Tulot ja kulutus 2014 Tulonjakotilasto 2012 Väestöryhmittäiset tuloerot Kotitalouksien tulokehitys jatkui heikkona vuonna 2012 Tilastokeskuksen tulonjakotilaston mukaan kotitalouksien tulokehitys on ollut viime vuosina heikkoa. Vuonna 2012 mediaanitulot alenivat reaalisesti 0,2 prosenttia edellisvuodesta. Vuosina 2008 2012 keskimääräinen vuosimuutos oli ainoastaan 0,8 prosenttia kun muutos vuosina 2001 2008 oli 2,7 prosenttia. 65 74-vuotiaiden tulotaso on noussut viime vuosikymmenen loppupuolella kun taas 25 34-vuotiaiden tulot ovat laskeneet vuodesta 2008. Kotitalouden käytettävissä olevat rahatulot kulutusyksikköä kohden viitehenkilön iän mukaan vuosina 1987 2012, mediaani, vuoden 2012 rahassa Kotitalouksien keskimääräinen käytettävissä oleva rahatulo oli vuonna 2012 noin 37 500 euroa ja mediaanitulo 31 300 euroa. Tuloilla tarkoitetaan verojen jälkeisiä rahatuloja, jotka koostuvat työ- ja omaisuustuloista ja tulonsiirroista. Ekvivalentti käytettävissä olevan rahatulon mediaani oli 22 100 euroa vuonna 2012, mikä oli 0,2 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna 1). 1) Kulutusyksiköt perustuvat niin kutsuttuun OECD:n modifioituun skaalaan. Kotitalouden yksi aikuinen on yksi kulutusyksikkö. Muut kotitalouden 14 vuotta täyttäneet henkilöt ovat kukin 0,5 kulutusyksikköä ja 0 13-vuotiaat lapset ovat kukin 0,3 kulutusyksikköä. Yhden aikuisen kotitalous on yksi kulutusyksikkö, kun taas kotitalous, johon kuuluu esimerkiksi puolisot ja yksi alle 14-vuotias lapsi, ovat yhteensä 1,8 kulutusyksikköä. Kulutusyksiköiden avulla laskettu ekvivalentti tulo huomioi kotitalouksien kokoerot ja mahdollistaa niiden vertailemisen keskenään. Helsinki 04.4.2014 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus.
Tulokehitys on vaihdellut jonkin verran väestöryhmittäin, parhainta suhteellinen tulokehitys on viime vuosina ollut ammatissa toimimattomilla, kuten työttömien ja eläkeläisten talouksilla. Työttömien kotitalouksilla tulojen keskimääräinen vuosimuutos vuosina 2008 2012 oli lähes 3 prosenttia. Eläkeläiskotitalouksilla vastaava muutos oli noin 2,5 prosenttia. Eläkeläistalouksien hyvä tulokehitys heijastuu myös ikäluokittaiseen tarkasteluun, sillä 65 74-vuotiaiden talouksilla reaalitulojen keskimääräinen vuosimuutos oli vuosina 2008 2012 lähes 3 prosenttia. Yli 74-vuotiaiden kotitalouksissa vastaava vuosimuutos oli puolisen prosenttiyksikköä vähemmän. Myös nuorimpien, alle 25-vuotiaiden kotitalouksien tulot nousivat suhteessa hyvin keskimääräisen vuosimuutoksen ollessa 2,7 prosenttia. Vaikka suhteelliset tulomuutokset olivat ammatissa toimimattomilla suurimmat, heidän matala tulotasonsa huomioiden euromääräiset vuosimuutokset eivät parantaneet heidän asemaansa näkyvästi. Heikoin tulokehitys oli ikäluokassa 25 34-vuotiaat, jolla tulojen vuosimuutos oli vuosina 2008 2012 kymmenyksen-pari negatiivinen eli ikäryhmän reaalitulot laskivat. Työntekijäkotitalouksilla reaalitulojen vuosikasvu jäi vuosina 2008 2012 nollaan. Tulokäsitteenä on käytettävissä oleva ekvivalentti rahatulo. Luvut perustuvat kansainvälisesti vertailukelpoiseen tulokäsitteeseen, joka ei sisällä laskennallisia tuloeriä (kuten asuntotulo) eikä myyntivoittoja. Kotitalouksien väestöryhmittäisiä vertailuja eri tulokäsitteillä on mahdollista tehdä tulonjakotilaston tietokantataulukoiden avulla. 2
Sisällys 1 Kotitalouksien käytettävissä oleva rahatulo keskimäärin 37 500 euroa...5 1.1 Kotitalouksien tulokehitys heikkoa viime vuosina...5 1.2 Kotitalouksien tuloista valtaosa palkkatuloja...6 2 Ylemmät toimihenkilökotitaloudet selvästi suurituloisimpia...8 3 Kotitalouksien tulot viitehenkilön iän mukaan...11 4 Kotitalouksien tulot kotitalouden elinvaiheen mukaan...15 Taulukot Taulukko 1. Kotitalouksien lukumäärä ja osuus kaikista kotitalouksista viitehenkilön iän mukaan vuosina 1995, 2007, 2011 ja 2012...11 Taulukko 2. Kotitalouksien tulotaso viitehenkilön iän mukaan vuosina 1987, 1991, 1995, 2001, 2008, 2011 ja 2012, kotitalouksien käytettävissä olevat rahatulot kulutusyksikköä kohden, mediaani, vuoden 2012 rahassa...12 Taulukko 3. Kotitalouksien tuotannontekijätulojen ja saatujen tulonsiirtojen osuus bruttotuloista viitehenkilön iän mukaan 2007 ja 2012. Tuotannontekijätulot muodostuvat palkka-, yrittäjä- ja omaisuustulojen summasta...13 Taulukko 4. Kotitalouksien lukumäärä ja osuus kaikista kotitalouksista elinvaiheen mukaan vuosina 1995, 2007, 2011 ja 2012...15 Taulukko 5. Kotitalouksien tulojen muutokset kotitalouden elinvaiheen mukaan eri ajanjaksoilla vuosina 1989 2012. Ekvivalentin käytettävissä olevan rahatulon mediaanin keskimääräiset vuosimuutokset, %...16 Taulukko 6. Kotitalouksien tuotannontekijätulojen ja saatujen tulonsiirtojen osuus bruttotuloista elinvaiheen mukaan 2007 ja 2012. Tuotannontekijätulot muodostuvat palkka-, yrittäjä- ja omaisuustulojen summasta...17 Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Kotitalouksien määrä, keskikoko, kotitalousväestön koko ja keskimääräiset kulutusyksiköt Suomessa vuosina 1966 2012...19 Liitetaulukko 2. Kotitalouksien tulojen rakenne tuloluokittain vuonna 2012. Tuloluokat muodostettu bruttotulojen perusteella...20 Liitetaulukko 3. Kokopäiväisten palkansaajien palkkatulot (ilman työsuhdeoptioita) koulutusasteen ja sukupuolen mukaan vuonna 2012...21 Liitetaulukko 4. Kokopäiväisten palkansaajien palkkatulot (ilman työsuhdeoptioita) iän ja sukupuolen mukaan vuonna 2012...21 Kuviot Kuvio 1. Kotitalouksien käytettävissä olevat rahatulot ja käytettävissä olevat tulot vuosina 1987 2012. Tulot kotitaloutta kohden, keskiarvo ja mediaani,...5 Kuvio 2. Kotitalouksien käytettävissä olevat rahatulot kulutusyksikköä kohden, reaalinen vuosimuutos vuosina 1987 2012...6 Kuvio 3. Kotitalouksien tulojen rakenne vuosina 1987, 2000 ja 2012. Tuloerien osuudet bruttotulosta, %...7 Kuvio 4. Kotitalouksien käytettävissä olevat rahatulot kulutusyksikköä kohden sosioekonomisen ryhmän mukaan vuosina 1987 2012, mediaani. Tulot vuoden 2012 rahassa...8 Kuvio 5. Kotitalouksien tulojen muutokset sosioekonomisten ryhmien mukaan eri ajanjaksoilla vuosina 1987 2012. Ekvivalentin käytettävissä olevan rahatulon mediaanin keskimääräiset vuosimuutokset, %...9 Kuvio 6. Kotitalouden käytettävissä olevat rahatulot kulutusyksikköä kohden viitehenkilön iän mukaan vuosina 1987 2012, mediaani, vuoden 2012 rahassa...11 Kuvio 7. Kotitalouksien tulojen muutokset viitehenkilön iän mukaan eri ajanjaksoilla vuosina 1987 2012. Ekvivalentin käytettävissä olevan rahatulon mediaanin keskimääräiset vuosimuutokset, %...12 3
Kuvio 8. Kotitalouksien bruttotulojen rakenne viitehenkilön iän mukaan vuonna 2012...13 Kuvio 9. Kotitalouksien jakautuminen tuloviidenneksiin viitehenkilön iän mukaan vuonna 2012...14 Kuvio 10. Kotitalouden käytettävissä olevat rahatulot kulutusyksikköä kohden elinvaiheen mukaan vuosina 1989 2012, vuoden 2012 rahassa...16 Kuvio 11. Kotitalouksien bruttotulojen rakenne elinvaiheen mukaan vuonna 2012...17 Kuvio 12. Kotitalouksien bruttotulojen rakenne tarkemman elinvaiheluokituksen mukaan vuonna 2012...18 Kuvio 13. Kotitalouksien jakautuminen tuloviidenneksiin kotitalouden elinvaiheen mukaan vuonna 2012...18 Laatuseloste: tulonjakotilasto...22 4
1 Kotitalouksien käytettävissä oleva rahatulo keskimäärin 37 500 euroa Suomessa oli vuonna 2012 lähes 2,6 miljoonaa kotitaloutta, mikä on noin 25 000 kotitaloutta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kotitalouksien keskikoko oli 2,06 henkilöä. Kotitalouksien määrä on lisääntynyt viimeisen runsaan kahden vuosikymmenen aikana selvästi, sillä tänä päivänä Suomessa on runsaat 500 000 kotitaloutta enemmän kuin vuonna 1987 (liitetaulukko 1). Kotitalouksien määrän kasvu johtuu sekä väestön kasvusta että rakenteellisista tekijöistä, kuten siitä, että nykyisin asutaan aikaisempaa useammin yhden henkilön kotitalouksissa. Yhden henkilön kotitalouksien osuus kaikista kotitalouksista oli vuonna 2012 noin 40 prosenttia, kun osuus oli vuonna 1987 kuusi prosenttiyksikköä vähemmän. Tämä on johtanut siihen, että kotitalouksien keskikoko on pienentynyt, vuonna 1987 se oli 2,35 henkilöä, eli 0,3 henkilöä suurempi kuin nykyisin. Kuviossa 1 kuvataan kotitalouksien tuloja sekä keskiarvolla että mediaanilla kahdella tulokäsitteellä, käytettävissä olevilla tuloilla ja käytettävissä olevilla rahatuloilla. Käytettävissä oleva tulo on tulonjakotilaston käyttämä vanha päätulokäsite, joka sisältää myös laskennallisen asuntotulon ja veronalaiset myyntivoitot. Käytettävissä oleva rahatulo on Euroopan Unionin tulo- ja elinolotilaston (EU-SILC) käyttämä tulokäsite, joka ei sisällä laskennallista asuntotuloa ja veronalaisia myyntivoittoja. Tulonjakotilasto siirtyi vuoden 2011 tilastossa käyttämään päätulokäsitteenä EU:n suositusten mukaista käytettävissä olevan rahatulon käsitettä. Kuvio 1. Kotitalouksien käytettävissä olevat rahatulot ja käytettävissä olevat tulot vuosina 1987 2012. Tulot kotitaloutta kohden, keskiarvo ja mediaani, Kotitalouksien keskimääräinen käytettävissä oleva rahatulo oli vuonna 2012 noin 37 500 euroa. Vastaava käytettävissä oleva tulo oli 42 200 euroa, mikä merkitsee sitä, että kotitaloudet saivat asuntotuloa ja veronalaisia myyntivoittoja vuonna 2012 keskimäärin 4 700 euron edestä. Tästä laskennallisen asuntotulon osuus on valtaosa, eli noin 4 100 euroa. Keskivertokotitalouksien tuloja paremmin kuvaavan mediaanitulon mukaan kotitalouksien käytettävissä oleva rahatulo oli 31 300 euroa. Vastaava käytettävissä oleva tulo oli 35 600 euroa, jossa asuntotulon ja veronalaisten myyntivoittojen osuus on lähes 4 300 euroa. 1.1 Kotitalouksien tulokehitys heikkoa viime vuosina Kuviossa 2 kuvataan kotitalouksien tulojen reaalisia vuosimuutoksia vuosina 1987 2012. Tulokäsitteenä on käytetty kotitalouksien koko ja rakenne-erot huomioivia ekvivalentteja käytettävissä olevia rahatuloja 1). 1) Ekvivalentti käytettävissä oleva rahatulo saadaan kun kotitalouksien jäsenten yhteenlasketut tulot jaetaan kotitalouden kulutusyksiköillä. Kulutusyksiköt perustuvat OECD:n modifioituun kaavaan, jossa kotitalouden yksi aikuinen on yksi kulutusyksikkö. Muut kotitalouden 14 vuotta täyttäneet henkilöt ovat 0,5 kulutusyksikköä ja 0 13-vuotiaat lapset 0,3 kulutusyksikköä kukin. Siten 5
Kuviosta ilmenee hyvin se, että etenkin viime vuosina kotitalouksien tulokehitys on ollut erityisen vaatimatonta. Edellisen kerran kotitalouksilla on ollut yhtä pitkä heikon tulokehityksen kausi 1990-luvun alun lamavuosina, jolloin kotitalouksien käytettävissä olevat reaalitulot alenivat usean vuoden ajan. Nykyinen heikko tulojen kehityskausi alkoi vuonna 2010, eli sitä on jatkunut yhtäjaksoisesti jo kolmen vuoden ajan. Kuvio 2. Kotitalouksien käytettävissä olevat rahatulot kulutusyksikköä kohden, reaalinen vuosimuutos vuosina 1987 2012 1.2 Kotitalouksien tuloista valtaosa palkkatuloja Kotitalouksien tulot koostuvat valtaosin palkoista, joiden osuus bruttotuloista on viime vuosina ollut keskimääärin 60 prosentin tuntumassa. 1980-luvun lopulla tämä osuus oli selvästi suurempi, eli lähes 70 prosenttia. Samanaikaisesti kun palkkojen bruttotulo-osuudet ovat laskeneet, ovat saatujen tulonsiirtojen osuudet kasvaneet. Saatujen tulonsiirtojen bruttotulo-osuus oli vuonna 2012 keskimäärin 28 prosenttia, kun vastaava osuus 1980-luvun lopulla oli 22 prosenttia. Syvimmän laman aikoihin 1990-luvun alussa saatujen tulonsiirtojen bruttotulo-osuus kohosi lähes 35 prosenttiin. Pitkän talouskasvun aikana saatujen tulonsiirtojen bruttotulo-osuus on alentunut hitaasti ollen 1990-luvun laman jälkeen matalimmillaan vuonna 2008, jolloin se oli 25 prosenttia. Yrittäjätulojen bruttotulo-osuus oli vuonna 2012 keskimäärin viisi prosenttia, mikä oli pari prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna 1987. Vastaavalla ajanjaksolla omaisuustulojen bruttotulo-osuus on kasvanut kahdesta prosentista viiteen prosenttiin. Omaisuustulot koostuvat pääasiassa osinko- ja vuokra- ja korkotuloista. Kun tulorakenteita tarkastellaan tuloryhmittäin, havaitaan että tulojen rakenne on kaikista pienituloisimmilla täysin erilainen kuin suurituloisimmilla. Pienituloisimmassa tulokymmenyksessä saadut tulonsiirrot muodostavat valtaosan kotitalouksien tuloista. Saatujen tulonsiirtojen bruttotulo-osuus on noussut pienituloisimmassa tulokymmenyksessä viime vuosina noin 80 prosenttiiin, kun se 1980-luvun lopulla oli selvästi vähemmän, noin 60 prosenttia. Vastaavasti pienituloisimmilla ovat sekä yrittäjätulojen että palkkojen bruttotulo-osuudet selvästi pienentyneet. Kun vielä 1980-luvun lopulla yrittäjätulojen osuus bruttotuloista oli pienituloisimmassa tulokymmenyksessä selvästi yli kymmenyksen, osuus oli vuoteen yhden henkilön kotitalouden kulutusyksikköluku on yksi ja kahden aikuisen kulutusyksikköluku on 1,5. Kahden huoltajan ja yhden alle 14-vuotiaan lapsen kotitaloudessa kulutusyksikköluku on 1,8. Kulutusyksiköiden avulla muodostettu ekvivalentti tulo huomioi kotitalouksien koko- ja rakenne-erot ja mahdollistaa tulovertailut erikokoisten kotitalouksien välillä. 6
2012 mennessä supistunut kolmeen prosenttiin. Myös palkkatulojen bruttotulo-osuus on alentunut tässä ryhmässä selvästi, 27 prosentista 17 prosenttiin aikavälillä 1987 2012. Suurituloisimmassa tulokymmenyksessä omaisuustulojen merkitys on kasvanut selvästi viimeisen neljännesvuosisadan aikana: kun vuonna 1987 omaisuustulot muodostivat suurituloisimman tulokymmenyksen bruttotuloista neljä prosenttia, oli osuus vuoteen 2012 mennessä kasvanut 15 prosenttiin. Vastaavan ajanjakson aikana on palkkojen bruttotulo-osuus pienentynyt 10 prosenttiyksiköllä vajaasta 80 prosentista alle 70 prosentin. Kuvio 3. Kotitalouksien tulojen rakenne vuosina 1987, 2000 ja 2012. Tuloerien osuudet bruttotulosta, % 7
2 Ylemmät toimihenkilökotitaloudet selvästi suurituloisimpia Tarkastellaan seuraavaksi kotitalouksien tuloja ja niiden muutoksia sosioekonomisten ryhmien mukaan. Kotitalouden sosioekonomisen ryhmän määrää kotitalouden viitehenkilön pääasiallinen toiminta vuoden aikana. Viitehenkilö on pääsääntöisesti kotitalouden suurituloisin jäsen. Tulokäsitteenä käytetään kotitalouden koko- ja rakenne-erot huomioivaa ekvivalenttia käytettävissä olevan rahatulon mediaania, mikä ei siis sisällä asuntotuloa ja veronalaisia myyntivoittoja. Mediaanitulo kuvaa monessa tapauksessa tulojakaumaa luotettavammin kuin keskiarvo, koska se ei ole herkkä yksittäisille poikkeaville havainnoille. Tämän vuoksi mediaanitulo kuvaa keskiarvotuloa luotettavammin nimenomaan keskivertokotitalouksien tuloja. Kuvioista 4 ja 5 ilmenee sosioekonomisten ryhmien tulosuhteet ja tulojen muutokset viimeisen runsaan parin vuosikymmenen aikana. Kuviosta 4 ilmenee hyvin 1980-luvun lopun suotuisa tulojen kasvukausi, sekä 1990-luvun alun syvän taantuman aiheuttama nopea reaalitulojen romahdus. Kuviosta voidaan lukea myös se, että 1990-luvun laman jälkeen kotitaloudet ovat kokeneet pitkän suotuisan tulokehityksen kauden, mikä taittui vasta 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen loppupuolella. Kuviosta ilmenee myös se, että viime vuodet ovat olleet kotitalouksien tulokehityksen kannalta vaatimattomia. Sosioekonomisista ryhmistä ylemmät toimihenkilökotitaloudet ovat selvästi suurituloisimpia, mitä he ovat olleet koko tarkasteluperiodin ajan. Seuraavaksi suurituloisimpia ovat yrittäjien (yrittäjät pl. maatalousyrittäjät sekä maatalousyrittäjät) kotitaloudet, jotka ovat viime vuosina ottaneet ylempien toimihenkilöiden tuloetumatkaa jonkin verran kiinni. Yrittäjäkotitalouksien tulot ovat myös herkkiä suhdannevaihteluille, minkä voi hyvin havaita kuviossa 4 siitä, että heillä tulojen vuosivaihtelut ovat olleet muita ryhmiä voimakkaampia. Myös alempien toimihenkilö- ja työntekijäkotitalouksien tulotasot ovat korkeammat kuin kaikkien kotitalouksien tulot. Pienituloisimpia ovat odotetusti kotitaloudet, joissa kotitalouden viitehenkilö on opiskelija tai työtön. Myös eläkeläiskotitalouksien tulotaso jää selvästi alle keskimääräisen. Kuvio 4. Kotitalouksien käytettävissä olevat rahatulot kulutusyksikköä kohden sosioekonomisen ryhmän mukaan vuosina 1987 2012, mediaani. Tulot vuoden 2012 rahassa Sosioekonomisten ryhmien tulokehitys on viimeisen parin vuosikymmenen aikana ollut eritahtista. Tämä ilmenee hyvin kuviosta 5, jossa on kuvattu reaalitulojen vuosimuutoksia eri ajanjaksoina vuosien 1987 2012 8
välisenä aikana. Tulomuutoksiin on vaikuttanut itse tulojen lisäksi myös rakennemuutokset, joita on neljännesvuosisadan aikana tapahtunut aika paljon. Yksi suurimpia rakennemuutoksia kokeneista ryhmistä on maatalousyrittäjät, joiden lukumäärä on romahtanut kyseisellä ajanjaksolla. Vuonna 2012 maatalousyrittäjäkotitalouksia oli Suomessa enää 34 000, kun heitä neljännesvuosisata aikaisemmin oli 120 000. Maanviljelijäkotitalouksien lukumäärä on siis vähentynyt 85 000 kotitaloudella eli 70 prosentilla aikavälillä 1987 2012. Muutos kielii maatalouden tehostumisesta, mikä näkyy muun muassa siinä, että tilakoot ovat kasvaneet. Maanviljelijäkotitalouksien keskimääräinen peltoala on kasvanut kyseisellä ajanjaksolla parista kymmenestä hehtaarista noin kolminkertaiseksi, eli noin 60 hehtaariin. Maatiloja hoidetaan nykyisin myös pienemmällä henkilömäärällä, mikä näkyy siinä, että maatalouskotitalouksien keskikoko on pienentynyt. Tuotannon tehostuminen maatilataloudessa kuvastuu maatalousyrittäjäkotitalouksien tulokehityksessä, heidän suhteellinen taloudellinen asemansa on parantunut viimeisen parin vuosikymmenen aikana muita ryhmiä enemmän. Voimakkainta maatalousyrittäjäkotitalouksien tulojen kasvu on ollut 2000-luvun alkuvuosina sekä hieman yllättäen 1990-luvun alun laman aikoina. Kuvio 5. Kotitalouksien tulojen muutokset sosioekonomisten ryhmien mukaan eri ajanjaksoilla vuosina 1987 2012. Ekvivalentin käytettävissä olevan rahatulon mediaanin keskimääräiset vuosimuutokset, % Opiskelijoiden ja työttömien kotitalouksien suhteellinen tulokehitys oli 1980-luvun lopulla suotuisaa johtuen muun muassa siitä, että opintotukijärjestelmään tehtiin merkittäviä muutoksia. Opintotukea korotettiin ja opintolainat sidottiin markkinakorkoihin. Korkea korkotaso johti opintolainojen suosion vähenemiseen, mistä seurasi se, että opiskelijat hakeutuivat enenevässä määrin palkkatöihin. Myös yleinen hyvä taloustilanne mahdollisti sen, että opiskelijoilla oli entistä paremmat mahdollisuudet ottaa vastaan palkkatöitä opiskelun sivussa. Tämän voin muun muassa havaita siitä, että 1980-luvun lopulla opiskelijoiden toimeentulossa palkkatulojen merkitys ja määrä lisääntyi. Yleisen taloustilanteen paraneminen 1980-luvun lopulla edesauttoi myös työttömien siirtymistä työelämään, mikä ilmenee myös työttömillä palkkatulojen määrän ja tulo-osuuden kasvuna. 1990-luvun laman jälkeen on sekä opiskelija- että työttömien kotitalouksien tulokehitys ollut pitkään vaatimatonta, mikä on johtanut heidän suhteellisen asemansa heikentymiseen. Viime vuosina eläkeläisten ja työttömien sosiaaliturvaetuuksiin ja verotukseen tehdyt parannukset ilmenevät näiden ryhmien muita ryhmiä parempana tulokehityksenä. Eläkeläisten taloudellisen aseman parantumisen taustalta löytyy myös rakennetekijät; eläkkeelle siirtyvät uudet eläkeläiset ovat suurituloisempia kuin eläkeläisten joukosta poistuvat. Myös työttömien ja opiskelijoiden kotitalouksien tulojen vertailuja tehtäessä 9
on hyvä muistaa, että tulomuutoksiin vaikuttavat tulojen lisäksi myös rakennetekijät. Esimerkiksi työttömien kotitalouksien rakenne on noususuhdanteen aikoina selvästi erilainen verrattuna aikoihin, jolloin talouden taantuma on jatkunut pitkään (esim. vuodet 2008 ja 2012). Työntekijäkotitalouksilla on viime aikoina mennyt taloudellisesti heikoimmin muihin sosioekonomisiin ryhmiin verrattuna, sillä heidän reaalitulonsa ovat pysyneet vuosina 2008 2012 ennallaan. Tämä merkitsee sitä, että meneillään olevasta taantumasta ovat kärsineet sosioekonomisista ryhmistä eniten ne kotitaloudet, joiden toimeentulosta on pääasiassa vastannut työntekijäpalkansaaja. 10
3 Kotitalouksien tulot viitehenkilön iän mukaan Vajaassa puolessa Suomen 2 595 000 kotitaloudesta viitehenkilö on täyttänyt 55 vuotta. Väestön vanhenemista kuvaa, että alle 55-vuotiaiden talouksien osuus on viimeisten 17 vuoden aikana laskenut kymmenen prosenttiyksikköä, noin 74 000 kotitaloudella. Vastaavasti 55 vuotta täyttäneiden kotitalouksia oli 380 000 enemmän, niiden osuus on kasvanut 35 prosentista vuonna 1995 kymmenen prosenttiyksikköä 45 prosenttiin vuonna 2012. (Taulukko 1.) Taulukko 1. Kotitalouksien lukumäärä ja osuus kaikista kotitalouksista viitehenkilön iän mukaan vuosina 1995, 2007, 2011 ja 2012 Kotitalouksien lukumäärä Osuus kaikista kotitalouksista, % 1995 2007 2011 2012 1995 2007 2011 2012 Alle 25 vuotta 151 000 168 800 165 300 164 900 6,6 6,8 6,4 6,4 25 34 vuotta 428 000 383 400 394 900 401 100 18,7 15,4 15,4 15,5 35 44 vuotta 460 600 422 500 384 600 394 500 20,1 17,0 15,0 15,2 45 54 vuotta 459 500 462 900 477 200 464 300 20,1 18,6 18,6 17,9 55 64 vuotta 304 000 463 500 487 600 481 400 13,3 18,7 19,0 18,6 65 74 vuotta 280 800 287 800 341 200 360 300 12,3 11,6 13,3 13,9 Yli 74 vuotta 206 200 294 500 320 000 328 600 9,0 11,9 12,5 12,7 Kaikki kotitaloudet 2 290 100 2 483 500 2 571 000 2 595 000 100,0 100,0 100,0 100,0 Kotitalouksien tulotaso on ekvivalenttituloilla mitattuna paras talouksissa, joiden viitehenkilö oli iältään 45 54- tai 35 44-vuotias. Näillä talouksilla oli käytettävissään noin 26 000 euroa kulutusyksikköä kohden vuonna 2012. Heikoin tulotaso oli ikäjakauman ääripäissä, 75 vuotta täyttäneiden ja alle 25-vuotiaiden talouksissa keskimääräinen ekvivalentti rahatulo oli alle 17 000 euroa. (Kuvio 6.) Kuvio 6. Kotitalouden käytettävissä olevat rahatulot kulutusyksikköä kohden viitehenkilön iän mukaan vuosina 1987 2012, mediaani, vuoden 2012 rahassa Vuonna 2012 kotitalouksien ekvivalentit mediaanitulot alenivat pari kymmenystä edellisvuodesta. Muutokset kohdentuivat epätasaisesti eri ikäryhmille, esimerkiksi 34 44-vuotiaiden ryhmässä tulot alenivat kun taas alle 25-, 45 54- ja yli 74-vuotiaiden ryhmissä tulot kasvoivat. (Taulukko 2.) Otosaineiston tuloksia on kuitenkin syytä tutkia keskimääräisinä vuosimuutoksina pitemmillä aikaväleillä, sillä vuosituloksiin sisältyy aina jonkin verran satunnaisvaihtelua. Kuviossa 7 tarkastellaan ekvivalentin käytettävissä olevan rahatulon 11
mediaanin keskimääräisiä vuosimuutoksia eri ajanjaksoissa. 1990-luvun laman aikana kaikkien ikäryhmien tulot laskivat, mutta suhteessa eniten laskua tapahtui nuorimmissa ikäryhmissä, vanhemmissa ikäryhmissä keskimääräinen tulojen lasku oli vähäisempää. Taulukko 2. Kotitalouksien tulotaso viitehenkilön iän mukaan vuosina 1987, 1991, 1995, 2001, 2008, 2011 ja 2012, kotitalouksien käytettävissä olevat rahatulot kulutusyksikköä kohden, mediaani, vuoden 2012 rahassa Tulotaso, euroa 1987 1991 1995 2001 2008 2011 2012 Alle 25 vuotta 12 185 13 206 10 738 11 798 14 737 14 830 15 224 25 34 vuotta 17 143 18 984 16 746 19 531 23 503 23 430 23 341 35 44 vuotta 17 490 19 365 16 948 19 443 23 930 26 103 25 704 45 54 vuotta 18 194 20 599 18 606 21 141 24 861 25 577 26 122 55 64 vuotta 15 608 17 044 15 886 19 419 23 835 24 877 24 913 65 74 vuotta 11 805 13 465 13 233 14 814 17 353 19 673 19 607 Yli 74 vuotta 10 621 11 943 11 924 12 763 14 750 15 767 16 260 Kaikki kotitaloudet 15 651 17 619 15 650 17 813 21 397 22 138 22 100 25 34-vuotiaiden kotitaloudet saivat vuonna 2012 hieman vähemmän tuloja kuin samanikäiset vuonna 2008, mikä lienee osoitus työmarkkinoille pääsyn vaikeutumisesta. Keskimääräinen vuosimuutos oli paras alle 25-vuotiaiden ja vanhimpien, yli 64-vuotiaiden ikäryhmissä ajanjaksolla 2008 2012. Koska näissä ikäryhmissä tulotaso on alhaisin, näkyvät pienet muutokset niissä suhteellisesti eniten. Nousukauden aikana vuodesta 1995 vuoteen 2001 tulot kasvoivat kaikissa ikäryhmissä, joskin työikäisillä eniten. Kuvio 7. Kotitalouksien tulojen muutokset viitehenkilön iän mukaan eri ajanjaksoilla vuosina 1987 2012. Ekvivalentin käytettävissä olevan rahatulon mediaanin keskimääräiset vuosimuutokset, % Myös 55 64-vuotiaiden kotitalouksissa koko nousukauden ajan jatkunut tulojen kasvu hidastui selvästi vuoden 2008 jälkeen. Tulorakenne on muuttunut tässä ikäryhmässä vuosien mittaan siten, että tuotannontekijätulojen (palkka- yrittäjä- ja omaisuustulot) osuus bruttotuloista on vuosi vuodelta kasvanut: 55 64-vuotiaiden kotitalouksien bruttotuloista 48 prosenttia kertyi palkka- tai yrittäjätuloista vuonna 1995, vuonna 2012 vastaava luku oli 66 prosenttia. Omaisuustulot huomioon ottaen kaikkien tuotannontekijätulojen osuus oli 52 prosenttia vuonna 1995 ja 74 prosenttia vuonna 2012. (Taulukko 3.) 12
Taulukko 3. Kotitalouksien tuotannontekijätulojen ja saatujen tulonsiirtojen osuus bruttotuloista viitehenkilön iän mukaan 2007 ja 2012. Tuotannontekijätulot muodostuvat palkka-, yrittäjä- ja omaisuustulojen summasta 2007 2012 Palkka-, yrittäjä- ja omaisuustulot, % Saadut tulonsiirrot, % Palkka-, yrittäjä- ja omaisuustulot, % Saadut tulonsiirrot, % Alle 25 vuotta 76,3 23,7 73,6 26,4 25 34 vuotta 87,9 12,1 85,9 14,1 35 44 vuotta 87,1 12,9 88,0 12,0 45 54 vuotta 89,6 10,4 89,3 10,7 55 64 vuotta 75,3 24,7 74,3 25,7 65 74 vuotta 17,7 82,3 22,1 77,9 Yli 74 vuotta 14,2 85,8 9,9 90,1 Kaikki kotitaloudet 74,9 25,1 72,4 27,6 65 74 vuotta täyttäneiden kotitalouksissa kulutusyksikköä kohden lasketut mediaanitulot paranivat suhteellisesti eniten 1980-luvun lopun nousukaudella sekä vuosina 2008 2012, jolloin ikäryhmän käytettävissä olevien rahatulojen keskimääräinen vuosimuutos oli suurempi kuin muissa ikäryhmissä. Tulonsiirrot muodostavat valtaosan ikäryhmän tuloista, mutta niiden kasvu on vähentynyt. Vuonna 2012 saatujen tulonsiirtojen osuus bruttotuloista oli 78 prosenttia, mikä oli vähemmän kuin vuonna 2007. Myös vanhimman, yli 74-vuotiaiden ikäryhmän tulot paranivat suhteellisesti lähes yhtä hyvin kuin 65 74-vuotiaiden. Tulonsiirtojen osuus bruttotuloista on suurin ikäjakauman ääripäissä. Palkkatulot puolestaan muodostavat sitä suuremman osan bruttotuloista, mitä nuorempi talous on, lukuun ottamatta aivan nuorinta alle 25-vuotiaiden ikäryhmää. (Kuvio 8.) Tästä ryhmästä noin kolmannes on opiskelijatalouksia. Kuvio 8. Kotitalouksien bruttotulojen rakenne viitehenkilön iän mukaan vuonna 2012 Pienituloisimman viidenneksen kotitalouksista lähes puolet on joko alle 25- tai yli 65-vuotiaita. Nuorimpien viitehenkilöiden kotitalouksista 57 prosenttia sijoittui väestön pienituloisimpaan tuloviidennekseen. Työikäiset taas sijoittuvat keskimääräistä useammin kahteen suurituloisimpiin tuloviidennekseen. Kotitaloudet jakautuivat tasaisimmin eri tuloviidenneksiin kotitalouksissa, joiden viitehenkilö on työikäiseen väestöön luokiteltavissa. Yli 74-vuotiaiden kotitalouksista puolet kuului pienituloisimpaan tuloviidennekseen. (Tietokantataulukko 1c.) 13
Kuvio 9. Kotitalouksien jakautuminen tuloviidenneksiin viitehenkilön iän mukaan vuonna 2012 14
4 Kotitalouksien tulot kotitalouden elinvaiheen mukaan Seuraavassa tarkastellaan kotitalouksien ekvivalentteja tuloja kotitalouden elinvaiheen mukaan. Kotitalouksien rakenne on muuttunut vuodesta 1995 siten, että yhden ja kahden hengen kotitaloudet ovat yleistyneet ja lapsiperheiden osuus kaikista talouksista on pienentynyt. Yleisin kotitaloustyyppi on yhden hengen talous, joita on 40 prosenttia kaikista kotitalouksista. Lapsettomia pareja taas on 30 prosenttia kotitalouksista. Väestön ikääntyessä 65 vuotta täyttäneiden yhden ja kahden hengen talouksien osuus kasvaa jatkuvasti: niitä oli yli 650 000 vuonna 2012 eli 208 000 enemmän kuin seitsemäntoista vuotta sitten. Yhden ja kahden huoltajan lapsitalouksien yhteenlaskettu osuus oli 28 prosenttia vuonna 1995 ja 23 prosenttia vuonna 2012. Myös muiden talouksien ryhmä on käynyt pienemmäksi: tähän ryhmään kuuluvat muun muassa usean sukupolven taloudet ja taloudet, joissa on vanhempien lisäksi täysi-ikäisiä lapsia. (Taulukko 4.) Taulukko 4. Kotitalouksien lukumäärä ja osuus kaikista kotitalouksista elinvaiheen mukaan vuosina 1995, 2007, 2011 ja 2012 Kotitalouksien lukumäärä Osuus kaikista kotitalouksista 1995 2007 2011 2012 1995 2007 2011 2012 Yhden henkilön taloudet 843 000 974 400 1 035 900 1 045 700 36,8 39,2 40,3 40,3...ikä alle 35 vuotta 217 500 227 800 224 800 224 300 9,5 9,2 8,7 8,6...ikä 35 64 vuotta 335 400 402 700 432 000 427 900 14,6 16,2 16,8 16,5...ikä 65 tai enemmän 290 100 343 900 379 100 393 500 12,7 13,8 14,7 15,2 Yhden huoltajan taloudet 100 100 94 800 90 100 98 000 4,4 3,8 3,5 3,8 Lapsettomat parit 591 600 738 800 793 900 802 000 25,8 29,7 30,9 30,9...ikä alle 35 vuotta 142 100 159 800 172 600 179 400 6,2 6,4 6,7 6,9...ikä 35 64 vuotta 290 300 368 000 368 700 358 700 12,7 14,8 14,3 13,8...ikä 65 tai enemmän 159 300 211 000 252 600 263 900 7,0 8,5 9,8 10,2 Parit, joilla lapsia 545 000 492 900 495 800 488 000 23,8 19,8 19,3 18,8...kaikki alle 7 v 161 400 154 100 164 500 165 100 7,0 6,2 6,4 6,4...nuorin alle 7 v 109 300 90 500 88 000 88 300 4,8 3,6 3,4 3,4...nuorin 7 12 v 120 100 118 800 109 100 105 600 5,2 4,8 4,2 4,1...nuorin 13 17 v 86 600 66 500 68 800 68 400 3,8 2,7 2,7 2,6...sekä alle että yli 18-v. lapsia 67 700 62 900 65 300 60 500 3,0 2,5 2,5 2,3 Kotitaloudet, joissa lapsia 645 100 587 600 585 900 586 000 28,2 23,7 22,8 22,6 Muut taloudet 210 400 182 600 155 300 161 300 9,2 7,4 6,0 6,2 Kaikki kotitaloudet 2 290 100 2 483 500 2 571 000 2 595 000 100,0 100,0 100,0 100,0 Rahatulojen taso kulutusyksikköä kohden on paras lapsettomilla pariskunnilla, joilla on kahden henkilön tulot, mutta ei lainkaan elätettäviä lapsia. Heillä tulot ovat myös kehittyneet suhteellisesti parhaiten. Parhaassa työiässä olevien 35 44- ja 45 64-vuotiaiden lapsettomien pariskuntien tulotaso on muita elinvaiheita parempi. Lapsiperheissä, joissa on kaksi huoltajaa, tulot kulutusyksikköä kohden ovat pienimmät pienten lasten perheissä, joissa on alle 7-vuotiaita lapsia. Näiden tulotaso on kuitenkin hieman keskitasoa parempi. Nuorten ja yli 64-vuotiaiden yksinasujien sekä yksinhuoltajien tulotaso on heikoin. (Kuvio 10, taulukko 5.) Muista väestöryhmittäisistä tarkasteluista poiketen kotitalouden elinvaiheen mukaista tulokehitystä tarkastellaan vuodesta 1989 alkaen, sillä kotitalousluokitusta ei ole saatavilla vuoteen 1987 asti. Yhden hengen ja yhden huoltajan talouksien tulotason ero muiden kotitalouksien tuloihin on jatkuvasti kasvanut (kuvio 10). Koko tarkastelujaksolla selvästi heikoimmin kehittyivät yhden huoltajan talouksien tulot. Yhden hengen talouksien väestöllinen rakenne muuttuu ikääntymisen myötä yhä eläkeläispainotteisemmaksi. 15
Kuvio 10. Kotitalouden käytettävissä olevat rahatulot kulutusyksikköä kohden elinvaiheen mukaan vuosina 1989 2012, vuoden 2012 rahassa Muutaman viime vuoden ajan tulotasot ovat pysyneet karkeasti ottaen reaalisesti ennallaan lähes kaikissa elinvaiheissa. Tulot nousivat vuosina 2011 2012 eniten yli 34-vuotiaiden yhden henkilön talouksissa, kahden vanhemman talouksissa, joissa nuorin lapsista oli 13 17-vuotias sekä ryhmässä muut taloudet. Muissa ryhmissä tulot laskivat tai pysyivät edellisen vuoden tasolla. Tulotaso laski kaikissa kotitalouksissa keskimäärin 0,2 prosenttia eli noin 40 euroa kulutusyksikköä kohden. Tulotason muutos on ollut vähäistä ajanjaksolla 2008 2012 verrattuna 1990-luvun lopun ja 2000-luvun alun tulojen kasvuun, joka oli keskimäärin yli kaksi prosenttia vuodessa. Talouskriisin aikana tulokehitys on jatkuvasti hidastunut. Alle 35-vuotiaiden yhden henkilön talouksien tulokehitys on ollut negatiivista ajanjaksolla 2008 2012 ja samalla myös heikointa koko ajanjaksolla 1989 2012 tarkasteluna. (taulukko 5). Taulukko 5. Kotitalouksien tulojen muutokset kotitalouden elinvaiheen mukaan eri ajanjaksoilla vuosina 1989 2012. Ekvivalentin käytettävissä olevan rahatulon mediaanin keskimääräiset vuosimuutokset, % 1989-1991 1991-1995 1995-2001 2001-2008 2008-2012 2011-2012 1989-2012 Yhden henkilön taloudet 5,3-2,5 1,6 2,5 0,8 0,8 35,6...ikä alle 35 vuotta 0,4-3,7 1,5 3,2-1,0-1,6 14,0...ikä 35 64 vuotta 2,9-3,9 2,8 2,7 1,8 2,7 38,5...ikä 65 tai enemmän 5,0-0,4 1,2 2,0 2,1 2,5 45,8 Yhden huoltajan taloudet 2,9-2,3 0,3 2,6 0,9-1,1 21,5 Lapsettomat parit 1,5-2,4 2,8 2,6 0,8-0,4 37,2...ikä alle 35 vuotta 0,3-5,0 3,1 3,6-0,7 0,3 23,1...ikä 35 64 vuotta 2,0-1,9 3,3 2,5 1,8 0,1 49,1...ikä 65 tai enemmän 3,5-0,1 1,4 2,5 2,6 0,4 53,5 Parit, joilla lapsia 2,7-3,1 2,4 2,8 1,1 0,2 35,6...kaikki alle 7 v 3,0-3,6 2,0 2,9 0,6 0,0 29,5...nuorin alle 7 v 3,0-2,2 2,0 1,9 2,0-0,1 35,6...nuorin 7 12 v 3,0-2,9 2,8 2,8 1,4 0,4 42,1...nuorin 13 17 v 1,9-2,1 2,4 2,6 1,7 4,3 40,7...sekä alle että yli 18-v. lapsia 0,8-3,6 2,4 2,8 1,1-2,4 29,1 Kotitaloudet, joissa lapsia 2,5-3,0 2,0 2,8 0,8-0,8 31,7 Muut taloudet 2,9-3,0 2,5 2,8 0,8 2,4 36,3 Kaikki kotitaloudet 2,7-2,9 2,2 2,7 0,8-0,2 32,2 16
Palkkatulot muodostavat suurimman osan bruttotuloista lähes kaikissa elinvaiheissa, ja vain yksin asuvilla palkkatulot jäävät alle puoleen bruttotuloista. Tulonsiirrot tuottavat yksin asuvien tuloista suuremman osan kuin muissa ryhmissä. Palkkatulojen osuus bruttotuloista on suurimmillaan nuoremmissa talouksissa, ja iän myötä omaisuustulot kasvattavat painoaan. Tulonsiirtojen osuus on suurimmillaan yli 64-vuotiailla, joilla tärkein tulonlähde ovat eläkkeet. (Taulukko 6, kuviot 11 ja 12.) Taulukko 6. Kotitalouksien tuotannontekijätulojen ja saatujen tulonsiirtojen osuus bruttotuloista elinvaiheen mukaan 2007 ja 2012. Tuotannontekijätulot muodostuvat palkka-, yrittäjä- ja omaisuustulojen summasta 2007 2012 Palkka-, yrittäjä- ja omaisuustulot Saadut tulonsiirrot Palkka-, yrittäjä- ja omaisuustulot Saadut tulonsiirrot Yhden hengen taloudet 60,2 39,8 56,6 43,4 Yhden huoltajan taloudet 69,2 30,8 72,3 27,7 Lapsettomat parit 71,4 28,6 67,4 32,6 Parit, joilla lapsia 88,0 12,0 87,9 12,1 Muut taloudet 78,4 21,6 76,8 23,2 Kaikki kotitaloudet 74,9 25,1 72,4 27,6 Kuvio 11. Kotitalouksien bruttotulojen rakenne elinvaiheen mukaan vuonna 2012 17
Kuvio 12. Kotitalouksien bruttotulojen rakenne tarkemman elinvaiheluokituksen mukaan vuonna 2012 Kun kotitaloudet sijoitetaan tulojakaumalle siten, että jakauma muodostetaan kulutusyksikköä kohden käytettävissä olevien rahatulojen perusteella, näkyy hyvin selvä ero pienten ja suurten kotitalouksien välillä: yhden hengen ja yhden huoltajan talouksista yli 60 prosenttia sijoittuu kahteen alimpaan tuloviidennekseen. Lapsettomien parien joukossa on eniten ylimpään tuloviidennekseen kuuluvia kotitalouksia, lapsi- ja muissa talouksissa taas keskimmäisiin viidenneksiin kuuluvia. (Kuvio 13.) Kuvio 13. Kotitalouksien jakautuminen tuloviidenneksiin kotitalouden elinvaiheen mukaan vuonna 2012 18
Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Kotitalouksien määrä, keskikoko, kotitalousväestön koko ja keskimääräiset kulutusyksiköt Suomessa vuosina 1966 2012 Vuosi 1966 1971 1976 1981 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kotitalouksien määrä, 1 000 1 384 1 495 1 636 1 919 2 082 2 102 2 149 2 171 2 200 2 218 2 243 2 270 2 290 2 310 2 326 2 355 2 365 2 373 2 382 2 397 2 405 2 415 2 435 2 455 2 483 2 513 2 531 2 551 2 571 2 595 Henkilöitä kotitalouksissa, 1 000 4 632 4 445 4 536 4 727 4 884 4 872 4 932 4 974 5 000 5 022 5 015 5 035 5 053 5 063 5 077 5 086 5 097 5 105 5 120 5 132 5 145 5 161 5 179 5 199 5 222 5 247 5 272 5 295 5 320 5 346 Kotitalouksien keskikoko, henkilöä 3,35 2,97 2,77 2,46 2,35 2,32 2,29 2,29 2,27 2,26 2,24 2,22 2,21 2,19 2,18 2,16 2,15 2,15 2,15 2,14 2,14 2,14 2,13 2,12 2,10 2,09 2,08 2,08 2,07 2,06 Kulutusyksiköitä keskimäärin 2,00 1,85 1,77 1,64 1,58 1,57 1,56 1,56 1,55 1,54 1,54 1,53 1,52 1,52 1,51 1,50 1,50 1,50 1,50 1,50 1,50 1,50 1,50 1,49 1,48 1,48 1,48 1,47 1,47 1,47 19
Liitetaulukko 2. Kotitalouksien tulojen rakenne tuloluokittain vuonna 2012. Tuloluokat muodostettu bruttotulojen perusteella Kotitalouksia haastattelussa Kotitalouksia perusjoukossa, 1000 Kotitalouden keskikoko Aikuisia keskimäärin Lapsia keskimäärin Kulutusyksiköitä keskimäärin Ammatissa toimivia keskimäärin 1. Palkat 2. Yrittäjätulot 3. Omaisuustulot 4. Tuotannontekijätulot (1+2+3) 5. Saadut tulonsiirrot 6. Bruttotulot (4 + 5) 7. Maksetut tulonsiirrot 8. Käytettävissäolevat rahatulot (6 7) Valtionveronalaiset tulot Bruttotulot, euroa 0 13 999 14 000 19 999 692 247 1,05 1,04 0,02 1,03 0,10 1 030 168 200 1 399 9 481 10 641 663 9 980 8 446 767 318 1,13 1,08 0,04 1,06 0,16 2 571 312 263 3 146 13 822 16 815 1 914 14 901 14 694 20 000 39 999 2 692 748 1,66 1,47 0,19 1,30 0,52 12 935 723 752 14 410 15 681 29 980 5 271 24 709 28 417 40 000 69 999 3 425 720 2,41 1,86 0,56 1,62 1,14 34 426 2 692 1 691 38 810 15 008 53 741 12 359 41 382 52 230 70 000 89 999 1 540 265 3,05 2,13 0,93 1,88 1,63 58 599 4 618 3 208 66 425 12 154 78 561 20 331 58 230 75 703 90 000 119 999 1 217 181 3,11 2,19 0,93 1,92 1,81 82 758 5 156 4 864 92 779 9 810 102 584 30 169 72 415 98 950 120 000 139 999 406 50 3,28 2,37 0,91 2,02 1,84 98 623 9 277 9 085 116 985 11 526 128 506 39 511 88 995 120 988 140 000 Kaikki kotitaloudet 631 66 3,27 2,27 1,00 1,99 1,80 129 526 14 582 44 792 188 900 11 824 200 723 66 189 134 534 188 196 11 370 2 595 2,06 1,64 0,42 1,47 0,87 30 635 2 390 2 720 35 746 13 729 49 377 11 869 37 508 47 030 20