.6 Valon läpäiseväisyys %:ssa 00 mm kerroksen läpi...... 35 Värillisyysaste, mg / Pt... 238 Liuennutta happea. O 2, mg/l... 0.6 Sähkönjohtokyky, H l8 0 x 0 6... 66.0 Edellisestä laskettu määrä liuenneita suoloja, mg/l... 50.2 Haihdutusjäännös 80 o :ssa, mg/l... :6 Hehkutusjäännös, mg/l... 75.3 Permanganaatinkulutus, mg/l... 69. Albuminoidiammoniakkia, NH,, mg/l... 0.26 Tehokasta klooria, Cl, mg /I:...... Piihappoa, SiO z, mg /... 25.0 Aluminiumia, Al, mg /... 7.0 Rautaa, Fe, mg/l... 2.0 vesi 7.7 > 90.7 20.6 90.4 93.3 72.8 6. 0.00 0.00 7.0.0 0.) Kalsiumi-ioneja, Ca, mg /.... Magnesiumi-ioneja, Mg, mg/l.... Ammoniumi-ioneja, NH,, mg/l... :..... Sulfaatti-ioneja, SO/, mg/l.... Kloori-ioneja, CI', rng /...... Nitraatti-ioneja, NO s ', mg/l.... Niti'iitti-ioneja, NO z ', Il!g/~..... Bikarbonaatti-ioneja, HC0s', mg/l.... Alkaliteetti, em 8 / n/ IO.... Vapaata hiilihappoa, CO z, mg/l..... Vetyioni-eksponetti, ph.... Kokonaiskovuus, saksa!. asteissa.... Karbonaattikovuus, saksa!. asteissa.... Vantaan Suodatettu vesi vesi 5.3 3.7 0. 6.~ 5.2 2.4 0.0 23.9 3.93 5. 6.0'. 68.0 5.3 3.7 0.0 3.6 5.2 2.4 o 24. 3.96 3. 7. 2.96.0 Huhtikuun 9 p:nä aamulla otettiin vesinäytteitä Suomenlinnan vesijohdosta lyijypitoisuuden tutkimusta varten. Yhdessä näytteessä oli lyijyä 0.26 mg/l, kun taas muut näytteet olivat ilman lyijyä. 0.26 mg / suuruista lyijypitoisuutta pidetään sekä Saksassa että Englannissa vaarattomana. Bakteriologisten tutkimusten tulos vuoden kuluessa kunkin kuukauden keskiarvona sekä suurimmat ja pienimmät arvot ilmenevät seuraavasta taulukosta:
4 Bakteeripesäkkeiden luku cml:ssä Vuosi ja kuukausi Vantaan vesi Suodatettu. vesi Keskim. Suurin Pienin Keskim. Suurin Pienin 932 Tammikuu... 3,744 '40,000,500 3 0 Helmikuu...,20 2,300 420 3 0 Maaliskuu....009 3,200 440 0 4 O. Huhtikuu... 49,995 90,000 5,00 0 0 Toukokuu... 3,836 7,000 800 2 8 0 Kesäkuu... 57,300 200 6 0 Heinäkuu... 393 2,000 45 6 320 0 Elokuu... 956 5,800 60 0 Syyskuu... 2,508 9,000 220 4 70 0 Lokakuu... 9,437 50,000,000 0 0 Marraskuu....25,065 00,000 2,000 0 0 Joulukuu...... 4,796 7,000 930 3 0 Koko vuonna 9,388 90,000 45 2 320 0 927 2,068 220,000 60 5 230 0 928 8,03 90,000 2 5 250 0 929 7,243 30.000 8 44 0 930 7,58.98,000 6 2 56 0 93 6,300 95,000 60 2 55 0 Heinäkuussa kehittyi pari kertaa paljon bakteereja saostusaltaissa. Tämän johdosta puhdistettiin altaita useamman kerran. Kun bakteriologisen tutkimuksen b.).los selviää vasta kahden vuorokauden kuluttua, ei ole mahdollista aikaisemmin ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin. Tässä mainittakoon, ettei edes heinäkuussakaan tavattu Bacterium colia, 00' cm 3 :ssa vesijohtovettä. Selkeytyneessä, mutta kloreeramattomassa vedessä bakteeriluku oli keskimäärin 266 cm 3 :iä kohti. Suurin bakteeripitoisuus oli 8,200 ja pienin 0 cm 3 :iä kohti. Bacterium colin tutkimukset vuonna 932'ja edellisinä vuosina selviävät seuraavasta yhdistelmästä: Myönteisiä tuloksia %: ssa: Vuosi. 00 50 25 0 5 2. 5 Kuutiosenttimetriä.0 0.5 0.26 0.0 0.05 0. 026 0.00 Vantaan ve s i 927..... 00.0 00.0 96.2 84.6 928... 00.0 00.0 00.0 84.9 929... 00.0 00.0 98. 92.8 930... 00.0 00.0 94.8 93.... 00.0 90.4 82.7 932 T.... 00.0 98. 88.4 929 930 93 932 :::::::: ::::::::::::::::::::: S ei k e yt y nyt, klo r e e r a m a' t 0 n 55.8 50.0 30.8 25.0 23. 3.5 7.7... ] 34.6 32.7 23. 3.8' 9.2.5 7.7 3.8 927.....9 928... 3.8 929... 0 930..........9 93....9 932... 0.9 o o.9..9 o Suodatettu vesi I 73. 55.8 75.5 56.6 88.5 73. 7.2 65.4 76.9 59.6 7.2 53.8 ve s i. 48. 36.5 7.3 7.7 43.4 22.6 5. 7.6 46.2 23. 5.4 7.7 46.4 25.0 5.4.6 40.4 25:0 9.6 5.8 38.5 7.8 5.4 7.7 I I ~
:; Laboratoriossa viime vuonna tutkittujen näytteiden luku selviää seuraavasta yhdistelmästä: Täydellisiä vesianalyysejä... 48 näytteestä Käyttötarkkailun vuoksi...,506» Veden lyijypitoisuuden määräyksiä 5 Bakteriologisia vesianalyysejä: a) bakteeripesäkkeiden luvun määräyksiä.... b) Bacterium colin määräyksiä.... Analyysejä kemikalioista.... 5,42 näytteestä 780 3 Yhteensä 7,494 näytteestä Knut Allthan.
Selostus Helsingin kaupungin kaasulaitoksen toiminnasta vuonna 932. Kaasunkulutus v. 932 oli 22,33~,300 m 8, s.o: ainoastaan 3,200 m a eli 0.069 % edellisen vuoden kulutusta pienempi. I Helsingin kaupungin rakerihuskonttorin Kyläsaarella sijaitsevan uuden vedenpuhdistuslaitoksen valmistuttua on kaasulaitos tilivuoden heinäkuun 26 p:n jälkeen ostanut 33,200 m 3 sanotussa laitoksessa kehittynyttä metaanikaasua.. Kaasulaitoksen ei ole tarvinnut tilivuonna suorittaa huomattavan suuria uudistöitä, sillä uunit y.m. laitteet ovat riittävät nykyistä suurempaankin kaasunvalmistukseen. Edellisenä vuonna aloitettua järkiperäisen kaasunkäytön opetus- ja neuvontatoimintaa kuluttajapiirin keskuudessa on jatkettu samoja periaatteita ja menetelmiä noudattaen. Niinpä toimeenpantiin vuoden kuluessa kaasulaitoksen neuvojan, neiti A. M. Ahoniuksen johdolla 37 kaasunkäyttökurssia laitoksen omassa opetuskeittiössä. Mainittu neuvoja on sitäpaitsi pitänyt 30 julkista esitelmää sekä tehnyt koteihin noin 600 käyntiä neuvoaksensa laitoksen asiakkaille kaasukojeiden hoitoa ja käyttöä. Kaasulaitos on tyydytykseksensä todennut, että kaasunkäyttäjät ovat aina osoittaneet laitoksen pyrkimysten ilahduttavaa ymmärtämystä,' milloin kysymyksessä on ollut kaas~nkäytön tehostaminen kotita.!0udessa. Bruttoylijäämä v:lta 932 pii Smk. 8,283,309: 22, laitoksen pääoma-arvon korko ja kuoletus Smk. 2,348,379: 50 ja nettovoitto Smk. 5,934,929: 72. Kaasunhinta on ollut Smk. : 30 m 8:tä, alennusperusteet samoin ~uin mittarinvuokrakiri samat kuin edellisenäkin vuonna. Kaasunvalmistus. Kaasulaitos on v. 932 valmistanut 22,322,800 m 8 kivihiilikaasua, johon on käytetty: Kivihiiliä... ~... 65,897,000 kg. Kaasunvalmistukseen käytetty kivihiili on keskimäärin maksanut Smk. 72: 78 metritonnilta. 00 kg:sta kaasutettuja hiiliä on kaasunsaanti ollut 33.s m 8 Supistelma sivutuotteiden valmistuksesta Ja myy'nnistl v. 932. Varasto vuoden alussa... kg Val~istus... " kg I Ml'r.tY...::...::...:... kg Omun tarpelsun kaytetty... " kg I Varasto vuoden lopussa... kg - Tulo myydyistä sivutuotteista... Smk. Keskil:nyyntihinta... Smk. ) ~mon.-sulf. ) Määrään sisältyy: 8,800 kg. ammon.-sulf, 8) Määrään sisältyy: 6,300 kg. ammon.-sulf.. I Koksia I 22,286500 5,86:205 74,02,705 I 42,06,730 4,056,975 56,8,705 I 7,984,000 I ]~,072,803: 25 246:6 tonnilta Tervaa I Ammoniakkia 25 0/0 42,000 7500 >,94,90 07:3&>,956,90 I 4,86 I,559,20,500 04,26&>,560,70 I 04,266 I 396,200 I 0,550 I,75,76: 50 -: 6.28 245,975: 40 2:4 kilolta kilolta Bensolia 40,900 60,625 20,525 50,035 27,890 ]77,925 23,600 60,657:65 3:72 kilolta
8 Kaasunkulutus. Kaasunkulutus 9li v. 932 22,333,300 m 3, osoittaen vähennystä edelliseen vuoteen verrattuna 3,200 m 8 eli 0.0&9 %. Suurin kaasunkulutus merkittiin jouluk. 23 p:nä, jolloin se nousi 86,900 in 8:iin. Vähimmän eli 20,700 m 8 kaasua kulutettiin kesäk. 24 p:nä. Kulutus on jakaantunut seuraavalla tavalla: Kaupungin kat],lvalaistu's... ~............ 8.90 % Yksityinen kulutus...:...:... 88.30 Kaasulaitoksen oma kulutus... 0.74. * Vuoto ja tiivistyminen... 2.06 * ) Yksityinen kaasunkuzutus.,987,4 m 8 9,720,99») 64,680» 460,488» ----------------------~------------ Yhteensä 00.00 %.. 22,333,300 m 8 Vuoden 932 kuluessa on uusia mittareita tullut lisää 2,437 kpl. Kaupungissa paikoilleefl asetettujen kaasumittarien koko lukumäärä oli vuoden lopussa 50,555 kpl. joista 24,283 automaattimittaria. Mittarien kautta on kaasua kaikkiaan myyty 9,720,99 m 8, joista automaattikaasumittareilla 5,900,696 m 8 Kaasunhinta on kuluneena vuonna ollut Smk. : 30 m 8:ltä. Kuluttajille, joiden kuukausikäyttö on noussut yli 300 ms:n, on myönnetty kulutusalennusta kaupunginvaltuuston lokak. 3 p:nä 923 määräätijän tariffin mukaan. Koko kaasunhinnalle myönnetty alennussumma nousee vuonna 932 Smk:aan 6,37: 55. Kaasumittal'ien vuokra. Kaasumittarinvuokraa on veloitettu kaupunginvaltuuston huhtikuun 6 p:nä 924 antaman taksan mukaan. Kaasumittarien vuokratulot oliva~ vuonna 932 Smk. 75,875: 40. KatuvaZaistus. Kaupungin kaduille asetettujen valaistusliekkien lukumäärä oli vuoden lopussa 7,720 ja lamppujen lukumäärä,999. Vastaavat. luvut edellisenä vuonna olivat 7,522 ja 2,009.. Lamppujen järjestely ja valovoima näkyy allaolevasta taulukosta: Kokoyön Koko- ja puoliyön, Puoliyön Vuonna 932 ~ ~ ~,!oj,!oj,!oj,!oj.~ "i' ~ I "i' I e<i ~ - ~ ~ ~;::;; ~CN ~t') ~ii) ~a;- ~o ~ ~ ]+,!oj-,!oj,!oj,;.::: e<i ~ co 0) - ~ ~ ~.~.~.~ ~.~+.~+.~+ ~+.~ "i'_ "i'c') "i'c') ~+ ~~ ~~ li) li) "i' I '"j' co 0) C')~ co- 0) - ~ /....... 600 25 4 6 34 284 7 50 45 398 20 2 2 4 8/ 2... 575 I 25 I 4 6 34 284 7 I 50 477 I ' 387 20 I 2 2 4 Kaupunkiin asetetuista lampuista on,747 kpl. riippuvia inverttilamppuja ja 252 kpl. seisovia inverttilamppuja. Puolenyön lamppujen palamisaika oli vuoden aikana,656 tuntia ja kokoyön lyhtyjen 3,438 tuntia lamppua kohti... Vuoden kuluessa asetettiin eri osiin kaupunkia 4 kpl. uusia lamppuja ja poistettiin niilta.kaduilta, joilla on otettu käyntäntöön sähkövalaistus, 4 kpl.lamppuja. Vuoto ja tiivistyminen. Ilmoitusten ja tutkimusten perusteella havaittuja kaasuvuotoja on vuoden kuluessa korjattu 6 kpl., joista 7 kpl. on ollut putki murtumien ja 9 kpl. liitoskohdissa ilmenneiden hataruuksien aiheuttamia.. Tiivistymisen ja vuotojen aiheuttama kaasutappio kuluneelta vuodelta oli ainoastaan 460,488 in 8 johtuen - kuten jo edell.ä on huomautettu - asema-kaasumittarissa olleesta viasta. ) Josta kaupungin koulut, sairaalat ja muut laitokset 583,57 m8. 8) Alhainen vuoto- ja tiivistymisprosentti johtuu asema-kaasumittarissa olleesta viasta, joka havaittiin vasta sen jälkeen kuin mainittu %-luku tilinpäätöksen yhteydessä oli laskettu. -~
L~ajennuksla 9 ja arvonlisäyksiä. Pääjohtoverkko. Vuoden kuluessa asetettuja uusia johtoja: Topeliuksenkatuun, Huopalahdenkadun kulmassa...;....6 m 200. mm M.M.-ptk. Kammiokatuun, Topeliuksenkadun kulmassa.... 7» 50»» Pälkäneentiehen, Nilsiäntien ja Kuortaneenkadun välillä... 07.0 t 0.0 Lemuntiehen, Salmentien ja Kuortaneenkadun välillä... 25.0 '/) 00.» Käenkujaan, Hämeentien ja Sörnäisten rantatien välillä... 9.0» 0.0. Nordenskiöldinkatuun, talon N:o 5 kohdalta Topeliuksenkadulle.~... 233.5» 50 Kammionkatuun, Välskärinkadulta Mechelininkadulle... 67.0 '/) 00.» Töölönkatuun, Runeberginkadulta Kamniionkadulle... 255.8» 0.0.» P. Hesperiankatuun, Välskärinkadulta Mechelininkadulle... 227.0» 0.0. Väinä~öisenkatuun ja Mechelininkatuun, talon Väinämöisenkatu N:o 9 kohdalta Museonkadulle... ~... 28.» 20..4.» Karstulantiehen ja Rautalammintiehen, Kangasalantieltä Mäkelänkadulle... 229.0» Kulosaarenkatuun ja Vanhankaupunginselän rantaan, Kyläsaarelle...,... 0.33.5 t 37.0» 28.2» Työpajakatuun, Panimokad~lta Typnyrintekijänkadulle...,.... Neljänteen linjaan ja Castreninkatuun, Siltasaarenkadulta Kirstinkadulle..... Kolmanteen linjaan, Siltasaarenkadulta Porthaninkadulle... :.. Pitkänsillanrantaan, Siltasaarenkadulta Saarlniemenkadulle.... Meritullinkatuun, Kruunuhaankadulta pohjoiseen... :.... Vironkatuun, Marlankadulta Meritullinkadulle.... Marlankatuun, Hallituskadulta Kirkkokadulle.... 50. 20.0 00 20.0. 50 0.0. 69.8» 80. 58.0.» 00. 89.0» 00 95.8» 00. 30..8» 00. 04.6» 0.0. 22.0» 00. 2.5» 4" Vlr.-ptk. Helenankatuvn, P. Esplanadinkadulta Aleksanterinkadulle... Rikhardinkatuun, Korkeavuorenkadulta Kasarminkadulle... Etelänrantaan, Bernhardinkadulta E. Makasiinikadulle... 00 mm M.M.-ptk. 0.0 00 Annankatuun, Ratakadulta talon N:o 4 kohdalle Annankadulle... 80.»». Castreninkatuun, L. Papinkadulta r. Papinkadulle... 80.»» Kaarlenkatuun, tonttien N:o 5 ja 7 edustalla... Vilhonvuorenkatuun, tontin N:o 6 kohdalta Suvilahdenkadulle... Kyllikinkatuun, Hertankadulta pohjoiseen... 80 0.0. 80.»» Bernhardinkatuun, Fabianinkadulta Unioninkadulle...;... Työpajakatuun, Tynnyrintekijänkadulta l~teen..._... Lautatarhankatuun ja uuteen katuun neliön N:o 282 länsipuolella... ~..., Sturenkatuun, Helsinginkadun ja Kirstinkadun välillä... Itä-Kaivopuistoon, Itäinen Puistokatu N:o 9 ja Hårakan johdon välille... 0.0. 00. 00. 00. 00.» '/)»»» '/)» 5" Vlr.-ptk. Nordenskiöldi.qkadun ja Eläintarhan urheilukentän väliseen alueeseen... 227.0» 0.0. mm M.M.-ptk. 8.2» 98.0» 96.0» 34.5» 80..6» 54.5» 0.5» 24.5» 92.0» 29.5» 52.5» 298.0» 36.5» 95.0» Yhteensä 5864.8 m Vuoden 932 lopussa oli kaupungin pääjohtojen yhteenlaskettu pituus 45,593. metriä ja niiden keskimääräinen läpimitta 7. mm. Pääjohtoverkon arvonlisäys on Smk. U8,~3: 0.. Liittymisiohdot. Vuoden kuluessa on asetettu 42 uutta liittymisjohtoa, arvoltaan Smk, 40,62: 23. Katulamput ja pylväät. Vuoden kuluessa on asetettu uusia lamppuja: Malminrinteelle... 2 kpl. 9-liekk. lamp. Ml\L-pylv. Etelärantaan......... ) - ) Ii '/) Etelärantatielle... :... :...» 9- '/) '/) rait.-pylv.
Vuoden kuluessa muutettujen lamppujen lukumäärä eri osissa kaupunkia on: 2 kpl. l-liekk. muutettu 9-liekkisiksi. 2 kpl. liekk. (aufs.) muutettu 9-liekkisiksi. Vuoden kuluessa on seuraavat lamput poistettu sähköv~laistuksen käytäntöönottamisen tähden: 20 Runeberginkadulta...; 3 kpl. l-liekk. lamp. (aufs) B-pylv. Kalevankadulta... ~... 4 -» rait.pylv. Kalevankadulta., 2 -» & A-pylv. Köydenpunojankadulta... 3. ~ -.»A-pylv. P. Hesperiankadulta.... 9-» 0 A-pylv. Kalevankadulta... -»»seinäkalust. Vuoden kuluessa lisättyjen ja muutettujen lyhtyjen arvonlisäys on... Smk. 3,743: 44 Kaasumittarit. Kaasumittarien arvonlisäys on... Smk.,499,982: 5 Kalusto. Kaasulaitoksen kaluston arvonlisäys on... Smk. 48,389: 8 Sörnäisten kaasulaitos. Uunijärjestelmä, käsittäen 4 kpl. uuneja sekä panoslaitteen, varusteet ja putkijohdot... Smk. 2,097,759: 62) Arvonllsäysten yhdistelmä. Pääjohtoverkko...:... Smk. 748,283: 0 Lyhdyt, pylväät ja liittymisjohdot.... Yksityiset liittymisjohdot... 3,743: 44 40,62: 23 Kaasumittarit...:...»,499,982: 5 Kalu.sto... Koneet, kojeet ja laitteet Sörnäisten kaasu laitoksella,...-...» 48,389: 8 2,097,759: 62 Kaasulaftoksen pääoma-arvo. ------------------ Smk. 4,466,769: 63 Pääoma-arvo ', 932 Asuinrakennukset...,865,59: - Tehdasrakennukset...:...,78,956: 93 Terva- ja ammoniakkikaivot... 694,666: 37 Uunit varusteineen... 2,565,48: 56 Kaasukellot...'... 7,83,833: 72 Koneet ja kojeet... 8,543,89: 57 Kulje~slai~e:t.:'... S:n, sllrrettävat... Putkijohdot...,659,47: 84 598,95: 25 323,360:- Pääputkijohdot...,250,789: 6 Liittymisjohdot... Katuvalaistuslaitteet... Kaasumittarit...;...:.. Kalusto... 706,0: 29 999,548: 78 9,29,497: 5 826,58: 50 Uudistyöt v. 932 2,097,759: 62 748,283: 0 40,62: 23 3,743: 44,499,982: 5 48,389: 8 Poistot v. 932 56,7: '-- 688,629:- 90,29: -,852,708: - 54,799: - 858,659: - 279,38: - 9,55: - 7,440: - 527,220:- 60,202: - 240;98: -,45,923:.4,998: - Pääoma-arvo. "la 932,808,448:-,093,327: 93 604,537: 3'7 2,80,470: 8 7,299,034: 72 7,684,530: 57,380,333: 84 507,400: 25 25,920: - ;47,852: 7 686,520: 52 790,374: 22 9,267,556: 66 759,909: 68 Smk. 77,848,435: 48 4,466,769: 63 6:898,989: - 75,46,26:.. ) Loppuerä. 8/2929 Kvsto myönsi ~aasulaitokselle Smk.,800,000: - 4:n uuden viistokamariuunin rakentamiseen. Työ on nyt saatu loppuun suoritetuksi. Uunit tulivat maksamaan kaiken kaikkiaan Smk.lO,097,759: 62.