MUSEOVIRASTO / MUSEIVERKET PVM / DATUM DNRO / DNR 28.12.2009 39/004/2009 Uudenmaan liitto Uudenmaan kunnat Uudenmaan ympäristökeskus Helsingin kaupunginmuseo - Keski-Uudenmaan maakuntamuseo Tammisaaren museot - Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo VIITE / REFERENS Museoviraston lausuntopyynnöt 18.1.2005 (dnro 29/004/2003) ja 11.4.2008 (dnro 9/004/2009) ASIA / ÄRENDE VALTAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄT RAKENNETUT KULTTUURIYMPÄRISTÖT (RKY) UUDENMAAN LIITON ALUEELLA Valtioneuvosto on päättänyt 22.12.2009, että Museoviraston valmistelema inventointi Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY) korvaa 1.1.2010 Museoviraston ja ympäristöministeriön selvityksen Rakennettu kulttuuriympäristö, Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt (RKY1993) inventointina, joka on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan otettava huomioon alueiden käytön suunnittelun lähtökohtana (Valtioneuvoston päätös 30.11.2000 ja sen 13.11.2008 tehty tarkistus). Inventointi on julkaistu osoitteessa http://www.rky.fi. Uudenmaan kohdetaulukko sekä muistio Valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen huomioiminen kaavoituksessa ja lupamenettelyssä ovat tämän kirjeen liitteenä. Valtioneuvoston päätöksen tarkoittama uusi inventointi otetaan suunnittelun lähtökohdaksi maakuntakaavoja tarkistettaessa. Muilla kaavatasoilla olisi suositeltavaa ottaa uusi valikoima suunnittelun lähtökohdaksi jo ennen maakuntakaavojen tarkistamista. Muistiossa selvitetään myös inventoinnin oikeusperustaa, kaavoituksessa tarvittavia lähtötietoja ja selvityksiä, kaavamerkintöjä ja -määräyksiä sekä lausuntomenettelyä kaavoituksessa, rakentamisessa ja purkamisessa. Valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen inventoinnin tarkistaminen Valtakunnallisen näkökulman varmistaminen ja kohteiden valintaperusteet Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) uudistus ja lakiin sisältyneet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, kaavojen sisältö- ja selvitysvaatimukset sekä valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista muuttivat RKY1993-inventoinnin statuksen aiempaa vahvemmaksi ja lisäsivät tarvetta laaja-alaiseen valmisteluun ja vuorovaikutukseen perustuvaan inventoinnin tarkistamiseen. Tarkistustyön tavoitteena on ollut uusiin selvityksiin perustuva, ajantasaisempi ja tarkemmin kohdentuva inventointi, jossa kohteiden ja alueiden kulttuurihistoriallinen arviointi on tehty valtakunnallisesta näkökulmasta. Valtakunnallisesta näkökulmasta inventoinnissa on vastannut Museovirasto, jonka tehtävänä on mm. toimia kulttuuriperinnön ja -ympäristön suojelusta vastaavana asiantuntijaviranomaisena. Tarkistustyön alussa määritellyt kriteerit kohteiden valtakunnallisen merkityksen arvioinnille sekä yleiset perustelut sille etteivät kaikki RKY1993-kohteet sisältyneet inventoinnin tarkistukseen on esitetty ensimmäisessä lausuntopyyntökirjeessä http://www.nba.fi/fi/vat. NERVANDERINKATU 13 / NERVANDERSGATAN 13, PL / PB 913, 00101 HELSINKI / HELSINGFORS. PUH / TEL (09) 40 501, FAKSI / FAX (09) 4050 9300, museovirasto.kirjaamo@nba.fi, www.nba.fi
2(4) Inventoinnin tarkistuksessa on huomioitu mm. vuoden 1993 jälkeen tehdyt valtakunnalliset sektoriinventoinnit, kuten merenkulun rakennusperinnön inventointi ja Tiehallinnon valitsemat museosillat ja -tiet. Rautatieympäristöistä on otettu mukaan valtakunnallisesti merkittävien asema-alueiden suojelusopimuksen kohteet (YM, päätös 9.12.1998 dnro 2/562/96). Kirkkolailla suojelluista ennen vuotta 1917 rakennetuista kirkoista inventointiin on sisällytetty edustavia esimerkkejä. Modernista arkkitehtuurista inventointiin on otettu mm. 50 vuosina 1918-1969 rakennettua kirkkoa, jotka on esitetty suojeltaviksi kirkkolain nojalla, sekä kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön valikoima suomalaisen modernismin merkkiteoksia1920-luvun lopulta 1970-luvulle. Lausuntokierrokset Museovirasto lähetti inventoinnista kaksi valtakunnallista lausuntopyyntöä. Kaikille Suomen kunnille, maakuntaliitoille, alueellisille ympäristökeskuksille ja maakuntamuseoille ensimmäiselle lausuntokierrokselle vuosina 2003-2005 lähetetyistä 1115 kohteesta vajaa tuhat (pinta-alasta 74 %) sisältyi myös vuoden 1993 julkaisuun. Lausunnolle lähetettyjen kohteiden yhteenlaskettu pinta-ala oli vajaa kolmannes vuoden 1993 kohteiden kokonaispinta-alasta. Päällekkäisyyttä valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden kanssa poistettiin yli 1500 km². Lausuntokierroksen vastausprosentti oli koko maassa noin 80. Lausunnonantajat päättivät itse antamiensa lausuntojen valmistelutavasta ja päätöskäsittelystä. Lausunnoista pääosa oli myönteisiä. Noin 380 kohdetta ei kommentoitu lainkaan. Vajaan 600 kohteen rajausta ja vähän yli 400 kohteen kuvausta kommentoitiin. Koko maan lausunnoissa otettiin eniten kantaa kohteisiin, jotka sisältyivät vuoden 1993 julkaisuun mutta eivät lausunnolle lähetettyyn luonnokseen. Saatujen lausuntojen perusteella Museovirasto viimeisteli ja tarkisti valikoimaa, sisällytti siihen uusia kohteita 80, poisti parikymmentä kohdetta ja tarkisti lähes 500 kohteen rajausta (rajausmuutoksista 70% suurensi kohteen pinta-alaa ja 30% pienensi), nimi- ja tekstitietoja sekä lisäsi kohdekuvauksiin ja -historiaan luonnehdintoja valtakunnallisesta merkityksestä. Inventointiin palautettaviksi esitetyistä RKY1993- valikoimaan kuuluneista kohteista sisällytettiin inventointiin 134. Keväällä 2008 maakuntaliitoilta ja kunnilta pyydettiin lausunnot ensimmäiseen kierrokseen nähden olennaisesti muutetusta 570 kohteesta, joista suurinta osaa (306) lausunnonantajat eivät kommentoineet lainkaan. Inventoitiin tehtiin 185 rajauskommentin perusteella yli 50 rajaustarkistusta. Joissakin lausunnoissa Museovirastolta tiedusteltiin inventoinnin ympäristövaikutusten arviointia. Valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä koskeva inventointi ja sen tarkistamistyö ei ole viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain (200/2005, jatkossa SOVA-lain) tarkoittama suunnitelma tai ohjelma. Kysymys on selvityksestä tai inventoinnista (kohteiden luettelosta), joka vaikuttaa lähinnä kaavoituksen, muun suunnittelun ja erilaisen lupaharkinnan kautta. Aineistoa ei siten koske SOVA-lain 8-11 :n mukainen arviointivelvollisuus eikä myöskään lain 3 :n mukainen yleinen arviointivelvollisuus. Lausunnonantajat kiinnittivät huomiota myös maanomistajien kuulemiseen. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamien inventointien merkitys alueiden käyttöön ratkaistaan kaavoitusprosessissa, joten rakennusten ja kiinteistöjen omistajia ei kuultu suoraan Museoviraston lausuntokierroksilla. Inventoinnissa pääosa kohteista on laajoja aluekokonaisuuksia eivätkä ne ole kaikilta osin kiinteistökohtaisesti rajattavissa. Kunnat ja maakuntaliitot vastaavat maankäytön suunnittelusta maakunta-, yleis- ja asemakaavoituksessa. Inventointi otetaan huomioon maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa vuorovaikutteisessa kaavoitusprosessissa sekä laissa säädettyjen eri kaavamuotojen sisältövaatimusten pohjalta. Kaavoituksen tehtävänä on myös sovittaa yhteen eri valtakunnalliset tavoitteet, samoin valtakunnalliset, seudulliset ja paikalliset tavoitteet keskenään. Alue- ja kohdekohtaiset oikeusvaikutukset syntyvät kaavoitusprosessin tuloksena. Kaavoitusprosessiin kuuluvat laissa säädetyt vuorovaikutusmenettelyt, joiden yhteydessä rakennusten ja kiinteistöjen omistajilla sekä muilla osallisilla on mahdollisuus lausua mielipiteensä asiasta. Kaavojen hyväksymispäätöksistä omistajilla on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen valitusoikeus. Kohdemääriin on teemakohteet laskettu vain kerran eli yhdeksi kohteeksi.
3(4) Lisätietoja lausuntokierroksista http://www.nba.fi/fi/vat ja rakennushistoria@nba.fi (viite: RKY-kysely). Uudenmaan valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Liitteenä on taulukko Uudenmaan kohteista. Taulukosta ilmenevät mm. Uudeltamaalta inventointiin otetut uudet kohteet (28), rajaustarkistukset (68) sekä ns. RKY1993-kohteiden palautukset (23). Uudenmaan kohteiden yhteenlaskettu pinta-ala on uudessa inventoinnissa noin 190 km². Uudellamaalla on lukuisia korkeatasoisia esimerkkejä Suomen keskiajan asutushistoriasta, kyliä ja kartanoita peltoaukeineen sekä varhaisten emäseurakuntien pitäjänkeskuksia harmaakivikirkkoineen (kuten Espoo ja Helsingin pitäjä, Inkoo ja Lohja). Keskiajasta kertovat myös Raaseporin linnanraunio ja Turusta Viipuriin johtanut Suuri Rantatie. Tammisaaren ja Helsingin perustamisella 1500-luvulla on tärkeä asema keskiajan jälkeisessä kaupunkilaitoksen historiassa. Tammisaaren 1550-luvulta periytyvä kaupunkirakenteen vanhin osa on varhaisimpia säilyneitä suunnitelmallisesti rakentuneita kokonaisuuksia Suomessa. Suomenlahden sotahistorian vaiheista kertovat rannikon eri-ikäiset puolustusvarustukset. Ruotsin 1700- luvulla aloittama Viaporin linnoitus, nykyinen Suomenlinna Helsingin edustalla, on UNESCO:n maailmaperintökohde. Pietarin suojaksi ensimmäisen maailmansodan yhteydessä rakennetun puolustusketjun yksi osa on Viaporin meri- ja maalinnoitus. Helsinkiä ympäröivä linnoitusketju antaa hyvän kuvan ajankohdan linnoitustekniikasta ja sen kehityksestä. Suomen teollisuushistorian ympäristöistä merkittävimpiä ovat maan vanhimmat rautaruukit ruukinkartanoineen, -kirkkoineen, työväen asuinrakennuksineen sekä monipuolisine ja eriaikaisine tuotantorakennuksineen Raaseporissa ja Inkoossa. Nuorempia teollisuuskohteita yhdyskuntineen ovat mm. Lohjan Virkkalan kalkkitehdas ja Nurmijärven Rajamäen alkoholitehdas. Liikenteen, kuljetusten ja liikkumisen historiasta kertovat majakat historiallisten meriväylien varrella, valtakunnallisesti merkittävien asema-alueiden suojelusopimukseen lukeutuvat asema-alueet pääradan, rantaradan ja Hanko-Hyvinkää -radan varressa kuten myös ensimmäinen siviililentoliikenteen maalentoasema Malmilla. Satamakaupungiksi 1870-luvulla perustettu Hanko puolestaan on ollut paitsi talvimerenkulun myös 1800-luvun kylpylä- ja huvilakulttuurin uranuurtaja. Suomenlahden rannikon perinteiset kalastajatilat ovat saaneet rinnalleen huvila-asutusta 1800-luvulta lähtien. Sisävesien rannoille 1900-luvun alussa rakennetuista taiteilijahuviloista tunnetuimpiin lukeutuvat Hvitträsk ja yhdyskunta Tuusulanjärven rannalla. Helsinki on rakentunut maan pääkaupunkina 1812 alkaen. Suuriruhtinaskunnan pääkaupungin varhaisvaiheesta periytyvät 1800-luvun kaavarakenne ja arkkitehti C.L. Engelin suunnittelemat julkiset rakennukset. Muutkin valtion suunnittelu- ja rakennustoiminnan ympäristöt, hallintorakennukset Säätytalosta Eduskuntataloon, kasarmit Merikasarmista Santahaminaan ja korkeakoulut Helsingin yliopiston keskustakampuksesta Otaniemeen ilmentävät rakentamisen tavoitteita ja kehitystä eri vuosisatoina. Pääkaupunkiseudun asuntoalueiden ratkaisumallit ovat vaihdelleet huvilakaupunki-ihanteesta kivikaupunkiin, jälleenrakennuskauden pientaloalueista lähiöön. Vapaa-ajan liikuntapaikoista kansainvälisesti tunnetuimpia ovat kesäolympialaisia varten rakennetut areenat. Arkkitehti Alvar Aallon tunnettujen töiden lisäksi Uudellamaalla on useita muita uudempaa arkkitehtisuunnittelua edustavia kohteita.
4(4) Usean vuoden valmistelun ja laajan vuorovaikutuksen tuloksena syntynyt valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen inventointi ilmentää rakennetun ympäristömme monimuotoisuutta ja tekee tunnetuksi niitä rakennetun ympäristön osia, jotka parhaiten ja monipuolisimmin antavat käsityksen Suomen historiasta ja kehityksestä. Inventoinnin kohdevalikoiman antama kokonaiskuva maamme rakennetusta kulttuuriympäristöstä on alueellisesti, ajallisesti ja temaattisesti monipuolinen. Museovirasto kiittää lausunnonantajia asiantuntemuksesta ja näkemyksistä, jotka mahdollistivat Uudenmaan tarkistetun kohdevalikoiman viimeistelyn. Pääjohtaja Paula Purhonen Osastonjohtaja Maire Mattinen LIITTEET 1. Kohdetaulukko Uudenmaan valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt 2. Kartta Uudenmaan valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt 3. Ympäristöministeriön, Kuntaliiton ja Museoviraston muistio Valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen huomioiminen kaavoituksessa ja lupamenettelyssä
LIITE 1 UUDENMAAN VALTAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄT RAKENNETUT KULTTUURIYMPÄRISTÖT Kohdetaulukon lukuohje: T = teemakohde on moniosainen, alueet sijaitsevat joko samassa tai eri kunnissa. = kohde on alueena sisältynyt myös 1993 julkaisuun. Kohdenimi voi tarkistetussa valikoimassa olla toinen kuin :ssa. p = kohde on sisältynyt 1993 julkaisuun ja palautettu lausuntokierroksen perusteella tarkistettuun valikoimaan U = uusi kohde, joka ei ole sisältynyt 1993 julkaisuun, la = lausunnonantajien esityksestä, mv = Museoviraston esityksestä R = lausunnoilla ollutta rajausta on lausunnon tai maastotarkistuksen perusteella muutettu, R+ laajennettu, R- supistettu Kohdemäärien laskutapa: Teemakohteet on laskettu kohteiden kokonaismäärään kustakin kunnasta vain kerran eli yhtenä kohteena. Teema on laskettu ja kirjattu :ksi jos teeman yksittäisistä kohteista merkittävin osa sisältyi 1993 julkaisuun, :ksi jos merkittävin osa sisältyi Museoviraston esitykseen ja U/la:ksi jos merkittävin osa uusista yksittäisistä teemakohteista on lausunnonantajien esittämiä. Teemakohteeseen sisältyvien osien kohdalla mainitaan, ovatko ne, p, U/la vai. UUSIMAA Espoo Espoon kirkonmäki R- Espoonkartano R+ Helsingin höyrylaivareittien kesähuvila-asutus T Suvisaaristo p R+ Hanko Kauklahden rautatieasema Otaniemen kampusalue R+ Pääkaupunkiseudun 1. maailmansodan linnoitteet T Leppävaara Lupauksenvuori Miessaari R+ Mäkkylä R- Vahvialankallio R- Vallikallio R- Westend Snettans-Rödskogin kylä- ja viljelymaisema p Suuri Rantatie T R+ Bemböle - Träskändan kartano p Kirkkonummen raja - Espoonkartano p Pitkäjärven itäranta - Vantaan raja Tapiola R+ Tarvaspään ateljeehuvila R+ Träskändan kartano R- Hangon Itäsatama R+ Hangon Keksin teollisuusrakennukset Hangon Länsisatama Hangon rautatieasema p
Helsinki Hankoniemen sotahistorian kohteet T Gustav Adolf Gustavsvärn Meijerfelt Hauensuolen kalliopiirrosalue Itäisen Kylpyläpuiston huvila-alue R- Kudeneule Oy:n tehdasalue Oy Forcit Ab:n tehdasalue Alppilan kirkko Alvar Aallon oma talo ja arkkitehtitoimisto Arabian tehtaat Eiran kaupunginosa, Huvilakadun korttelit ja Mikael Agricolan kirkko R+ Eläintarhan huvilat ja yleishyödylliset laitokset Esplanadi - Bulevardi Etu-Töölön kaupunginosa Finlandiatalo, Kaupunginteatteri ja Kulttuuritalo Finlandiatalo Kaupunginteatteri Kulttuuritalo Helsingin Aleksanterinkatu p Helsingin höyrylaivareittien kesähuvila-asutus T Itä-Jollas R- Matosaari Stansvik - Hevossalmi R+ Tullisaari R+ Vartiosaari Villinki Degerön kartano U/la Helsingin Kauppatori rakennuksineen Helsingin Rautatientori Helsingin suomenkielinen työväenopisto Helsingin synagoga R+ Helsingin Vanhakaupunki R+ Helsingin yliopiston rakennukset (keskustakampus) Herttoniemen ja Kumpulan siirtolapuutarhat Herttoniemen kartano Herttoniemen siirtolapuutarha Kumpulan siirtolapuutarha U/la Hietaniemen hautausmaat Huopalahden rautatieasema Johanneksen kirkko ympäristöineen R+ Kaartin kasarmi p Kaisaniemen puisto ja kasvitieteellinen puutarha R+ Kaivopuisto Kallion kirkko R+ Kannelmäen kirkko Kansanpuistot Korkeasaari ja Seurasaari Katajanokan vanha osa R+
Kirurginen sairaala Kulosaaren huvilakaupunki p p Käpylän puutaloalueet ja Käärmetalo R+ Käärmetalo Länsi-Käpylä p Puu-Käpylä Lapinlahden sairaala-alue Lauttasaaren kirkko Länsi-Herttoniemen pientaloalue Malmin hautausmaa Malmin lentoasema Malmin rautatieasema U/la Maunulan asuntoalue R+ Meilahden huvila-alue Meilahden kirkko ja koulu Meilahden sairaala-alue R+ Olympiarakennukset T R+ Kumpulan maauimala Olympiakylä ja Kisakylä Olympiastadion, Kisahalli, Uimastadion Olympiaterminaali Ruskeasuon ratsastushalli Soutustadion Tennispalatsi Velodromi Osuusliikkeiden ja teollisuuden Sörnäinen Pasilan veturitallit, konepaja ja SOK:n teollisuuskorttelit Pasilan veturitallit Konepaja ja SOK:n teollisuuskorttelit p Pihlajamäen lähiö R+ Pirkkolan omakotialue ja rintamamiestalot Pitäjänmäen rautatieasema Puolustusvoimien 1930-luvun arkkitehtuuri Helsingissä Tilkan sotilassairaala R- Autokomppania Pääkaupunkiseudun 1. maailmansodan linnoitteet T Harmaja Herttoniemi Isosaari Kannelmäki Katajaluoto Kontula Kuivasaari Malmi p Maununneva (2 osaa) R- Mustavuori1 R+ Mustavuori2 (ent.vantaa) Myllypuro R- Pajamäki R-
Hyvinkää Inkoo Järvenpää Karjalohja Pihlajasaari Rysäkari Skatanniemi R+ Vartiokylä p Salmisaaren teollisuusalue R+ Santahamina Senaatintori ympäristöineen Suomen Pankki, Kansallisarkisto ja Säätytalo R+ Suomenlinna R+ Suvilahden voimalaitosalue Sörnäisten vankila Taka-Töölön kerrostaloalue Torkkelinmäen asuinalue R+ Tuomarinkylän kartano R+ Tähtitorninmäen observatorio ja puisto R+ Vakuutusyhtiö Pohjan talo, Lasipalatsi ja Rautatalo Lasipalatsi Pohjan talo Rautatalo Vallilan asuinalueet R+ Vantaanjokisuun vesi- ja viemärilaitokset Viikin opetus- ja koetila p Östersundomin kartano, kappeli ja Björkuddenin huvila R- Hyvinkään kirkko ja seurakuntakeskus Hyvinkään rautatieasemat Hyvinkään Villatehdas Kytäjän kirkko p Barösundin väylä R+ Degerbyn kirkonkylä p Fagervikin ruukinalue R+ Inkoon kirkko ja pappila R+ Suuri Rantatie T Degerbyn kirkonkylä - Siuntion raja Stubböle Ent. Tammisaaren raja - Innanbäck R+ Tähtelän kylä p Österkullabäckenin kylä- ja viljelymaisema p Järvenpään kirkko Tuusulan Rantatien kulttuurimaisema R+ Tuusulan reservikomppania R+ Karjalohjan kirkonkylän kulttuurimaisema p Kärkelän ruukkiyhdyskunta p Nummijärven kylä ja kulttuurimaisema p
Karkkila Högforsin ruukinalue R- Kauniainen Kauniaisten huvilakaupunki R- Kauniaisten rautatieasema R- Kerava Keravan rautatieasema Keravan vankila Kirkkonummi Hvitträskin ateljeehuvila R+ Kabanovin tykkitie R- Kallbådan ja Rönnskärin majakat Kallbådan Rönnskär Oitbackan kartano Suuri Rantatie T Kirkkonummen tieosuus p Lohja Elias Lönnrotin Sammatti Kirkko ja hauta Lammin talo Nikun talo Paikkarin torppa Kirkniemen kartano Lohjan kirkko ympäristöineen Ojamon rautakaivos ja kartano R- Suuri Rantatie T R+ Virkkala, Siuntion rajalla Virkkalan kalkkitehdas ja yhdyskunta U/la R+ Mäntsälä Frugårdin kartano ja viljelymaisema Mäntsälän kirkonmäki Saaren kartano Nummi-Pusula Myllymäen torppa Nummen kirkonkylä p Nurmijärvi Aleksis Kiven Palojoki p Museosilta T Myllysilta Nurmijärven kirkonmäki p R- Rajamäen tehdasyhdyskunta, kirkko ja rautatieasema R+ Sääksjärven parantolat ja Kiljavan opisto Pornainen ei kohteita Raasepori Bromarvin kirkonkylän kesäasutus p Dagmarkällanin lähde Dragsvikin kasarmit
Grabbackan kartanolinnan raunio ja Gösbackavikenin viljelymaisema R+ Gullön kartano Hagenin ja Ramsholmenin puistoalue p Hankoniemen sotahistorian kohteet T Harparskog-linja (4 osaa) Hilding Ekelundin arkkitehtuuri Karjaalla T Karis - Billnäs samskola Karjaan kappeli ja seurakuntakeskus Karjaan vesitorni Katarinakodin vanhustentalo Kaupungintalo Kilan koulukeskus, ruotsink. kansakoulu Lärkkullan kristillinen kansanopisto Västra Nylands yrkesskola Junkarsborgin keskiaikainen niemilinna ja Päsarträsketin viljelymaisema Jussarön kaivossaari Karjaan kirkko ja pappila R- Karjaan rautatieasema ympäristöineen Kosken ruukinalue Lindön kartanomaisema Mustion ruukinalue R- Olsbölen kartano Pohjan kirkonmäki ympäristöineen Pohjan ruukkiympäristöt T Antskog Billnäs Fiskars Pohjankurun rautatieasema ja satama R- Prästkullan kartano R+ Raaseporin linna Riilahden kartano R+ Skogbyn masuuni ja sahan alue Snappertunan kirkonkylä Suuri Rantatie T Alempi maantie R+ Billnäs p Ent. Perniön raja - ent. Kosken raja Ent. Tammisaaren raja - Pohjan kirkko p Yhdystie Degerbystä Yhdystie Finnbackasta Ylempi maantie Ylempi maantie Mustion taajamassa Tammisaaren rautatieasema-alue R- Tammisaaren seminaari ja koulukorttelit Tammisaaren ulkosaariston kalastajatilat Tammisaaren vanha kaupunki ja satama Tenholan kirkko ja pappila Västankärrin kartano
Siuntio Tuusula Vantaa Vihti Kabanovin tykkitie Kelan rautatiepysäkki Pikkalan kartano R+ Sjundbyn kartano Suitian kartano ja Siuntion kirkko Suuri Rantatie T R+ Alempi maantie Siuntion raja - Sunnanvik Sunnanvik - Kirkkonummen raja Ylempi maantie Sunnanvikiin Jokelan teollisuusalue p Marieforsin ruukki ja Kellokosken sairaala Tuusulan Rantatien kulttuurimaisema R+ Backas - Elannon suurtila p R- Helsingin pitäjän kirkonkylä Jokiniemen koelaitos R- Korson rautatieasema Pääkaupunkiseudun 1. maailmansodan linnoitteet T R- Länsimäki U/la Maratonpuisto Sotungin kylä ja Håkansböle R+ Suuri Rantatie T Backas p Espoon raja - Hämeenkylä Helsingin pitäjän kirkonkylä p Kuninkaanmäki - Nikinmäki p Vantaanlaakso p Tikkurilan rautatieasema Otalammen rautatieasema-alue Selin rautatievahtitupa R+ Suontaan viljelymaisema p Vanjärven asutuskylä Vihdin kirkonkylä ja Vanhalan viljelymaisema R+ Vuorelan koulukoti Yhteensä 182 154 28 76 154 p 23 U/la 2 26 R+ 51 R- 25
LIITE 2 HYVINKÄÄ HELSINKI KAUNIAINEN MÄNTSÄLÄ VIHTI ESPOO NUMMI-PUSULA LOHJA INKOO Uudenmaan valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt 1 : 850 000 Museovirasto