JHS 145 Palvelutietojen ryhmittely ja osoitteet asiointia varten monta toimialaa kattavissa julkisen sektorin portaaleissa suosituksen päivittäminen Paikka: Kuntatalo, Toinen linja 14. Kokoushuone B 3.4. Aika: 19.5.2010 klo 9.30-12.00. Paikalla: Elisa Kettunen pj. Suvi Pietikäinen, Netum konsultointi Oy, siht. Leila Oravisto, Helsingin kaupunki Marianne Mustajoki, Espoo (ruotsin kieli) Pasi Mustonen, Vantaan kaupunki Auli Sarvikivi, Valtiokonttori/Suomi.fi Pirjo Tuomola, THL Eero Hyvönen, Aalto-yliopisto (FinnONTO-hanke) Katri Seppälä, Tekniikan sanastokeskus Outi Meriläinen, THL Raija Korhonen, Kuopion kaupunki Teuvo Savikko, Espoon kaupunki Paikalla noin klo 11.00 alkaen: Eila Vainikka, Suomen Kuntaliitto Stiina Torkkel, Suomen kuntaliitto Poissa: Milla Puumanen ja Pirjo Hannikainen. 1. Kokouksen avaus ja työryhmän kuulumiset Kokous avattiin ja pidettiin lyhyt esittäytymiskierros, koska uusia osallistujia mukana. Sovittiin syksyn ensimmäisestä kokouksesta, joka pidetään siis 25.8.2010 kello 12.30-15.30. Seuraava kokous on jo keskiviikkona 16.6.2010 kello 13-16. Elisa esitteli työryhmätilan Eksaitissa (Kuntaliiton extranet-palvelu). Tunnukset on lähetetty kaikille työryhmän jäsenille (Huom! Mikäli tunnukset eivät ole tulleet perille tai niiden käytössä on jotakin ongelmia, ilmoittakaa siitä Elisalle.) Keskeisimmät ominaisuudet Eksaitissa ovat asiakirjavarasto, keskustelumahdollisuus ja tapahtumakalenteri. Sovittiin, että uusista tärkeistä asioista ilmoitetaan
joka tapauksessa sähköpostilla, vaikka keskustelu tai kommentointi käytäisiinkin Eksaitissa. Työryhmätilasta löytyvät siis muistiot ja muut hankkeen materiaalit. Sovittiin, että esimerkiksi päivitettyjä muistioita ei lähetetä uudelleen s-postilla, vaan ne löytyvät työryhmätilasta. Elisalle voi myös ilmoittaa mahdollisista ongelmista Eksaitin käytössä, jolloin Elisa ilmoittaa edelleen asiasta Kuntaliiton atk-tuelle, joka ylläpitää järjestelmää. Elisa hallinnoi kuitenkin itse työryhmän jäsenten käyttöoikeuksia. Kelan elämäntilannekuvauksia ei käsitelty vielä kokouksessa. Kelan vastaus kysymykseen ja juuri ilmestynyt Kelan Palvelutoiminnan kehittämisohjelman loppuraportti löytyvät Eksaitin työryhmätilasta asiakirjat-kohdasta. 2. Keskustellaan uuden suosituksen sisällöstä ja esitystavasta Käytiin keskustelua suosituksessa annettavista suosituksista, sen kohderyhmistä ja sisällöstä seuraavasti: Kohderyhmät ja käyttäjät Valmistelussa tulee huomioida, että myös muut kuin kunnat tuottavat julkisia palveluita. Epäselvää on myös osittain se, mihin suositusta käytetään ja kenelle se on tarkoitettu. Palveluntuotanto jakautuu myös muualle kuin kunnille ja kuntalaiset käyttävät myös muiden, kuin kuntien tuottamia palveluita. o Koskeeko suositus siis kaikkea palveluntuotantoa, vai pelkästään kuntia ja julkista hallintoa? o Keskustelussa kysyttiin myös sitä, mikä on suosituksen velvoittavuus, kun ketään ei voi pakottaa sitä käyttämään. Kysymys on myös yhteistyöstä yksityisen ja kolmannen sektorin välillä. Estääkö suositus julkisen hallinnon ulkopuolisia käyttämästä suositusta? o Suosituksen tulisi palvella julkisen hallinnon lisäksi myös esim. yhdistyksiä ja yksityistä puolta. Yksityisen puolen sanastoa kattavasti esim. kirjastojen sanastoissa. o JHS-suositus on julkisen hallinnon suositus, eli se ei ulotu koskemaan esim. yksityistä palveluntuotantoa tai kolmatta sektoria. Elisa totesi, että tämä työryhmä ei voi vaikuttaa siihen, mikä on suosituksen velvoittavuus, mutta se voi laatia mahdollisimman laadukkaan suosituksen. Hyviä suosituksia kyllä myös käytetään. Suosituksessa tulisi pitää mielessä asiakasnäkökulma ja ajateltava ensisijaisesti asiakasta. Tietohallintolaki Tulisiko tämä suositus ottaa mukaan valmisteilla olevan tietohallintolain piiriin (ts. asetuksella määrättävien suositusten joukkoon)
o Tämä asia ei kuulu JHS 145-hankkeen piirissä tehtäväksi. Lisäys: Suosituksen valmistumisen jälkeen voidaan myös panostaa jalkauttamiseen ja suosituksesta tiedottamiseen. Sanastot ja ontologia o Pekka Niemi kertoi, että valmisteilla olevassa julkisen hallinnon tietohallintolaissa tulee mahdollisuus asettaa valitut JHS-suositukset määräyksen asemaan. Tietohallintolaki on parhaillaan valmisteilla valtiovarainministeriössä ja se lähtee lausuntokierrokselle kesäkuun alussa. Laissa on nyt lähtökohta, että tietyt JHS:t voidaan valita normilla määräyksiksi. Päätettävä mm. seuraavia asioita: Millä tavalla sanastot linkitetään tähän työhön? Millä tavalla niitä toivotaan käytettävän? Miten terminologiset sanastot suhteutuvat suositukseen? o Sanastot on voitu tehdä systematiikan kannalta yhdenmukaisesti, mutta niitä ei ole tehty käytettäväksi yhdessä. o Olisivatko terminologiset sanastot täydentäviä: jos tarvitset termejä, joita ei ole suositeltavassa sanastossa, ohjeistetaan käytä sitten tätä. Jos otetaan YSOpohjainen sanasto, voidaan helposti suositella muita siihen liittyviä sanastoja, eli suhteuttaa siihen. Keskustelua Keskusteluissa ehdotettiin voisiko pohjaksi ottaa YSO-pohjainen yhdistelmäontologia (yhteinen suomalainen ontologia)? Yksi hankkeen päätehtävistä on sanastojen yhteen tuominen ja tulisi päättää, kuka tekee sanaston ja kuinka se saadaan palvelimelle sähköiseen muotoon? o Leila Oravisto kertoi, että Helsingiltä löytyy rahoitusta sanastotyöhön, jos tulee tarvetta tilata se ulkopuolisena työnä. Mitä yleiskäyttöisempi sanasto on, sitä parempi. o Lisäys: Tästä asiasta keskusteltiin lisää kokouksen jälkeen ja mahdollisuutta teettää sanastotyö erillisenä työnä selvitetään yhteistyössä JHS-sihteerin ja VM:n, Helsingin kaupungin, Kuntaliiton sekä JHS-jaoston alaisen sanastotyöryhmän kanssa. Voisiko olla niin, että suosituksessa suositellaan tiettyjen hyväksi katsottujen pääasiasanaston/sanastojen käyttöä ja semanttista julkaisutapaa ja sen lisäksi jonkun teknisen ratkaisun käyttöä. YSO:n sanaston perusteella on mahdollisuus funktiosuhteiden määrittelyyn. Esim. jos etsitään tietoa sairaudesta, voidaan tarjota tietoa oireista, lääkityksestä, antaa linkitys apteekkeihin tai kyseistä sairautta hoitaviin tahoihin. Tämän työryhmän olisi syytä olla yhteydessä myös JHS-jaoston alaiseen sanastotyöryhmään, joka on JHS 175 ydinsanastoryhmän jatkumo.
o Lisäys: Sanastotyöryhmään on oltu sähköpostiyhteydessä liittyen keskusteluun jossa on pohdittu mahdollisuutta teettää sanastotyön osuus ulkopuolisena työnä (ks. yllä). Käytettävissä olevia sanastoja ovat YSO:n lisäksi myös: Kuntaliitto ylläpitää keskusjärjestöjen tuottamaa Kuntatieto-sanastoa, joka on sovellettu yhteen YSA:n kanssa. Tarkempia kunnallisalan termejä, ollut aiemmin painetussa muodossa. Viittaussuhteet löytyvät mutta hierarkioita ei ole. Juho, julkishallinnon ontologia julkaistaan 26.5. klo 13.00. Jatkossa tulossa Eduskunnan sanasto. Tikesosin sosiaaliportista sosiaalialan sanasto. THL:ssä on myös julkistettu asiantuntijuustietokanta, jossa on käytettävissä FinnONTO-sanastoista Finmess (?), Tero. Sosiaalisen median sanasto, THL:lle tehty sanasto yleinen tarkoitus sujuvoittaa viestintää sekä ohjeistaa missä merkityksessä sanoja käytetään. Palveluluokitus ja palvelujen ryhmittely Palveluiden ryhmittelyssä tulisi olla yhdenmukaisuutta, mutta sivujen ulkonäössä voi olla eroja. Samoin tulisi miettiä, kuinka yksityiskohtaiselle tasolle ryhmittelyä on tarpeen jatkaa. Palveluluokituksen tarkoitus on: 1) antaa käyttäjälle mahdollisimman helppo käyttäjäkokemus eri tahojen palveluita käytettäessä 2) palvelujen löydettävyyden parantaminen 3) tiedon jaettavuuden parantaminen 4) persoonallisuuden mahdollistaminen Esimerkiksi toiminnallisesti tulee olla mahdollista lisätä asiasanoihin esimerkiksi murresanoja (raitiovaunu= spåra, ratikka). Nyt on jo käytössä erityisesti kaupallisissa ratkaisuissa Katso myös tämä -tyyppisiä sovelluksia, joissa automaattisesti ehdotetaan aiheeseen liittyviä muita mahdollisia kohteita. Tämän kaltaisia palveluita tarvitaan myös julkisen sektorin verkkopalveluihin. Nykyisessä luokituksessa päätason ryhmittely on ihan hyvä (joitain päivittämistarpeita on). Tulisi kuitenkin päättää miten pitkälle/yksityiskohtaiselle tasolle ryhmittely tehdään vai tehdäänkö ollenkaan.
On mahdollista että tehtäisiin useita eri päätason luokituksia (esim. elinvaiheiden, elintilanteen, perhetilanteen tms. mukaan). Tämän jälkeen jää vielä tehtäväksi ontologisointi. Tässä voisi hyödyntää pohjalla ONKI-palvelua ja Helsingin kaupungin jo tekemää työtä. Tarvitaan monta luokitusta, palveluiden haku tapahtuu monesta eri näkökulmasta. Vanhan mallin mukainen ryhmittely auttaa yhteen asiaan, mutta kokonaisuuteen toisi lisäarvoa, jos kuvattaisiin useampi pääluokitustapa, jota voidaan hyödyntää portaaleissa. Jotta aineisto löytyisi, tarvitaan lisäksi sanasto ja ontologiaa, jotta voidaan suosittaa, että käyttäkää tätä. Metadata, moninäkymähakujen mahdollistaminen Suosituksen laadinnan on oltava tulevaisuuteen katsovaa työtä. Nyt hakukoneet, kuten Google, perustuvat sanoihin, mutta tarvittaisiin hakutuloksia, jotka perustuvat asioiden merkityksiin. o Tulisi huomioida mahdollisuus hakukoneiden osalta moninäkymähakuun, joka on jo käytössä useissa hakukoneissa. Näin hakutulokset voidaan ryhmitellä eri näkökulmasta, tarpeen mukaan. Esimerkiksi palvelut kunnittain/alueittain tai vaikka palvelutyypin tai muun kriteerin mukaan. Sanastot eivät yksin riitä, tarvitaan myös palvelun luokitus ja kuvaus, tietoa organisaatioista jotka antavat palveluita jne. On tarpeen rakentaa metadata-rakenne siitä, kuinka palveluita annetaan kunnissa ja muissa organisaatioissa. Muuta o Metadatamallissa palvelulle luodaan oma tunnus (URI), palvelun luokitus, palvelun kuvaus, kieliluokitus, organisaatiot jotka tarjoavat palveluita. Suosituksen nimi on aika monimutkainen, olisiko sitä syytä muuttaa. Voisiko suositus olla tiekartta tyyppinen, suositellaan visiota, miten julkiset verkkopalvelut tulevaisuudessa toimisivat? Suositus ja luokitus tarvitaan sähköisenä, muutoin sen tekeminen on turhaa. Suosituksen sisältö ja rakenne Kokouksen keskustelun pohjalta alla muutamia kysymyksiä, joihin suosituksessa pitäisi pystyä vastaamaan: Kenelle suositus on tarkoitettu? Mikä on sen näkökulma ja lähtökohta?
Mitä suosituksella on tarkoitus kattaa ja mihin sen avulla pyritään? Suhde muihin suosituksiin? Tulevaisuuden näkymät: Mitkä ovat periaatteet eli mihin pyritään ja mihin laiva on menossa, (huomioitava mm. monikielisyys, Coss, Roadmap)? Mihin sanastoja käytetään (+ sanastotyön jatkuvuus)? Millä tavalla suositusta/sanastoa käytetään? Missä sanasto sijaitsee? Mitä metatiedot tarkoittavat? Mitä malleja/skeemoja pitää käyttää? Mikä hyötyä suosituksesta on? o hakutoiminta tulisi saada toimimaan samantyyppisesti, eli verkkopalvelun laadun nostaminen. o yhteentoimivuuden mahdollistaminen Kuinka loppukäyttäjä eli verkkopalvelua käyttävä asiakas hyötyy siitä, että tätä suositusta sovelletaan verkkopalveluiden suunnittelussa? JHS-suosituksessa on annettava konkreettisia suosituksia tai ohjeita, tee näin, älä tee noin. Pelkkä visio tai nykytilan kuvaus ei riitä suositukseksi. Suosituksen on oltava väline, jota voi käyttää apuna kun tehdään julkisen hallinnon verkkopalveluita. On pyrittävä hyödyntämään jo olemassa olevia määrityksiä ja työtä, joka on tehty jo jossakin muualla. 3. FinnONTO-ontologiajärjestelmän ja ONKI-ontologiapalvelun esittely Semanttiset metatietopalvelut ja SAHA http://www.yso.fi/ Eero Hyvönen esitteli semanttisen haun perusteet ja ontologisten sanastojen sekä metatietojen käyttämisen hyödyntämisestä semanttisen haun (webin) toteuttamisessa. Hän esitteli myös ONKI-ontologiapalvelun toimintaa ja sisältöä (ww.yso.fi/onki2/). Palvelu tarjoaa mm. sanaston julkaisupalvelun (web) sekä rajapinta-widgetin. Esitysmateriaali löytyy Eksaitista. Muutamia otteita esityksestä: YSO on tärkein Yleinen suomalainen ontologia, joka laajenee koko ajan. Periaatteita ontologisointityössä ovat 1) päällekkäisen työn eliminoiminen ja koordinointi, 2) avoin lähdekoodi ja maksuttomuus, 3) yhteistyöverkoston rakentaminen ja tukeminen, 4) moniarvoisuus ja virheiden sietäminen
Hankkeessa myös: 5) minimaalinen ontologinen sitoutuminen (l. mitä monimutkaisempi ontologia on, sitä vaikeammin se on hyödynnettävissä eri sovelluksissa). 6) perustan hyödyntäminen uudelleen eri yhteyksissä. Kohta viisi viittaa siihen, että Kehitetään ominaisuuksia, jossa esim. järjestelmä varoittaa ristiriitaisuuksista. Sovelluksia tiedon hakijalle, kyselyn laajennusta. FinnONTO alkoi 2003 pienempänä hankkeena. Viimeisimmässä vaiheessa mukana oli jo 38 rahoittajaa. Nyt hanke on jakautunut kahtia: 1. mobiilit: UBICOM-services. 2. FinnONTO 2 Thesaurukset (ISO-standardin mukaiset) ovat hyvä pohja, mutta tietoteknisen hyödyntämisen kannalta eivät ole vielä niin hyviä kuin ne voisivat olla. Pitää siis siirtyä ontologioiden kehittämiseen. Thesauruksilla yritetään esittää käsitteiden välisiä suhteita, ontologioilla pyritään kertomaan, millainen maailma ja todellisuus ovat taustalla. Tulevaisuudessa sanojen sijasta puhutaan merkityksistä, tunnistetaan ureilla (URI), eli yksilöivillä tunnisteilla. Tällä tavalla otetaan huomioon myös kieliversiot. Semanttisen yhteentoimivuuden tärkeys. Palveluihin liittyy monia tietokantoja, joita yhdistäessä yhteentoimivuus tärkeää. Tiedon ryhmittely. Onki2: o Esim. terveyspalvelu hakusanalla, voidaan antaa hakutulos jäsenneltynä palvelun mukaisesti ja miten tämä aineisto jakautuu vaikka paikkakuntien mukaan. Vaatii sen, että tiedetään mitä tieto on. o http://linkeddata.org o Mukana 80 kpl sanastoja. o Moninäkymähakukone o Kaikki sanastot eivät ole avoimia kaikille. o Tällä hetkellä kehitetään ruotsinkielistä, suomenkielistä ei nyt mahdollista päivittää. o Löytyy siis selailumahdollisuus. Myös eri kielet (ruotsi, englanti) on huomioitu ja kieli on selattaessa helppo vaihtaa. 4. Sovitut tehtävät
Sovittiin, että 28.5 mennessä alla mainitut henkilöt kirjoittavat puoli A4:sta sovituista aihealueista, jonka jälkeen teksteistä keskustellaan Eksaitissa. Tekstit lähetetään Elisalle, joka laittaa ne Eksaittiin ja lähettää työryhmän jäsenille kommentointipyynnön. Tarkoitus on siis, että tekstejä voidaan kommentoida, ehdottaa täydennyksiä jne. ennen seuraavaa kokousta. Jos työtapa katsotaan hyvksi, samalla menetelmällä voidaan jatkaa suosituksen sisällön täydentämistä jatkossakin. Eero Hyvönen kirjoittaa lyhyen kuvauksen seuraavista asioista Mikä olisi suosituksessa esitettävä kuvaus ontologioista, metadatatiedosta ja mihin näillä pyritään. Kuinka upotetaan suositukseen se, että miten nämä asiat parantamat hakutoimintoja ja verkkopalveluiden laatua sekä yhteentoimivuutta. Yhteiset metadataformaatit, skeemaintegraatio, sanastointegraatio. Miksi sanastot tai yksi sanasto ei yksin riitä, vaan tarvitaan myös palvelun luokitus ja kuvaus, tietoa organisaatioista jotka antavat palveluita jne.? Miksi olisi tarpeen rakentaa metadata-rakenne siitä, kuinka palveluita annettaan kunnissa ja muissa organisaatioissa. Tarvitaanko monta luokitusta: palveluiden haku tapahtuu monesta eri näkökulmasta, moninäkymähaku. Leila Oravisto kirjoittaa lyhyen kuvauksen seuraavista asioista: Mihin sanastoja käytetään (esim. tiedonsiirtoon portaalien välillä). Millä tavalla suositusta/sanastoa käytetään, missä sanasto sijaitsee, mitä metatiedot tarkoittavat? Mitä malleja/skeemoja pitää käyttää. Sanastotyön jatkuvuus. Marianne Mustajoki kirjoittaa lyhyen kuvauksen seuraavista asioista: Mitä hyötyä suosituksesta on/voi olla? Miten se helpottaa työtä, eli argumentoidaan hyötynäkökulma Kuinka asiakas hyötyy siitä, että tätä suositusta käytetään hyväksi ja palvelut luokitellaan tällä tavalla(esim. Kelan käyttämien elämäntilannekuvauksia tms. hyödyntäminen) 5. Kokouksen päättäminen ja seuraavat kokoukset Kokous päätettiin noin 12.05 Eero Hyvösen esitykseen. Muuta: Toivottiin koko työryhmän nimilistaa tiedoksi, Elisa lupasi laittaa listan Eksaittiin.