LAHDEN KAUPUNKI TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA/ MAANKÄYTTÖ

0 LAHDEN KAUPUNKI TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA/ MAANKÄYTTÖ KYTÖLÄN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS 24.5.2011

1 TYÖ NRO: 408058 TILAAJA: LAHDEN KAUPUNKI KOHDE: KYTÖLÄN KAAVA-ALUE LAHTI TEHTÄVÄ: RAKENNETTAVUUSSELVITYS SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ 2 POHJATUTKIMUKSET JA POHJASUHTEET 2.1. Tehdyt tutkimukset 2.2. Tutkimusalue, nykytilanne 2.3. Pohjasuhteet 3 ALUEEN RAKENNETTAVUUS 3.1. Perustaminen 3.2 Piha- ja liikennealueet 3.3 Putkijohdot 3.4 Kaivannot 3.5 Kuivatusratkaisut 3.6 Radon 4 JOHTOPÄÄTÖKSET JA JATKOTOIMENPITEET Liitteet Liite 1 Kairausdiagrammit, pisteet 1-38 1:100 38 sivua Liite 2 Maanäytteiden tutkimustulokset 9 sivua PIIRUSTUSLUETTELO 408058.1 Yleiskartta 24.5.2011 408058.2 Tutkimus- ja rakennettavuuskartta 1:5000 24.5.2011 408058.3 Leikkauspiirustus, leikkaus A-A 1:1000/1:200 24.5.2011 408058.4 Leikkauspiirustus, leikkaus B-B 1:1000/1:200 24.5.2011 408058.5 Leikkauspiirustus, leikkaus C-C 1:1000/1:200 24.5.2011

2 TYÖ NRO: 408058 TILAAJA: LAHDEN KAUPUNKI KOHDE: KYTÖLÄN KAAVA-ALUE LAHTI TEHTÄVÄ: RAKENNETTAVUUSSELVITYS 1 YLEISTÄ Lahden kaupungin toimeksiannosta olemme tehneet rakennettavuusselvityksen Kytölän kaupunginosaan. Tutkimusalue käsittää alueelle laadittavan uuden kaavan kaavarunkovaiheet 2 ja 3. Tutkimusten tarkoituksena on ohjata alueen kaavoitusratkaisuja ja selvittää suunniteltujen rakennusten sekä katujen perustamisolosuhteet. Lisäksi rakennettavuusselvitys toimii lähtötietona alueesta tehtävälle hulevesien hallintasuunnitelmalle. Tutkimuskohteen sijainti on esitetty yleiskartassa 408058.1. 2 POHJATUTKIMUKSET JA POHJASUHTEET 2.1 Tehdyt tutkimukset Tutkimuspisteet pyrittiin sijoittamaan kartta- ja maastotarkastelun pohjalta rakennettavuuden kannalta ongelmallisiksi arvioituihin maastokohtiin. Alueen pohjatutkimukset on tehty keväällä 2011. Painokairauksia on tehty yhteensä 38 tutkimuspisteessä. Lisäksi kuudesta tutkimuspisteestä on otettu häiriintyneitä maanäytteitä. Kallionpintaa ei ole varmistettu porakonekairauksilla. Alueen maanpinnan korkeustasot on selvitetty Lahden kaupungilta saatujen kartta- ja maastomalliaineistojen pohjalta. Pohjasuhdekuvaus perustuu suoritettuihin tutkimuksiin ja saatuun kartoitustietoaineistoon. Tutkimuspisteet on mitattu paikoilleen KKJkoordinaatistossa ja pisteiden korkeudet ovat N 60 järjestelmässä. Tutkimuspisteiden sijainti ja kaupungin toimittama maastoaineisto on esitetty tutkimusja rakennettavuuskartassa piir.nro 408058.2. 2.2 Tutkimusalue, nykytilanne Tutkimusalue sijaitsee Kytölän kaupunginosassa ja on pinta-alaltaan noin 170 ha. Alue rajoittuu pohjoisessa Alasenjärveen sekä idässä Potilanjokeen ja Myllypohjan kaupunginosaan. Lännessä rajana on Kytölän omakotitaloalue ja etelässä Kytölän selkätie. Alue asemakaavoitetaan vähittäin pientaloalueeksi, lisäksi alueen eteläosaan on tulossa muutama teollisuustontti. Suurin osa tutkimusaluetta on metsän peitossa. Alueen reunoilla on jyrkkiä, osittain kallioisia moreenimäkiä. Alueen harva asutus ja maanviljelys ovat keskittyneet keski- ja itäosan alavammille alueille. Alasenjärven rannassa on huvilatontteja. 2.3 Pohjasuhteet Suunnittelualueen pinnanmuotoja hallitsee pitkänomainen selänne ja sitä reunustavat pienet loivapiirteiset laaksot. Kairauspisteiden kohdalla maanpinnan korkeus vaihtelee tasovälillä +98.5 +121.7. Alueen korkein kohta Kiiliäisvuori on tasolla noin +143. Rinteiden kaltevuus on pääosin välillä 0-15 %, selänteiden lakialueilla 15-30 % ja mäkien lakialueilla jopa yli 30 %.

Alueella on pintakerrosten alla vaihtelevan paksuisia savi- ja silttikerroksia, jotka mäkisillä alueilla ohenevat ja muuttuvat moreeniksi. Alueen itäosassa mäkien huipuilla on avokalliota. Tehtyjen kairausten perusteella alue on jaettu neljään erilaiseen osa-alueeseen: Alue 1 Alueet sijoittuvat moreenimäkien rinteille tai huipuille. Alueille on kairattu pisteet 4,7,8,11,16 ja 17 alueen länsiosassa sekä pisteet 28 ja 36 alueen itä- ja eteläosassa. Alueella on pintamaakerrosten alla vajaan metrin paksuinen kerros sitkeää silttiä. Tämän alapuolella on tiivistä moreenia. Kairaukset ovat päättyneet tiiviiseen moreeniin tai kiviin 0,65 1,45 m syvyydellä maanpinnasta. Pisteessä 7 maanäytteistä tutkittu siltin vesipitoisuus on ollut 33,5 %. Alue 2 Alueella on pintamaakerrosten alla noin 0,6 1,0 m syvyyteen ulottuva savi silttikerros. Tämän alapuolella on sitkeää silttiä tai löyhää siltti - hiekkamoreenia noin 2 3 metrin syvyydelle asti. Tämän alapuolella on keskitiivistä tiivistä siltti- tai hiekkamoreenia. Kairaukset ovat päättyneet tiiviiseen moreenikerrokseen tai siinä oleviin kiviin 1,2 5,4 metrin syvyydessä maanpinnasta. Pisteessä 6 otettujen maanäytteiden perusteella hiekkamoreenin vesipitoisuus on vaihdellut 10,5 21,3 % välillä. Alue 3 Aivan kaava-alueen eteläosassa on eroteltavissa pari pienempää aluetta, joilla pintakerrosten alapuolella on noin 2 3 m sitkeää silttiä ja tämän alapuolella hiekkaa. Tiivis moreeni alkaa noin 4 metrin syvyydeltä. Pisteessä 29 kairaus on päättynyt moreenikerroksen kiviin 5,7 metrin syvyydessä maanpinnasta. Alue 4 Alueet sijoittuvat alavampiin maastopainanteisiin tutkitun alueen keskiosaan itälänsisuuntaisesti sekä itäosaan Alasenjärven rannan ja Potilanjoen väliselle alavalle alueelle. Alueella on pintamaakerrosten alla pehmeää savea - silttiä, jossa on paikoin havaittavissa hiekkakerroksia. Tämän kerroksen paksuus vaihtelee noin 3 8 metrin välillä. Pintaosassa kerros on paikoin kuivakuorenomaista korkeammilla maastonkohdilla. Paksuimmat ja pehmeimmät savikot ovat pisteiden 33, 34 ja 35 alueella Potilanjoen suistossa sekä pisteiden 5 ja 8 ympäristössä alueen pohjoisosassa. Maanäytteiden perusteella saven vesipitoisuus on vaihdellut välillä 23 36 %. Savisen siltin - siltin vesipitoisuus on ollut noin 30 36 %. Kairaukset ovat päättyneet moreenissa oleviin kiviin tai lohkareisiin pehmeimmissä kohdissa noin 5,3 10,6 m syvyydessä ja reuna-alueilla noin 2,8 3,6 m syvyydellä maanpinnasta. Pohjatutkimustiedot on esitetty tutkimus- ja rakennettavuuskartassa 408058.2 sekä kairausdiagrammeina liitteessä 1. Lisäksi leikkauspiirustuksissa 408058.2 5. on havainnollistettu alueen pohjasuhteita. Maanäytteiden tutkimustulokset on esitetty liitteen 2 lomakkeilla. Pohjavesi Alueen korkeat kohdat toimivat vedenjakajina, joista vedet virtaavat kolmeen eri valumaalueeseen. Läheisen Alasenjärven pinta on tasossa +95.4. Alasenjärven pintaa säännöstellään Potilanjoen padolla, jonka kautta vedet laskevat Kymijärveen. Lisäksi alueen poikki länsi-itäsuunnassa kulkee oja, joka laskee Potilanjokeen. Suunnittelualueella ei muodostu merkittävästi pohjavettä. 3

Pohjavedenpintaa ei ole erikseen selvitetty tutkimusten yhteydessä. Koheesiomaakerrosten alueella maanäytteistä tehtyjen havaintojen perusteella pohjavedenpinta on noin 1,4 2 metrin syvyydellä maanpinnasta. Moreenialueilla pohjavedenpinta on syvemmällä noudattaen kallion pinnan tasoa. 4 3 ALUEEN RAKENNETTAVUUS Tutkimusalue on jaettu neljään erilaiseen rakennettavuusalueeseen, jotka on esitetty liitteenä olevalla tutkimus- ja rakennettavuuskartalla. 3.1 Rakennukset Alueella 1 ylimpänä on 0 0,2 m paksu kerros löyhää humusmaata. Löyhän kerroksen alapuolella on ohut silttikerros ja syvemmällä tiivistä moreenia. Alueelle voidaan perustaa 1-2 kerroksisia pientaloja ja rivitaloja, joiden perustukset voidaan tehdä maanvaraisina anturaperustuksina. Alueen geotekninen kantavuus on 200 kn/m2. Myös alimmat lattiat voidaan perustaa maanvaraisesti. Alueella 2 on pintamaakerrosten alla sitkeää silttiä tai löyhää silttimoreenia 2 3 m syvyyteen asti. Tämän alapuolella on tiivis moreeni. Alueen geotekninen kantavuus perustamistasolla on 150 kn/m2. Alueelle voidaan rakentaa 1-2 kerroksisia pientaloja ja rivitaloja. Perustukset voidaan tehdä maanvaraisina anturaperustuksina rakenteille, joiden aiheuttamat kuormat eivät ylitä maapohjan kantavuutta. Alimmat lattiat voidaan perustaa maanvaraisesti. Alueella 3 on pintakerrosten alapuolella silttiä ja syvemmällä hiekkaa, Tiivis moreeni alkaa noin 4 metrin syvyydeltä. Alueen geotekninen kantavuus on 80 kn/m2. Alueelle voidaan rakentaa 1-2 kerroksisia pientaloja ja kevyitä teollisuusrakennuksia, joiden kuormitukset eivät ylitä maaperän kantavuutta. Perustukset voidaan tehdä maanvaraisina anturaperustuksina. Alimmat lattiat voidaan perustaa maavaraisesti. Alueella 4 ylimpänä on noin 0,2 0,3 m paksu kerros pehmeää pintamaata. Tämän alla on 3 8 metriä pehmeää savea tai savista silttiä. Tiivis moreeni alkaa noin 4 8 metrin syvyydessä. Alueen geotekninen kantavuus on 50 kn/m2. Alueelle voidaan perustaa keveitä, puurakenteisia rakennuksia maanvaraiselle laattaperustukselle. Raskaammat rakenteet tulee perustaa tukipaalujen varaan. Maaperä on koko alueella routivaa, joten perustukset on routasuojattava, mikäli perustusten alapinnan tasot jäävät valmiista maanpinnasta routalinjan yläpuolelle. Routimaton perustamissyvyys on lämpimillä rakennuksilla seinälinjoilla 1,4 m ja nurkissa 1,8 m. Kylmillä rakenteilla routimaton perustamissyvyys on 2,1 m. 3.2 Piha- ja liikennealueet Piha- ja liikennealueet voidaan perustaa maanvaraisesti. Rakennekerrokset tulee mitoittaa kantavuuden perusteella ja ottaa routivuus tarvittaessa huomioon. Rakennekerrokset tulee erottaa pohjamaasta suodatinkankaan avulla. 3.3 Putkijohdot Alueella 1 tulee varautua putkijohtojen osalta mahdollisiin louhintatöihin. Muiden alueiden pihat, tiet ja putkijohdot voidaan perustaa normaalisti. Soratäyttökerrosten alle asennetaan suodatinkangas N3.

5 3.4 Kaivannot Kaivannot voidaan toteuttaa pääosin luiskattuina putkijohtojen ja piha-alueiden rakennekerrosten edellyttämään syvyyteen. Alueella 3 ja 4 yli 2,5 m syvistä kaivannoista on laadittava erilliset kaivantosuunnitelmat, jotka on hyväksytettävä tilaajalla ennen työn aloittamista. Kaivantoluiskat tehdään työturvallisuuden edellyttämään kaltevuuteen. Syvälle ulottuva kunnallistekniikka on suositeltavaa rakentaa ennen viereisten rakennusten rakentamista. Kaivantojen kuivatus voidaan tehdä kaivantojen sisäpuolelta eroosiosuojatuista pumppukuopista pumppaamalla. Pohjavesipinnan alentamisesta tulee kaikissa kaivannoissa esittää erillinen suunnitelma, joka on hyväksytettävä tilaajalla ennen työn aloittamista. Pintavesien pääsy kaivantoihin on estettävä. 3.5 Kuivatusratkaisut Kohteen luonnontilainen maaperä on alueilla 1 ja 2 kohtalaisesti vettä läpäisevää karkeaa silttiä ja hiekkamoreenia. Näillä alueilla perus- ja hulevedet voidaan imeyttää maastoon. Alueilla 3 ja 4 maaperä on huonosti vettä läpäisevää savea tai silttiä. Rakennukset tulee salaojittaa koko alueella. 3.6 Radon Rakennettavuusalueilla 1 ja 2 rakennuksiin tulee suunnitella radonin poisto luonnon maaperän perusteella. Alueilla 3 ja 4 maaperä on savista silttiä tai savea, joka läpäisee radonia huonosti, joten radonhaittojen torjumiseksi alueella riittää tiiviiksi rakennettu alapohja ja koneellisen ilmanvaihdon tarvitseman korvausilman järjestäminen. Mikäli rakennuksen alle tulevan soratäytön paksuudeksi tulee yli 1 m, suositellaan radonputkiston rakentamista talojen lattioiden alle. 4 JOHTOPÄÄTÖKSET JA JATKOTOIMENPITEET Asuinrakennuksille kaavoitettu alueen maaperä soveltuu hyvin rakentamiseen eikä kevyiden rakennusten perustamisessa jouduta käyttämään paalutusta. Alueilla 3 ja 4 suositellaan pehmeän maaperän vuoksi tarkempia tonttikohtaisia kairauksia. Maanäytteitä tulisi ottaa ainakin niillä alueilla, joissa on tavattu vapaapainumaa. Alueella 1 suositellaan kalliopintavarmistuksia putkijohtolinjojen louhintatarpeen arvioimiseksi. Vantaalla 24. päivänä toukokuuta 2011 DESTIA OY Eeva Milén DI

TUTKIMUSALUE K.osa/ kylä Kortteli/ tila Tontti/ Rn:o Viranomaisen merkintöjä Kytölä Rakennustoimenpide Piirustuslaji Pohjakartta Affecto Finland Oy Karttakeskus, Lupa L4377 Rakennuskohteen nimi ja osoite Piirustuksen sisältö Mittakaava Lahden kaupunki, Tekninen ja ympäristötoimiala Rakennettavuusselvitys Kytölä, Lahti Yleiskartta - Asiantuntijapalvelut Infrsuunnittelu Heidehofintie 2, PL 206 01301 Vantaa Puh. 02044411 Suunn. Täyd.piirt. Hyv. Pvm Työnro GEO 408058 1 Tiedosto AE 24.5.2011 Muutos