TUTKIMUSYKSIKÖN JULKAISUJA /214 Metallin toimialakatsaus 214 KEHITYS VUOTEEN 2 3 MAAILMANTALOUDEN JA SUOMEN YLEINEN KEHITYS VUONNA 214 JA LÄHIAJAN NÄKYMÄT 9 METALLITEOLLISUUDEN NÄKYMÄT YRITYSTEN KANNATTAVUUS, VAKAVARAISUUS JA MAKSUVALMIUS VUOTEEN 2 29 TAANTUMAN POHJA OHITETTU? TIIVISTELMÄ Kuluva vuosi näyttää olevan suhdannekäänteen vuosi metalliteollisuudessa. Tuotanto on kääntynyt kasvuun kesän lopulla, mutta koko vuoden yhteenlaskettu tuotanto jää vielä noin kaksi prosenttia pienemmäksi kuin viime vuonna. Tuotannon heikko kehitys johtaa myös työllisyyden noin kahden prosentin laskuun tänä vuonna. Metalliteollisuuden toimialojen kehitys vaihtelee melko voimakkaasti. Tuotanto kasvaa kolmella toimialalla, mutta supistuu muilla. Ensi vuonna metalliteollisuuden tuotanto kasvaa noin kahden prosentin vauhdilla kansainvälisen talouden kasvun lievän kiihtymisen ansiosta. Tuotannon kasvu ei kuitenkaan saa työllisyyttä vielä nousuun ensi vuonna. Työllisyys säilyy suunnilleen tämän vuoden tasolla. Metalliteollisuuden toimialojen tuotanto kasvaa tai pysyy ensi vuonna tämän vuoden tasolla kaikilla muilla paitsi yhdellä toimialalla. Nokian ja paperiteollisuuden tuotannon supistuminen 2-luvulla on saanut aikaan suuren loven teollisuuden ja koko Suomen tuotantoon. Tämän loven täyttäminen ei tapahdu nopeasti. Katseet kääntyvät pk-yrityksiin. Valitettavan suurella osalla metalliteollisuuden pk-yrityksistä ei ole omia tuotteita eikä mitään varsinaisia omia kilpailutekijöitä. Niiden kehittämiseen on panostettava voimakkaasti. METALLITEOLLISUUDEN TUOTOKSEN JA TYÖLLISTEN MÄÄRÄN KEHITYS VUOSINA 24 214E TUOTOKSEN MÄÄRÄN MUUTOS, % 4 3 2 4 3 2 TYÖLLISTEN MÄÄRÄ (työntekijät, toimihenkilöt ja yrittäjät) 25 1 henkeä koko metalli 2 25 2 - - -2-3 -2-3 5 5-4 4 5 7 8 9 14E E -4 4 5 7 8 9 14E E Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito, Metalliliitto (ennuste) Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito, Metalliliitto (ennuste) METALLIN TOIMIALAKATSAUS 214 1
LUKIJALLE Metalliteollisuuden toimialakatsaus on osa liiton tutkimusyksikön yritys- ja toimialaseurantaa. Katsauksen tarkoituksena on antaa kuva metalliteollisuuden ja eri toimialojen kehityksestä viime vuosina ja arvio ensi vuoden kehityksestä. Katsaus toimii myös yhtenä perustana vertailtaessa yksittäisten yritysten kehitystä toimialan kehitykseen. Katsaus on toteutettu tutkimusyksikön yhteistyönä. Katsauksen tiedot perustuvat Tilastokeskuksen toimialaluokitus TOL28:n mukaiseen aineistoon, jossa metalliteollisuuden yritykset sijoittuvat kahdeksaan toimialaan. Lisäksi tarkastellaan malmikaivoksia ja toimialaa muu valmistus, johon sijoittuu yrityksiä Metallityöväen liiton sopimusaloilta. Katsauksen lähteinä on käytetty pääasiassa Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpidon ja teollisuustilaston sekä Tullihallituksen ja Balance Consultingin aineistoja. Metalliteollisuuden toimialakatsaus julkaistaan nyt 28. kerran. Otamme mielellämme vastaan ehdotuksia katsauksen kehittämisestä. Helsingissä 25..214 2 METALLILIITTO 214
KEHITYS VUOTEEN 2 KANSAINVÄLINEN JA KOTIMAINEN YLEINEN KEHITYS Viime vuodet ovat olleet taloudellisesti vaikeita kehittyneissä teollisuusmaissa. Ajoittaiset talouskasvun kiihtymisen merkit ovat hautautuneet kerta toisensa jälkeen erilaisten ongelmien alle. Suurimmat ongelmat on nähty euromaissa. Euromaissa vuosien 28 ja 29 kriisivuosien jälkeen talouskasvu alkoi varsin lupaavasti jatkuen vuoteen 2. Sen jälkeen on käynyt selväksi kasvun olleen hauraalla pohjalla ja vuosien 2 ja 2 kasvu jäi nollaan. Talouskehitystä on haitannut erityisesti julkisen kulutuksen väheneminen, kilpailukykyongelmat ja osaltaan myös finanssitoiminnan vaikeudet. Myös kansainväliset konfliktit ovat lisänneet epävarmuutta ja haitanneet taloutta pääsemästä kasvu-uralle. Maailmanlaajuisesti kokonaistuotannon kasvu on jäänyt viime vuosina kolmeen prosenttiin, joka on sekin aiemmin totuttua hitaampi kasvuvauhti. Positiivista on ollut Yhdysvaltojen kasvun nopea käynnistyminen kriisivuoden 29 jälkeen. Yhdysvalloissa myös teollisuustuotanto on kasvanut ja on alettu puhua maan uudelleen teollistumisesta. Kehittyvien maiden kasvu on jatkunut 5 prosentin tasolla. Kiinan kasvu on laskenut seitsemän prosentin vuositasolle aiemmasta yli kymmenestä. Kuitenkin Kiina on noussut tai ainakin lähiaikoina nousemassa maailman suurimmaksi taloudeksi ohi Yhdysvaltojen. Suomen talous kasvoi kohtalaisen hyvää vauhtia taantuman jälkeen. Vuonna 2 kokonaistuotanto kasvoi 3, prosenttia ja vuonna 2 vielä 2, prosenttia. Vuonna 2 erityisesti teollisuuden supistuminen veti talouskasvun 1,5 prosentin laskuun. Lasku jatkui myös 2, jolloin talous supistui 1,2 prosenttia. Työllisyyden kehitys ei ole reagoinut kovin vahvasti talouden supistumiseen vuonna 29 ja sitä seuranneeseen kehitykseen. Työttömyys saavutti lähivuosien huippunsa kasvuvuonna 2 työttömyyden noustessa 8,4 prosenttiin. Tämän jälkeen työttömyys on pysynyt kahdeksan prosentin tietämissä. Työllisten määrä laski 7 :lla vuonna 29, jonka jälkeen työllisiä on ollut varsin tasaisesti 2,4 miljoonaa. Teollisuuden työllisyys sen sijaan jatkoi supistumistaan vuosina 2 ja 2. Tehdasteollisuudesta on kadonnut 18 prosenttia työpaikoista vuosien 28 ja 2 välillä. 2 tehdasteollisuus työllisti 35 henkilöä. KUVIO 3. Maailman BKT:n kehitys alueittain, % 8 4 2-2 -4-4 5 SUOMEN TALOUDELLINEN KEHITYS VUOSINA 2 2 2 Määrän muutos, % 2 Määrän muutos, % Bruttokansantuote -1,5-1,2 Tehdasteollisuuden tuotos -4, -3,1 Metalliteollisuuden tuotos -,4-7,3 Tavaroiden ja palvelusten vienti 1,2-1,7 Tavaroiden ja palvelusten tuonti 1,3-2,5 Kulutusmenot,3, Investoinnit -2,5-4,9 Työttömyysaste, % 7,7 8,2 Kuluttajahintojen muutos, % 2,8 1,5 Lähde: Tilastokeskus Maailma 7 8 9 EU-maat Lähde: IMF, World Economic Outlook /14 Kehittyvät taloudet Kuluttajahintojen nousu ei ole ollut ongelma viime vuosina. Inflaatio tosin osoitti lyhytaikaista kiihtymistä vuonna 2 kuluttajahintojen noustessa 3,4 prosenttia. Vuonna 2 vastaava lukema oli varsin kohtuullinen 1,5. Julkisen talouden tila on ollut heikko taantumasta lähtien. Julkisen sektorin menot ovat ylittäneet tulot vuodesta 29 lähtien. Suomen tilannetta on auttanut se, että vielä 28 julkisen velan määrä oli alhainen, vain 34 prosenttia kokonaistuotannosta. Tämän jälkeen velkaantuminen on ollut nopeaa ja vuonna 2 Suomen velka suhteessa kokonaistuotantoon nousikin jo lähelle Euroopan vakaus- ja kasvusopimuksessa sovittua prosentin ylärajaa. Raja ei tosin aivan rikkoutunut velan jäädessä 57 prosenttiin kokonaistuotannosta. Vuosi oli viides peräkkäinen, jolloin velka kasvoi. 14e USA e 8 4 2-2 -4 - USA Kehittyvät t EU-maat METALLIN TOIMIALAKATSAUS 214 3
KEHITYS METALLITEOLLISUUDESSA Tuotanto Vuonna 2 tuotannon määrä supistui metalliteollisuudessa 7,3 prosenttia, kun se koko teollisuudessa supistui 3,1 prosenttia. Kun metalliteollisuuden tuotanto laski jo edellisenä vuonna,4 prosenttia, painui tuotanto jo selvästi kriisivuoden 29 tason alle. Metalliteollisuus on teollisuuden päätoimialoista kaikilla mittareilla mitattuna suurin. Sen osuus koko teollisuuden jalostusarvosta oli 48 prosenttia vuonna 2. Metalliteollisuuden toimialojen kehitys on ollut hyvin eritahtista viime vuosina (kuviot sivulla 5). Vuonna 2 vain muiden kulkuneuvojen (suurelta osin telakat) valmistuksen tuotanto kasvoi. Suurinta pudotus oli elektroniikkateollisuudessa, peräti 1 prosenttia. Huolestuttavaa on, että myös viime vuosina hyvin pärjännyt metalliteollisuuden suurin toimiala koneiden ja laitteiden valmistus supistui 8 prosenttia. Metalliteollisuuden toimialojen suhteellisten osuuksien kehitykselle on ollut ominaista, että koneiden ja laitteiden valmistuksesta on tullut viime vuosina hallitseva toimiala. Aiemmin hallitseva elektroniikkateollisuus on vastaavasti pienentynyt. Viimeisen kolmen vuoden aikana sähkötuotteiden ja metallituotteiden valmistus ovat lisänneet osuuttaan. Työllisyys Metalliteollisuus työllisti vuonna 2 noin 182 palkansaajaa ja yrittäjää, missä oli vähennystä edellisvuoteen noin henkilöä eli noin kuusi prosenttia. Työllisiä oli ennen taantumaa noin 228, joten taantuman seurauksena metalliteollisuudesta oli vuoteen 2 mennessä hävinnyt noin 45 työpaikkaa eli noin viidennes työpaikoista. Eniten työpaikkoja on kadonnut paljon esillä olleen elektroniikkateollisuuden kriisin seurauksena. Elektroniikasta on kadonnut 14 työpaikkaa eli kolmannes metalliteollisuudesta kadonneista työpaikoista oli elektroniikasta. Myös kaikilla muilla metallin toimialoilla työpaikat ovat vähentyneet. Vuosien 28 ja 2 välillä palkansaajien ja yrittäjien suhde on muuttunut siten, että yrittäjien osuus on pikkuhiljaa noussut kolmesta neljään ja puoleen prosenttiin. KUVIO 4. Metalliteollisuuden ja koko tehdasteollisuuden tuotoksen määrän kehitys, indeksi (24=) 1 14 8 4 4 Metalliteollisuus 5 Koko tehdasteollisuus 7 8 Lähde:Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito KUVIO 5. Toimialojen suhteelliset osuudet koko metallin jalostusarvosta vuosina 24 2, (%) 8 4 2 KUVIO. Metalliteollisuuden ja koko tehdasteollisuuden työllisten 3 Muiden kulkuneuvojen valmistus määrän kehitys, indeksi (24=) 1 9 8 7 4 5 7 8 9 9 Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito Metalliteollisuus 183 henkeä vuonna 2 Metalliteollisuus pl. sähkö- ja elektroniikka 1 14 33 Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus 8 4 29 Moottoriajoneuvojen ym. valmistus Koko teollisuus 35 henkeä vuonna 2 28 Muiden koneiden ja laitteiden valmistus 27 Sähkölaitteiden valmistus 2 Elektroniikkateollisuus 25 Metallituotteiden valmistus 24 Metallien jalostus Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus Muiden kulkuneuvojen valmistus Moottoriajoneuvojen ym. valmistus Koneiden ja laitteiden valmistus Sähkölaitteiden valmistus Elektroniikkateollisuus Metallituotteiden valmistus Metallien jalostus 1 9 8 7 Metall Koko t 4 5 7 8 9 Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito 5 4 METALLILIITTO 214
Metallit Metallie KUVIOT 7 8. Tuotoksen määrän vuosimuutokset (%) ja työllisten määrät metallin toimialoilla TUOTOKSEN MÄÄRÄN MUUTOS, % 4 3 2 4 3 2 Metallien jalostus Metallituotteiden valmistus TYÖLLISTEN MÄÄRÄ (työntekijät, toimihenkilöt ja yrittäjät yhteensä) 1 henkeä 25 Metallituotteiden valmistus 5 24 Metallien jalostus 5 4 4 3 3 - -2-3 - -2-3 2 2 Sähköl Elektro -4 4 5 7 8 9 14E Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito, Metalliliitto (ennuste) E -4 4 5 7 8 9 14E Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito, Metalliliitto (ennuste) E TUOTOKSEN MÄÄRÄN MUUTOS, % 4 3 2 4 3 2 Elektroniikkateollisuus Sähkölaitteiden valmistus TYÖLLISTEN MÄÄRÄ (työntekijät, toimihenkilöt ja yrittäjät yhteensä) 5 1 27 henkeä Sähkölaitteiden valmistus 2 Elektroniikkateollisuus 5 4 4 3 3 - -2-3 - -2-3 2 2 Muiden Mootto -4 4 5 7 8 9 14E E -4 4 5 7 8 9 14E E Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito, Metalliliitto (ennuste) TUOTOKSEN MÄÄRÄN MUUTOS, % 4 3 2 - -2-3 -4 4 5 7 8 9 14E E 4 3 2 - -2-3 -4 Moottoriajoneuvojen valmistus Muiden kulkuneuvojen valmistus TYÖLLISTEN MÄÄRÄ (työntekijät, toimihenkilöt ja yrittäjät yhteensä) 1 henkeä 5 4 3 Muiden kulkuneuvojen valmistus 29 Moottoriajoneuvojen ym. valmistus 5 4 3 3 2 2 4 5 7 8 9 14E E Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito, Metalliliitto (ennuste) Koneid Koneid Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito, Metalliliitto (ennuste) TUOTOKSEN MÄÄRÄN MUUTOS, % 4 3 2 - -2-3 4 3 2 - -2-3 Koneiden ja laitteiden valmistus Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus TYÖLLISTEN MÄÄRÄ (työntekijät, toimihenkilöt ja yrittäjät yhteensä) 1 henkeä 33 Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus 5 28 Muiden koneiden ja laitteiden valmistus 5 4 4 3 3 2 2-4 4 5 7 8 9 14E E -4 4 5 7 8 9 14E E Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito, Metalliliitto (ennuste) Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito, Metalliliitto (ennuste) METALLIN TOIMIALAKATSAUS 214 5
Metalliteollisuuden toimialojen henkilöstörakennetta (tuotannon työntekijät ja toimihenkilöt) ei pysty esittämään, koska Tilastokeskus ei enää erottele henkilöstöryhmiä tilastossa. Ainoa lähde, josta henkilöstöryhmittäin eroteltuja tietoja saa, on Tilastokeskuksen työvoimatiedustelu. Sieltä saa vain koko metalliteollisuutta koskevia tietoja. Kuviosta 9 käy ilmi, että vuoden 29 taantuma kohdistui erityisesti tuotannon työntekijöihin metalliteollisuudessa. Vuonna 2 tuotannon työntekijöiden määrä oli keskimäärin 88 henkeä, mikä oli kaksi tuhatta vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vuoden 214 kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana metalliteollisuus työllisti keskimäärin 84 tuotannon työntekijää. Metallin työttömyyskassalta työttömyyspäivärahaa saavien määrässä (kuvio ) näkyy vuoden 2 alkupuolella lomautuksissa selkeä piikki. Muuten parin viimeisen vuoden heikko tuotannon ja työllisyyden kehitys ei kuitenkaan näy kovin vahvasti päivärahan saajien tai lomautettujen määrässä. Suomalaisten metalliteollisuusyritysten kansainvälistyminen näkyy selvästi myös suomalaisyritysten ulkomaanyksiköiden työllisyyskehityksessä. Monivuotisen nousun jälkeen suomalaisten metallialan yritysten ulkomaisten tytäryritysten henkilöstömäärä kääntyi kuitenkin vuonna 2 laskuun. Viime vuonna ulkomaisten tytäryritysten henkilöstömäärä laski kokonaisuutena hengellä 24 henkeen (kuvio ). Pudotusta tapahtui kaikilla alueilla paitsi Aasiassa, jossa muutenkin suurin osa henkilöstöstä työskentelee. Kehitykseen vaikuttavat yrityskaupat ja suomalaisyritysten investoinnit ulkomaille. Suomalaisten metalliteollisuusyritysten ulkomaanyksiköiden henkilöstömäärä on suurempi kuin kaikkien Suomessa sijaitsevien ulkomaalaisten yritysten yksiköiden henkilöstö. Suomen muuttuminen tytäryhtiötaloudeksi ei saa siis tukea näistä luvuista. KUVIO 9. Palkansaajat metalliteollisuudessa neljännesvuosittain vuosina 25 214, viimeinen havainto 3. neljännes 214 1 henkilöä 14 1 9 8 7 Työntekijät Toimihenkilöt 5 7 8 9 * 14 * Vuoden 2 alusta lähtien ammattiluokitus on uudistunut, luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia aiempiin vuosiin Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus KUVIO. Metallityöväen työttömyyskassasta päivärahaa saaneet henkilöt kuukausittain, viimeinen havainto /214 2 5 henkilöä Lomautetut 7 8 9 Muut päivärahan saajat* * Kokonaan työttömät, lyhennettyä työviikkoa tai -päivää tekevät henkilöt yms. Lähde: Metallityövöen työttömyyskassa 14 2 5 L M KUVIO. Suomalaisen metalliteollisuuden henkilöstömäärän kehitys ulkomaisissa tytäryrityksissä vuoden lopussa vuosina 24 2 henkilöä Lähi-Itä Latinal 8 4 2 8 4 2 Keski- Aasia ( Pohjois Länsi-E 4 5 Länsi-Eurooppa 7 8 9 Pohjois-Amerikka Aasia (ml. Oseania) Keski- ja Itä-Eurooppa Latinalainen Amerikka Lähi-Itä ja Afrikka Lähde: Teknologiateollisuus ry METALLILIITTO 214
Vienti Metalliteollisuuden tavaraviennin arvo oli vuonna 2 noin 24 miljardia euroa, mikä oli,7 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Metalliteollisuuden osuus Suomen koko teollisuuden tavaraviennistä oli viime vuonna noin 43 prosenttia. Tämä rakentui siten, että koneiden ja laitteiden osuus oli, metallien jalostuksen, sähkölaitteiden seitsemän, tietokoneiden, elektronisten ja optisten tuotteiden viisi, kulkuneuvojen neljä ja metallituotteiden kolme prosenttia kaikesta tavaraviennistä. Suomen ulkomaan kaupalle tärkeiden koneiden, laitteiden ja kulkuneuvojen sekä sähkö- ja elektroniikkatuotteiden vienti laski viime vuonna ja veti kokonaistavaraviennin miinukselle. Metallin viennistä noin prosenttia suuntautui Eurooppaan. Vienti euroalueelle kasvoi hieman, kun taas muualle Eurooppaan vienti väheni. Alueiden välisissä vientiosuuksissa ei tapahtunut mainittavia muutoksia vuosien 2 ja 2 välillä (kuvio ). Metallin toimialojen vientialueet poikkeavat melko selvästi toisistaan. Eurooppa on kaikille toimialoille kuitenkin tärkein vientikohde. Metallien jalostukselle ja kulkuneuvoteollisuudelle Euroopan osuus viennistä on korkeimmillaan, sillä yli kahdeksankymmentä prosenttia viennistä kohdistuu Eurooppaan. Koneiden valmistuksen sekä sähkölaitteiden ja elektroniikan vienti on vähemmän Eurooppa-keskeistä, sillä Aasia ja ryhmä muut maat (Afrikka, Etelä- ja Väli-Amerikka sekä Oseania) muodostavat neljäkymmentä prosenttia viennistä. Pohjois-Amerikan markkinat ovat tärkeät metallituotteille, sillä 17 prosenttia viennistä kohdistuu sinne. Tuottavuus Metalliteollisuuden työn tuottavuuden (kiinteähintainen arvonlisä työtuntia kohti) kehitys on 2-luvulla ollut varsin vaihtelevaa (kuvio 14). Vuosina 2 2 metalliteollisuuden kiinteähintainen arvonlisäys pieneni, mutta koska työllisyys ei supistunut vastaavasti, tuottavuus laski. Viime vuonna metalliteollisuuden työllisyys laski kuudella prosentilla, mikä pysäytti tuottavuuden kaksi vuotta jatkuneen laskun. Metallien jalostuksessa tuottavuus kasvoi huomattavasti, 37 prosenttia. Myös elektroniikkateollisuuden 1 prosentin kasvua voi pitää hyvänä. Heikointa kehitys oli koneiden ja laitteiden valmistuksessa, jossa tuottavuus laski 14 prosenttia. KUVIO. Metalliteollisuuden viennin arvon jakautuminen alueittain vuosina 24 2, (%) 8 4 2 4 5 Lähde: Tullihallitus 7 8 9 KUVIO. Viennin arvon jakautuminen alueittain vuonna 2, (%) 8 4 2 Lähde: Tullihallitus Muut maat Muu Aasia Lähi- ja Keski-Itä Pohjois-Amerikka Muu Eurooppa Euroalue KUVIO 14. Tuottavuuden kehitys metalliteollisuudessa ja koko teollisuudessa, indeksi (24=) (Kiinteähintainen arvonlisä per työtunnit) Koko teollisuus Metalliteollisuus 1 Metallien jalostus Tietokoneet, Metallituotteet elektroniset ja sähkölaitteet optiset Moottoriajoneuvot, tuotteet Koneet ja laitteet perävaunut Muut ja kulkuneuvot puoliperävaunut 1 14 8 Metallien jalostus 4 5 Sähkölaitteet Metallituotteet Tietokoneet, elektroniset ja optiset tuotteet 7 8 Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito 9 Koneet ja laitteet Moottoriajoneuvot kulkuneuvot Muut yms. 14 8 Muut maat Muu Aasia Lähi- ja Keski-Itä Pohjois-Amerikka Muu Eurooppa Euroalue 24-3+3 C Tehda METALLIN TOIMIALAKATSAUS 214 7
Palkat Palkkatilastoja julkaistaan tästä vuodesta alkaen vain kerran vuodessa, vuoden neljänneltä neljännekseltä. Kuviossa on esitetty metalliteollisuuden nimellis- ja reaaliansiokehitys vuosina 24 2 (4. neljännesten tieto). Säännöllisen työajan tuntiansiot nousivat vuonna 2 nimellisesti,7 prosenttia ja laskivat reaalisesti, prosenttia. Tarkempi kuvaus palkkakehityksestä löytyy tutkimusyksikön tekemästä palkkakatsauksesta. Välituotekäyttö Välituotekäytöksi kutsutaan niitä tavaroita ja palveluita, joita yritykset hankkivat toisilta yrityksiltä tuotoksensa aikaansaamiseksi. Suurimmat erät ovat raaka-aineet ja alihankinta. Välituotekäytöksi lasketaan myös esimerkiksi kaluston ja rakennusten säännölliset huollot ja korjaukset sekä erilaiset aputoiminnot kuten kirjanpito tai markkinointi silloin, kun ne ostetaan toimipaikan ulkopuolisilta yrityksiltä. Välituotekäytön osuus on korkeimmillaan metallien jalostuksessa ja elektroniikkateollisuudessa. Näistä elektroniikkateollisuudessa välituoteosuus on kasvanut voimakkaasti koko 2-luvun, tosin osuus kääntyi laskuun viime vuonna. Tämä heijastaa erityisesti laajaan ulkoistukseen nojautuneen Nokian matkapuhelinvalmistuksen katoamista alalta. Myös metallien jalostuksessa välituotekäytön osuus laski. Koko metalliteollisuudessa tilanne sen sijaan pysyi ennallaan, sillä koneiden ja laitteiden sekä kulkuneuvojen valmistuksessa välituotekäyttö lisääntyi. Investoinnit 9 Metalliteollisuuden investointien suhde arvonlisäykseen 8 eli investointiaste on vaihdellut 2-luvulla melko voimakkaasti. Vaihteluun on vaikuttanut sekä investointien 7 muutokset että arvonlisäyksen muutokset. Investointiaste on voinut nousta, vaikka investointeihin käytettäisiin edellisvuotta vähemmän rahaa. Näin kävi esimerkiksi vuonna 29. 5 Viime vuonna investointeihin 4 käytetty raha supistui 19 prosenttia. Suurin 4 syy laskuun olivat Outokummun suurinvestointien valmistuminen. Kun investoinnit nousivat ainoastaan moottoriajoneuvojen valmistuksessa, laski investointien määrä alemmaksi kuin kertaakaan 2-luvulla. Kun tähän vielä lisätään viimeaikoina tapahtunut tuotantokapasiteetin poistuminen käytöstä, voidaan katsoa metalliteollisuuden kapasiteetin olevan kutistumassa huolestuttavaa vauhtia. Investoinneilla uuteen teknologiaan voitaisiin varmistaa toiminnan jatkamisen edellytykset. Jos investoinnit jätetään tekemättä ja samalla lakkautetaan vanhaa kapasiteettia, tuhotaan menestymisen edellytyksiä pitkällä aikavälillä. KUVIO. Nimellis- ja reaalituntipalkkojen kehitys metalliteollisuudessa vuosina 24 2, indeksi (23=), kunkin vuoden 4. neljännes 14 1 9 4 5 Lähde: EK, Tilastokeskus 7 8 9 KUVIO 1. Metallin toimialojen sekä koko teollisuuden nimellispalkkakehitys vuosina 24 2, kunkin vuoden 4. neljännes 19 senttiä tunnissa 18 17 1 14 4 5 Lähde: EK 7 8 9 KUVIO 17. Välituotekäytön osuus tuotoksesta elektroniikkateollisuudessa ja metalliteollisuudessa ilman elektroniikkaa, (%) 9 8 7 5 4 KUVIO 18. Metalliteollisuuden investointiaste vuosina 24 2, (%) 8 4 2 % 4,7 Metalliteollisuus ilman elektroniikkaa 5 5,4 5,1 7 4,7 8 Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito 5,5,9 Nimellispalkat Reaalipalkat Metallien jalostus Kone- ja kulkuneuvoteoll. KOKO TEOLLISUUS Elektroniikka- ja sähkö Metallituoteteollisuus Elektroniikkateollisuus 9 5,4 5, 7,1 5,9 14 1 9 19 18 17 1 14 9 8 7 5 4 Reaalipalka Nimellispal KOKO TEOLLIS Elektroniikka- Kone- ja kulku Metallituotete Metallien jalos aste 4 5 Lähde: Tilastokeskus 7 8 9 8 METALLILIITTO 214
MAAILMANTALOUDEN JA SUOMEN YLEINEN KEHITYS VUONNA 214 JA LÄHIAJAN NÄKYMÄT Maailmantalouden näkymät heikentyivät kesän aikana ja kasvuennusteita vedettiin alaspäin. Maailmantalouden arvioidaan kasvavan tänä vuonna reilut kolme prosenttia ja ensi vuonna vajaat neljä prosenttia. Talouskasvun odotetaan siis kuitenkin kiihtyvän hieman ensi vuonna. Myös EU:n ja euroalueen talouskasvuarvioita ensi vuodelle on alennettu. Tuoreimpien arvioiden mukaan EU:n ensi vuoden talouskasvu olisi noin puolitoista prosenttia ja euroalueen noin prosentin. Pientä helpotusta euroalueen näkymiin toi Euroopan keskuspankin tekemän pankkien stressitestin tulokset. Heikossa kunnossa olevien pankkien määrä jäi kohtalaisen pieneksi ja vaadittavat lisäpääomat myös odotettua pienemmiksi. Pankkien tilanne on sellainen, että ne pystyvät lisäämään rahoitustaan, joten talouskasvu ei jää siitä kiinni. Euroalueella on viime vuosina harjoitettu varsin kireää finanssipolitiikkaa, kun julkisen sektorin alijäämiä on pyritty leikkaamaan. Seurauksena on kuitenkin ollut lähinnä talouskasvun heikkeneminen ja työttömyyden kasvu. Nyt ovatkin aikaisemmin tiukkaa finanssipolitiikkaa vaatineet järjestöt, kuten Kansainvälinen valuuttarahasto IMF, alkaneet puhua elvyttävämmän finanssipolitiikan puolesta, erityisesti niiden maiden osalta, joiden tilanne ei ole erityisen huono. Euroalueen vahva talous Saksa ei kuitenkaan ole lämmennyt elvytykselle, vaan vaatii sekä itseltään että muilta mailta tiukkaa menokuria ja alijäämien supistamista. Sen sijaan Ranska ja Italia ovat ottaneet ilolla vastaan IMF:n suositukset. Näillä mailla on suuria vaikeuksia saada julkinen alijäämä sopimuksen mukaiseen kuntoon. Nähtäväksi jää, minkälainen kompromissi asiasta saadaan rakennettua. USA:n talouskasvu on kehittynyt myönteisemmin kuin Euroopassa ja ensi vuonna kasvun on arvioitu nousevan hieman yli kolmeen prosenttiin. Kasvuvauhdin parantumisen ja työttömyyden vähentymisen vuoksi USA:n keskuspankki on alkanut pikku hiljaa kiristää rahapolitiikkaa. Ohjauskorkoa ei vielä ole nostettu, mutta keskuspankki lopetti velkaostonsa. Kun Euroopan keskuspankki on samaan aikaan laskenut ohjauskorkoaan ja tehnyt rahamarkkinoita keventäviä operaatioita, on euro alkanut heiketä suhteessa dollariin. Tämä parantaa euroalueen vientiyritysten kilpailuasemaa ja piristää vientiä. Kehittyvien maiden talousnäkymät vaihtelevat voimakkaasti. Kiinan kasvu jatkuu noin seitsemän prosentin tasolla ja Intian hieman hitaampana. Brasilian kasvu on hiipunut reilun prosentin tasolle. Venäjän talousnäkymät ovat varsin heikot. Ukrainan kriisi ja siihen liittyvät talouspakotteet ja vastapakotteet heikentävät kasvua. Lisäksi laskenut öljyn hinta on hidastanut kasvua ja leikannut Venäjän julkisen sektorin tuloja. Venäjän talouskasvu jää ensi vuonna lähelle nollaa, ellei peräti mene miinukselle. Ensi vuosi ei siis näytä mitenkään erityisen hyvältä varsinkaan euroalueella, vaikka mitään kriisiä ei ensi vuonna tulisikaan. Pientä piristymistä on odotettavissa, mutta investointien merkittävää kasvua ei ole näköpiirissä. Suomen kokonaistuotanto supistuu tänä vuonna noin puoli prosenttia, kun se viime vuonna supistui 1,2 prosenttia. Laskun syynä on etenkin yksityisen kulutuksen ja yksityisten investointien supistuminen. Vienti kääntyy loppuvuonna 214 nousuun. Koko vuoden vienti jää kuitenkin viime vuoden tasolle. Yleisesti ennakoidaan talouden kokonaiskasvun alkavan viennin käänteestä, kuten usein ennenkin. Viennin nousua seuraisi pian yritysten investointien kasvu. Ensi vuonna talouden kasvun odotetaan jäävän tosin alle prosenttiin, vaikka vienti kasvaakin eri ennustelaitosten mukaan 2 4 prosenttia. Nämä ennusteet vaikuttavat varsin toiveikkailta verrattuna omiin näkemyksiimme. On myös hyvä muistaa, että talouden käännettä on ennustettu jo usealle vuodelle, mutta lasku on kuitenkin jatkunut jo kohta kolme vuotta. Lisäksi viime viikkoina ennustuksia on korjattu alaspäin. Vaikuttaa ettei ketään yllättäisi, jos 2 olisi neljäs peräkkäinen vuosi, jolloin talous supistuu. Taloustilanteen heikentyminen on näkynyt myös työllisyydessä ja työttömyydessä. Tosin pelättyä työttömyyden nopeaa kasvua ei ole onneksi jouduttu kokemaan. Työllisyystilanteen odotetaan ensi vuonna pysyvän lähellä tämän vuoden tasoa tai heikkenevän hienoisesti. Tilanteen odotetaan alkavan helpottaa ensi vuoden jälkeen, mutta myös työllisyyskehitys riippuu paljolti siitä, toteutuuko teollisuuslähtöinen suhdannekäänne ennustetusti. Lähivuosina tuskin kuitenkaan tullaan näkemään laajamittaista työvoimapulaa, vaikka myös tätä mahdollisuutta on pidetty esillä. Palkansaajien ansioiden arvioidaan nousevan tänä vuonna noin prosentin. Kun samanaikaisesti inflaation ennakoidaan jäävän alle prosenttiin, nousevat reaalisansiot hieman. Tosin nousu on jäämässä hyvin alhaiseksi tai jopa nollaan. Myös ensi vuonna ansioiden odotetaan nousevan hieman yli prosentin, joka vastaa ensi vuodelle ennakoitua inflaatiota. Täten ensi vuonna reaaliansiot tulevat pysymään tämän vuoden tasolla. METALLIN TOIMIALAKATSAUS 214 9
METALLITEOLLISUUDEN NÄKYMÄT Metalliteollisuuden tuotanto on tämän vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana supistunut noin viisi prosenttia viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Suhdannepohja näyttää kuitenkin ohitetun kesän aikana. Elo-syyskuussa tuotanto on kääntynyt kasvuun. Koko vuoden yhteenlaskettu tuotanto supistuu kuitenkin vielä noin kaksi prosenttia edellisvuodesta. Ensi vuonna tuotanto kasvaa noin pari prosenttia tästä vuodesta. Metalliteollisuuden toimialoittain tilanne on vaihdellut voimakkaasti tämän vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana. Tuotanto on kasvanut moottoriajoneuvojen valmistuksessa noin 17 prosenttia, metallien jalostuksessa noin neljä prosenttia ja metallituotteiden valmistuksessa noin prosentin. Muilla toimialoilla tuotanto on supistunut, voimakkaimmin koneiden ja laitteiden valmistuksessa (noin prosenttia) ja muiden kulkuneuvojen valmistuksessa (noin yhdeksän prosenttia). Ensi vuonna tuotanto kasvaa tai pysyy tämän vuoden tasolla kaikilla muilla metalliteollisuuden toimialoilla paitsi koneiden ja laitteiden asennuksessa, korjauksessa ja huollossa, jossa arvioimme tuotannon supistuvan vielä noin pari prosenttia. Voimakkaimmin kasvaa muiden kulkuneuvojen valmistus, kun telakoiden saamat tilaukset alkavat näkyä tuotannossa. Heikon tuotannon kehityksen myötä metalliteollisuuden työllisyys on myös heikentynyt tänä vuonna. Tammisyyskuun aikana tuotannon työntekijöiden työllisyys on heikentynyt noin neljä prosenttia ja toimihenkilöiden työllisyys noin seitsemän prosenttia. Toimihenkilöiden heikkoon työllisyyskehitykseen on vaikuttanut erityisesti Microsoftin matkapuhelintoimintojen (entinen Nokia) supistaminen Suomessa. Metalliteollisuuden tuotannon kääntyminen nousuun ensi vuonna merkitsee sitä, että työllisyyden heikkeneminen loppuu. Ei tosin ole odotettavissa työllisyyden paranemistakaan eli työllisyys pysyy suunnilleen tämän vuoden tasolla. KUVIO 19. Metalliteollisuuden liikevaihto ja tuotannon määrä, (kausitasoitetut sarjat, indeksi 2=) 18 1 14 8 4 4 5 Liikevaihto 7 8 9 Tuotannon määrä Lähde: Tilastokeskus, viimeiset havainnot: liikevaihtokuvaaja 8/14, volyymi-indeksi 9/14 14 18 1 14 8 4 LV-kuvaaja: K VOLYYMI: Kau METALLILIITTO 214
METALLIEN JALOSTUS Yleistä Toimialaan kuuluu raudan-, värimetallien- ja teräksenvalmistus sekä valimoteollisuus. Tuotteita ovat metalliseokset, metallista valmistetut levyt, putket, harkot ja langat sekä valimotuotteet. Toimialalle on tyypillistä pääoma- ja energiavaltaisuus sekä tuotteiden ja raakaaineiden hintojen voimakkaat vaihtelut. Tuotantoyksiköt ovat pääsääntöisesti suuria, mutta sekaan mahtuu myös pienempiä toimijoita, etenkin valimoalalla. Metallien jalostuksen tuotteiden kysyntä riippuu etenkin koneenrakennuksen, kulkuneuvojen valmistuksen ja rakentamisen kehityksestä. Alalla työskentelee 14 henkilöä, joista yli puolet on teräksen valmistuksessa. Värimetallien valmistuksessa ja valimoteollisuudessa työskentelee molemmissa noin 2 prosenttia alan henkilöstöstä. Henkilöstömäärät ovat olleet hienoisessa laskussa viime vuosina. Metallien jalostuksen tuotteiden vienti oli vuonna 2 noin prosenttia Suomen kaikesta tavaranviennistä ollen arvoltaan noin,5 miljardin euroa, missä oli laskua 8 prosenttia edellisestä vuodesta. Tärkeimmät vientimaat ovat Alankomaat, Saksa ja Ruotsi. EU-maiden osuus viennistä oli 8 prosenttia. Kehitys alkuvuonna ja lähiajan näkymät Ala kärsi pahoin talouskriisistä 28 2. Tämän jälkeen tuotanto on tasaantunut prosenttia romahdusta edeltävää tasoa alemmaksi. Alkuvuonna tuotanto nousi hieman viime vuodesta. Toisaalta liikevaihto laski ja kannattavuutta heikensi lopputuotteiden heikko hintakehitys. Kannattavuutta on heikentänyt myös energian ja raaka-aineiden hintojen kohoaminen viime vuosina, vaikkakin aivan viime aikoina kehitys on ollut päinvastaista. Teräksen ja valimotuotteiden markkinat Euroopassa ovat heikentyneet, ja konepaja- ja kulkuneuvoteollisuuden TOIMIALAN TUOTOS 2 2 2 214e 2e Tuotoksen määrän muutos, % 1,1-2,1 -,3 5, 4, TOIMIALAN MUITA KESKEISIÄ TUNNUSLUKUJA 2 2 2 Liikevaihto, M 8 99 8 9 7 514 Arvonlisäys, M 1 29 1 5 1 388 Osuus koko metalliteollisuuden arvonlisästä, % 7,3 7,5 9,4 Yritysten lukumäärä 1 2 1 Osuus koko metalliteollisuuden tavaraviennistä, % 29,3 27,1 27, TOIMIALAN SUURIMMAT YRITYKSET VUONNA 2 Liikevaihto M Henkilöstöä yhteensä Henkilöstöä Suomessa Outokumpu konserni 745 2745 Rautaruukki konserni 2 45 8 955 4 Norilsk Nickel Harjavalta 71 27 27 Componenta konserni 5 4 3 83 OMG Finland konserni* 439 751 751 Aurubis Finland Oy 25 28 28 Boliden Kokkola 21 57 57 Luvata Pori Oy 199 339 339 Boliden Harjavalta 195 433 433 Ovako Imatra Oy Ab 3 57 57 OSTP Finland Oy 5 2 2 Cupori Oy 1 149 149 * OMG Finland konsernin tiedot ovat vuodelta 2 KUVIO 2. Metallien jalostuksen työllisten määrä KUVIO 21. Metallin jalostuksen liikevaihto ja tuotannon määrä, (kausitasoitetut sarjat, indeksi 2=) henkeä 2 2 18 Metallien jalostus 1 14 Liikevaihto Tuotannon määrä 18 1 14 LV-kuvaaja: VOLYYMI: K 5 5 8 8 4 5 7 8 9 Lähde: Tilastokeskus, Metalliliiton tutkimusyksikkö 14E E 4 4 5 7 8 9 14 Lähde: Tilastokeskus, viimeiset havainnot: liikevaihtokuvaaja 8/14, volyymi-indeksi 9/14 4 METALLIN TOIMIALAKATSAUS 214
vähentyminen Suomessa voi tehdä pysyvämmänkin loven metallien jalostuksen tuotteiden kysyntään. Rakentamisen alhainen taso kotimaassa ja koko Euroopassa vaikeuttaa tilannetta. Tilanne on johtanut irtisanomisiin ja lomautuksiin monin paikoin. Valimotoiminnassa yritysten rakenteita on sopeutettu pysyvästi alhaisemman kysynnän oloihin. Alalla toimivista suurista suomalaista yrityksistä Outokummun tulos on vahvasti tappiollinen ja Componentan tulos on nollan tuntumassa. Ulkomaalaisomistuksessa olevien alan suurien yritysten tilanne on parempi. SSAB:n ostaman entisen Rautaruukin tulos on hieman voitollinen ja Bolidenin Suomen yksiköt tekevät hyvää tulosta. Vaikka yritykset ovatkin viestineet heikoista tulevaisuuden näkymistä, ovat alan investoinnit olleet viime vuosina korkealla tasolla. Kapasiteetin käyttöaste on tänä vuonna ollut yli 8 prosenttia, mikä on korkein lukema vuoden 28 jälkeen. Lähivuosina alan tilannetta heikentää varsinkin teräksen tuottajia häiritsevä ylituotanto Euroopassa sekä logistiikan kehittymisen ja monien kehittyvien maiden teollistumisen myötä lisääntyvä kilpailu. Teräksen ja monien muiden Suomelle tärkeiden metallien jalostuksen tuotteiden kysyntä tulee kasvamaan, mutta ei tarpeeksi ylikapasiteetin purkautumiseksi. Alan suurimmat yritykset Outokumpu ja SSAB ovat osana laajoja kansainvälisiä yritysjärjestelyjä, joissa ainakin SSAB:n osalta on ilmoitettu satojen työpaikkojen karsimisesta. Kokonaisuudessaan alan tuotannon kasvu jatkuu tänä ja ensi vuonna. Työllisyys heikkenee pari prosenttia molempina vuosina. Toimintaympäristöä vaikeuttaa myös ilmastonmuutoksen ehkäisemiseen pyrkivä päästökauppa, joka aiheuttaa epävarmuutta tulevaisuuden kustannuskehityksestä ja nostaa kustannuksia. Suomen kilpailukykyä heikentää vielä kuljetushintoja nostava rikkidirektiivi, joka tulee voimaan ensi vuonna. Toisaalta kustannuksia alentaa meriliikenteen väylämaksujen puolitus. Monista huolista huolimatta Suomessa on paljon maailman mittakaavassa huippuluokan tuotantoyksiköitä, joiden tulevaisuus on turvattu ja monin paikoin tuotanto tulee myös kasvamaan. Lisämahdollisuuksia luo Suomen kasvanut kaivostuotanto, jos jalostustoiminta onnistutaan pitämään Suomessa. METALLILIITTO 214
METALLITUOTTEIDEN VALMISTUS Yleistä Toimialaan kuuluu metallituotteiden valmistaminen, kuten esimerkiksi metallirakenteet, metallisäiliöt, höyrykattilat, aseet, takomotuotteet ja työkalut. Toimiala on osittain työvoimavaltainen ja osittain pääomavaltainen. Toimiala on tärkeä asiakas kotimaiselle metallien jalostukselle ja sen tärkeitä asiakastoimialoja ovat rakentaminen sekä koneiden ja laitteiden valmistus. Viennin merkitys on lisääntymässä. Toimialan yhtiöt toimivat usein tarjontaketjun alkupäässä alihankkijoina, mikä tekee toimialasta hieman epävakaan. Toimialalla on suuri määrä ympäri Suomea sijoittuneita pieniä yhtiöitä, joista osa on markkinoilla myös omilla lopputuotteillaan. Toimiala ei vielä ole toipunut taantumasta, vaan toiminta on edelleen vuoteen 28 verrattuna selvästi vaatimattomammalla tasolla. Vuonna 2 tuotanto väheni kuusi prosenttia ja henkilöstön määrä kolme prosenttia edellisvuodesta. Toimialan tavaraviennin arvo oli noin 1,1 miljardia euroa vuonna 2, mikä on noin kaksi prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna, jonka lisäksi toimialalla oli palveluvientiä noin,1 miljardia euroa. Toimialan tuotteita päätyy vientiin myös epäsuorasti esimerkiksi koneiden ja laitteiden sekä sähkölaitteiden osina. Tärkeimmät vientikohdemaat olivat Ruotsi, Yhdysvallat, Venäjä, Norja, Viro ja Saksa. Toimialan viennin osuus Suomen koko tavaraviennin arvosta oli noin kaksi prosenttia. Kehitys alkuvuonna ja lähiajan näkymät Kotimaan kysynnän osalta toimialan tilanne jatkuu edelleen haasteellisena. Rakennusteollisuus RT ry arvioi suhdannekatsauksessaan lokakuussa 214 rakentamisen vähenevän Suomessa tänä vuonna kaksi prosenttia viimevuotisesta ja vähenemisen jatkuvan vuonna 2 vielä puolella prosentilla tästä vuodesta. Ennusteita on jouduttu säätämään vuoden mittaan alaspäin. TOIMIALAN TUOTOS 2 2 2 214e 2e Tuotoksen määrän muutos, %,4-2,7-5,5-1,, TOIMIALAN MUITA KESKEISIÄ TUNNUSLUKUJA 2 2 2 Liikevaihto, M 84 7 73 Arvonlisäys, M 2553 229 2481 Osuus koko metalliteollisuuden arvonlisästä, % 14,4 17, 1,8 Yritysten lukumäärä 472 49 4744 Osuus koko metalliteollisuuden tavaraviennistä, % 5, 5,2,2 TOIMIALAN SUURIMMAT YRITYKSET VUONNA 2 Liikevaihto, M Henkilöstöä yhteensä Henkilöstöä Suomessa Rettig konserni 973 4 37 1 5 Fiskars konserni 798 4 33 1 Rolls-Royce Oy Ab 579 58 Valmet Power.. 9 9 Foster Wheeler Energia konserni 228 54 39 Fortaco Group konserni 21 2 27 1 2 Abloy Oy 79 78 Peikko Group konserni 25 Normek konserni 84 35 3 Stera Group konserni 5 59 4 Ojala-Yhtymä konserni 42 52 23 Konepaja Häkkinen Konserni 35 3 29 KUVIO 22. Metallituotteiden valmistuksen työllisten määrä KUVIO 23. Metallituotteiden valmistuksen liikevaihto ja tuotannon määrä, (kausitasoitetut sarjat, indeksi 2=) henkeä 5 4 5 4 Metallien 18jalostus 1 14 Liikevaihto Tuotannon määrä 18 1 14 LV-kuvaaj VOLYYMI: 3 2 3 2 8 8 4 5 7 8 9 14E E 4 4 5 7 8 9 14 4 Lähde: Tilastokeskus, Metalliliiton tutkimusyksikkö Lähde: Tilastokeskus, viimeiset havainnot: liikevaihtokuvaaja 8/14, volyymi-indeksi 9/14 METALLIN TOIMIALAKATSAUS 214
Metallirakenteiden käyttö rakentamisessa on säilynyt hyvällä tasolla ja suunnittelussa olevien projektien määrä lupaa hyvää alkuvuotta. Laivojen ja meriteollisuuden laitteiden valmistus ovat hyvässä kasvusuunnassa tänä ja ensi vuonna. Turun telakan toiminnan jatkuminen on tärkeä asia tälle toimialalle. Samaan aikaan maatalouskoneiden ja kaivoskoneiden heikko kysyntä on osaltaan kuihduttanut alihankintoja toimialalta. Myös puunjalostuskoneiden valmistuksen tasopudotus on vähentänyt alihankintoja tältä toimialalta. Tärkeän asiakastoimialan eli muiden koneiden ja laitteiden valmistuksen tilanne kokonaisuutenakin on heikentynyt pitkin vuotta. Asiakkuuksia on lisäksi menetetty halvemman kustannustason maihin ja päähankkijoille näiden vedettyä tuotantoa takaisin itselleen. Viennin osalta toimialan tilanne on parempi, sillä se on ollut tänä vuonna kasvussa. Metallirakenteita ja metallisäiliöitä on mennyt vientiin hieman aiempaa vähemmän, mutta samalla kasvua on ollut höyrykattiloiden, koneistustuotteiden, ovien ja ikkunoiden, muiden metallituotteiden sekä lukkojen ja saranoiden viennissä. Odotukset ovat kuitenkin heikentyneet kesän kuluessa. Toimialan ainoa isompi pörssiyhtiö eli Fiskars on liikevaihdossaan vuoden 214 kolmella ensimmäisellä neljänneksellä jäljessä nelisen prosenttia viime vuoden vastaavan ajanjakson tasosta, mutta kannattavuus on ollut hyvä ja parantunut loppuvuotta kohti. Toimialan muissa yhtiöissä tilanne on vaihteleva, kun monissa etenkin pelkästään alihankintaan keskittyneissä yhtiöissä on ollut käynnissä laajoja sopeuttamistoimia samalla kuin joillakin yhtiöillä on mennyt hyvin. Toimialalla näyttävät pärjäävän paremmin ne yhtiöt, joilla on oma lopputuote ja vientitoimintaa. Toimialan kapasiteetin käyttöaste on ollut vuoden 214 tammi-syyskuussa noin 72 prosenttia eli vuoden 2 vastaavaan ajanjaksoon verraten kaksi prosenttiyksikköä korkeammalla tasolla. Samalla toimialan tuotannon määrä on ollut yhden prosentin ja myös tuottajahinnat yhden prosentin vuoden 2 vastaavaa ajanjaksoa korkeammalla tasolla. Toimialan tavaraviennin arvo on ollut tammi-elokuussa 214 noin kahdeksan prosenttia korkeammalla tasolla verrattuna vastaavaan ajankohtaan vuonna 2. Vienti on kasvanut ja kotimaan myynti hieman supistunut. Toimialan liikevaihto on ollut tammi-elokuussa 214 noin yhden prosentin korkeammalla tasolla kuin tammi-elokuussa 2. Toimialan henkilöstön määrä on vähentynyt jonkin verran. Metallituotteiden valmistuksen tuotannon määrä vähenee tänä vuonna viime vuodesta ja myös henkilöstön määrä vähenee. Tuotanto ja henkilöstön määrä säilyvät ensi vuonna tämän vuoden tasolla. Toimialan tulevaisuuden jatkuvana uhkana ovat alihankintojen menettäminen takaisin päähankkijoille tai halvemman kustannustason maihin. Toimialan mahdollisuuksiin lukeutuvat omien lopputuotteiden kehittäminen sekä kasvava vientitoiminta. 14 METALLILIITTO 214
KONEIDEN JA LAITTEIDEN VALMISTUS Yleistä Toimialaan kuuluu erilaisten koneiden ja laitteiden valmistaminen, kuten voima-, yleis-, maatalous-, metallintyöstö- ja monenlaiset erikoiskoneet. Toimiala on pääomavaltainen. Toimiala on tärkeä asiakas metallituotteiden valmistukselle ja sen tuotteista valtaosa menee vientiin sekä toimituksina toimialan sisälle. Erityisesti vienti on tärkeässä osassa. Toimialan tuotteet ovat paljolti investointitavaroita. Suomessa toimialalle on ominaista muutamat globaalit suuryritykset ja näiden ympärilleen muodostamat alihankintaketjut. Toimialalla on myös runsaasti omalla lopputuotteellaan markkinoilla olevia pienehköjä yrityksiä. Toimitettujen laitteiden ylläpito on kasvavassa roolissa tämän toimialan liiketoiminnassa. Toimiala ei ole vielä täysin toipunut taantumasta, eikä ole saavuttanut vuoden 28 tasoa. Toimialan tuotanto vähentyi vuonna 2 kuusi prosenttia ja henkilöstön määrä kolme prosenttia edellisestä vuodesta. Toimialan tavaraviennin arvo oli noin 7,2 miljardia euroa vuonna 2, jossa on vähentymistä kolme prosenttia edellisestä vuodesta. Lisäksi toimialan palveluviennin arvo oli yli miljardi euroa. Merkittävimpiä vientikohdemaita olivat Venäjä, Kiina, Ruotsi, Saksa, Yhdysvallat, Ranska, Etelä- Korea ja Norja. Toimialan viennin osuus Suomen koko tavaraviennin arvosta oli noin prosenttia. Kehitys alkuvuonna ja lähiajan näkymät Kotimaan kysynnän osalta toimialaa on vaivannut kotimaisten investointihankkeiden vähäisyys. Teollisuusrakentaminen oli jo vuonna 2 vaatimattomalla tasolla. Elinkeinoelämän keskusliiton kesäkuun 214 investointitiedustelun mukaan investointihankkeita on menossa tänä vuonna teollisuudessa ja energiahuollossa silti vain pari prosenttia viime vuotta enemmän eli investointien taso jää edelleen alhaiseksi. Ensi vuonna teollisuusrakentamisen arvioidaan kasvavan viisi prosenttia tästä vuodesta. Kotimaisten telakoiden saamat laivatilaukset sekä Äänekosken sellutehtaan kaltaiset KUVIO 24. Koneiden ja laitteiden valmistuksen työllisten määrä henkeä 5 4 5 4 TOIMIALAN TUOTOS KUVIO 25. Koneiden ja laitteiden valmistuksen liikevaihto ja tuotannon määrä, (kausitasoitetut sarjat, indeksi 2=) Metallien 18 jalostus 1 14 Liikevaihto 2 2 2 214e 2e Tuotoksen määrän muutos, % 14,2 -,5-7, -, 1, TOIMIALAN MUITA KESKEISIÄ TUNNUSLUKUJA 2 2 2 Liikevaihto, M 1 4 1 3 278 Arvonlisäys, M 4 591 4577 41 Osuus koko metalliteollisuuden arvonlisästä, % 25,9 3, 28,2 Yritysten lukumäärä 1 48 1 47 1 43 Osuus koko metalliteollisuuden tavaraviennistä, % 29, 3,5 31,3 TOIMIALAN SUURIMMAT YRITYKSET VUONNA 2 Liikevaihto M Henkilöstöä yhteensä Tuotannon määrä Henkilöstöä Suomessa Kone konserni 932 43 29 1 99 Wärtsilä konserni 4 54 18 3 7 Metso konserni 3 858 1 42 2 77 Cargotec konserni 3 181 85 Valmet konserni 2 7 3 9 Konecranes konserni 2 99 83 1 95 Outotec konserni 1 9 4 92 1 39 Sandvik Mining and Construction Oy 734 18 1 8 Andritz Oy 38 7 7 Ponsse konserni 3 9 8 John Deere Forestry konserni 27 7 3 Oras konserni 2 5 Hollming konserni 145 92 8 Solyvent Fläkt Oy 47 45 Sulzer Pumps Finland Oy 1 55 55 Valtra Oy Ab 8 93 93 Moventas Gears Oy 95 57 57 Sampo-Rosenlew konserni 95 58 54 18 1 14 LV-kuvaaja VOLYYMI: K 3 3 2 2 8 8 4 5 7 8 9 14E E 4 4 5 7 8 9 14 4 Lähde: Tilastokeskus, Metalliliiton tutkimusyksikkö Lähde: Tilastokeskus, viimeiset havainnot: liikevaihtokuvaaja 8/14, volyymi-indeksi 9/14 METALLIN TOIMIALAKATSAUS 214
investointihankkeet ovat niitä piristysruiskeita, joita nyt tarvitaan. Uusien kaivoshankkeiden puolella on juuri nyt hiljaista. Metsäkoneissa on ollut patoutunutta kysyntää, joka nyt purkautuu koneiden myynnin kasvuna. Maatalouskoneissa on muodostunut vastaavaa patoutunutta kysyntää, joka vielä ei ole lähtenyt purkautumaan. Viennin osalta toimiala on kärsinyt muutamien tuoteryhmien heikentyneestä kysynnästä tämän vuoden aikana ja heikentynyt kysyntä jatkuu monelta osin ensi vuonna. Kaivosala on investoinut tänä vuonna viime vuotta vähemmän, eikä parannusta tilanteeseen ole nähtävissä ensi vuonnakaan. Kaivoslaitteiden vienti on pudonnut selvästi. Maatalouskoneiden kysyntä on Euroopassa ollut heikkoa. Sekä kesällä 2 että kesällä 214 korjattiin hyvä sato, mutta viljan hintataso putosi samalla rajusti heikentäen maanviljelijöiden taloudellisia mahdollisuuksia koneinvestointeihin. Maatalouskoneiden vaatimattoman myynnin vastapainoksi metsäkoneita menee nyt hyvin kaupaksi. Puunjalostuslaitosten rakentamishankkeita on pysyväisluonteisesti selvästi aiempaa vähemmän liikkeellä. Puunjalostuslaitteiden viennissä on iso tasopudotus. Rakentamisen globaali painopiste on siirtynyt Aasiaan kauaksi Eurooppalaisten toimijoiden ulottuvilta. Energia-alan hankkeita on liikkeellä, mutta niitä on saatu rahoitushaasteiden vuoksi hitaasti käyntiin. Laivojen rakentaminen kehittyy hyvin tänä ja ensi vuonna ja vastaavasti myös satamahankkeita on suunnitteilla. Meriteollisuuden laitteilla, kuten potkurilaitteilla ja moottoreilla, on kasvavaa kysyntää. Teollisuuden odotukset ovat kääntyneet Yhdysvalloissa ja EU-maissa kesän mittaan laskuun. Euron arvo dollariin nähden on pudonnut kymmenisen prosenttia kevään jälkeen, mikä on parantanut euroalueen hintakilpailukykyä. Toimialan seitsemänä selvästi muita suurempana pörssiyhtiönä erottuvat Wärtsilä, Valmet, Metso, Kone, Konecranes, Outotec ja Cargotec. Näissä yhtiöissä on töissä yhteensä yli kolmannes koko toimialan Suomen henkilöstöstä. Kaikkien seitsemän yhtiön yhteenlaskettu globaali tilauskanta vuoden kolmannen neljänneksen päätyttyä on erittäin hyvä ja kasvanut kaksi prosenttia edellisestä neljänneksestä ja prosenttia edellisestä vuodesta. Outotecilla tilauskanta on pudonnut huippuajoista, mutta on edelleen hyvä. Liikevaihdossa ollaan jäämässä kolmisen prosenttia viime vuodesta. Outotecia lukuun ottamatta kaikkien mainittujen yhtiöiden toiminta on ollut vuoden 214 kolmannella neljänneksellä kannattavaa ja kannattavuus on usein parantunut neljännes neljännekseltä. Investointeihin on käytetty rahaa, mutta ne ovat suuntautuneet pääosin ulkomaille. Panostukset tutkimukseen ovat olleet yhtiöiden asemaan nähden liian vaatimattomat. Lähes kaikissa näissä yhtiöissä on ollut käynnissä Suomessa jonkinlaisia sopeuttamistoimia vuoden 214 kuluessa. Toimialalla on myös monia pienempiä, silti merkittäviä yhtiöitä, joilla menee hyvin. Muutamat näistä yhtiöistä ovat pystyneet kasvamaan tämän vuoden kuluessa. Kilpailukykyiset lopputuotteet, kasvuhakuisuus ja vientitoiminta näyttävät esimerkiksi olevan avaimia menestykseen. Toimialan kapasiteetin käyttöaste on ollut vuoden 214 tammi-syyskuussa noin 8 prosenttia eli samalla tasolla kuin vuoden 2 vastaavana ajanjaksona. Samalla ajanjaksolla toimialan tuotannon määrä on ollut noin prosenttia alemmalla ja tuottajahinnat samalla tasolla verrattuna tammi-syyskuuhun 2. Toimialan viennin arvo on ollut tammi-elokuussa 214 kahdeksan prosenttia alemmalla tasolla verrattuna vastaavaan ajanjaksoon vuonna 2. Toimialan liikevaihto on ollut tammi-elokuussa 214 seitsemän prosenttia matalammalla tasolla kuin tammi-elokuussa 2. Toimialan henkilöstön määrä on vähentynyt jonkin verran. Koneiden ja laitteiden valmistuksen tuotannon määrä vähenee tänä vuonna viime vuoden tasosta ja myös henkilöstön määrä vähenee. Tuotannon määrä kasvaa ensi vuonna ja henkilöstön määrä säilyy ennallaan. Tulevaisuuden mahdollisuuksia näyttää toimialalla sisältyvän esimerkiksi meriteollisuuden laitteiden, kaivoslaitteiden sekä energian tuotantoon käytettävien laitteiden valmistukseen. 1 METALLILIITTO 214
TIETOKONEIDEN SEKÄ ELEKTRONISTEN JA OPTISTEN TUOTTEIDEN VALMISTUS Yleistä Toimiala sisältää kalustettujen piirilevyjen, tietokoneiden, viestintävälineiden, viihde-elektroniikan, mittaus-, lääkintä- ja säteilytyslaitteiden, optisten instrumenttien sekä tallennevälineiden valmistuksen. Vaikka Nokia lopetti matkapuhelimien valmistuksen, oli sen osuus toimialan liikevaihdosta vuonna 2 lähes puolet ja henkilöstöstäkin noin 25 prosenttia. Tästä johtuen Nokia vaikuttaa yhä voimakkaasti koko toimialan tunnuslukuihin. Toimialan tuotteet ovat pääasiassa investointituotteita ja niihin liittyviä palveluja. Toimialan tavaroiden viennin arvo oli noin 2, miljardia euroa vuonna 2. Tämä on noin kuusi prosenttia Suomen kaikesta tavaraviennistä. Viennin arvo laski 2 prosenttia vuodesta 2. Toimialan rakennemuutoksen suuruutta kuvaa viennin romahdus vuodesta 28. Silloin viennin arvo oli lähes miljardia euroa. Toimialan viennistä 3 prosenttia menee Euroopan unionin alueelle. Arvoltaan suurimmat vientimaat ovat Venäjä, USA ja Kiina. Kehitys alkuvuonna ja lähiajan näkymät Toimialan tuotanto ja henkilöstön määrä ovat vähentyneet huomattavasti viime vuosina. Lasku jatkui myös alkuvuoden aikana mutta on nyt pysähtynyt. Toimialan tavaraviennin arvo kasvoi tämän vuoden tammi-elokuun aikana kahdeksan prosenttia viime vuoteen verrattuna. Kasvuun on vaikuttanut voimakkaimmin verkkolaitteiden, integroitujen piirien ja lääkintälaitteiden viennin kasvu. Elektroniikkateollisuuden ja sähkölaitteiden valmistuksen kuukausitason viralliset tilastot ovat tuotannon määrän ja liikevaihdon osalta yhdistetty, koska molemmilla toimialoilla on yksi hallitseva yritys. Näin tarkasteltuna toimialojen tuotanto on tänä vuonna laskenut kahdeksan ja liikevaihto kuusi prosenttia viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. (kuvio 28 sivulla 2). Nokia on saanut toimintansa voitolliseksi yhtiössä tehtyjen suurien rakenteellisten ja strategisten muutosten jälkeen. Tulos on syntynyt pääasiassa verkkoyhtiö Networksin toimesta, jonka osuus Nokian liikevaihdosta on lähes 9 prosenttia. Networksin Suomen ainoa laitteita valmistava yksikkö sijaitsee Oulussa. Toimialan pörssiyritysten tilanne on parantunut syksyn aikana. Alavireisen alkuvuoden jälkeen lähes kaikkien yritysten liikevaihto on kasvanut ja kannattavuus parantunut verrattaessa tämän vuoden kolmatta vuosineljännestä viime vuoden vastaavaan aikaan. TOIMIALAN TUOTOS KUVIO 2. Tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistuksen työllisten määrä henkeä 5 4 3 2 4 5 7 8 9 Lähde: Tilastokeskus, Metalliliiton tutkimusyksikkö 2 2 2 214e 2e Tuotoksen määrän muutos, % -8,2-2,5-1,3 2, 2, TOIMIALAN MUITA KESKEISIÄ TUNNUSLUKUJA 2 2 2 Liikevaihto, M 28 394 27 98 25 942 Arvonlisäys, M 5 41 2 33 2739 Osuus koko metalliteollisuuden arvonlisästä, % 3,5 17, 18, Yritysten lukumäärä 51 51 54 Osuus koko metalliteollisuuden tavaraviennistä, % 14,8,,8 TOIMIALAN SUURIMMAT YRITYKSET VUONNA 2 Liikevaihto M Henkilöstöä yhteensä 14E E 5 4 3 2 Henkilöstöä Suomessa Nokia konserni 79 58 93 521 Planmeca konserni 8 2 79 95 Vaisala konserni 273 1 485 872 GE Healthcare Finland Oy 217 723 723 Teleste konserni 193 1 3 379 Scanfil konserni 189 1 72 241 Polar Electro konserni 1 317 332 Tellabs konserni 2 4 34 Thermo Fisher Scientific Oy 59 59 Airbus Defence and Space Oy 2 273 273 Metallien jalostus METALLIN TOIMIALAKATSAUS 214 17