Asukaslehti Syksy 2009 www.katoppa.net Kutsu Keskusta-Nuottasaaren suuralueen ALUEKOKOUKSEEN keskiviikkona 9.12. klo 18 Teknisen keskuksen kokoustilaan, käyntiosoite Pakkahuoneenkatu 22. Asialistalla Lasaretinväylän kehittäminen sekä Yhteistyöryhmän valinta vuodelle 2010. Kahvitarjoilu! Tule mukaan osallistumaan ja vaikuttamaan! Keskusta Raksila Intiö Myllytulli Meritulli Kuusiluoto Hollihaka Leveri Heinäpää Nuottasaari Lyötty Limingantulli
Pääkirjoitus! Keskusta tarvitsee terveysasemansa Minulla on unelma alkoi historiaan jäävä Martin Luther Kingin puhe. Siteeraan tuota usein, sillä siinä on erittäin tärkeä viesti: ihmiset kaipaavat luottamusta ja toivoa tulevaan. Lupaus paremmasta huomisesta saa ihmiset puolelleen aivan toisella tavalla kuin viesti, joka maalailee synkkiä pilviä. Tällä kertaa joudun kuitenkin aloittamaan kirjoitukseni huolten painamana: pelkään, että on tapahtumassa iso virhe. Keskustan terveysaseman sairasvastaanotto ja yleislääkäripalvelut uhataan ajaa alas ja siirtää Kontinkankaalle. Asia on ollut esillä jo pidemmän aikaa, mutta ratkaisevia päätöksiä ei ole toistaiseksi tehty. Nyt on asukkaiden aika vaikuttaa, etteivät erityisesti vanhusten ja lapsiperheiden sujuvalle arjelle aivan olennaiset terveyspalvelut siirry muualle. Perusterveydenhuollon palveluiden saavutettavuus on aivan olennaista, sillä palveluja tarvitaan usein. Keskusta-Nuottasaaren alueen vanhuksille ja pikkulapsiperheille on aivan eri asia koettaa hankkiutua Kontinkankaalle kuin Saaristonkadulle. Kontinkangas ei ole keskustaa. Vai oletteko kuulleet kenenkään ehtineen kovin kauas Rotuaarin liepeiltä keskustaa kehittämään? Selvää on että nykyisessä kunnallistaloudellisessa tilanteessa joudutaan tarkastelemaan palveluverkkoa, eikä leikkurilta kyetä säästämään kaikkea. On todennäköistä, että useat kaupunkilaiset joutuvat hakemaan peruspalveluita jonkin verran pidemmän etäisyyden päästä. Silti uskallan asettua puolustamaan Oulun kaupungin keskustan palveluita, ja erityisesti sen terveysasemaa. On koko Oulun kannalta perustavanlaatuisen tärkeää, että kaupungin keskusta säilyttää vetovoimansa, ja ennen kaikkea vetovoimaisuutensa asuinpaikkana. Tuskin mikään muuttaa kaupungin luonnetta ja viihtyvyyttä niin paljon se, että keskusta autioituisi asutuksesta. Kallioparkin tyrmäyksen jälkeen Oulun kauppakamarin toimitusjohtaja Jaakko Okkonen kirjoitti, että ellei pian saada uutta otetta keskustan kehittämiseen, Oulu taantuu ravintola- ja baarikaupungiksi jossa tavallinen ihminen ei pimeän tullen uskalla liikkua yksin. Olen Okkosen kanssa samaa mieltä. Silti vieläkin suuremmaksi riskiksi nostan sen, että tavallisen kansan palvelut puretaan keskustasta. Keskusta kestää kallioparkin kaatumisen, kunhan alueen liikennejärjestelyjä ja koko kaupungin joukkoliikennettä kehitetään voimakkaasti, sekä keskustan kaupallisissa hankkeissa laitetaan iso vaihde päälle. Mutta sitä ei mikään kaupunki kestä, että asutus karkaisi ydinkeskusta pois. Siksi myös tavallisen kansan palvelut pitää olla saatavilla. Keskustassa on kiitettävästi yksityisiä terveyspalveluja ja hyvä niin. Mutta tuskin kukaan on sitä mieltä, että julkisten palvelujen asiakkaat joutavatkin siirtyä kauemmas. Keskusta-Nuottasaaren yhteistyöryhmä on käsitellyt terveysaseman tilannetta useasti. Olemme kuulleet muun muassa sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtajaa kokouksessamme sekä lähettäneet asiasta tiedustelun kaupungin tilaajapuolen terveysjohtajalle. Haluamme toimia yhteistyössä asukkaidemme ja alueemme parhaaksi. Keskustan terveysaseman turvaaminen olisi kauaskantoinen päätös, joka edistäisi ydinkeskustan alueen kehittymistä koko kansan keskustana. Tytti Tuppurainen Keskusta-Nuottasaaren yhteistyöryhmän puheenjohtaja ja alueen asukas Tytti Tuppurainen on oululainen 33-vuotias kahden kouluikään ehtineen lapsen äiti. Tytti on syntyjään Tuiran tyttö ja on käynyt koulut Tuiran ala-asteella ja Merikosken yläasteella. Ylioppilaaksi Tytti kirjoitti 1994 Merikosken lukiosta viiden ällän papereilla. Maisteriksi Tytti on valmistunut Oulun yliopistosta. Tytti on nyt töissä Oulun seudun ammattikorkeakoulussa, ja on aiemmin työskennellyt ympäristö- ja kierrätysalalla sekä yli kymmenen vuotta lehdenjakajana Keskusta-Heinäpään alueella. Aktiivinen kaupunkilainen on mukana monessa luottamustoimessa, ja on mm. maakuntahallituksen ja Oulun kaupunginvaltuuston varapuheenjohtajana. Tytti asuu perheineen Oulun keskustassa, ja nauttii erityisesti Ainolanpuiston ja Hupisaarten sekä torinrannan läheisyydestä. Tytti toivoo, että tänä vuonna saataisiin taas oikia talavi ja valakia joulu. 2
Keskusta-Nuottasaaren suuralueen asukaslehden toimittavat yhdessä suuralueen yhteistyöryhmä ja Meritulli-Heinäpään asukasyhdistys ry. Katoppa-lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Asukaslehti jaetaan ilmaisjakeluna Kalevan yhteydessä jokaiseen talouteen Oulun Keskusta-Nuottasaaren alueilla: Keskusta, Raksila, Intiö, Myllytulli, Meritulli, Kuusiluoto, Hollihaka, Leveri, Heinäpää, Nuottasaari, Lyötty ja Limingantulli. Asukkaita alueella on 20 000. Toimitus Katoppa-asukastupa Kauppurienkatu 23, 90100 Oulu Puh. 050 404 0957 katoppatupa@gmail.com www.katoppa.net Toimituskunta Jukka Lappalainen, päätoimittaja Puh. 044 255 7152 jukka.lappalainen@gmail.com Merja Huovinen, toimitussihteeri Puh. 044 703 1645 merja.huovinen@ouka.fi Tytti Tuppurainen, toimittaja Puh. 0400 840 594 tytti.tuppurainen@pohjois-pohjanmaa.fi Helena Liimatainen, toimittaja Puh. 040 820 5228 helena.liimatainen@stkl.fi Jukka Kärkkäinen, toimittaja Puh. 044 538 5029 jukka.karkkainen@werkonkutoja.net Arhippa Åman, toimittaja Puh. 050 404 0957 katoppatupa@gmail.com Kansikuva Keskustan suuralueen asukkaat haluavat turvata oman terveysaseman säilymisen Keskustassa! Kuva: Veera Visuri Taitto Pekka Kuru, www.pekkakuru.fi Sisällys Pääkirjoitus... 2 Senioreille nettivalmiuksia tietoyhteiskunnassa... 4 Yhteistyöllä voimaa, työtä ja palvelua... 5 PALKE esiselvitys... 6 Yhteisöllisyys - mihin minä kuulun?... 6 Voimala- ja varikkoalue, Lasaretinväylä... 7 Oululaiset iltamat 50-luvun tyyliin... 8 Hollihaan liikennepuiston lastentapahtuman kävijämäärä tuplaantui!... 8 Työllistymisen monet mahdollisuudet... 9 Oppisopimuksella tulevaisuuden ammattitaitoa... 9 Asukastupa... 10 Oulusta malli valtakunnalliseen kulttuuriopetukseen... 12 Nuorisovaalit 2009... 13 Nuoren kommentti: Miksi nuoria on kuultava?... 13 Nuorten aikuisten uudet tuulet... 14 Kumppanuuskeskus - 10 vuotta... 15 Tehdään yhdessä voimaantuva yhteisö... 16 Vanhustyön laatu: asiantuntijanpuheenvuoro... 17 Vilikki... 19 Kun Nupuli asteli Vesalaan... 20 Sosiaalihuoltolain mukainen tukipalveluateriointi palvelukeskuksissa.. 20 Oulun tuomiokirkkoseurakunnan ajankohtaisia tapahtumia... 21 Oulun Ydinkeskustan asukasyhdistys ry... 21 Meritulli-Heinäpään asukasyhdistys ry:n Sääntömääräinen Vuosikokous 11.3.2010 klo 17.30. Katoppa-asukastuvalla Os. Kauppurienkatu 23 Kahvitarjoilu! Tervetuloa! Alueellamme toimivat asukasyhdistykset: Meritulli - Heinäpään asukasyhdistys ry. Meriheinä www.katoppa.net/meriheinä/ Jukka Lappalainen, pj, Kauppurienkatu 23, 90100 Oulu, puh. 044-255 7152, lappalainen.j@gmail.com Kuusiluodon asukasyhdistys ry www.kuusiluoto.net/ Tuukka Puijola, pj, Nummikatu 9, 90100 Oulu, puh. 050-466 5387, tuukka.puijola@osao.fi Paino Litoset Oy Painosmäärä: 14 800 Jakelu Oulun Jakelutoimisto Oulun ydinkeskustan asukasyhdistys ry Erkki Rautiainen, pj, Kauppurienkatu 8 A 8, 90100 Oulu, puh. 311 6316, 040-588 8581, erkki.rautiainen@ dnainternet.net Raksilan asukasyhdistys ry www.raksila.fi/sivut/ Lea Salokannel, pj, Puutarhakatu 10 A, 90100 Oulu, puh. 379 646, 0400-385 920, info@raksila.fi 3
Senioreille nettivalmiuksia tietoyhteiskunnassa Internetistä on tullut puhelimen ohella myös ikäihmisille yhä tärkeämpi yhteydenpito- ja asiointikanava. Joka kolmas alle 75-vuotaista eläkeläisistä on säännöllinen internetin käyttäjä. Viime vuosien kehitys osoittaa, että ikäihmiset hankkivat omia tietokoneita. Lisäksi sähköisten asiointipäätteiden sekä opastuksen taso kirjastoissa on kansainvälisestikin tarkastellen meillä korkeatasoista. Internetistä on sekä hyöty- että huvikäyttöön. Ero käyttötavoissa eri ikäluokkien välillä näkyy erityisesti nuorempien painottaessa viihdettä, esimerkiksi musiikin lataamista, kun vanhempi polvi käyttää internetiä mm. sähköpostin lähettämiseen ja vastaanottoon, tiedonetsintään palveluista sekä pankkiasioiden hoitoon. Pankkiasioiden hoito on hyvä esimerkki sähköisten palvelujen yleistymisestä. Neljä viidestä 60 75-vuotiaasta internetkäyttäjästä asioi verkkopankissa. Tulevaisuudessa ATK-valmiuksia tullaan tarvitsemaan yhä enenevissä määrin julkisella sektorilla tapahtuvan kehityksen takia. Uuden tieto- ja viestintätekniikan avulla pystytään tarjoamaan kansalaisille tehokkaammin palveluita ajasta ja paikasta riippumatta. Tämä on erityisen tärkeä edistysaskel erityisesti haja-asutusseuduille, missä lähimmät palvelut saattavat sijaita hyvinkin kaukana. Vaikka julkisia palveluja viedään yhä enenevissä määrin verkkoon, toki asiointipalvelujen monet kanavat säilytetään rinnakkain. Nuoret ja työelämässä olevat ovat tietoteknisten laitteiden ja ohjelmien hallinnassa auttamattomasti edellä vanhempaan ikäpolveen kuuluvia. Kansalaisten välisen tasa-arvon vahvistaminen on keskeinen tavoite kansallisessa tietoyhteiskuntapolitiikassa. Kaikilla tulee olla mahdollisuus hankkia tieto- ja viestintätekniset perustaidot, medialukutaito sekä valmiudet sähköisten ja muiden tietoyhteiskunnan palveluiden käyttämiseen. Yhdistysten toiminnalla on ollut merkittävä rooli tietoteknisten valmiuksien parantamisessa. Olen kuullut hyviä kokemuksia mm. Tietotuvista, Mukanetistä ja Surffinetkerhosta, jossa vertaiset tutorit ohjaavat tai kurssittavat ikäihmisiä tietokoneen saloihin. Toimiva konsepti tukitoiminnassa perustuu erityisesti siihen, että neuvontaa antavat henkilöt, jotka ovat suunnilleen samanikäisiä ja samantyyppisessä elämäntilanteessa kuin opastettavat ikäihmiset. Kolmannen sektorin toiminta kohdentuu erityisesti niille kansalaisille, joilla ei ole soveltuvaa tukiverkostoa kuten tuttavia, sukulaisia tai perheenjäseniä tieto- ja viestintätaitojen harjaannuttamiseen tai muuten heikot mahdollisuudet hakea palvelua. Usein kynnys ensimmäiseen tutustumiseen tietokoneen kanssa on se korkein. Vertaisopastajat ovat kertoneet, että ikäihmiset oppivat perustiedot ATK:sta jo muutamassa tunnissa, jotta esimerkiksi sähköpostin käyttäminen onnistuu itsenäisesti. Pidemmälle ehtineiltä kavereilta voi sitten kysellä muistin virkistämiseksi aiemmin opitusta. Monille tietotekniikkaan opastavat kerhot ja asukasyhdistykset ovat tuoneet myös uusia sosiaalisia ympyröitä, jolla voi jo itsessään olla elämään iloa tuovaa merkitystä. Vapaaehtoistyöhön perustuva tukipalvelu on varsin pienimuotoista, mutta kuitenkin kilpailulliset näkökohdat tulee huomioida. Kaupallisesti toimivia valtakunnallisesti lev i t t ä y - tyneitä yrityksiä on noussut tarjoamaan palvelua kodin elektroniikkalaitteiden asentamisessa ja neuvonnassa laitteiden käyttämisessä sekä puhelinpalveluna että asiakkaan luona. Toivon, että vuoden alusta voimaan tullut kotitalousvähennyksen laajentaminen tieto- ja viestintätekniikan laitteiden asennus-, ylläpito- ja opastustöihin alentaa kansalaisten kynnystä hankkia esimerkiksi yhteyksien ja ohjelmien asennuksen lisäksi myös tietoteknistä opastusta. Tietotekniset taidot voivat siis omalta osaltaan tuoda sisältöä ikäihmisen elämään ja lisätä sosiaalisia kontakteja. Elämänpiirin laajenemisen kautta seniorien virkeys lisääntyy. Tieto- ja viestintätekniikka voi hyvässä mielessä myös lähentää eri sukupolvia: isoäidit ja isoisät voivat skypettää ja mesettää lastenlastensa kanssa vaikka päivittäin. Realiteeteilta ei tule kuitenkaan ummistaa silmiä. Vanhusväestön ongelmana voi puutteellisen tietotaidon lisäksi olla taloudellinen ja henkinen kynnys tietokoneen hankkimiseen ja käyttöön. Myös erityiset tarpeet mm. mahdollisten toimintaesteiden takia tulee huomioida. Seniorikansalaisten huomioiminen tietoyhteiskunnan jäseninä sisältyy liikenne- ja viestintäministeriön viestintäpalvelujen esteettömyysstrategiaan. Haluan kannustaa ihmisiä iästä riippumatta tutustumaan tietotekniikan tarjoamiin mahdollisuuksiin, jotka helpottavat arjen askareita ja yhteydenpitoa ystäviin tai sukulaisiin! Suvi Linden Viestintäministeri 4
Yhteistyöllä voimaa, työtä ja palvelua Oulussa on 12 tietotyötorein varustettua asukastupaa ja ne sijaitsevat 16 suuralueella. Asukastupatoiminta rakentuu alueen asukkaiden arjen tarpeista. Tuvilla järjestetään kaiken ikäisille asukkaille monipuolista mm. kerho- ja harrastetoimintaa, kurssitoimintaa, kotipalvelutoimintaa, kylätalkkaritoimintaa, lounaspäiviä, retkiä, matkoja, musiikkia, teatteria, terveysliikuntaa, taidenäyttelyitä, ATK-opetusta. Palvelutoimintaa tarjotaan sekä asukastuvilla että asukkaiden kotiin. Lisäksi asukastuvat työllistävät suuren joukon pitkäaikaistyöttömiä, työhön valmennettavia, oppisopimuskoulutuksessa olevia, harjoittelijoita ja kuntoutujia. Asukastuvat ovat matalan kynnyksen osallistumispaikkoja, joihin jokaisen alueen asukkaan on helppo tulla. Asukastuvat tuottavat laajasti asukkaiden hyvinvointia tukevia palveluita. Tarvetta ja tilausta on enemmän kuin mitä ehditään nykyresurssein tuottaa. Tavoitteena on ennaltaehkäistä hyvinvointiin liittyviä ongelmia, ja samalla vastataan työllisyyden hoitoon. Palvelutoimintaa on kehitetty asukastuvilla asukaslähtöisesti, kunkin alueen oman asiakaskunnan ja ikärakenteen tarpeet huomioivasti. Oulun kaupunki on järjestänyt tilat ja asukasyhdistykset toiminnan. Asukastupien toiminta on laajentunut ja monipuolistunut nopeasti. Kaikkien tupien kävijämäärät v. 2008 yhteensä yli 200 000 henkilöä ja palvelutoimintaa hyödynsi kaikkiaan 173 776 henkilöä. Työntekijöitä asukastuvilla on päivittäin n. 150 henkilöä. Työllistetyt ovat vajaakuntoisia tai pitkäaikaistyöttömiä moninaisin taustoin. Koska asukasyhdistykset toimivat yleishyödyllisellä periaatteella, yhdistyksillä ei ole taloudellisia resursseja palkata muita kuin työvoimahallinnon palkkatukea saavia henkilöitä. Asukastupatoiminnan arjen pyörittämisestä vastaavat vapaaehtoiset asukasyhdistyksen hallituksen jäsenet. Hallituksen jäsenet toimivat työnantajina, rekrytoinnista vastaavina, työn koordinoijina, moninaisen palvelutoiminnan organisoijina, järjestyksen valvojina, työnohjaajina, työn suunnittelijoina ja ongelmatilanteiden ratkaisijoina. Useimmilla asukastuvilla toiminnan ohjaamiseen ja johtamiseen ei ole riittävästi resursseja. Asukastupien toiminnan ohjauksen tueksi ei ole yhteisiä pelisääntöjä, eivätkä tilat monilla asukastuvilla vastaa toiminnan tarpeita. Asukastupien toiminnasta vastaavat vapaaehtoiset joutuvat kohtuuttoman taakan alle hoitaessaan asioita, joihin heillä ei välttämättä ole riittävästi resursseja. Tämä lisää virheiden riskiä tilanteessa, jossa vastuukysymykset ovat usein epäselvät vapaaehtoisille itselleen. Ammattitaitoisen, pysyvän henkilöstön puute estää toiminnan pitkäjänteisen kehittämisen. Oulun kaupungin muuttuva toimintapolitiikka ei anna mahdollisuuksia kehittää toimintaa asukkaiden tarpeiden mukaisesti pitkäjänteisesti. Asukastupaverkoston keskinäinen verkostoituminen ja yhteistyö ovat vähäistä. (Jaana Merenmies: Asukastupatoimijoiden näkemyksiä tupatoiminnan nykytilasta suositukset toiminnan jatkokehittämiselle. Syfon raportti 4.11.) Perustettava uusi yritys Asukastupatoimintaan tarvitaan nyt uudenlaista toimintamallia. Tarvitaan yritystä, joka hoitaa asukastuvilta ulospäin suuntautuvaa palvelutoimintaa liiketaloudellisin periaattein. Tällä toiminnalla mm. tavoitellaan työntekijöille pysyvämpiä työsuhteita. Työnohjaamiseen ja johtamiseen tarvitaan vakituisia kokoaikaisia ammattilaisia toteuttamaan, kehittämään ja koordinoimaan kasvanutta laaja-alaista toimintaa. Uusien työntekijöiden etsiminen, työhaastattelut, perehdyttäminen, ohjaus, työnsuunnittelu ja toiminta vaativat ammattimaista työpanosta ja henkilöstöä. Mahdollisuudet uuden toiminnan kehittämiseen on, mikäli osa nykyisestä palvelutoiminnasta eriytetään ns. yhteiskunnallisen yrityksen muotoon. Uuden toimintamallin kautta avautuisi kestävämpiä mahdollisuuksia niin työllistämisen kuin palvelutuotannonkin näkökulmasta. Perustettavaan yritykseen voitaisiin hakea laajemmin kolmannen sektorin toimijoita mukaan. Yhteisen organisaation kautta voidaan vahvistaa yhteistyötä Oulun kaupungin suuntaan ja antaa avustavien tehtävien kanavointi yhteiskunnalliseen yritykseen, mikä taas antaisi mahdollisuuden luoda yhteiset pelisäännöt mm. tehtäviin sopimuksiin. Perustettavan uuden yrityksen mahdollisuus on palkata henkilöstöä laajemmin ja kestävämmin toimintaan mukaan, sekä tuottaa arjen hyvinvointipalveluita niitä tarvitseville. Uuden yrityksen myötä kaikki osapuolet ovat saajia. Alueen asukkaat saavat entistä parempaa palvelua sekä laatua. Kolmannen sektorin tuottamat palvelut täydentävät kunnallista palvelutoimintaa. Palvelusetelein turvataan vähävaraisille asukkaille palvelut. Pitkäaikaistyöttömät ja kuntoutujat saavat pitempiä työsuhteita. Koulutus ja oppisopimusmahdollisuudet lisääntyvät. Oulun kaupunki saa verotuloja. Vapaaehtoisten asukastoimijoiden kiinnostus sekä aktiivisuus lisääntyvät, kun vapaaehtoisten vastuut työnantajana kevenevät. Julkisen ja kolmannen sektorin kumppanuustoiminnan kautta on Oulussa luotu valmis asukastoimintamalli ja markkinat, joiden pohjalta toimintoja pitää lähteä edelleen kehittämään. Kehittämistoiminnan kokonaisuutta valmistelee tällä hetkellä Oulun kaupungin keskushallinnossa Palke-projekti. Yhteen hiileen puhaltamalla meillä on mahdollisuus parempaan työllisyyteen, palveluihin, osallisuuteen ja hyvinvointiin. Tätä mahdollisuutta ei saa jättää käyttämättä. Jukka Lappalainen puheenjohtaja Meritulli Heinäpään asukasyhdistys ry. 5
PALKE-esiselvitys: Oulun kaupungin yhteisötoiminnan palvelukonseptin kehittäminen ja sosiaalinen yrittäjyys Oulussa on 12 asukastupaa, joista jokainen itsenäisenä yksikkönä tuottaa lukuisia asukkaiden hyvinvointia tukevia palveluita oman suuralueensa asukkaille. Painopiste toiminnassa on arjen hyvinvointia ja osallisuutta tukevien palveluiden tuottamisessa. Asukastupatoiminta on laajentunut huomattavasti viime vuosina. Vuonna 2008 toiminta tavoitti jo yli 200 000 henkilöä. Asukasyhdistykset työllistävät tällä hetkellä noin 150 vaikeasti työllistyvää henkilöä pääosin palkkatuen turvin. Toiminnan kasvu on aiheuttanut moninaisia haasteita. Työllistämistoiminnan ja palvelutoiminnan organisointi vaatii resursseja, minkä lisäksi taloudelliset ja juridiset vastuut työnantajaroolissa kuormittavat järjestötoimijoita. Verottajan tiukentunut linja yleishyödyllisten järjestöjen palveluntuotannosta on huomioitava kehittämistoiminnassa. Myös valtion taholta tulevat muutokset yhdistysten palkkatukityöllistämiseen luovat tarpeen toiminnan uudelle toteuttamismuodolle. Kaupungin näkökulmasta työllisyydenhoitoon haetaan uusia ratkaisuja, ja laajemmin verkottumista kolmannen sektorin toimintaan. Myös arjen hyvinvointipalveluiden tuottajia ja välityömarkkinatyöllistäjiä tarvitaan. PALKE-esiselvityksen tavoitteena: Selvittää nykyisen asukastupatoiminnan kokonaisuus palveluntuotannon ja työllistämisen näkökulmasta Selvittää toiminnan taloudellisia vaikutuksia julkisen ja kolmannen sektorin näkökulmasta Esittää suositus palvelutoimintojen eriyttämiselle yritystoimintaan ja yhdistystoimintaan Selvittää toimijatahot, joiden kanssa lähdetään uutta toimintamallia käynnistämään Määritellä Oulun kaupungin sisäinen yhteistyö ja roolit jatkokehittämisen suhteen Muodostaa linjaukset jatkokehittämiselle ja toimijoille sekä valmistella jatkohanke, jolla valittua mallia lähdetään viemään eteenpäin Laajemmin jatkokehittämisen kautta tavoitellaan uusia ja kestävämpiä ratkaisuja asukastupien työllistämistoimintaan. Tavoitteena on myös lisätä niitä palveluita, joille on kovin kysyntä sekä alueiden asukkailla, että kaupungin palveluorganisaatiossa. Lisäksi tuetaan julkisen ja kolmannen sektorin kumppanuuden vahvistamista. Satu Kaattari-Manninen Projektipäällikkö PALKE esiselvitys Oulun kaupunki, Keskushallinto Yhteisötoiminta puh. 044 703 1639 satu.kaattari-manninen@ouka.fi Esiselvityksen toteutusaika on 1.6 31.12.2009. Selvitys on osa Oulun kaupungin yhteisötoiminnan kehittämistä ja toteutetaan TE-keskuksen työllisyyspoliittisella avustuksella. Yhteisöllisyys - mihin minä kuulun? Vuosi 2009 on ollut minulle, uudelle aluetyöntekijälle, Yhteisötoiminnan vuosi. Tammikuussa aloittaessani uudessa tehtävässä mietin, mihin kuulun ja mitä kaikkea minulla on edessäni yhteisötoiminnassa. Kun tulin mukaan aluetiimiin, sain kuulla yhteistyöryhmistä, asukastuvista ja aluelehdistä sekä osallistumisen ja vaikuttamisen strategiasta. Alun jälkeen tunsin, että olen osa tätä, Oulun kaupungin Yhteisötoimintaa ja suunnattoman laajaa, koko kaupungin alueet kattavaa verkostoa. Ihmiselle on tärkeää kuulua johonkin. Usein määrittelemme itsemme sosiaalisen verkoston kautta, johon kuulumme. Samalla tunnemme olevamme osa jotakin suurempaa, tunnemme kuuluvamme johonkin. Tietoyhteiskunnassa yhteisöllisyys voi toteutua osin myös verkossa, mutta me tarvitsemme toistemme kohtaamista myös reaalielämässä. Asukastuvilla on Oulun kaupungin alueella hyvin monipuolista toimintaa, arjen palveluja ja kohtaamispaikkoja. Ja mikä parasta, asukastuvat sijaitsevat asukkaita lähellä, kaupungin eri osissa. Toiminta kohtaa kaikenikäiset ihmiset lapsista ja nuorista ikäihmisiin. Tule mukaan oman alueesi yhteistyöryhmään sekä yhteisötoiminnan ja asukasyhdistysten yhteiseen toimintaan ja tapahtumiin alueilla ja asukastuvilla! Lisätietoa saat ja kommentoida voit mm. uuden blogisivuston välityksellä, osoitteessa www.oulunkaupunki.fi/yhteisotoiminta. Aluetyöntekijänä olen läsnä ja kohdattavissa, työskentelen alueen asukkaita varten kuulemalla ja keskustelemalla. Osallistu ja vaikuta alueesi asioihin! Tervetuloa Keskusta-Nuottasaaren suuralueen Aluekokoukseen 9.12.2009 klo 18 Teknisen keskuksen kokoustilaan, käyntios. Pakkahuoneenkatu 22! Mukavaa Joulunodotusaikaa kaikille! Ystävällisin terveisin Merja Huovinen Aluetyöntekijä, Yhteisötoiminta Keskusta-Nuottasaaren suuralue Oulun kaupunki, Keskushallinto Merja.Huovinen@ouka.fi 6
Voimala- ja varikkoalue, Lasaretinväylä Lasaretinväylän entisellä voimala- ja varikkoalueelle on käynnistynyt asemakaavamuutos, jonka tavoitteena on kehittää aluetta aktiiviseksi osaksi Hupisaarten puistoaluetta sekä liittää se osaksi lähiympäristön kulttuuri-, matkailu- ja taidetoimintojen kokonaisuutta. Lasaretinväylän kaavamuutosalue sijaitsee strategisella paikalla suhteessa Hupisaarten puistoalueeseen, kaupungin keskustaan ja alueen kulttuuritoimintojen keskittymään. Lähiympäristössä sijaitsevat mm. Oulun taidemuseo, Pohjois-Pohjanmaan museo ja Tietomaa. Kehityssuunnitelmien myötä tavoitteena on avata alue kaupunkilaisille avoimemmaksi ja julkisemmaksi uusien toimintojen avulla sekä mahdollistamalla kevyen liikenteen kulku alueen läpi. Vesiaihe alueella on tähän asti ollut piilossa - tai ainakin hankalasti saavutettavissa - joko alueen toiminnan yksityisen luonteen vuoksi tai kasvuston tiheyden takia. Tähän pyritään vaikuttamaan sijoittamalla kulkureitti veden tuntumaan, avaamalla uusia näkymiä vesistöön ja siistimällä kasvustoa. Lasaretinväylän voimala- ja varikkoalueen kiinnostavuutta lisää sen voimalaitoshistoria, jota on tavoitteena nostaa esille alueen kehittämisessä. Kaavamuutosalueella sijaitsevat 1900-luvun alussa rakennetut energialaitoksen entinen voimalarakennus ja konttorirakennus sekä vuonna 1898 rakennettu Rauhalan päärakennus, jotka kaikki ovat kulttuurihistoriallisesti maakunnallisesti arvokkaita. Voimalarakennus vaurioitui tulipalossa elokuussa 2006 ja on nykyisin tyhjillään. Myös konttorirakennus on tyhjillään, sillä opetusvirasto muutti rakennuksesta vuodenvaihteessa 2006 2007. Sahasaaren entisellä varikkoalueella sijaitsevat noin vuonna 1920 rakennetut pienet talli-, korjaamo- ja pajarakennukset, jotka ovat myös osa entisen voima-aseman historiaa. Koko Lasaretinväylän alue sisältyy valtakunnallisesti merkittävään Oulujoen suistoalueen kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen ympäristöön. Tavoitteena on, että uusi toiminta saneerauksineen sekä uudis- ja lisärakentamisen kanssa kunnioittavat alueen puistoa, voimalahistoriaa sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia. Suunnittelun käynnistämiseksi järjestettiin alueesta 25.9.2008 9.1.2009 tontinluovutuskilpailu, jolla haettiin alueelle yhteistyökumppania ja visiota alueen kehittämisestä. Kilpailun voitti Hartela-Forum Oy, jonka ehdotuksen pohjalta kaavamuutosta lähdetään suunnittelemaan. Kilpailun voittaneessa ehdotuksessa alueelle esitetään sijoitettavaksi taidehalli, kansainvälinen opiskelija-asuntola, taide- ja käsityökortteli, ympäristötalo, hoivakoti sekä asuntoja. Kaavoitustyö käynnistyi keväällä 2009 ja parhaillaan laaditaan perusselvityksiä ja alustavaa maankäyttöluonnosta kaavamuutoksen pohjaksi. Tavoiteaikataulun mukaan kaavan on määrä olla luonnoksena nähtävillä keväällä 2010 ja ehdotuksena kesällä 2010. Tavoitteen mukaan kaava olisi valmis vuoden 2010 loppuun mennessä. Virpi Rajala Kaavoitusarkkitehti Tekninen keskus, asemakaavoitus 7
Hollihaan liikennepuiston lastentapahtuman kävijämäärä tuplaantui! Tytti 50-luvun tyyliin. Oululaiset iltamat 50-luvun tyyliin Asukkaiden syyskesä huipentui legendaarisiin Oululaisiin Iltamiin. Iltamilla oli erikoisteema: karkelot olivat musiikkihittejä ja pukeutumismuotia myöten kuin suoraan 1950-luvulta. Oululaiset Iltamat on asukkaiden iloksi kehitelty ja jo perinteeksi muodostunut iltajuhla. Tapahtuman pääasiallisia ideanikkareita ovat heinäpääläinen Ritolan Raimo ja Meritullissa asustava Lappalaisen Jukka, joiden onnistui taas tempaista talkoisiin mukaan lisää alueemme yhteistyöryhmän jäseniä ja lisäksi asukasyhdistys Meriheinän työntekijöitä. Iltamat pidettiin luonnollisestikin Oulun Päivien aikaan syyskuun 4. iltana Kirkkotorin koulutuskeskuksen tiloissa. Moni juhlija oli löytänyt ylleen hauskat, 50-luvun teemaan sopivat vaatteet, joten juhlissa nähtiin mukavasti jatsareita, huiveja, pallopaitoja ja hulmuavia kellohelmoja. Taidokas GMG-kvartetti esitti jatsahtavia tulkintoja vuosikymmenen parhaista hiteistä. Näyttävän ohjelmanumeron piti myös tanssija, hula-hula-vannetaiteilija Kati Köykkä, ja Oulun Laulu tuuditti juhlijoita syyskesäisellä kuorolaululla. Tasaisen tiukan murretietokilpailun voittajaksi julistettiin Kirsti Hiironen! Ohjelman päälle nautiskeltiin vielä lohirullista ja vanhasta kunnon tanssituokiosta. Tapahtuman juontajaparina oli Ritolan Raimo ja yhteistyöryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen. Perinteinen loppukesän lastentapahtuma vietettiin jälleen mukavassa tunnelmassa. Sen verran tuuli puhalteli, että ilman takkia ei tarettu, mutta sateelta taas säästyttiin. Tapahtuman markkinointi oli ilmeisen hyvin onnistunut, koska kävijämäärä tuplaantui viime vuodesta. Arvion mukaan seitsemänsataa oululaista nautti ilmaistapahtuman annista. Aluetyöntekijä Merja Huovinen oli toiminut erittäin aktiivisesti saaden mukaan uusia toimijoita. Oulun Sivakka lähti mukaan osallistumalla esiintyjäpalkkioihin ja VVO ilahdutti ilmapalloilla. Ohjelmaa olikin aikaisempia vuosia enemmän. Esiintyjinä olivat lastentarhanopettaja, sammakkotrubaduuri Seppo Kuusikko ja Hoop dance -hulavannetaiteilija Kati Köykkä. Kati oli tuonut mukanaan kymmeniä vanteita, jotka olivat kaikkien halukkaiden vapaassa käytössä. Pomppulinnan, jokaisen lastentapahtuman kestosuosikin, edessä riitti jonoa heti alusta ja ihan loppuun saakka. Tapahtuman kunniaksi polkuautot olivat taas maksutta kaikkien lasten käytössä ja nuorisotoimen työntekijät olivat paikalla valvomassa turvallisuutta. Perinteiset saappaanheittokisa ja onnenpyörä olivat jälleen tosi suosittuja aktiviteetteja. Mikäli pärjäsit saappaanheitossa, mutta palkinto on saamatta, niin ole yhteydessä asukastuvalle, joitakin palkintoja on tuvalla odottamassa hakijaansa. Liikenneturva ja poliisi olivat mukana entisten vuosien malliin tuomassa tietoa liikenneturvallisuudesta. Suuri kiitos kaikille tapahtuman järjestelyihin osallistuneille! Ja erityisesti kiitokset asukastuvan aktiivisille vapaaehtoisille, oli jälleen ilo viettää aikaa yhdessä. Minna Kuusisto Yhteistyöryhmän jäsen/päivähoito Asukastupatmk:n pj Lapsi- ja nuorisotmk:n jäsen nuottasaarelainen Iltamien ehdoton kohokohta oli väkijoukosta bongattu yllätyskaksikko, keihäsmiehet Pauli Nevala ja Jorma Kinnunen, jotka tulivat yleisön eteen kertomaan omat tarinansa. Juhlakansa oli myyty: Emme ole eläissämme saaneet noin pitkiä ja raikuvia aplodeja kuin tänään täällä, myhäilivät iloiset karpaasit vielä jälkeenpäin. Tervetuloa taas ensi syksynä Oululaisiin Iltamiin! Teksti ja kuvat: Heidi Lumme 8
Työllistymisen monet mahdollisuudet Seitsemän asukastupaa aloitti yhdessä marraskuussa 2008 Tuvilta työelämään -verkostohankkeen. Hankkeen yhtenä tarkoituksena on löytää työpaikkoja työtä etsiville. Hanke on osa Oulun kaupungin keskushallinnon yhteisötoiminnan kehittämistä. Hankeverkostossa ovat mukana keskushallinnon lisäksi Karjasillan, Keskusta-Heinäpään, Maikkulan, Puolivälinkankaan, Rajakylän, Tuiran ja Kaakkurin asukastuvat. Hanketta hallinnoi Maikkula-Iinatti asukasyhdistys ry. Myös muut Oulussa toimivat asukastuvat voivat tulla mukaan verkostoon. Hankkeen tavoitteet Hankkeen päätavoitteena on edistää vaikeasti työllistyvien työllistymistä väli- Oppisopimuksella tulevaisuuden ammattitaitoa työmarkkinoille ja siitä edelleen avoimille työmarkkinoille sekä kehittää asukasyhdistysten työnantajavalmiuksia että asukastupaverkoston yhteistoimintaa. Projektin kohderyhminä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt, kuten pitkäaikaistyöttömät, vajaakuntoiset ja maahanmuuttajat sekä Oulun asukasyhdistykset että asukastupaverkosto. Henkilökohtaisella työllistymissuunnitelmalla eteenpäin Projektissa suunnitellaan ja toteutetaan koulutuksia sekä työnantajille että työntekijöille. Jokaiselle hankkeen toiminnan piiriin tulevalle työllistettävälle henkilölle räätälöidään tarvelähtöisesti henkilökohtainen opinto/työllistymissuunnitelma. Tavoitteena on tukea oppisopimuspohjaisten työsuhteiden muodostumista, sekä järjestää erityyppisiä täydennyskoulutuksia työllistymisvalmiuksien parantamiseksi. Asukastuvilla voi kouluttautua oppisopimuksella mm. taloushallinnon, ompelijan, kokin ja atk-tukihenkilön ammatteihin. Lisäksi työllistettävillä on mahdollisuus käydä mm. ensiapu, hygieniapassi ja kotipalvelupassikoulutuksia. Projektin tavoitteena on kestävien työsuhteiden luominen. Hankkeessa tehdään yhteistyötä yritysten kanssa ja tuetaan työllistymispolkujen syntymistä avoimille työmarkkinoille. Oletko kiinnostunut työskentelemään asukastuvalla? Ota rohkeasti yhteyttä. Oppisopimuksella voi opiskella kaikkiin ammatillisiin tutkintoihin. Oppisopimuskoulutus on samanarvoinen kuin ammatilliset perustutkinnot. Eri alojen koulutusvaihtoehtoja on satoja. Asukastuvilla voi opiskella oppisopimuskoulutuksella mm. taloushallinnon, kotipalvelutyöntekijän, ompelijan, kiinteistönhoitajan ja ravitsemusalan ammattitutkinnon. Oppisopimus soveltuu sekä nuorille että aikuisille. Oppisopimus perustuu työnantajan ja vähintään 15-vuotiaan opiskelijan ja väliseen määräaikaiseen työsopimukseen, johon kuuluu ammattiin kouluttaminen työpaikalla. Oppisopimuskoulutuksen ajalta yritys maksaa opiskelijalle työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Oppisopimukseen liitetään henkilökohtainen opiskeluohjelma, joka laaditaan Opetushallituksen vahvistamien tutkinnon perusteiden pohjalta. Oppisopimuskoulutuksen kesto Oppisopimuksen kesto määräytyy tarkemmin henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti. Perustutkinto kestää yleensä noin 2-3 vuotta, ammattitutkinto tai erikoisammattitutkinto 1-2 vuotta ja lisä- ja täydennyskoulutukset 6 12 kk. Opiskelusta noin 70-80 prosenttia tapahtuu työpaikalla ja lähiopetuspäiviä koulussa on noin 2-3 päivää kuukaudessa. Oppisopimuskoulutuksen aloittaminen Oppisopimuskoulutuksen voi aloittaa joustavasti. Opiskelun aloittaminen edellyttää, että sinulla on jo opiskeltavalle alalle soveltuva työpaikka tai työllistyt oppisopimuksen alkaessa. Oppisopimuksella voi opiskella myös siinä tapauksessa, että koulutuksesi on kansaneläkelaitoksen tai vakuutusyhtiöiden ammatillista kuntoutusta. Kuinka oppisopimuskoulutukseen haetaan? Jos työsuhde alkaa oppisopimuskoulutuksessa. Hae itsellesi työpaikka. Keskustelkaa sitten yhdessä työnantajasi kanssa työtehtävistä, mahdollisesta koulutusalasta ja tutkinnosta. Keskustelkaa myös palkkauksesta, työajoista ja muista työsuhteen ehdoista. Kun olette sopineet koulutukseen ja työsuhteeseen liittyvistä asioista, on aika tehdä koulutusesitys, jonka tekee työnantaja. Jos olet työtön työnhakija oppisopimustyösuhteen alkaessa. Työttömän työnhakijan palkkaavalla yrityksellä on mahdollisuus hakea palkkatukea työttömän henkilön palkkakustannuksiin. Mahdollisuudesta palkkatuen käyttöön työsuhteessa saat ohjausta oman kotipaikkasi työvoimatoimistosta, joka myös myöntää tuen. Palkkatukipäätös tehdään ennen työsuhteen alkamista. Jos olet jo työsuhteessa ja haluat opiskella oppisopimuskoulutuksessa. Keskustele työnantajasi kanssa työtehtävistäsi ja niihin soveltuvasta koulutuksesta. Kun olette sopineet koulutukseen ja työsuhteeseen liittyvistä asioista, on aika tehdä koulutusesitys. Kuinka osaamisesi arvioidaan koulutuksen päättyessä? Oppisopimuskoulutuksessa työssäoppimisen etenemistä seurataan väliarvioinneilla ja koulutuksen päättyessä osaamisestasi saat loppuarvioinnin. Työpaikalla työnantajasi ja työpaikkaohjaajasi arvioivat osaamisesi työssäoppimisen kannalta. Tietopuolisen opetuksen järjestänyt oppilaitos arvioi osaamisesi tietopuolisessa opetuksessa. Oletko oikeutettu palkkatukeen? Oletko ollut työttömänä yli 500 päivää? Oletko kiinnostunut työskentelemään asukastuvalla ja/tai Oletko kiinnostunut hankkimaan itsellesi oppisopimukselle uuden ammatin? Mikäli kiinnostuit ota rohkeasti yhteyttä. Asukastuvilla voi työskennellä ja opiskella oppisopimuskoulutuksella mm. taloushallinnon, kotipalvelutyöntekijän, ompelijan, kiinteistönhoitajan ja ravitsemusalan työtehtävissä. Juha Sirviö Projektinvetäjä Tuvilta työelämään verkostohanke juha.sirvio@ouka.fi Puh. 0447031676 9