No. 1, 1975 1. vuosikerta Osoite: Postilolcero 594 00101 Helsinki 10 Kirjapaino: T:mi Hydro- Offset, Helsinki

No. 1, 1975 1. vuosikerta Osoite: Postilolcero 594 00101 Helsinki 10 Kirjapaino: T:mi Hydro- Offset, Helsinki Suomen ensimmäinen rakentava naistenlehti Lukijat l Olemme iloisia, jos lahetatte meille käsikirjoituksia tai artikkeliehdotuksia. Niiden ei tarvitse olla viimeisteltyja. Jattalrää itsellenne kopio, emme palauta tekstejä. Erityisen tärkeäta olisi saada pnheenvuoroja muualta kuin Helsingista. Aiiieisro seur:<:is:,.xn nuiiirru<iii tulee 13hertX:i iiieille e11ne11 elolwuri 1879 Ivppu;i. Ei'ityisesri seuraavilta aloilta toivomme aineistoa: erilaiset lasten päivahoitomuodot, talojen ja pihojen suunnittelu lasten kannalta, työsuojelu, yritysdemokratia & naiset, syrjinta työpaikalla, mielipiteitä rakkaista naistenlehdisi&nime ja niiden sisällöstä. Kuvassa yhdeksän seitsemästoistaosaa toimittajakunnasta. Seuraavaan numeroon mennessä on tarkoitus saada koko toimittajakunta koolle yhti aikaa ryhmakuvaa varten. päätoimittaja: Helena Auvinen Toimittaja- ja julkaisijakunta: Saara Fogelholm, Aulikki Haajauen, Liisa Hämäläinen, Ritva Jolkkonen, Kati Kujala, Kirsi Lappalainen, Kari Mattila, Hannele Nyberg, Hannele Oravisto, Riitta Petäjistö, Hille Rantala, Sinikka Salo, Leena Siikanen, Riitta Sutela, Riitta Tiainen, Tuula Weijola. Sisällysluettelo: Antakaa rahani heti takaisin... 3 Nainentyöelamässä... 4 Myösmies onsorrettu... 9 Heraamisenaika... 10 Nostiko Jane Tarzanin puuhun... 12 Naisten vapautusliike vihdoinkin Suomessa... 14 Nainen jataide... 16 Naistensaari... 18 Femönleiri... 21 Miii on sukupuolten tasa-arvoa ajava liike... 23 Sukupuolten tasa-arvoa ajavien naisryhmien tehtäväkentia... 24 Naistenvuoden tapahtumia...30

ANTAKAA RAHANI HETI TAKAISIN! Emme hallia pyytää anteeksi lehteämme, emmekä sen sisältöä. Haluamme vain käyttää muutaman rivin selityksiin, jotta meihin mahdollisesti kohdistuvat syytökset osuicivat oikeaan eivätkä harhaan. Esitämme muutamia k~symyi<siä, joita luulemme helposti syntyvän lukijoiden mielessä, ja yritämme vastata niihin. KYSYMYS helpommacta päästä: Miksi tämä lehti ei muistuta tavanomaisia suomalaisia naistenlehtiä? VASTAUS: Tämä lehti ei ole kaupallinen yritys. vaikka toivomekin saavamme niin palr jon myyntituloja, jotta voisimme jatkaa sen jullcaicemista. Lehti on tehty vapaaehtoisin voimin. Lehden päämääränä on herättää naisia omaehtoiseen ajatteluun. Onnictummeko tässä, on kysymys, johon emme pyrikään löytämään vastausta. Lukijan itsensä on vastattava siihen. IZYSYMYS: Miksi ei ole käytetty aciantuntijoita lehteä tehtäessä? Sekä lehden sisältö että ull<oasu vaikuttavat harra~telijamaiselta. VASTAUS: Mielestämme uuden naicliikkeen voiioa on juuri siina, että liaiklci ottavat siihen osaa. Olemme saaneet tarpeeksemme patriarlcaalisesta järjestelrnäctä, jossa aina joku asiantuntija on neuvomassa ia auttamassa ia kertomassa meille, miten asioiden oikeastaan pitäisi Olla. Haluamne näin antaa esimerkin muillekin naisille ajatella omilla aivoillaan, olla pelkäämättä epäonnistumista ja pientä kompurointia. Nopeimmatkin pikajuolcsijat ovat jossain elämänvaiheessaan kompuroineet. Se, joka ei uskalla lähteä liii<keelle kompuroinnin pelosta, ei opi koskaan kävelenläänkään. Ja se, joka ei opi kävelemään, ei voi koslcaa harjoitella juoksemista. KYSYMYS (joka esitetään aivan toiselta taholta kuin edelliset): Miksi lehdellä ei ole yhtenäistä linjaa? VASTAUS : Tämän lehden tekijäkunta muodostaa hyvin epäyhtenäisen ihmisjoukon. Emme tunne toisiamme niin hyvin, että olisimme ehtineet löytää tiukan yhteisen synteesin. Toiseksi, tämä epäyhtenäisyytemme kuvaa hyvin sitä tilaa, missä suurin osa Suomen naisicta tänään on. Jos olisimme ehtineet hioutua yhtenäiseksi toimituskunnak-- si, siihen olisi liittynyt se vaara, että meidän näkemykcemme olisivat olleet jo niin selkiintyneitä, että moni lukija ei olisi pysynyt kärryillä. Julkaisemalla ajatuksiame jo nyt, kun vielä itsekin olemme etsikkovaiheessa., toiiiommr.. kanssasisaremme kulkevat samaa matkaa l<anssamme. Toivottavasti viiden -... -, atts - --- vuoden kulutta sekä me e t t ä inn-cz- ~~~ ~~sisaremme olemme ehtineet hieman pitemmälle. Sanotaanhan: niin kauan kuin on elämää on myös toivoa.

Naisiin lcohdistuva syrjintä, joka estää tai rajoittaa heidän tasavertaicuuttaan miesten kanssa, on syvästi epäoikeudenmukaista cekä loukkaus ihmicarvoa kohtaan. (YK:n julistus naisiin I<ohdistuvaii syrjinnän poictamisesta, 1. artikla) Sukupuoli merkitsee eriarvoisuutta myös Suo- Naiset ovat valinneet huonoiten palkatut palmesca, vaikka lain asettamia esteitä tasa- velualat. Näilläkin aloilla heidän palkkaukarvolle ei juuri olekaan. Taloudellisen tasa- sensa on lkeskimäärin vain6g D miesten palarvon saavuttaminen on se perusta, jolta voi- lkoista. daan lähteä muita alueita kehittämään. Asema Teollisuudessa naisten keskituntiansio partyöelämässä on tärkein kohde. Seuraavassa tarhaimmillaankin jää miehen huonoimman keskikastellaan suomalaisen naisen asemaa työelätuntiansion alapuolelle. Miehet istuvat palkmäccä, cekä niitä esteitä, joita on tai väipapuun korkeimmilla oksilla! tetään olevan tasa-arvolle. 1. NAISEN ASEMA TILASTOIN Ei-sosialistisista maista Suomessa naisten työssäkäynti on yleisintä. Heidän osuutensa koko työvoimasta on lähes puolet, noin mil- joona. TX'>LLISUIIDCN PALl<!<APIIII (K&SKJTIJXTJANSIOT, 1994, 11 NELJ.) 1 211 000 Naisten osuus eri ammateissa sekä etenkin heidän osuutensa palkoista sensijaan ei ole yhtä tasainen.

NAISET OVAT ORGA33ISAATION "VANKKA POHJA" Naisten asema työpaikan organisaatiossa on sanatarkasti "vanl~l<apohjainen"; naiset ovat työpaikkahierarkian alemmilla portailla. Vai mitä mieltä olet, kun katselet allaolevia Oy Alkoholiliike Ab:n myyntihenkjlöstön tai Helsingin kaupungin liiiiennelaitoksen "py- ramideja'. Valtionhallinnossakin on johta- vissa viroissa vain noin 10 % naisia (9.7 5 tammikuussa 1974). n ORGANLSMTIOPYRAMIDITII ALIIO OY: SSA JA HEL- SINGIN KAUPUNGIN LIIKENNELAITOKSESSA ALKO OY: pääacialliseksi huoltajalisi katsotaan mies. Naisen työssäkäyritiä pidetään usein "tilapäisenä" ja "lisäanciona" perheen elättämiseen. Näin silloinkin, vaikka miehellä ja naisella olisi sama ammattitaito ja siis ainakin teoriassa yhtäläiset mahdollisuudet hu0- lehtia perheestä. Puhumattakaan yksinhuoltajanaisista, joiden vastuulla on koko-perheen toimeentulo. Työnantaja käyttää naisia hyvälrsi halpana työvoimana, johon "ei pitkällä tähtäyksellä kannata satsata". Näin naiset jäävät miestyötoveriaan useammin firman järjestämän ikoulutuksen ulkopuolelle. Tässä Yhteydessä tuskin tarvitsee enää mainita niitä naisia, jotlia ovat kokonaan jääneet ilman ammattia ja jotlia työelämässä joutuvat huonoimmin palkattuihin ja ikävimpiin tehtäviin. TINVALINNASSA.v-am.-*- 11ELSINGIN KAUPUNGIN 1,IIKEMiUELAITOS: ~'oimihenlsilot. -- Liikennehenkilökunta 7 Miesvaltaisilla aloilla naisten palkka on suurempi kuin perinteisissä maisten ammateissa, silti miesten palkkaa selvästi pienempi. Tasaisempi sukupuolten välinen jakautuminen on keino parantaa naisten palkkoja. Uusissa ammateissa (esim. ATo-suunnittelijat) naisten on ollut helpompi saavuttaa tasa-arvoinen Ammattil<oulussa tyttöjen linjat ovat oileet: leikkaus- ja ompelutyö, kotitaloustyö, hygienia, lkauncudenhoito, kauppa- ja konttoriala, hoitoala. Pojat taas ovat valinneet: konepaja- ja metallityö, sähkötyö, puutyö, rakennusala, kemianprosessi ja paperityö. 2. ESTEITA NAISTEN SIJOITTUMISELLE KOTI" Naisen syrjitty asema työelämässä on monien tekijöiden summa. johon vaikuttavat sekä miesten, naisten itsensä, työnantajien ja koko yhteiskunnan asenteet. Tämä näkyy mm. yhteiskunnan tarjoamien palvelulccien puutteelisuuksina. joista lastenhoidon järjectäminen on tärkeimpiä. Naisen työn katsotaan olevan ensisijaisesti koti siihen liittyvine asioineen. Perheen Tämän mukaan nainen on tekstiilityöntekijä, myymäläapulainen, sairaanhoitaja. Miksi hän valitsee "naisten ammatin"? Tapahtuuko se jo silloin, kun äiti antaa hänelle nuken ja sanoo, että näin tulee tyttöjen käyttäytyä, vai osoittavatko ammatinvalinnanohjaajat tytöt tyttöjen ammatteihin ja pojat poikien aloille. Eikö olisi jo aika muuttaa vanhentuneita asenteita ja vuosisataisia perinteitä. Itse asiassa ei ole olemassa ammatteja, joissa sukup:iolella olisi merkitystä. Yhteiskunnan tulee huolehtia, että kaikilla kansalaisilla on mahdollisuus hankkia itselleen ammatti. Naisen itsensä tulee valita ammatti ennakkoluulottomasti.

Mikci ei nainen voisi olla se 'tasa-arvoinen hitcaajanainen", jota mm. Valmet näinä työvoimapulan aikoina etsii. (Tullaksesi todella tasa-arvoiseksi hitcaajakci sinun tulee käyt- tää hyväkcekcesi parantunutta neuvotteluasemaasi ja vaatia pääsyä taca-arvoiseksi hitsaajaksi eikä tyytyä "kevythitcaajaan", minkä eräs naishitsaaja sai nimiklieekseen ja palkanmaksuperusteekseen.) JAKAUMA KORKF.AICOULUISSA f armaseiltti humanistinen kasvatustiet. li ikuntakacvatus kaiippatieteet maatalous-metsrt. eliinli5ketiede matem.li;on-ionbiet. liiketiede teologinen tnlin+~ellis-hsllirto Valmet Oy:n ammattii<oulusta VuasaarWssa Koulutetaan laivahitsaajiksi seka naisia että miehiä. Kurssin suarittaneiile on varattu hyvin palkatut ja varmat työpaikat uudella ielakalia. Paikkaperusteet ja koulutus Ovat samat nais~ mr---- -.-ltomut~~~arsetaan oppilaspalk: Ikaa, joka on vähinlään 7.50 mk tunnilta sil noin 1.270 mk kuukaudessa. Laivahitsaajan peruskursseja alkaa joita toinen viikko. ll Jonkin verran tasoittumista eri linjojen välillä on tapahtunut: nykyisin valmistuu muu- tama naisinsinööri enemmän vuodessa :<uin en- nen. Tasoittuminen on tapahtunut kuitenkin valitettavan hitaasti. Ilahduttavaa on kuitenkin se, että naisia ja miehiä valmistuu yhtä paljon suhteessa opin- tonsa aloittaneisiin. väite, että naiset kes- keyttävät opintonsa useammin kuin miehet, on nykyisin perätön. -m-*.w="*- JON POISSA TOISTA, HE HTAVAT USEIN TYOPAIKKAA" Perinteinen linjajako naiset/miehet on nähtävissä myös opistoissa ja korl<eal<ouluissa. JAMUMA OPISTOISSA i;siraanhoitajat :>ielen'.~dbt~,j<it,r&~uuiusvii ~aj.1~ <aupail. icouiutus opettnjci. talousala taideopincot toialttajat itaataiaun LnsiuWrit lento s< mere&ulau Kodin maailman ja äitiyden katsotaan olevan tärkeimmät esteet naisten menestymiselle työelämässä. (Naiset ovat niin paljon poissa töistä, äitiyclomalla, lasten sairastuessa jne.'). Lasten hankkimiseen tarvitaan sekä isä että äiti. Miksi lasten hoito kuitenkin yleisimmin katsotaan kuuluvaksi äidille? Lähtökohtana ovat jälleen kerran vanhat ennakko- luulot, joiden mukaan kaikilla naisilla on ehdottomat edellytykset olla hyviä hoitajia ja niiehillä olla huonoja. Elävässä elämässä tilanne ei ole näin yksinkertainen. Myös isä voi ja hänelle on annettava oikeus huolehtia ja nauttia lapsestaan. Naiset eivät vaihda työpaikkaa sen useammin kuin miehetkään. Aloilla, joilla naisten vaih tuvuus on suuri, eivät miehetkään viihdy pit- kään samassa työpaikassa.

ÄITIYSLOMAN SIJASTA VANHEMPAINLOMAA? S wa- Äitiysloma pidennettiin viime vuonna kuudeksi l~uul~audeksi, mikä luonnollisesti on ilahdutta- vaa. Olihan Suomessa (yhdessä Norjan kanssa) useimpiin Euroopan maihin verrattuna lyhin loma. Lakia uudistettaessa unohdettiin jäl- leen lapsen isä. Miksi ei anneta myös isälle mahdollisuutta jäädä joksikin aikaa kotiin tutustumaan lapseensa ja hoitamaan sitä. Pa- kollinen isyysloma estäisi myös sen epätasa- arvoisen kehityksen, että työnantajat suosivat miehen ottamista työhön mieluummin kuin synnyt- tävässä iässä olevan naisen, koska on olemassa mahdollisuuc, että nainen jää äitiyslomalle ja täytyy taac etsiä uusi työnteicijä. e-*e. Sen hoitamisessa tarvitaan molempia. Myös -... isälle on suotava oikeus Ikaksoisrooliin ja oikeus jäädä kotiin sairaan lapsen luo. Työ- markkinajärjestöjen ehdotus tulee harkita uudelleen tasa-arvoiselta pohjalta. ESTE TASA-ARVOLLE = NAINEN,m.?.c,*.<-*-l"?.-.- -.- ---- ITSE? RAAN LAPSEN HOITOA VARTEN? Vastaava epäto5votun kehityksen suunta on vallalla myös SAK:n ja STK:n Suunnitelmissa sai.- raan lapsen hoidosta myönnettäväctä palkallisecta lomasta. Tämä järjestely tulisi voimaan ensi sopimuskauden alusta. Uudistus koskisi kuitenkin vain naicia ja on siten erittäin kyseenalaista tasa-arvopolitiikkaa. HS:n referaatin (21.2.1975) mukaan näin meneteltäisiin, koska 'miehet kuitenkin jäisivät vain ryyppäämään". Työmarkkinajärjestöjen johdossa olevien MIESTEN käsitys miestyöntekijöiden työmoraalista on sangen Loulikaava, eikä heille ilmeisesti ole vielä selvinnyt (huolimatta monista sekä kansallisella tasolla että kansainvälisesti esitetyistä laucunnoicta), että nykyaikana, jolloin puolet työvoimasta on naisia, ei koti ole enää vain naisten valtakunta. Kuka ajaisi naisen asiaa, ellei nainen itse? Tutkimusten mukaan kaikkein kielteisimmin naisten yhteiskunnalliseen toimintaan Suhtautuvat helsinkiläiset keskikoulun käyneet miehet! Hieman myönteisempi suhtautumipen on maaseudun ja muiden kaupunkien miehillä. Toki naisten ja miesten tasavertaista osallistumista vastustavat naisetkin: nuoret naiset ja ylimpien sosiaalisten kerrostumien miesten vaimot (naiset ottavat useinarvonsa miehensä kautta). Useimmat naiset kannattavat kuitenkin taca-arvoista osallistumista. Aktiivisen toiminnan taca-arvon caavuttamiseksi tulee siis lähteä naisista itsestään. Vaikka suomalainen nainen on ollut äänioikeutettu ja vaalikelpoinen jo lähes 70 vuotta. on hän useimmiten luottanut asiansa hoidon miehelle. Mies taac äänestää harvoin, tuskin koskaan, naista. (Haavio-Mannila mainitsee tutkimukcicsaan yhden ilahduttavan haastattelutuloksen, joka koski ~iehikkäldä ( ) Täällä eräät miehetkin kertoivat äänestävänsä naista.) Eduskunnassa on 42 naiskansanedustajaa 200:sta. kunnanvaltuu~toissa 14.8 % valtuutetuista on naisia.

Sama suhde näkyy myöc ammattiyhdistys- ja muussa ammatillisessa toiminnassa. SAI(:n jäse-- nistöctä 34 %, Tm:n jäsenistä 70 % ja AKAVAN jäsenistä 51 % on naisia. Sensijaan näiden keskusjärjestöjen johtoelimistä puuttuvat naiset. tun tutkimuksen mukaan jopa 85 % ansiotyössä käyvistä naisista teki yksin kaikki l<odin työt. Näin hänen työpäivänsä on 2-3 tuntia pitempi kuin miesten. Tuntuu, että yhteisbunnalliciin asioihin ja järjestötoimintaan ei jää aikaa eikä voimia. Naisten osuus SAK:n ja x8vl<:n johtoeliniissä SAK:n HALLITUS % varsinaiset... 4 s 5 varajäsenet,henirilökoht... 9 yleisvarajäsenet... 4 s 5 VALTUUSTO varsinaiset... 12.9 henkilökoht. ja yleiset varajasenet... 9 +6 TVK:n HALLITUS varsinaiset... 20 varajäsenet... 20 TVK:n VALTUUSTO varsinaiset... 33.6 varajäsenet... 38.7 UVAn HALLITUS varsinaiset... 13.3 varajäsenet... 28.4 Edellä oleviin murheellisen alhaisiin lukuihin on luonnollisesti ~yitä. Ansiotyöncä lisäksi nainen useimmiten huolehtii pääasiassa myös kotitöistä. ~rään viime vuonna suorite- 3. MITÄ MEIDÄN NAISTEN TULEE TEHDÄi -.-."- ---" DAN TULEE ROMUTTAA VANHENTUNEET ASENTEET! EIEIDÄN TULEE AJAA AKTIIVISEMMIN ETUJAMME! MEIDÄN TULEE VALVOA TASA-ARVON TOTEUTTAMISTA!.-.-<.-,",- Tasa-arvon toteuttaminen on aloitettava jo 1ähiympärictöstä, kotona ja työpailcalla. Tasaarvoisessa perheessä kotityö tehdään yhdessä. Vastuu asioiden sujumisesta kuuluu yhtälailla kaikille: Mies ei saa olla vain "avustava" perheenjäsen! Kotitöiden jakaminen mahdollistaa sen, että myös sinä ehdit mukaan etujaci ajamaan ammattiyhdistyksecsa ja osallistumaan työpaikkasi järjestämään koulutukseen. Sinulla on aikaa myöc omia harrastuksia varten. Kehittämällä itseäsi tulet varmemmaksi ottamaan vastaan vastuunalaisempia tehtäviä. Pelkkä liittyminen ammattiyhdistykseen ei riitä. Ammattiyhdictysten johdossa tarvitaan naisten panosta.

Naisten asema työelämässä liittyy olennaisena osana yritysdemokratiaan. Virastodemokratia- kokeilu, jota l'ilastol<esl~ui~sessa on harjoitet- tu jonkin aikaa, on jo osoittanut, että yritysdemokratia tarjoaa hyvät mahdollisuudet naisille ajaa etujaan ja tuoda asemansa tasa- arvoa loukkaavia epäkohtia esille. Naisten tu- lee olla alusta lähtien mukana toteuttamassa yritysdemokratiaa. Norjaan on juuri perustettu sukupuolten välisten syrjintää valvova oikeus. Tällaisen elimen perustamista Suomeenkin tulisi harkita. Onhan Suomi ratifioinut YK:n Kansainvälisen työjärjestön, ILO:n, samapallcltaisuutta ja syrjinnän kieltoa työssä koskevat sopimukset. Sopimusten toteuttamista ylcsityisen työntekijän on vaikea valvoa. Syrjintäoikeus olisi vahvempi ajamaan syrjinnän kohteeksi joutuneen työnteiki jän oikeutta. Tasa-arvon ajaminen on ennen kaikhea kiinni naisista itsestään. Yhteisistä asioista päätettäessä tarvitaan myös naisia. mies Feministit ovat arvostelleet miehen roolin vääristymiä. Sen vuoksi heidät usein on epäoikeutetusti leimattu miesten vastustajiksi, jotka eivät halua olla missään tel<emisissä miesten kanssa, Näin ei tietenkään ole asia, vaan tavoitteena on vastustaa niitä epäinhimillisiä arvoja, jotka kuuluvat nykyiseen miesihanteeseen. Tiedämme, että tavallinen mies kokee usein itsensä väsynoehsi, painostetuksi, pieneksi pelinappulaksi pelissä, joka asettaa hänelle enemmän velvoitteita kuin antaa oikeuksia. Miehet ovat usein yhtä sorrettuja kuin naiest, mutta he ovat sitä yhteiskuntaluokkansa jäseninä, eivät sukupuolensa vuoksi. Mies unelmoi menestyksestä ja vaikutusvallasta. Se kuuluu miehen rooliin. Mikäli unelmat toteutuvat, mies on valmis valtaasemassaan sortamaan myös muita miehiä. YhtBiskuntamme miesihanne on ihmisvihamielinen. Miehillä ei ole ollut aikaa välittää elämän lämpimistä, läheisista, tunnepitoisista arvoista ja he ovatkin luowttaneet niistä huolehtimisen naisille. Naista toki myös rouaistaan osallistumaan kodin ulkopuoliseen toimintaan. Tällöin hänen kuitenkin odotetaan noudattavan vallitaeviä pelisääntöjä. On totta, että monet naiset ovatkin omaksuneet miesten arvot omikseen, harvat tekevät näin aktiivisesti haluten kilpailla miehen kanssa, useimmat mukeutuvat passiivisena järjestelmaän sellaisena kuin se toimii. Naisten tas:-arvotoiminnan tavoitteen tulee olla tae=-arvon esayuttamlnon, ei miehen kaltaiseksi tulemisen, Slnä päivänä kun nainen johtaa fasrstista hallitusta, on ITTtn tairnltusjohtaja tai puolustusvoimain pääliikk8 - ja nämä instituutiot toimivat tulevaisuudessa niinkuin tänään - sinä päivänä nhk naiset ovat lakanneet olemasta Icanesasisaria ja -ihmisiä. otteita norjalaisesta "Sirene"ju1kaisusta nr. 2. 1975:

aika YHTEISVOIMIN TASA-ARVOON I - Kun näin keräännytään yhteen juomaan teetä, miksi ei samalla voitaisi puhua jostakin tietystä asiasta. Päätettäisiin liertakaikkiaan, että nyt puhutaan esimerkiksi perhedemokratiasta. Sovittaisiin, että keräännytään aina määräpäivinä viikossa puhumaan eri asioista, jotka koskevat naisten ja miesten tasa-arvoa. - Ruotsissa juuri näitä pieniä työryhmiä on ympäri maata. Usein ne ovat ihan vapaamuotoisia, niillä ei ole mitään muodollista järjestöä, ne eivät ole rekisteröityjä yh;,, distykciä, vaan yksinkertaisesti naisryhmia, jotka säännöllisesti kerääntyvät yhteen. Jos ne ylipäänsä ovat valinneet kokoonkutsujan tai puheenjohtajan keskuudestaan, niin tämä toimii vain muutaman kuukauden kerrallaan, minkä jälkeen seuraava on vuorossa. Näin siksi, että halutaan kaikkien ryhmän jäsenten tottuvan puheenjcihkajan tehtäviin. Naisethan usein ovat niin tottumattomia ja ujoja, että vaikka heillä olisikin hyviä ajatuksia, he eivät saa niitä suustaan. - Minulla taas on kokemuksia USA:sta, sikäläisestä pienryhmätoiminnasta. Ne olivat sellaisia psykoanalyytticiä, sielutieteellisiä tilaisuuksia, jokainen suoritti vuorotellen eräänlaisen sielullicen paljastuksen. - Tuo on kyllä suomalaiselle luonteelle hyvin vierasta. Kai myös sellaisia ryhmiä tarvitaan, joissa puhutaan ihan henkilökohtaisista ongelmista. Mutta minusta tuntuu, että Suomessa mieluummin kannatta puhua käytännön ongelmista. - Ryhmät voisivat olla sellaisia, joissa aivan asiallisesti voisi puhua omista kokemuksistaan. Tarkoitan nyt aivan konkreettisia jokapäiväisiä asioita, kuten pitkät työpäivät, kaikkien perheenjäsenten palvelijana oleminen jne. Ryhmissä naiset saisivat verrata kokemuksiaan toisten naisten samanlaisiin kokemuksiin, jonka jälkeen ryhmä sitten yrittäisi löytää yhteisiä ratkaisuja tasaarvon konkreettiseksi toteuttamiseksi, esimerkiksi, miten saisi miehet tekemään heille kuuluvan osan kotitöistään. Tällaisia ryhmiä varmaan kannattaici perustaa vähän joka puolelle Suomea. - Naiset ovat usein hämmästytt2väii yksinäisiä. Miehet juoksevat ~aljon enemmän kokouksissa ia yhteisriennoicca. Ja kun naiset eivät liiku niin paljon kuin miehet, heille tulee helposti taipumus nähdä asiat vain "meidän perheen" kannalta, asettua puolustusasemiin, kehittää pientä kaunaa ja kateutta toisia naisia ja perheitä kohtaan. - Minusta tuntuu, että monelle voisi olla hyvinkin terveellistä tavata, esim. joka toinen viikko toisia naisia, puhua asioista. ei vain juoruilla, ja huomata, että on paljon ihteistä. - Mehän joskus pohdimme tällaisten ryhmien Perustamista tänne Unioniin, mutta luouuimme siitä. Niiden pitää syntyä itsestään. - Se, minkä minä olen täällä Unionissa oppinut, on juuri se, että voi olla joku tietty asia, jota käsitellään, siitä puhutaan, ja vain siitä. Silloin ei puhuta omista pulmista. Kyllä sekin rentouttaa, että voi puhua jostain yhteisestä asiasta, cuunnitellla jotakin yhteistä näyttelyä, esimerkiksi. Samalla itsekin avautuu. - Toisaalta, miksi ei voisi ajatella tällaista työryhmätoimintaa myös muualla Suomessa, tällaiciamitä me teemme. Että on joku projekti, joka toteutetaan.... - : riii:,.. 13' :.II.,..EL: ' t i liil.c-r-?.i:-llll i 1. : 1, 1~':. k.,, I 1. ;. -1% t 1 ~ i. - r ~.... -, rv':f.-,l? - - 1. ::.?Il!i on ollut, vähän mitä tiedämme ruotcalaisicta ryhmistä. - Meidän varmaan kannattaa tässä luvata, että meiltä, täältä Unionista voisi saada tällaicta aineistoa, joka auttaisi naisia perustamaan uusia naisryhmiä. Luvataan nyt vain rohkeasti, että teemme tällaisen naicryhmäpaketin ja että sen saa tilata täältä Unionista. Kun olemme näin julkisesti luvanneet, meidän on pakko myös tehdä se. Lupaammeko? - No, luvatasn pois vain. - Käytännön ohjeita. Tehdään pois vain. Se voisi ehkä auttaa esim. kotirouvia, jotka roikkuvat kotona, lapset hameenhelmoissa. Että heidän olisi vähän helpompaa lähestyä ecim. naapurin rouvaa, joka on ihan yhtä yksin. Silloin tällainen meiltä saatu paketti, naicryhmien tietopaketti, ehkä antaisi hänelle rohkeuden puhua toisille naisille. Olisi jotain mitä näyttää. - Tällainen ryhmätoiminta voisi olla alkuunpanija moneen hyvään asiaan: saisi lastenkaitcemisen pelaamaan vähän paremmin, järiectyici tuuraamiset jne. - Mitä tietoa siihen ideapakettiin sitten laitetaan? - No, jotain näistä meidän ryhmistä tietysti. - Tämä koko lastenhoito-ongelma, se on niin kuuma peruna. Me täältä lastenhoitoryhmästä voisimme kirjoittaa, mitä olemme oppineet, tutkineet, päätolleet, suositella, mitä kirjoja kannattaisi yhdessä lukea. - Mielestäni tässä meidän ideapaketissa tulisi olla neuvoja, miten ihmiset voisivat löytää toisiaan, missä ne voisivat kokoontua ja mitä ne voisivat tehdä. - Nimenomaan, minusta tuntuu, että tarvitaan vihjeitä siitä, että hoksaa ruveta ajattelemaan, että näinkin voisi toimia, että minäkin voisin tei~dä jotain. - Tässä ideapaketissa voisi myös olla vähän tietoja siitä, mitä on viime aikoina tapahtunut, kuka on ajanut mitäkin. - Tarkoitatko tiettyjä lainsäädännöllisiä toimenpiteitä, vai mitä?

- SLtenhän meillä on tämä lehdictöryhmämme. Silläkin on kokemuksiaan annettavana toisil- - Esimerkiksi. Ajankohtaista tietoa yleensä. - ~ikös nyt voisi ajatella, että nämä ryhmät itse ottaisivat selville tällaiset asiat, tutkisivat lehtiä jne. - Tuollaiset lähiörouvat eivät niin helposti ~ääse mihinkään, olisi mukava, kun voisi antaa heille vähän asiallista tekstia valmiina. - ~i sitten ainakaan kovin laajasti, kannetaanhan sentään lehdet heille kotiin. - Jotain, ehkä vähän tietoja jostain uudesta lakialoitteesta, miten se vaikuttaisi heidän elämäänsä... - He voisivat sitten keskustella tämän materiaalin pohjalta. - ~oicin sanoen liittäisimme tietopakettiin ehdotuksia eri keckustelunaiheiksi. - Siihen voisi myös sisällyttää jotain paikallista tietoa, joka liittyy nimenomaan asianomaiseen paikkakuntaan. - Mutta sitä meidän on aivan mahdoton tehdä. Se on kyllä ryhmien oma tehtävä. - Niin on. - Eikö taca-arvo-työpaikalla-ryhmällä olisi jotain annettavaa tällaiseen naisryhmän tietooakettiin? - Ehkä meillä ei ole tällaiselle uudelle lähiöryhmälle mitään annettavaa. Toisaalta materiaalimme voisi hyvinkin kiinnostaa cellaicia naisihmiciä, esim. Rovaniemellä, jotka haluaisivat perustaa samanlaisen työryhmän kuin meillä, "tasa-arvo työpaikalla". Ehkä ihmiset, kun tilaavat näitä palcetteja,voisivat vähän kertoa, käyvätkö töissä tai mitä materiaalia tarvitsevat. Tietysti yleismateriaali kannattaisi lähettää kaikille. Mutta sitten voisi ajatella, että toinen ryhmä tilaisi työpaikkamateriaalia yleic- materiaalin lisäksi, toinen taas päivähoitomateriaalia ia kolmas taas ~ ~ tietoa siitä. ~. miten pannaan pieni näyttely pystyyn esim. paikallisen kansakoulun aulaan. Vähän siihen tyyliin, mitä me teemme. - On toki kiehtova ajatus, että olisi tällaisia pieniä ryhmiä ympäri maata. - Päällekkäistä työtähän siinä tulee tehtyä, mutta se taas kuuluu työn laatuun.. Se ei haittaa: jne. - Tietysti voici hyvin ajatella, että joku ryhmä voici tutkia naisten pspkologiaa noi1, yleisellä tasolla. Esim. on todettu, että naiset eivät koe itseänsä niin selvästi Yksilöinä- en tarkoita tässä ollenkôanyltiöindividualismia - vaan sitä, että naiset ottavat henkilöllisyytencä miestensä kautta, että nainen pitää itseänsä usein enemmän "työnjohtajan vaimona" kuin panlrkivirkailijana. Tämähän on onnetonta. Kyllähän jokaisen tulee henkilöl<ohtaisecti kokea itsensä myös työntekijänä, siis kokea itsensä ammattiroolissaan. Työnteko on tärkeä osa meitä, olkoon työ sitten enemmän tai vähemman arvostettu. Tai todellisuuchan on juuri se, että kun ei itse arvosta työtään, niin eivät muutkaan sitä tee. Vaikka sanotaankin niin juhlavasti, ettei työ, olkoon se mikä tahansa, saata ketään häpeään. Näin sanotaan, mutta jotta siihen pääsisimme, ihmisten on uskallettava arvostaa ensin itseään ja tämän jälkeen työtovereitaan. Tämä koskee erityisesti naisia. - On hyvin tärkeää, että naiset henkilökohtaisesti ottavat asioista selvän. Usein epäkohta johtuu siitä, ettei tiedetä asioista riittävästi. - Kun naisesta on tehty sellainen perheen keskipiste, niin minusta on tärkeää, että hän repii itsensä irti perheen ympyröistä ja on ryhmässä toisten naisten kanssa. Perinteisesti miehet ovat kyllä yhdessä, käyvät isim. kalassa, naiset sen sijaan jäävät kotiin hoitamaan lapsia. - Omalta kannaltani minun on sanottava, että on melkein itse ajateltava läpi kaikki nämä tasa-arvo--ongelmat, ennenkuin niistä pääcee irti ja pystyy näkemään niitä vähän viileämmin, analmttisemmin, ennenkuin ratkaisuihin pääsee käsiksi. Tämä on minusta tärkeätä. Joten, vaikka me voimmekin auttaa käytännön vihjeillä, jokaisen on kuitenkin itse käytävä koko prosessi lävitse. Muuten siitä tulee vain ulkoaopittua. PS. Naisryhmicn ideapaketin voi tilata asoitteesta: AKKAVAKI, PL 594 00101 Helsinki 10

~ - ~ ~ <-- stiko Jane nln puuhun Seuraavassa artikkelissa on käsitelty ihmisen Bshityshistoriaa Elaine Norganin kirjan NAISEN ESIHIS'TORIA, perusteella. Morgan romuttaa tähänastisten kehitystutkijoiden, jotka ovat olleet aina miehiä, käsityksen jonka mukaan mies on koko kehityksen päälinja ja nainen vain välttämätön paha, jonka kehitys on kiltisti seurannut miehen mielihaluja. Mieskeskeisten tutkijoiden ns. tarzanistien useimmat väitteet osoitetaan vääriksi ja yksisilmäisiksi erittäin järkaenkäyvin ja vahvoin perustein. Taruanistien väitteet on koottu etupäässä Desmond Morrisin kirjasta Alaston Apina, jonka mukaan mies on karski ja kekseliäs metsästäjä, kun taas nainen on hiukan höpzähtävä tiikerin taljalla loikova seksiobjekti. MYYTTI NAISESTA Raamatun luomiskertomukcesta lähtien mies on ollut normi ja nainen poikkeama, miehen peräkaneetti ja mukavuushyödyke. Meilläkin suurta suosiota saavuttanut Desmond Morricin kirja "Alaston apina' erittelee, kuinka kaikki ne piirteet naisessa, jotka poikkeavat miehestä, on luotu miehiä varten ja tekemään seksi selcsikkäämmäkci. Kenelle? Ei liene vaikea arvata. Kehitysteoria kiinnostaa ihmistä jatkuvasti. Elaine Morgan teoksessaan ''Naisen esihistoria" kertoo näkemyksestään, joka perustuu veciteoriaan. Nykyään on laajalti hyvälrsytty teoria, jonka mukaan ihmisen tarina alkoi Afrikassa. Kostealla mioseenikaudella oli kehittynyt kacviksia cyövä, puissa elävä karvainen apina. Tätä kautta seuraavat valtavat - miljoonia vuosia kestävät - helleaallot, jolloin mesät kutistuivat kutistumictaan ja alkoi kiivas taistelu elinmahdollisuuksista. ~~~~ Osa laiistamme siirtyi savanneille ja menehtyi. Osa liikkui merelle päin ja sieltä löytyi pelastus. Tähän ulioceenikauteen liittvv - veciteoria, jonka esitti ensimmäisenä meribiologi Alister Hardy vuonna 1960. Lajimme suurimpiin vihollisiin kuuluivat kiscaeläimet. Pääctäkseen heistä eroon oli tosiaan pakko "kimeäcti kirkuen juosta mereen". Kissa ei mielellään kactele tassujaan, ja kun tarpeeksi kauan jaksoi värjötellä vedessä, kissa kyllästyi. Vedessä oli oikeastaan aika mukavaa, koska maalla vallitsi tukahduttava helle. Vesioleskelussa turkki on ikävä ja siksi evoluutiomme alkoi karistaa karvoja ja samalla kehittää ihonalaista rasvakerrosta pitämään lämpöä, muutos, jota tarzanistit eivät osaa selittää. Näinhän on myös valailla. Tukea teorialle antaa Hardyn mielestä vielä se, että sikiön karvapeite on voimakliaampi ja karvat noudattavat tarkasti suuntaa, jossa vesi kulkee uivan olennon selän yli. Nenä kehittyi, jotta vesi ei tunkeutuisi sieraimiin, vaan valuici sulavasti sivuun. Morricin mielestä nenämme on lisähöysteenä, antamassa enemmän ilmeikkyyttä naaraan kasvoille, jotta uroc kiihottuisi. Teoriaan kuuluvat olennaisesti lapset, jotka Ovat päässeet vain sivulauseisiin tarzanistien selitykciccä. Heidän mielestään on aivan luon.~ nollicta, että uroc on silloin tällöin kalju: eihän asialla ole juuri merkitystä metcästyk- rian mukaan hiukcemme säilyivät, koska vain päämme oli veden yläpuolella alttiina auringolle ja hiukset suojasivat auringonpistokcelta. Naaras joutui poikasten turvallisuuden takia olemaan enemmän vedessä, ja sen vuoksi hänen hiuksensa kelluivat pitkinä ja vahvoina,

~~ - listus oli magian hallitsemaa ja saattoi keskeytyä viikkokausiki. Saaliin määrä riippui myös metsästysonnesta. ~illä elettiin näinä saaliittomina viikkoina? Totuus on se, että naiset hankkivat!kaksi tai kolme kertaa enemmän ravintoa kuin miehet keräilemällä kasviksia, juuria ja hyönteisiä. Näin on laita vielä nytkin keräilyasteella olevien kansojen keskuudessa. jotta poikasen oli helppo tarttua niihin. Entäs sitten rinnat? Rinnat eivät kehittyneet suinkaan siksi, että siirryttäessä rakastelemaan kasvotusten uros tarvitsi etupuolelle takamuksen puolipalloja muistuttavat vastineet kiinnittämään hänen huomiotaan, vaan rintojen kehitty-. minen liittyy olennaisesti imettämiseen. Enää ei ollut karvapeitettä, johon lapsi olisi voinut tarttua. Näin ollen kehittyi kaksi mukavaa riippuvaa pehmeää rintaa, joista on yhtä helppo pitää kiinnin kuin tuttipullocta. Kehitys teki olon mukavammaksi kummallekin osapuolelle. MILLOIN SAIPW SANAN Tarzanictien mielestä tässä ei ole mitään ongelmaa: miehet keksivät puheen, koska se helpotti viestintää metcäctyksessä. Asia on täysin päinvastainen. Metcäcty1:sescä puheestä on pelkkää haittaa, puhe on varmin keino Icarkoittaa saalis. Miksi citten ainoana lajina tarvitsimme puhetta? Tämä johtui siitä, että vedessä ei voinut käyttää muita tiedonvälityskeinoja kuten eleitä ja asentoja. Ääntä oli pakko käyttää huomion herättämiseksi. Naaras vedessä pulikoidessaan ecim. havaitsi merilehmän, jonka pyydystämiseen saaliiksi hän tarvitsi uroksen apua. Run hän huusi, rannalla istuva uros vain silkaici ja kohautti hartioitaan, sillä häntä ei yhtään huvittanut kastella itseään, huklcukoon vaan. Vasta kun naaras pystyi saamaan selväksi, että syötävää oli löytynyt, urockin kiinnostui. Kun jokin viesti havaittiin hyödylliseksi yhteisössä, se omaksuttiin ja sitä alettiin käyttää. Vähitellen sää muuttui, sateet tulivat. Täqä pleictoceenikautena maa alkoi jälleen rehevöityä ja elinmahdollisuudet laajenivat. Lajimme liikkui moniin suuntiin sisämaahan. Uros alkoi kehittyä nopeammin kuin naaras. Mieskeskeisen ajattelun luomat peruskohdat siitä, lcuinka miehestä tuli valtias: - aluksi oli kaksi lajia, ja sotaisa voitti rauhallisen syntyneessä taistelussa; - miehestä tuli Metsästävä Petoeläin ja nainen jäi loikomaan luolaan lastensa kanssa miehensä pyydystämälle tiikerintaljalle; - nainen perheenemäntänä ei vaikuttanut kulttuurin kehitykseen, mies sensijaan perusti taiteen ja tekniikan. Morganin mielestä tämä myytti on räjäytettävä kerta kaikkiaan. Sen avulla miehet ovat vuosituhansia selittäneet, etteivät naiset milloinkaan ole osallistuneet tuotantoelämään ja heidan osallistumisensa olisi suorastaan lajin vastaista. Jos naiset olisivat kotona rauhallisesti odottaneet miehen saalistukcen tulok sia, he olisivat kuolleet nälkään. Miehen saa- Nainen oli jo merellicescä elämässä keksinyt, miten kotilot rikkoutuvat vaivattomasti kun niitä lyö pienellä kivellä. Hän oli keksinyt työkalun, mutta sen muotoilemiseen ei ollut suurempaa tarvetta, koska rannat olivat täynnä pieniä kiviä. Maalle siirryttäessä mies käytti aluksi piikiveä metcästykseccä, mutta se ei ollut kovin tehokas heittoaseena. Onkin aja teltu, että pyrkimys saada nopeampia ja tehokkaampia aseita synnytti ensimmäiset kauniit symmetriset esineet. Metsästäuän miehen tehtävät vaativat rohkeutta, nopeutta ja aseen; keräilevän naisen tehtävät kärsivällisyyttä ja astian. Aluksi kelpasi hyvin kookopähkinä ja ctrutcinmuna, mutta kun niitä ei aina ollut saatavilla, oli keksittävä caviruukku. Niinpä aseet ovatkin 'miehen", 'metsästäjän' keksintöä, kun taas keramiikan, kuten jokainen koulupoikakin tietää, keksi "ihminen". ENTA NYT? Naisen elämän ratkaisevin käänne oli metcästys- ja keräilykausi, joka vakiinnutti työnjaon ja ydinperheen. Siirryttäessä maatalouteen sekä oma maa että valta kävivät miehelle yhä tärkeämmäksi. Taloudellisesti nainen ja lapset merkitsivät huomattavaa työpanosta. Vähitellen nainen joutui yhä enemmän "toisen luokan kansalaisen' asemaan. Tekopyhä ja hurckasteleva vanha järjestelmä on nyt poistumassa, joskin hitaasti. Se rakentuu periaatteille, että mies on hallitseva Jumalan tahdosta, naisen paikka on keittiössä ja naisen tulee kivulla synnyttää lapsensa. Vapaammat tuulet ovat puhaltaneet. Seksi ei ole enää tabujen ja calakähmäicyyden verhoamaa, vaan siitä saa jopa nainenkin nauttia luonnollisesti. Tähän sisältyy kuitenkin vaara. Länsimaissa on kehittynyt asenne, jonka mukaan miehen pätevyyden mittana idetään sitä, kuinka sekcikkäänä hänen vaimonsa voi esiintyä. Tämä on puolestaan johtanut nsiset epätoivoiseen kamppailuun, johon kosmetiikkatehtaat parhaansa mukaan kannustavat naisia. Herää kysymys, mitä meidän on tehtävä katkaictaksemme tämä ketju. Missään nimessä meidän ei pidä lietsoa vihaa miescukupuolta kohtaan. - ~ nioituctaan. Naisten välinen kosketus tapahtuu tavallisesti samanlaista elämää viettävien naisten kesken. Vuorovaikutus on ulotettava oman ryhmän ulkopuolelle muunlaista elämää viettävien naisten ryhmiin. Näin naiset oppivat toistensa kokemuksista ja yhteinen kokemusmaailma sekä tietoisuus naisten asemasta lisääntyy. Toiseksi, naisen on p;rittävä taloudelliseen riippumattomuuteen, vasta silloin hän voi rakentaa suhteensa mieheen tasa-arvoiselta pohialta.

Naisten vapautusliike vihdoinkin Suomes s a~ f@ Ruotsissa on jokaisessa kaupunginosassa, jokaisessa kylässä erityinen naisten oikeuksia ajava naisryhmä, Tiedossamme on tällä hetkella vain kolme vastaavaa suomalaista ryhmaa. Kaikki kolme ovat He1siii;ista. Muut ryhmät: vastatkaa ao. kysymyksiin ja lähettäkää tiedot toimitukseen, niin julkaisemme ne seuraavassa numerossa. Näin sana leviää. Tässä ovat ne kolme ryhmaa: Unionin työryhmät. Puna-Akat ja Vapaa Opintuilllilr Tämä viimeksi mainittu ryhma ei ole toistaiseksi niin pitkälle järjestäytynyt, että se haluaisi vastata itysymyksiimme. Koska se kuitenkin on tunnettu ja jo useassa lehdessä ilmaissut inielipiteensä yhtenä ryhmänä, kerromme siitä hiukan. Saamamme tiedon mukaan Vapaa Dpintopiiri on sosialistinen, puoluepoliittisesti sitoutumaton. Se on tähän saakka toiminut lähinnä opintopiirinä Helsingin ruotsalaisessa työväenopistossa. Opintopiiri on pyörinyt jo kaksi vuotta ja sen työn tuloksena oli ansiokas näyttely NAINEN JA TYO maaliskuussa 1975. Naytleiy kiertäii tällä hetkellä ympäri Suomea. Tiedossamme ei ole, ottaako ryhiiiä lisai jäseniä. Tällä hetkellä siihen Iniuluu 18 naista. Ryhmä on kaksikielinen, pääkielenä ruotsi. Kaikkien on huolehdittava lastenhoidosta ja taloustöistä, sekä miesten etti naisten. Tämä voi tapahtua vain hävittäiiiällä kapitalismi ja rakentamalla sosialistinen yhteiskunta, jossa lihdetaan ihmisten todellisista tarpeista ei& pienen ryhmän henkilökohtaisista voitonpyyteistä. 2. KYSYMYS MITKÄ OVAT TOIMINTAMUOTONNE? Unionin työryhmät: Työsltentelemme erilaisissa projekiityöryhmissä. Kolme työryhmää on kevaallä 1975 keskittynyt näyttelyainaiston Icerääiiiiseen. Nimä työryhmät ovat: Tasa-arvo työpaikalla, Lastenhoitoryhiiiä ja Lehdistöryhmä. Muita työryhmiä ovat nierkitiryhma, Lauluryhmä ja Filmiryhmi. Syksyllä 1975 työryhmät järjestäytyvät uudelleen. Puna-Akat: Säännöllisiä opinto- ja l~esl~stelutilaisuuksia. Haluamme lisäksi tuoda julki ajatuksiamme laajemmissa yhteyksissä ottamalla osaa liesltusteluihin. iäriestämällä nävttelvitä, laatimalla lehti- 1. KYSYMYS MITKÄ OVAT PÄÄMÄÄRÄNNE? -. - -.. -..... >...... ;,,, Päämäärämme on herättaa naisia vaatimaan oikeuksiaan ihmisinä ja kansalaisina. Kaaviot sivuilla 24 ja 25 esittävät kasityksemme Puna-Akat: Päämairämme on kertakaikkisen vapautettu nainen. Naisen alistettu tila juontaa juurensa perheestä. Tässä yhteiskunnassa naisen paikka on ensisijaisesti kotona, perhepiirissä. HäneltL edellytetään, että hin mukisematta ja antaumuksella huolehtii lasten kasvatuksesta sekä kodin taloustehtävisti jotta seuraavasta sukupolvesta kasvaisi hyvin öljyttyjä rattaita kapitalismin koneistoon. Naisen tehtävänä on vastata kodin huoltotöistä,,, joita muut perheenjäsenet iaksaisivat hoitaa paivittäiset työtehtävänsä. Häneltä edellytetään, että hän mukisematta tukahduttaa omat taitonsa, tunteensa ja eläniyksensä palvellessaan muita ja uhrautuessaan toisten puolesta. Nais-stereotypia on kapitalistisen yhteiskunnan luoma kuva. Kuva avuttomasta, uhrautuvasta ja seksikl<äästä naisolennosta vailla omaa elamää on täysin kieroutunut. Meidin on rikottava tämä kuva ja voimistettava itseluottaiiiuksemme, meidän on kuunneltava ärsykkeitäiiime, näytettävä tunteemme, muotoiltava henkilökohtaiset tarpeemme. Tata paämaaräa naiset eivät tule saavuttamaan niin kauan kun he ovat perheisiinsä ja näiden vaatimiin kodinhoitotehtiviin sidottuja. Useilla naisilla on lisäksi ltaksoisrooli: heillä on myös ansiotyö.

~~ -- - Unionin työryhmät: Tasa-arvovaatimus naisille on sinänsä poliittinen piimäärä. Emnie ole puoluepoliittisesti sitoutuneita ryhmäiii. Yksilöinä kuulumine eri ~uolueisiin, toiset eivit laulu mihinkdin puolueeseen. puna- Akat: Ei ole. 4. KYSYMYS MITEN JOUKI~ONNE VOI LIITTYA? Unionin työryhmät: Soita jollekin itseohjantuvien työryhmien kokoonkutsujalle, niin hän kertoo Sinulle milloin lro. ryhmä kokoontuu seuraavan kerran. Tämän jälkeen voit tulla kokoukseen ja tutustua toimintaan ja ihmisiin. Avoinna ovat seuraavat: Lehdistöryhmä, jonka kokoonkutsuja on Ritva Jolkkonen, puhelin iltaisin 71 58 63, Lasten päivähoitoryhmä, jonka kokoonkutsuja on Kari Mattila, puhelin iltaisin 88 02 32 seka Tasa-arvo työpaikalla -työryhmä, jonka kolroonkutsuja on Sinikka Salo, niihrlin p-..ula..-..-.-... iltsiqin fifi 44 63. Nämä rvhmät ovat ~ itseohjautuvia, jokainen ryhmän jasen antaa työpanoksensa ja ohjaa omalla osaltaan ryhniaii Puna-Akat: Naiset, perustakaa omia uusia ryhmiä. Koska on vaikea toimia tehoklwasti jos ryhmä on iso, emnie halua, että ryhmämme kasvaa isoiirmalisi kuin mitä se nyk on. Mutta kerromme mielelliiiinie toiminiiastamme kiinnostuneille. Mielestäiilme on lisäksi tärlreäii, että meillä on säännölliset yhteydet toisiin ryhmiiii, niin että saadaan aikaan yhteisii aloitteita. Yhteyshenkilömnie on Barbro Nygård, puhelin 66 43 58. KAIKIQEN PUOI~UEIDEN NAISJARJESTOT VAATIVAT TANA PAIVANÄ IIIIUDEN TUNNIN TYOPAIVAN TO'TEUTTAMISTA, i3l18ei HETI, NIIN AINAIQP: LANITULEVAISIJUDESSA. VAIHTOEHTOISENA,, VAATIMUIGSIW ON ESITETTY PIDENNETTYA I~SALOMAA TAI NELJAIV PAIVAN TYOVIIKIIOA. NAISET PITAVAT KLJITENKIN KUUDEN TUNNIN TYOPAIVAA PAREMPANA VAIHTOEHTONA, KOSKA ON SYYTA OTAKSUA, ETTASIJNA,,TAPAUK- SESSA, ETTA KUUDEN TUPUTuIN TYOPAIVA KAIKILLE TOTEUTUU, MYOS MIEHET,OTTAISIVAT OSAA KODIN- JA LASTENHOITOTEHTAVIIN Kuvassa työliisten vappumarssi 40-luvulta JOKO OSTIT NAISTENVUODEN MERKKISI? Merkin hinta on 2 markkaa. Merkeistä saatava tuotto menee kokonaisuudessaan Suomen Naistenvuoden Komitean välittäminä YK:n Afrikan naisten lroulutusrahastoon. Rahaston varoilla aiotaan lräynnistaa afrikkalaisten naisten "perusjoukkojen" koulutus ja tiedon tason nostaminen. Nämä "perusjoukot" jatkavat puolestaan afrild~alaisten naisten laajaa koulutusta ja ohjausta. Yorkista. Merkki tiiviin symbolin ker

Nainen Ja tawe - Miksi nainen on kautta aikojen tyytynyt oleniaan passiivinen taiteen tekijä, miksi seliä taide että mainonta käyttävät jatkuvasti hyväkseen hänen ruumistaan, miksi hänen taiteellisia saavutuksiaan ei ole kelpuutettu taidehistorian kirjoihin? Seuraavassa esitäme ruotsalaistaiteilijoideii Monica Sjöön ja Anna Sjödahlin näkemyksiä naistaiteilijoiden pyrkimyksistä tämän päivänä yhteiskuniiassa, lähiöihin vangittujen kotiäitien ja lasten ongelmista se!<ä naisen asemasta yleensä. MONICA SJOO: Pohjoisameril~kalaisessa feministilehdessä "Oft Our Backs' julkaistussa naisten eroottista taidetta käsittelevässä artikkelissa naistaiteilija Judy Chikago mainitsee, että hänen mielestään naistaitei-. lijoiden töissä toistuvat määrätyt muotoelementit: sylinteri ja ympyrämuodot sekä orgaaniset muodot. Kuvat rakentuvat usein myctilliceen äärettömyyteen johtavan 'keskeisen aukon" ynpärille. Useita vuosia sitten tekemissäni non-figuratiivi- cissä tauluissa pyrin ilmaisemaan avaruutta, syvää pimeyttä, häikäisevää, ääretöntä valoa sekä verta, syntymistä ja maata. Pyrin ilmaisemaan luovaa, seksuaalista, älykästä ja maanläheistä naicenergiaani. Mutta jostakin syystä käyttämäni ilmaisumuodot eivät sopineet kulttuuriin, jossa eläme. Eikä tämä ole yllättävää, sillä elämmehän patriarkaalisessa, penickeskeisessä kulttuurissa, joissa sekä seksuaalinen että luova voima on samaistettu miesominaisuuksiin. Miesten tekemiä maalauksia, veistoksia ja rakennuksia katsellessani olen huomannut, että niissä toistuu usein muoto, jota voisi kutsua "penismuodoksi' ja että ne ilmai- sevat jonkinlaista uloc- ja ylöspäin suuntautuvaa erektio- ja macturbaatioenergiaa. Täten miehille on jäänyt aikaa lakien ja yhteiskuntasääntöjen laatimiseen, läälrkeiden lcehittämiceen, opiskeluun ja hienon taiteen tekoon. Naisten on sallittu ilmaista itseään n.k. "taidekäsitöiden' ts. kehräykcen, lkutomisen, kaikenlaisten tekstiilitöiden, korinpunonnan, nahka- ja keramiikkatöiden teon kautta. Tällaisia töitä on kuitenkin pidetty ala-arvoisina, koska ne ovat palvelleet myös käytännön tarpeita. Xehomme, seksuaalicuutemme ja orgasmielämyksemme vaikuttavat luonnollisesti muotokieleemme sekä energian ja avaruuden tunteeseemme. On kuitenkin aika tiedostaa, että naiset ja miehet ilmaisevat kahta erilaista luovaa ja seksuaalista energiaa. Patriarkaalicelle ja kapitalistiselle yhteickunnalle on sopinut mainiosti kehittää ja vahvistaa maailmankatsomuksia ja uskontoja, joiden mukaan nainen on passiivinen, epäluova ja negatiivinen olio. Täten naisen fyysinen, henkinen ja seksuaalinen silpominen on tullut oikeutetuksi, hänet on copeutettu miesvaltaa palvelevaksi palkattomaksi työläiseksi ja tiedoctamattomakci synnyttäjäksi. Aikaisempien äitivaltaisten kulttuurien naiset olivat itsenäisiä tuottajia, naiskollektiivin yhteisen maan alkuperäisiä viljelijöitä. Mutta patriarkaalicen "vallankumouksen" jälkeen naisilta otettiin pois maa ja heidät suljettiin miesvaltaiseen perheeseen, jossa naista pidettiin miehen omaicuutena ja jossa hänet pakotettiin viljelemään miehen maata ja hoitamaan miehen kotia ja lapsia. Onko historiassa lainkaan ollut suuria naictaiteilijoita? Olihan heitä - esimerkkeinä naictaiteilijoiden töistä voin mainita intiaaninaisten matot, palectiinalaicnaicten koruompeleet, keskiajan nunnien l<orictekäsikirjoituicset, keskiaikaiset seinävaatteet ja peitteet, ikivanhat kauniisti muotoillut ruukut jne. Mutta tuskin löytyy naictaiteilijaa, jonka miesvallan historiankirjoittajat ovat hyväksyneet yksilöinä. Naiset suljettiin aluksi kokonaan pois taidekouluista ja kun heidän pääsynsä vihdoin sallittiin, he eivät saaneet tutkia ihmisen alastonta ruumista (aikana, jolloin Euroopan koko maalaus- ja kuvanveistotaide perustui juuri ihmiskehon tutkimiseen. Naisista tuli korkeintaan

J P maisemamaalareita tai he keskittyivät maalaamaan lapsia, kukkia ja eläimiä. Naisen omaan todellisuu- teen pohjautuvat kuvat olivat täydellinen tabu ja niitä pidettiin säädyttöminä. Naictaiteilijoihin on erittäin kielteisesti vai- kuttanut Euroopan maalaustaiteen perinne käyttää alastonta naisvartaloa tutlcimuskohteena. Nainen on ollut taidekoulujen alituiseen käyttämä malli; hänet on kuvattu passiivisena ja toimettomana oliona. Englantilainen taidearvostelija John Berger on etevästi osoittanut yhtäläisyyden tavassa, jolla porvarillinen maalaustaide myy naista ja tavasta, jolla mainonta ja porno- grafia käyttävät hyväksi naisen seksuaalisuutta. ANNA SJODAHL: Otin vapaata opettajantoimestani keskittyäkseni maalaamiseen. Ollessani kotona neljän lapsen kans- sa jatkuvan epäjärjestyksen keskellä juolahti mieleeni, ettei minulla ollutkaan mitään mielen- kiintoista näytettävää. En ollut matkustellut, eikä minulla ollut jännittäviä ystäviä. Olisin mielelläni ollut mukana työryhmissä ja osallis- tunut älylliseen, poliittiseen toimintaan. Yht- äkkiä tajusin, että oli aika typerää taiteen keinoin kertoa kaikesta siitä mitä en ollut saa- nut aikaan. Kuka on tällaisen pistelaskentajär- jestelmän luonut? Luonnollisesti minullakin on pääomani, vaikka se muodostuukin yksitaikkoi- suudecta. ~aiteecsa on aina käsitelty yleviä aiheita, jotka ovat kaukana maallisista vaivoista. Tavatessani Monica Sjöön Englannissa totesin, että me käsit- telimme samantapaisia aiheita. Tunsimme molemmat, että oli tärkeää ilmaista koko todellisuus tai- teessa, siis myös elämän arkinen puoli. ~ u naisella on 2-3 vuoden ikäisiä lapsia, hän on täysin eristäytynyt ulliomaailmast-a ja sidottu lapsiinsa. Yksin hän ei voi käydä edes vessassa, hän joutuu valvo- maan öisin ja suunnittelemaan joka ac- keleensa lapsiaan ajatellen. Monet asu- vat kuten minä aikaisemmin: betoniym- pärictössä, pienessä kuutionmuotoisec- ca asunnossa, jossa ilma on staatticec- ti ladattua ja kuivaa. Olen yrittänyt ilmaista juuri tätä ahdasta, hermoille käyvää sicäilmapiiriä Kun tahallani maalaan kuvani epäsel- viksi haluan osoittaa kuinka lopen uupunut ja vailla henkilöllisy,ttä nainen tuntee olevansa kun hän jatku- vasti yrittää pitää kotia siistinä. Tottakai jokainen haluaa pitää ympä- ristönsä puhtaana ja viihtyisänä, mutta joskus tuntuu, että nainen asettaa liian suuria vaatimuksia itselleen eikä pysty saavuttamaan Ei siis ole kysymys siitä, miten me naiset!koemme itsemme tai mihin me itsemme samaistame, vaan siitä miten kulttuurimme miehet meidät liokevat. Nykypäivän nai~tait~ilijat perustavat yhteisiä ateljeita jakavat tietonsa keskenään, pitävät yhteisnäyttelyitä, tukevat toisiaan ja kieltay- tyvät kilpailemasta keskenään. He haluavat yhtei- sesti omistettuja gallerioita, jotka ovat avoinna kaikkien naisten töille, he julkaisevat omia taide- lehtiä. He ovat yhtyneet tarjotakseen vaihtoehtoja miestaiteelle. ihannettaan - perhettä, joka elää onnellisesti statuctavaroidenca kssl<ellä. 1,apcetkaan eivtä ole niin kilttejä kuin kuviteltiin, vaan huutavat ja vaativat kaiken aikaa. Joskus nainen käyttää itsekkäästi äitiyttään veruk- keena välttääliseen vastuuta; joskus hän käyttää si- tä jopa painostuskeinona ympäristöään vast.aan. Monet naiset elävät lapsistaaii ja heidän kauttaan, eivätla kehitä itselleen omaa elämää. Lähiössä kasvavat lapset saattavat tulla agressiivi- siksi äitejään kohtaan. Yksinhuoltajaäideillä on usein ongelmia, koska heidän lapsensa eiv2.t koskaan näe täycikasvuicia miehiä; lähiöissä ei ole lninkain miehiä päiväsaikaan. Lapsista saattaa myös kehittyä täysin passiivisia jotka ja sisäänpäinkääntyneitä olentoja kieltäytyvät menemästä ulos ja pitävä tällä tavalla äidinkin sisällä. Lapsi ei ehkä halua mennä päiväkotiin, sen seurauksena äiti ottaa hänet pois päiväkodista ja niin he istuvat molemmat kotona ep* miellyttävässä noidankehässään. Yleensä yleisö on suhtautunut positiivisesti taitee ceeni, mutta näyttelytiloihin tuomani Ijkaiset vaate kacat ovat saattaneet herättää aggressiota. Olen iloinen siitä, että nykyisin on yhä enemmän samanhem kisiä taiteilijoita kuin Monica Sjöö ja minä.

Seuraavassa on julkaistu katkelmia Unionin työryhmien Iceslrustelusta, joka Icoski tanskalaisten naisten uudenlaista yhteistyömuotoa - erakkolsiriä. - Tanskassa on jo usean vuoden ajan järjestetty Femön saarelle leirejä naisille, jonne miehiltá on ehdoton porttikielto. Naiset ovat viipyneet siellä viikon tai kaksi. - Minkälaista siellä on ollut? dän apuaan nyt tarvittaisi sähköhommissa tai jossakin muussa, mutta ei sellaista hommaa olekaan, niissä välltsmättä tarvit- taisiin miesten apua. Onko Ruotsissa LällaJsia leirejä? - Ei kai, mutta olen kyllä lukenut ruotsalaisten naisten tästä tanska- laisesta leiristä. Toiset ovat olleet kauhean innoissean ja ovat olleet kiitol- lisia, että ovat saaneet olla siellä. He väittivät, että se oli hirveän epäkaupal- linen ja niin suora, että he oppivat tun- temaan itsensä ja sen, miten helposti naisia johdetaan harhaan. Tämän seikan he olivat oppinsct siellä, ja vain puhumalla. - Tuohan on ihan samankaltaista kuin suomalainen ryhmätoiminta, mutta se on vain eristettyä. - ltylläa - Se on sukua sen~itivity trainingille, jossa esirn. jossain työpaikassa kaikki pannaan yhdessä jonnekin koppiin. R - Ideana on se, että puhutaan naisten asioieta. Mitä te ajattelisitte tällai- sesta toiminnasta, jossa järjestäjät ei- vät ole tarjonneet minkäänlaista ohjelmaa, vaan ovat wokranneet isoja telttoja sän- kyineen. Ei tarvitsisi laittaa omaa ruo- kaa, vaan olisi yhteisruoka, mutta ohje).- man saisivat naiset itse hahmottaa? Muuten, Tanskan leirillä oli hyvin tiukat säännöt, jonka vunksi lehdistö ei päässyt paikan päälle sensaatiota. tekemään, vaan lehdis- töä kohdeltiin kuten muitakin. Eikä sinne ole yleensäkään päästetty ketään, joka ei ole ilmoittauturiut etukäteen. - Kyllä tästä on mainittu jossain lehdessä ja oikein sensaatiouutisena. - On vai? - Kyllä, minä olen juuri kuullut tästä vastikään sellaista, kuinka miehet olivat pyrkineet tuomaan ruokaa ja muuta "tar- peellista' ja ihmetellest, että eik'ö hei- En tiedä, vaikuttaa vähän oudolta? - Saarella oli paljon kaikenlaisia keskustelutilaisuuksia ja r~hmätöitä~ Siellä oli osanottajia eri maista. Tilanne on niin erilainen eri niaissai Mitä me vaadim- me täällä Pohjoismaissa, sitä ei uskalleta edes ajatellakaan sellaisissa maissa kuten Italiassa ja I<reibaasa. - Oliko siellä ulkolaisiakin naisia? - Kyllä, siellä oli osanottajia hyvin monesta maastao - Olivatko he sellaisia, jotka olivat aikaisemmin olleet mukana jossakin vastaavan- laisessa? - Ei, leiri oli avoinna kenelle tahansa. - Sellainen organisaatio kuin "R'ödstrumporna' järjsstää jatkuvasti tämän leirin joka vuosi. - Se tuntuu vähän haetulta, jos nyt saareen eristäytyy... - En minä tiedä, minä näen, että siinä on

yhtä paljon itua kuin niissä tahansa muu=- sa sensitivity trainingissa. - Se on totta. - Ja se olisi vähän erilainen siinä mielessä, että ihmiset valikoituvat ja toinen voi puhua toisen kanssa vapaasti... tommosessa sensitivity trainingissa pako- tetaan yhteenlcuuluvuutta,tuntemattomat ih- miset uskoutuoiaan toisilleen, koska se on niin pieni ryhmä. Tuollahan oli tuhansia ihmisiä. - Puhuttiinko siellä puol~iepolitiikkaa? - Ei, he puhuivat vain naisen asemasta ja omista kokemuksistaan. - Se on ollut sitä ihmisen kokernuuta. - Sitä nimenomaan. Eikä se ollenkaan tähdännyt siihen, että niistä ihmisistä tu- lisi minkään järjestän tyäntelcijöitä. Kyllä se oli aneinmän itsensä tuntemista. Kai siinä homoseksuaalijutussa on jotain perää, että järjestäjissä on osa niitäkin, mutta tietysti lehdistö tekee juuri siitä enkä kuitenkaan tiennyt, en tiedä tänä Päivänäkääii. Vailrka lul'ee ja kuuntelee ja katsoo, niin koko ajan on muutettava Icä~itylrsiää~. - Mielestäni naisasiaa ~itäisi ensin tehdä tunnetuksi ainakin suurimmissa asutuskes- kuksissa, sillä nyt ei tunnu löytyvän kuin kourallinen naisia, jotka ovat kiinnostuneita asiasta? - Onhan niitä, mutta nekään eivät toimi täällä, ne toimivat monissa muissa jär- jestöissä saman asian puolesta. Eikä noin yksipuolisesti voi sanoa. - Ei suinfraan, ei suinkaan. Jos sinä olet jossain valtioneuvoston kanslia11 esitte- lytilaisuudessa, ja siellä henlcilöliunnas- ta kaikki ovat äijiä, aina vaan äijiä, ja jos siellä on joukko naisia vieraina, jot- ka tiedostavat, miten naisia on potkittu päähän, niin... - Kato, kun siellä saarella ei ollut niitä miehiä! puolesta suuren numeroi., - Onko tämä pyörinyt yhden kesän? - Ei, kai se on jo ollut monta vuotta toiminnassa. - Kannattaisiko tuoda Suomeen jotain vastaavaa. - Minun mielestäni Suomeesa tarvittaisiin ensin perusteelliseriipaa naisasiantunte- musta. Joka tapauksessa naisasiatoiminta Tanskassa, Norjassa ja Ruotsissa on pal- jon voimakkaampaa kuin meillä. - On kyllä. - Niin, mutta muualla maaperä on kuitenkin ihan erilainen. I-leillä on tällaista yh- teistyötä. Ei Suomessa ole muuta kuin pienryhmiä. - Miten Suomi sitten voi erota niin paljon muista pohjoismaisista kuvioista? - ICyllä se saari on vaan outo ajatus! - Minä luulin, kun tulin tänne, että tiedän just, mitä naisen aeema ja naisasia on, - En minä sitä tarkoita, vaan sitä, että jos naiset alkavat tajuta, että heitä on potkittu päähän, ja jos siellä saaressa oppii ymmärtämään sen, niin enää ei kestä sitä tilannetta. - Tarkoitatko sitä, että alkaa tiedostaa? - Minä Iruvittelen näin, että jos sinä olet erillään tavanomaisesta ympäristästäsi, ja sinulla on tosiaan monta päivää, jois- ta tiedät, ettei ole mitään tekemistä ja olet irti omasta turvallisesta ympäristös- täsi, ja jos teet kaikki käytännön aska- reetkin yhdessä toisten naisten kanssa, niin sinulla on aikaa miettiä kaikkia ar- voja uudelleen. Naisille on yleensä iskos- tettu se että, naiset eivät auta toisiaan. Ja jos aamusta iltaan auttaa toistaan ja niellä ei ole miehiä, niin silloin sem- moisen, joka on näin ohjelmoitu, on havah- duttava, - tajuttava - että on erehtynyt. Käytännössä on pakko Irolceilla mielipi-

toitterrsä kestävyyttä ja käyttäytymistään. - Jos ajattelee, että mukaan on saatava muitakin kuin pelkkä eliittiryhmä, niin mihin muualle saa näin valtavasti ihmisiä mahtu- maan? On aika fiksu ratkaisu, että menee luontoon ja asuu teltassa. Se on halpaa, eikä ole mitään sivilisaation rajoituksia. - Rajoitukset voi ottaa itse mukaan! - Onhaii noita äiti- ja lapsileirejä jo nyt! Eilcö niitä voi käyttää hyväksi. - Minä kuvittelisin ainakin, että ennenkuin liittyy johonkin järjestöön, on etukäteen kiinnostuttava asiasta. Helpoimmin meni- sin jollekin leirille, jo8 joku sanoisi, että tuletko sinäkin mulcaari ja näin saisi yhä useamman mukaan ja sitä myöten tie- dostamaan asemansa. - Kumpi on tärkeämpiiä, tällainen lomailu ja lasten kanssa ullconaolo vai aktiivinen, osaaottava toiminta? - Minun mielestäni sillä ei ole niin väliäi Oivaltaminen tulee sitten kun se tulee- sistoa. Suomen oloissa ehkä mannerrnaakin kelpaisi: - Keitä aaareen tulisi, jotka eivät tiedostaisi'? - Mutta tiedostaminenkin on niin suhtoellinen asia. - Mitä enemmän olen alkanut tiedostaa, sen paremmin tulen miesten kanssa toimeen ja sitä vähernmän miehet pelkäävät minun naisasiaani, koska pystyn paljon selvemmällä. tavalla kuin ennen selvittämään, mistä on kysymys. - Eikös voitaisi ajatella jotain sellaista muotoa, että jätettäisiin lapset kotiin, jolloin miehillä olisi jotain ohjelmaa kotona? - Eilcö olisi paljon parempaa tiedostamista, kun pistettäisiin miehet lasten kanssa sinne leirille hoitamaan kaikki naisten työt - lasten hoidot sun muut? - Mutta toisaalta kiinteäaikatauluinen seminaari tuntuu tehokkaammaltae - saarella ei tavoitetakaan siinä mielessä tehokasta tulostai - onko välistä solidaarisuutta sitten7 - ~i ~olidaari~uutta, ei tai no, ehkä sitäkin. - Solidaarisuus on hirveän tärkeätä. PS. Mitä mieltä olette? Kannattaako myös Suomeen járjestää naisten leiri ainakin nyt, kun on kansainvälinen naistenvuosi? Kirjoittakaa meille toimitukseen ja kertokaa, mitä mieltä olette. - Se on osaksi solidaarisuutta, mutta tärkeintä on se, että mittaa itseään ihmisenä. - Kaikki on yhteiskunnallista, ei auta irrottautua yhteiskunnasta. - Sellainen tilapäinen eristäytyminen jonkun aaian tisdostamisekai voi ehkä kuitenkin olla paikallaan. Mutta onko sen välttämättä oltava aaari? - Sinne paasi myös autolla. Tanakassahan on paljon lauttoja. Koko hiaahan on yhtä saa-