KIRJALLINEN KYSYMYS 1022/2006 vp Sairausvakuutusmaksun periminen paluumuuttajilta Ruotsin maksamista eläkkeistä Eduskunnan puhemiehelle Ruotsista Suomeen tulleiden paluumuuttajien eläkkeiden verotuksessa ei ole saavutettu viime vuosina sellaista ratkaisua, joka tyydyttäisi näitä eläkeläisiä. Suomi jatkaa ns. kaksoisverotusta, jossa Ruotsista maksettava eläke lisätään Suomesta saatuun tuloon verotusta laskettaessa. Vaikka samalla Ruotsista saatavia tuloja vastaava osuus eroista Suomeen vähennetään ns. vapautusmenetelmää sovellettaessa, monet eläkeläiset kokevat epäoikeudenmukaiseksi sen, että tämän menettelyn vuoksi veroprogressio kiristyy ja Suomesta saatavaan usein varsin pieneen tuloon kohdistuu ankara verotus. Mielestäni paluumuuttajien verotuksessa selkein ja oikeudenmukaisin ratkaisu olisi luopua ns. kaksoisverotuksesta, jolloin kukin Pohjoismaa verottaisi vain itse maksamiaan eläkkeitä. Sehän on myös pohjoismaisen verosopimuksen perussääntö ja Ruotsissa noudatettu käytäntö. Tilannetta mutkistaa edelleen se, että Suomessa peritään sairausvakuutusmaksua myös Ruotsin maksamasta eläkkeestä. Sairausvakuutusmaksu ei kuulu vapautusmenetelmän piiriin, eikä sitä oteta huomioon myöskään siinä tuloverolain pykälässä, jolla pyritään estämään se, ettei verotus muodostuisi kireämmäksi kuin se on vastaavansuuruisista tuloista muuten Suomessa. Tämä kysymys on tullut myös EY-tuomioistuimen tarkasteluun, koska sairausvakuutusmaksun periminen liittyy EY:n sosiaaliturva-asetuksen (1408/701) soveltamiseen ja koska kysymys sivuaa ihmisten ja työntekijöiden vapaata liikkumista koskevia tavoitteita ja oikeuksia. Vuonna 2001 tuomioistuin antoi päätöksen ns. Rundgrenasiassa (C-389/99) ja päätyi siihen, että eläkkeistä perittävä sairausvakuutusmaksu ei voi olla suurempi kuin Suomen maksama eläke. Koska kyseinen Suomessa asuva henkilö sai eläkettä vain Ruotsista, häneltä ei voitu periä sairausvakuutusmaksua. Tämän päätöksen perusteella käytäntöä on muutettu ja sairausvakuutusmaksu jätetään perimättä vastaavanlaisissa tapauksissa ja maksuja on myös palautettu. Lainsäädäntöä ei ole kuitenkaan tältä osin selvennetty. Aikaisemmin tänä vuonna EY-tuomioistuin antoi KHO:n ennakkoratkaisupyyntöön vastauksen, joka täydentää Rundgren-päätöstä (C-50/05). Päätöksen mukaan Euroopan yhteisöjen oikeus on esteenä sille, että toisen jäsenvaltion laitoksista saatujen eläkkeiden määrä otetaan huomioon sairausvakuutusmaksuja määrättäessä, jos tässä toisessa jäsenvaltiossa on jo suoritettu maksuja tässä viimeksi mainitussa jäsenvaltiossa saaduista työtuloista. Koska Ruotsissa työskennelleet ovat joutuneet maksamaan sosiaaliturvamaksuja eläkkeiden ja sairausvakuutuksen rahoittamiseksi, heiltä ei voida periä sairausvakuutusmaksuja niistä eläkkeistä, jotka Suomessa asuvat paluumuuttajat saavat Ruotsista. Suomi kuitenkin vitkuttelee asiassa edelleen. Viimeksi EY-tuomioistuimen tulkintaa on eduskunnassa käsitelty 7.12.2006 kyselytunnilla. Tuolloin sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen väitti, että Ruotsin maksama eläke voidaan vapauttaa sairausvakuutusmaksun perimi- Versio 2.0
seltä vain siinä tapauksessa, että asianomainen henkilö osoittaa, että sairausvakuutusmaksua on maksettu Ruotsissa. Menettely toisi valtaisan byrokratian ja olisi tosiasiassa mahdoton edunsaajan kannalta oikeudenmukaisella tavalla toteuttaa. Hallituksen tuleekin tarkistaa linjaansa, jotta uusilta oikeudenkäynneiltä ja Ruotsista eläkettä saavien oikeuksien loukkauksilta vältytään. Suomen tulee siis luopua sairausvakuutusmaksun permisestä niistä eläkkeistä, jotka Suomeen maksetaan esimerkiksi Ruotsista. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Miten hallitus aikoo ottaa huomioon EYtuomioistuimen päätöksen, joka on johtamassa siihen, ettei sairausvakuutusmaksua voida periä paluumuuttajien esim. Ruotsista saamista eläkkeistä ja miten hallitus aikoo muutenkin ratkaista paluumuuttajien eläkkeiden verotukseen liittyvät ongelmat? Helsingissä 27 päivänä joulukuuta 2006 Esko-Juhani Tennilä /vas 2
Ministerin vastaus KK 1022/2006 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Esko-Juhani Tennilän /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1022/2006 vp: Miten hallitus aikoo ottaa huomioon EYtuomioistuimen päätöksen, joka on johtamassa siihen, ettei sairausvakuutusmaksua voida periä paluumuuttajien esim. Ruotsista saamista eläkkeistä ja miten hallitus aikoo muutenkin ratkaista paluumuuttajien eläkkeiden verotukseen liittyvät ongelmat? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Sairausvakuutusmaksu Kysymyksen perusteluosassa on viitattu sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haataisen vastaukseen eduskunnan kyselytunnilla 7.12.2006. Sairausvakuutusmakua koskeva osa on valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriössä. EY-säännösten mukaan Suomi on yksin vastuussa Suomessa asuvan eläkkeensaajan sairausvakuutusturvan rahoituksesta, kun henkilö saa eläkettä myös Suomesta, eikä Suomella ole oikeutta periä näitä kustannuksia toisesta valtiosta. Sairausvakuutusmaksu määrätään samalla tavalla Suomessa asuville eläkkeensaajille ja ulkomailta Suomeen muuttaville eläkkeensaajille. Maksu on kansalaisuudesta riippumatta yhtä suuri kaikille Suomessa asuville eläkkeensaajille. Maksun perusteena ovat kaikki kunnallisverotuksessa verotettavat tulot, myös ulkomailta maksetut eläketulot. Jos yhteenlaskettujen eläkkeiden perusteella määräytyvä sairausvakuutusmaksu ylittää Suomesta maksettavan eläkkeen määrän, ylimenevää osaa sairausvakuutusmaksusta ei kuitenkaan peritä. Sairausvakuutusmaksua ei peritä ulkomailta maksetun eläketulon perusteella myöskään silloin, kun Suomeen muuttaneelle eläkkeensaajalle ei makseta lainkaan eläkettä Suomesta ja eläkkeen maksava toinen EU:n jäsenvaltio on vastuussa hänen sairaanhoitonsa kustannuksista (EY:n tuomioistuimen tuomio asiassa C-389/99, Rundgren). Vakuutetun sairausvakuutusmaksu peritään Suomessa verotuksen yhteydessä. Jos sairausvakuutusmaksua on peritty liikaa, päätöksen liikaa perityn maksun palauttamisesta tekevät veroasioita käsittelevät muutoksenhakuviranomaiset, joita ovat verotuksen oikaisulautakunta, hallinto-oikeus ja korkein hallinto-oikeus (KHO). Euroopan yhteisöjen tuomioistuin antoi 18.7.2006 tuomion asiassa, jossa KHO oli pyytänyt ennakkoratkaisua jäsenvaltion oikeudesta sisällyttää sairausvakuutusmaksun määräytymisperusteeseen toisen jäsenvaltion laitoksen maksamat eläkkeet (asia C-50/05, Nikula). EY:n tuomioistuin totesi ratkaisussaan, että sairausvakuutusmaksun määräytymisperusteeseen saadaan sisällyttää asuinjäsenvaltiosta saatujen eläkkeiden lisäksi myös toisen jäsenvaltion laitoksien maksamat eläkkeet, sikäli kuin mainitut maksut eivät ylitä asuinjäsenvaltiosta maksettujen eläkkeiden määrää. Tuomioistuin kuitenkin totesi, että artikla EY 39 on esteenä sille, että toisen jäsenvaltion laitoksista saatujen eläkkeiden määrä otetaan huomioon, jos tässä toisessa jäsenvaltiossa on jo suoritettu maksuja tässä viimeksi mainitussa jäsenvaltiossa saaduista työtuloista. KHO, joka oli EY:n tuomioistuimen ennakkoratkaisua pyytänyt, antoi päätöksensä Nikulan tapauksesta 27.12.2006 (KHO:2006:99). KHO to- 3
Ministerin vastaus tesi päätöksessään, että asiaomainen ei ollut osoittanut, että hän olisi todellisuudessa jo aikaisemmin maksanut Ruotsissa sairausvakuutusmaksua. Tämän vuoksi KHO katsoi, ettei ollut estettä ottaa huomioon Ruotsista maksettavaa eläketuloa Suomen sairausvakuutusmaksua määrättäessä. KHO on toisessa julkistamattomassa päätöksessä palauttanut sairausvakuutusmaksua koskevan asian sille toimitetun uuden selvityksen vuoksi verovirastolle uudelleen käsiteltäväksi. Hallitus seuraa veroviranomaisten ratkaisuja asiassa. Ruotsista saadun eläketulon vaikutus Suomen verotuksessa Suomessa asuva henkilö on yleisesti verovelvollinen Suomessa. Tällöin hän on lähtökohtaisesti velvollinen maksamaan veroa Suomen sisäisen lainsäädännön perusteella kaikesta saamastaan tulosta. Jos henkilö saa Ruotsista eläketuloa, Ruotsilla on pohjoismaisen verosopimuksen (SopS 26/1997) perusteella oikeus verottaa kyseistä tuloa ja sama tulo on vapautettu verosta Suomessa. Pohjoismaisen verosopimuksen mukaan Suomi saa kuitenkin ottaa Suomessa verosta vapautetun eläketulon huomioon määrätessään veron henkilön muusta tulosta. Edellä tarkoitettu "huomioon ottaminen" tapahtuu siten, että ulkomaantulo (Ruotsin eläke) lasketaan yhteen Suomesta saadun ansiotulon kanssa ja verovelvolliselle kuuluvat vähennykset tehdään tästä yhteissummasta. Sitten lasketaan, paljonko Suomen tuloverot olisivat yhteissummasta vähennysten tekemisen jälkeen. Seuraavaksi tuloverot jaetaan Suomesta ja Ruotsista saatujen tulojen suhteessa. Ruotsista saatua tuloa vastaava osa vähennetään em. veroista, ja verovelvollinen maksaa vain erotuksen. Tuloverolain 136 :n 3 momentissa säädetään eläketuloihin sovellettavasta niin kutsutusta verotuksen kattosäännöstä. Sitä sovelletaan tilanteissa, joissa ulkomaisen eläketulon kaksinkertainen verotus poistetaan vapautusmenetelmällä ja verovelvollisella on myös muuta veronalaista ansiotuloa. Jos Suomessa ja ulkomailla maksettavien tuloverojen yhteismäärä on korkeampi kuin tilanteissa, jossa samat tulot saataisiin vain Suomesta, Suomen tuloveroja alennetaan siten, että verojen yhteismääräksi muodostuu sama kuin jos koko tulo olisi saatu Suomesta. Sekä ulkomailta että Suomesta eläkettä saavien Suomessa asuvien henkilöiden tuloverotus ei siten Suomen verotuksessa muodostu koskaan korkeammaksi kuin henkilöillä, joilla on vastaavat kokonaistulot yksinomaan Suomesta. Säännös soveltuu muun muassa ulkomailta ja Suomesta eläketuloa saaviin niin sanottuihin paluumuuttajiin. Korkein hallinto-oikeus antoi 27.12.2006 ratkaisun taltio 3499, joka koskee Suomesta ja Ruotsista eläkettä saavan Suomessa asuvan henkilön verotusta. Ratkaisussa verrattiin Suomesta ja Ruotsista eläkettä saavan verotusta vain Suomesta eläkettä saavan henkilön verotukseen. Suomesta ja Ruotsista eläkettä saavan henkilön Suomeen ja Ruotsiin maksamat verot yhteensä olivat vähemmän kuin saman määrän eläkettä vain Suomesta saavalla henkilöllä olisi ollut. Verotuksen lopputulos ei siis ollut syrjivä. Lisäksi komissio on 15.7.2005 antamassaan lehdistötiedotteessa todennut, että vapautusmenetelmällä huomioon otettavien eläkkeiden verotuskohtelu ei ole syrjivää. Verokohtelu ei ole syrjivää, koska tuloverolaissa oleva kattosääntö varmistaa sen, että Suomen verotuksessa ulkomailta ja Suomesta eläkettä saavia henkilöitä ei kohdella epäedullisemmin kuin ainoastaan Suomesta eläketuloja saavia. Edellä olevasta ilmenee, että Suomen sisäinen verolainsäädäntö perustuu Suomessa asuvien verovelvollisten tasa-arvoiseen ja yhdenvertaiseen kohteluun, eikä hallitus näe syytä ryhtyä enempiin toimenpiteisiin verotuksen osalta kansanedustaja Esko-Juhani Tennilän tarkoittamassa asiassa. 4
Ministerin vastaus KK 1022/2006 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Helsingissä 24 päivänä tammikuuta 2007 Toinen valtiovarainministeri Ulla-Maj Wideroos 5
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 1022/2006 rd undertecknat av riksdagsledamot Esko-Juhani Tennilä /vänst: Hur ämnar regeringen beakta EG-domstolens beslut som håller på att leda till att sjukförsäkringspremien inte får tas ut från pensioner som återvandrare får t.ex. från Sverige och hur ämnar regeringen på annat sätt lösa problemen med beskattningen av återvandrares pensioner? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Sjukförsäkringspremien I motiveringsdelen till spörsmålet hänvisas till Tuula Haatainens svar på riksdagens frågetimme 7.12.2006. Den del som gäller sjukförsäkringspremien har beretts vid social- och hälsovårdsministeriet. Enligt EG-bestämmelserna ansvarar Finland ensam för finansieringen av sjukförsäkringsskyddet för en pensionstagare som är bosatt i Finland, om personen i fråga får pension även från Finland, och Finland har inte rätt att ta ut dessa kostnader från en annan stat. Sjukförsäkringspremien fastställs på samma sätt för pensionstagare bosatta i Finland och pensionstagare som flyttar från utlandet till Finland. Premien är oavsett nationalitet lika stor för alla pensionstagare som är bosatta i Finland. Grunden för premien är alla inkomster som beskattas i kommunalbeskattningen, även pensionsinkomster från utlandet. Om den sjukförsäkringspremie som fastställs på basis av sammanräknade pensioner överskrider beloppet av pensionen från Finland, tas den överskridande delen av sjukförsäkringspremien dock inte ut. Sjukförsäkringspremien tas inte heller ut på basis av pensionsinkomst från utlandet när en pensionstagare som flyttat till Finland inte får någon pension från Finland och den andra medlemsstaten som betalar pension ansvarar för pensionstagarens sjukvårdskostnader (EG-domstolens dom i mål C- 389/99, Rundgren). Den försäkrades sjukförsäkringspremie tas i Finland ut i samband med beskattningen. Om sjukförsäkringspremien har tagits ut till ett för stort belopp, fattas beslut om återbäring av den premie som tagits ut till för stort belopp av de besvärsinstanser som behandlar skatteärenden. Dessa är skatterättelsenämnden, förvaltningsdomstolen och högsta förvaltningsdomstolen (HFD). Europeiska gemenskapernas domstol gav 18.7.2006 sin dom i ett mål där HFD hade begärt ett förhandsavgörande om en medlemsstats rätt att ta med de pensioner som betalats ut av institutioner i en annan medlemsstat i beräkningsunderlaget för sjukförsäkringspremien (mål C-50/05, Nikula). EG-domstolen konstaterade i sitt avgörande att man i beräkningsunderlaget för sjukförsäkringspremien utöver pensioner som utbetalas i bosättningsmedlemsstaten även får ta med pensioner som utbetalas av institutioner i en annan medlemsstat, i den mån nämnda avgifter inte överstiger det pensionsbelopp som utbetalas i bosättningsmedlemsstaten. Domstolen konstaterade dock att artikel 39 EG utgör hinder mot att pensioner som erhållits från institutioner i en annan medlemsstat beaktas, om avgifter redan er- 6
Ministerns svar KK 1022/2006 vp Esko-Juhani Tennilä /vas lagts i denna andra medlemsstat på förvärvsinkomster i denna medlemsstat. HFD, som hade begärt förhandsavgörande av EG-domstolen, gav sitt beslut om fallet Nikula 27.12.2006 (HFD:2006:99). HFD konstaterade i sitt beslut att den berörda inte visat att hon faktiskt redan tidigare skulle ha betalat sjukförsäkringspremie i Sverige. Därför ansåg HFD att det inte fanns något hinder för att beakta pensionsinkomsten från Sverige när sjukförsäkringspremien i Finland bestäms. HFD har i ett annat opublicerat beslut på grund av att ny utredning lämnats in i ärendet remitterat ett ärende gällande sjukförsäkringspremien tillbaka till skatteverket för ny behandling. Regeringen följer skattemyndigheternas avgöranden i ärendet. Effekten av pensionsinkomst från Sverige på beskattningen i Finland En person som är bosatt i Finland är i allmänhet skattskyldig i Finland. Då är personen på basis av lagstiftningen i Finland i princip skyldig att betala skatt för alla sina inkomster. Om en person får pensionsinkomst från Sverige, har Sverige på basis av det nordiska skatteavtalet (FördrS 26/1997) rätt att beskatta denna inkomst och samma inkomst är befriad från skatt i Finland. Enligt det nordiska skatteavtalet får Finland dock beakta pensionsinkomst som är befriad från skatt i Finland när skatten bestäms för personens övriga inkomst. Ovan avsedda "beakta" innebär att inkomsten från utlandet (pensionen från Sverige) räknas ihop med förvärvsinkomsten från Finland och att den skattskyldiges avdrag görs från denna summa. Sedan räknar man ut hur mycket inkomstskatterna i Finland skulle utgöra av summan efter avdragen. Sedan delas inkomstskatterna i förhållande till inkomsterna från Finland och Sverige. Den del som motsvarar inkomsten från Sverige dras av från ovan nämnda skatter och den skattskyldige betalar endast skillnaden. I 136 3 mom. i inkomstskattelagen föreskrivs om ett s.k. skattetak för pensionsinkomster. Det tillämpas i situationer då dubbelbeskattning av pensionsinkomst från utlandet undanröjs genom befrielsemetoden och den skattskyldiga också har annan skattepliktig förvärvsinkomst. Om det sammanlagda beloppet av inkomstskatter som betalas i Finland och i utlandet är högre än i situationer då samma inkomster fås endast från Finland, sänks inkomstskatterna i Finland så att summan av skatterna blir den samma som om hela inkomsten hade erhållits från Finland. Inkomstbeskattningen för personer som är bosatta i Finland och uppbär pension både från utlandet och från Finland blir således aldrig högre i beskattningen i Finland än för personer med motsvarande totalinkomster enbart från Finland. Bestämmelsen lämpar sig bl.a. för s.k. återvandrare med pensionsinkomst från både utlandet och Finland. Högsta förvaltningsdomstolen gav 27.12.2006 ett avgörande med liggarnummer 3499, som gäller beskattningen av en person som är bosatt i Finland och får pension från både Finland och Sverige. I avgörandet jämfördes beskattningen av en person som får pension från både Finland och Sverige med beskattningen av en person som får pension bara från Finland. De skatter som personen med pension från både Finland och Sverige betalar till Finland och Sverige var sammanlagt mindre än för en person som får samma pensionsbelopp enbart från Finland. Slutresultatet av beskattningen var således inte diskriminerande. Kommissionen har vidare i ett pressmeddelande 15.7.2005 konstaterat att skattebehandlingen av pensioner som skall beaktas genom befrielsemetoden inte är diskriminerande. Skattebehandlingen är inte diskriminerande, eftersom takregeln i inkomstskattelagen säkerställer att personer som får pension både från utlandet och från Finland inte blir ofördelaktigare behandlade i beskattningen i Finland än personer med pensionsinkomster enbart från Finland. Av det ovanstående framgår att den finländska skattelagstiftningen bygger på en jämlik och likvärdig behandling av skattskyldiga som är bosatta i Finland, och regeringen ser ingen orsak att skrida till vidare åtgärder när det gäller 7
Ministerns svar beskattningen i det ärende som riksdagsledamot Esko-Juhani Tennilä avser. Helsingfors den 24 januari 2007 Andra finansminister Ulla-Maj Wideroos 8