1 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Sosiaali- ja terveyslautakunta 16.10.2008 OHJE Toimeentulotuen myöntämisohjeet PERUSOSA Perusosalla katettaviin menoihin kuuluvat ravintomenot, vaatemenot, vähäiset terveydenhuoltomenot sekä henkilökohtaisesta ja kodin puhtaudesta, paikallisliikenteen käytöstä, sanomalehden tilauksesta, televisioluvasta, puhelimen käytöstä ja harrastus- ja virkistystoiminnasta aiheutuvat menot sekä vastaavat henkilön ja perheen jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot. Perusosalla katettavien menojen lisäksi muina perusmenoina otetaan tarpeellisen suuruisina huomioon: 1) asumistukilain 6 :ssä tarkoitetut asumismenot; 2) taloussähköstä aiheutuvat menot; 3) kotivakuutusmaksu; sekä 4) vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot. ASUMINEN Asumismenot Toimeentulotuessa asumismenoja huomioitaessa tarkoituksena on viimesijassa turvata henkilön/perheen asuminen. Asumismenojen tarpeellista suuruutta harkittaessa otetaan huomioon asunnon koko ja laatu suhteessa perheen kokoon ja tarpeisiin sekä kohtuullista asumistasoa vastaava kustannustaso paikkakunnalla. Asumismenot huomioidaan pääsääntöisesti kuukausikohtaisesti. Asumismenot voidaan ottaa huomioon perustoimeentulotukilaskelmassa todellisen suuruisina, jos toimeentulotuen hakijalla ei ole tosiasiassa mahdollisuutta saada paikkakunnalta asuntoa, jonka menot olisivat sen suuruiset kuin kunnassa on arvioitu kohtuulliseksi tai sosiaalityöntekijän harkinnan perusteella asunnon vaihtaminen perheen sosiaaliset olosuhteet huomioon ottaen on kohtuutonta. Toimeentulotuen hakijan tulee maksaa edellisen kuun vuokra, jotta se huomioidaan normilaskelmassa menona. Maksusta on esitettävä tosite. Vuokraa ei hyväksytä asumismenoksi siltä osin, kun sen maksaa muu kuin kyseessä oleva henkilö tai perhe, esimerkiksi työnantaja, yritys tai vanhemmat. Uudelle toimeentulotukiasiakkaalle annetaan riittävä aika (3 kk) hakeutua edullisempaan asuntoon, ennen kuin asumismeno voidaan ottaa tukea myönnettäessä kohtuullistettuna huomioon. Mikäli opiskelijalle on tarjottu asuntolapaikka, opiskelijaa velvoitetaan ensisijaisena asumisensa turvaamisen keinona ottamaan tarjottu asuntolapaikka vastaan. Vankilassa olevan asunnon vuokra otetaan huomioon korkeintaan 3 kk:n ajalta vankilaan
2 menosta alkaen. Vuokra-asunnossa asumistukilain 6 :ssä tarkoitettuja asumismenoja ovat: - vuokra - erikseen maksettavat lämmityskustannukset - vesimaksut asunnosta Kohtuullisiksi katsottavat vuokrat: 1 henkilö enintään 320 euroa/kk 2 henkilöä enintään 440 euroa/kk 3 henkilöä enintään 500 euroa/kk 4 henkilöä enintään 560 euroa/kk 5 henkilön ja useamman henkilön talous, ei määritelty, harkintaa käyttäen kohtuullinen vuokra. Vesimaksu enintään 16 euroa/kk/henkilö. Sähkölämmitysasunnoissa sähkölaskusta taloussähkön selvittämiseksi voidaan käyttää Kelan asumistukinormin mukaan 0,53 euroa/m 2. Sähkön ja veden lukemalaskut huomioidaan perustoimeentulotuen laskelmassa, mikäli ne ovat kohtuulliset asiakkaan kokonaisasumismenot huomioiden. Vesi- ja sähkölaskujen kohtuullisuus tulee tarvittaessa tarkistaa vesi- ja energialaitokselta. Muut asumisesta aiheutuvat menot - sähkölasku - saunamaksu - kotivakuutus (huomioidaan ainoastaan irtaimiston osuus, ei vastuuvakuutusta eikä oikeusturvaa -> vakuutuskirja on esitettävä) Omistusasunnossa tarkoitettuja menoja ovat: Omistusasunto normaali hoitovastike (rahoitusvastike tai ylimääräinen hoitovastike ainoastaan eritellyn koron osalta) erikseen maksettavat lämmityskustannukset vesimaksut vesimaksut huomioidaan omistusasunnossa todellisen maksun mukaan, kuitenkin enintään 16 euroa/henkilö/kk (koskee myös omakotitaloasumista) asunnon hankkimiseksi tai perusparantamiseksi otettujen henkilökohtaisten lainojen vuotuisista koroista aiheutuvat menot kokonaisuudessaan edellyttäen, että tuen hakijalla verotuksen ennakkopidätyksessä on asuntolainojen korot otettu huomioon ja että perhe asuu asunnossa
3 Omakotitalokiinteistön hoitomenot (omistusasunto) Omakotitalokiinteistön hoitomenot kuukaudessa lasketaan seuraavan kaavan mukaan (Kelan asumistukipäätöksessä hyväksytyt menot): 0,78 x asunnon pinta-ala (lämmitysnormi) + 60,19 (hoitonormi) + 17,12 /henkilö (vesinormi). (Luvut ovat vuoden 2008 lukuja, muuttuvat vuosittain). Hoitomenoihin sisältyvät lämmityskustannusten ja vesimaksujen lisäksi mm. palovakuutus, tontin vuokra, kiinteistövero, nuohous ja jätehuolto. Muut kustannukset huomioidaan kuten edellä. Asumismenoja tarkastellaan kokonaisuudessaan ottaen huomioon kohtuulliseksi katsottavat asumismenot. Jos muuttaa edullisemmasta asunnosta kalliimpaan asuntoon, hyväksytään entinen vuokra, jos muutolle ei ole erityistä syytä (esim. häätö lapsiperheelle). Poste Restante-osoitteessa asuvat Poste restante -osoitteessa asuvat menettävät ensisijaisia etuuksia ja toisaalta etuuksien väärinkäyttö on mahdollista. Poste restantessa asuvilta tulee pyytää hakemuksen liitteenä selvitys osoitteista, missä he yöpyvät. Perusosa määritellään pääsääntöisesti yhteisasujan mukaan. TERVEYDENHUOLTOMENOT Lääkkeet Vähäiset terveydenhoitomenot sisältyvät perusosaan. Näinä menoina voidaan pitää reseptivapaita lääkkeitä ja hoitotarvikkeita. Jos reseptivapaisiin lääkkeisiin tai lääkkeisiin, joihin ei tule Kela-korvausta, myönnetään toimeentulotukea, tulee asiakkaan toimittaa lääkärinlausunto sairauden hoidosta ja lääkkeen välttämättömyydestä. Reseptillä määrätyt hoitotarvikkeet huomioidaan, mikäli myönnetty hoitotuki tai vammaistuki ei kata menoja. E-pillerit tai muut lääkärin määräämät ehkäisyvälineet huomioidaan menona. Potenssilääkkeet hyväksytään menoksi vain Kelan hyväksymään perussairauden hoitoon. Toimeentulotukena korvataan vain apteekin lääkkeiden vaihtamista koskevan lain perusteella määrittämä edullisin vaihtoehto paitsi, jos lääkäri on kieltänyt lääkkeen vaihdon. Ensisijaisesti hyväksytään terveydenhuoltomenot julkisessa terveydenhuollossa annetusta
4 hoidosta ja sieltä määrätyistä sairauden hoitoon tarkoitetuista reseptilääkkeistä. Yksityisen terveydenhuollon käytöstä johtuneet menot voidaan ainoastaan erityistilanteessa huomioida toimeentulotuessa, mikäli esimerkiksi erikoishoidon tarve ja hoidon kiireellisyys tai asiakkaan hoitosuhteen jatkuvuus perustellusti sitä edellyttävät. Tällöin asiakkaan on esitettävä aina hoitavan lääkärin lausunto tällaisen hoidon tarpeesta sekä selvitys siitä, ettei julkisia terveydenhuoltopalveluja ole ollut saatavilla kiireellisen hoitotarpeen ilmetessä. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut Sairaalahoidon asiakasmaksuina huomioidaan toimeentulotuessa; - poliklinikkamaksut ja sairaalamaksut pitkäaikaisessa laitoshoidossa oleville huomioidaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen 15 mukainen käyttövara (90 euroa/kk) menona perusosan sijaan Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (221/2003) 11 :n mukaan sosiaalihuollon palveluista määrätty maksu ja terveydenhuollon palveluista henkilön maksukyvyn mukaan määrätty maksu on jätettävä perimättä tai sitä on alennettava siltä osin, kuin maksun periminen vaarantaa henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä tai henkilön lakisääteisen elatusvelvollisuuden toteutumista. Palvelun tuottava kunta tai kuntayhtymä voi päättää, että maksun perimättä jättämistä tai alentamista sovelletaan myös muihin maksuihin. Edellä mainittu menettely asiakasmaksun alentamiseksi on ensisijaista toimeentulotukeen nähden. Lyhytaikaisessa laitoshoidossa olevan perusosa lasketaan ruokaosuudella vähennettynä. Ruokaosuus on 49 % perusosasta. Vähennys tehdään, kun laitoshoito kestänyt yli 9 päivää ja tällöin vähennys tehdään koko laitoshoidon ajalta. Laitoshoidon lomien aikana voidaan myöntää ruokarahaa ja matkarahaa, mikäli lomat ovat laitoksen hoitosuunnitelman mukaisia. Edellytyksenä on, että käyttövarana on laitoshoidon perusosa. Hammashoitokustannukset Myönnetään akuuttiin hammashoitoon ja hammaslääkärin arvioimaan välttämättömään perushammashoitoon terveyskeskuksessa. Suositellaan maksamista kuukausittain, ei yhtenä suurena summana. Hammashoitokustannukset käsitellään terveyskeskuksen hammashoidon antaman kustannusarvion mukaan. Ensisijaisesti hyväksytään hammashoitokustannukset terveyskeskuksessa. Yksityishammaslääkärikulut huomioidaan ainoastaan silloin, kun hoidon kiireellisyys sitä perustellusti edellyttää eikä julkinen terveydenhuolto ole pystynyt järjestämään palvelua. Tällöin on pyydettävä hoitavan lääkärin lausunto hoidon kiireellisyydestä ja julkisen terveydenhuollon selvitys siitä, ettei päivystyspalveluja ole ollut saatavilla. Mikäli toimeentulotukea hakee muu kuin pitkäaikais- tai toistuvaisasiakas pelkästään hammasproteesin hankintaan, tarkastellaan hakijan tulotasoa ja olosuhteita myös kahdelta hakemista edeltävältä kuukaudelta ennen toimeentulotukiasiakkuutta sekä
5 hankinnan kiireellisyyttä. Mikäli kahden edellisen kuukauden (proteesikustannuksia ei laskelmissa mukana) ja hakemiskuukauden (proteesikustannukset mukana laskelmassa) normiylityksellä pystytään hoitamaan hankinta, toimeentulotukea ei myönnetä, ellei se hakijan terveydentila tai muut olosuhteet huomioon ottaen ole kohtuutonta Silmälasit/piilolinssit Silmälääkärin tai optikon terveydellisistä syistä määräämät silmälasit huomioidaan toimeentulotukilaskelmassa menona. Perussilmälasit tai piilolinssit huomioidaan toimeentulotukilaskelmassa terveydenhuoltomenona kolmen vuoden välein ellei silmälääkäri tai optikko määrää silmälaseja uusittaviksi edellistä useammin erityisistä terveydellisistä syistä. Mikäli toimeentulotukea hakee muu kuin pitkäaikais- tai toistuvaisasiakas pelkästään silmälasien / piilolinssien hankintaan, tarkastellaan hakijan tulotasoa ja olosuhteita myös kahden hakemista edeltävän kuukauden osalta ennen toimeentulotukiasiakkuutta, sekä hankinnan kiireellisyyttä. Mikäli kahden edellisen kuukauden (silmälasi/ piilolinssikustannukset eivät laskelmissa mukana) ja hakemiskuukauden (silmälasi/piilolinssikustannukset mukana laskelmassa) normiylityksellä pystytään hoitamaan ei-kiireellinen hankinta, toimeentulotukea ei myönnetä, ellei se hakijan terveydentila tai muut olosuhteet huomioon ottaen ole kohtuutonta. Enimmäishinnat hyväksytään laskelmaan seuraavasti: yksiteho 120 kaksiteho 200 moniteho 280 kehykset 120 Fysikaalinen hoito sekä psyko- ja lyhytkestoinen terapia Fysikaalisesta hoidosta huomioidaan pääsääntöisesti lääkinnällisen kuntoutuksen lääkärin määräyksestä julkisessa terveydenhuollossa annetun hoidon kustannukset. Julkista hoitoa saadakseen asiakasta ohjataan ottamaan yhteyttä terveyskeskukseen hoidontarpeen arviointia ja julkisen hoidon jatkotoimenpiteitä varten. Psyko- ja lyhytkestoisen terapian kulut korvataan pääsääntöisesti julkisen terveydenhuollon kustannusten mukaan. Hedelmättömyyshoito Hedelmättömyyshoidosta syntyneet kustannukset julkisessa terveydenhuollossa huomioidaan toimeentulotukilaskelmassa menona. TÄYDENTÄVÄN TOIMEENTULOTUEN MENOT Päivähoitomenot ja koululaisten iltapäivätoiminnan maksut
6 Päivähoitomenot hyväksytään täydentävän toimeentulotuen laskelmaan menoksi tilapäisesti. Mikäli asiakkaalla on jatkuva toimeentulotuen tarve, ohjataan asiakasta hakemaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain mukainen vapautus päivähoitomaksuista. Yksityisen päivähoidon maksu voidaan huomioida menona ainoastaan tilapäisesti. Toimeentulotuen tarpeen ollessa pitkäaikaista perheen mahdollisuus kunnan järjestämään päivähoitoon tulee selvittää. Koululaisten iltapäivätoiminnasta aiheutuvat menot voidaan huomioida laskelmassa menona. Lasten luonapito Lasten luonapitokuluina huomioidaan toimeentulotukilaskelmaan lapsen perusosasta ravinto-osuus, kun hakijalla on esittää luonapitovuorokausista luotettava todistus siltä vanhemmalta, jonka luona lapsi asuu. Pääsääntöisesti menot huomioidaan jälkikäteen. Matkakulut huomioidaan pääsääntöisesti edullisimman kulkuneuvon mukaan puoleksi vanhempien kesken. Viikonlopusta korvataan ruokakulut kahdelta päivältä. Jos luonapito ylittää sopimuksessa mainitun luonapitoajan tai tavanomaisena pidettävän luonapitoajan (joka toinen viikonloppu 4-6 vrk/kk ja puolet loma-ajoista) tulee pääsääntöisesti sen vanhemman, jonka luona lapsi asuu ja joka saa lapsilisän ja elatustuen/-avun, vastata lapsen elantomenoista ns. tavanomaisena pidettävän luonapitoajan ylimenevältä ajalta ellei erityisistä, erikseen perustelluista syistä muuta johdu. (Esim. luonapito alkaa pe klo 18 ja päättyy su klo 18 = 2 vrk.) Lasten harrastusmenot Lasten harrastusten tukemiseen voidaan huomioida toimeentulotuen pitkäaikais- ja toistuvaisasiakkaana olleelle perheelle tai muutoin pitkään vähäisillä tuloilla (perheen tulot ylittäneet vain niukasti toimeentulotukinormit) olleille perheille erityisellä harkinnalla. Tuetaan yhtä kohtuuhintaista harrastusta ja välinehankinnoissa vanhemmilla on 30 prosentin omaosuus kustannuksista. Elatusapu Elatusapua ei hyväksytä menona täydentävän toimeentulotuen laskelmassa muutoin kuin tilapäisesti. Asiakasta ohjataan elatusavun huojentamisasiassa, mikäli asiakkaan maksukyky on alentunut olennaisesti, ja hänellä on muu kuin satunnainen toimeentulotuen asiakkuus. Maksettu elatusapu / elatustuki huomioidaan perustoimeentulotuen laskelmassa käytettävissä olevaksi tuloksi. Työttömyyskassan jäsenmaksu Työttömyyskassan jäsenmaksu hyväksytään menona täydentävän toimeentulotuen
7 laskelmassa. Huonekalut ja kodinkoneet Pääsääntöisesti myönnetään lastensuojeluasiakkaille ensiasunnon alkukalustukseen. Alkukalustukseen voidaan myöntää tukea enintään 300. Alkukalustus sisältää sängyn, keittiön pöydän ja tulit, vuodevaatteet, ruokailu- ja ruoanvalmistusvälineet, verhot, matot ja valaisimet. Ensisijassa kysytään aina ensin kierrätyskeskuksesta. - jääkaappi hyväksytään vain, jos asunnosta puuttuu jääkaappi ja asukkaan on se itse hankittava. Hankintahinta hyväksytään edullisimman vaihtoehdon mukaan. Selvitetään ensin käytetyn mahdollisuus. Hyväksytään enintään 285. - pesukone: hyväksytään vain lapsiperheille, jos talossa ei ole muuta pyykinpesumahdollisuutta, hyväksytään enintään edullisimman vaihtoehdon mukaan. Hyväksytään enintään 335. - pölynimuri: hyväksytään vain lapsiperheille, enintään 95 - lastenrattaat: hyväksytään enintään 120 - lasten vaunut/yhdistelmärattaat: hyväksytään enintään 220 - lasten sänky: hyväksytään enintään 70 - lasten turvakaukalo/ -istuin: hyväksytään enintään 200 Vuokravakuus Pääsääntöisesti toistuvasti toimeentulotukea saaneelle henkilölle/perheelle, kriisitilanteessa taikka asunnottomana olleelle voidaan hyväksyä yhden kuukauden kohtuullista vuokraa vastaava vakuus. Muuttokustannukset Muuttokustannuksiin voidaan myöntää toimeentulotukea tarveselvityksen perusteella mikäli perhetilanne, työnsaanti tai opiskelu sitä edellyttää ja mikäli muualta (esim. työvoimatoimisto) ei hakijalle myönnetä korvausta. Muutosta on aina neuvoteltava etukäteen sosiaalityöntekijän kanssa. Kaupungin sisällä tapahtuvaan muuttoon myönnetään 80, jos käyttää ulkopuolista muuttoapua muutoin enintään 50. Romanivaatetus Naisten romanihameeseen myönnetään enintään 400 euroa joka kolmas vuosi. Tämä
8 summa otetaan laskelmassa huomioon menona. Muu romaninaisen vaatetus, kuten röijyt ja puserot kuuluu perusosalla katettaviin menoihin kuten myös miesten romanivaatetus. Ennen avustuksen myöntämistä tulee selvittää hakijan mahdollisuus säästää hame vähitellen. Toimeentulotuen myöntäminen edellyttää toimeentulotuen pitkäaikais- tai toistuvaisasiakkuutta. Hautauskustannukset Hautauskustannuksina huomioidaan kohtuulliset kustannukset siltä osin kuin vainajan jättämät varat eivät riitä hautajaiskuluja kattamaan. Pesän varat tulee tarkistaa aina ennen päätöksentekoa perunkirjasta. Huomio tulee kiinnittää pesän varojen/velkojen lisäksi pankin saldotodistukseen kuolinpäivänä. Hautajaismenoja hyväksytään korkeintaan 650 euroa. Tukea myönnetään vasta perunkirjoitusten jälkeen. Tukea laskettaessa huomioidaan vainajan ja puolison tulot. Hautajaismenoina hyväksytään arkku, vainajan vaatteet, kuljetus ja kukkalaite. Lisäksi hyväksyttäviä menoja ovat: omaiselle kohtuuhintainen kukkalaite tai seppele. Edunvalvontaan liittyvät palkkiot 1.1.2009 alkaen edunvalvontapalkkiota ei huomioida laskelmassa. Palkkiot ja maistraatin maksut eivät ole toimeentulotukeen oikeuttavia menoja. Sakot Pääsääntöisesti sakkoja ei huomioida toimeentulotuen laskelmassa. Sakko voidaan erityisen poikkeuksellisissa tilanteissa olla perusteltua maksaa ehkäisevänä toimeentulotukena mm. lastensuojelullisista syistä. Asia käsitellään aina sosiaalityöntekijöiden palaverissa. Toimeentulotukivajauksen voi asiakkaan niin halutessa laittaa sakon maksuun. TULOJEN JA VARALLISUUDEN HUOMIOIMINEN PERUSTOIMEENTULOTUESSA Vähäiset tulot Vähäisiksi katsottavat aikuisten osalta yhteenlaskettuna alle 50 euron / kk suuruiset satunnaiset avustukset ja ansiotulot jätetään huomioimatta (Laki toimeentulotuesta 1410/2001, 11 2 mom. 1. kohta). Yleissäännös vähäisten tulojen huomioon ottamatta jättämisestä koskee myös lapsia. Lasten satunnaiset kesä- ja viikonloppupalkat on esimerkiksi katsottava sellaisiksi ansiotuloiksi, jotka lain mukaan tulee jättää huomioon ottamatta Veronpalautukset / jäännösverot Veronpalautukset huomioidaan perhekohtaisesti 170 euron ylittävältä osalta. Jäännösveroa ei huomioida laskelmassa menona. Toimeentulotuen saajaa ohjataan jäännösveron osalta hakemaan verojen maksuun lykkäystä, huojennusta tai poistamista.
9 Varat Käytettävissä olevat varat kuten säästöt, arvopaperit ja muu helposti realisoitavissa oleva varallisuus otetaan huomioon 170 euroa ylittävältä osalta. Säästöiksi ei huomioida kuukauden käyttömenoja. Kiinteän, muussa kuin omassa asuinkäytössä olevan omaisuuden realisointiajaksi määritellään enintään 6 kk. Määritellyn realisointiajan jälkeen tehtävät perus- ja täydentävän toimeentulotuen päätökset tehdään perinnällä. Alle 1.000 euron suuruista kiinteää omaisuutta ei edellytetä pääsääntöisesti realisoitavaksi. OPISKELIJAT Opiskelijan ensisijainen toimeentulojärjestelmä on opintotukilain (65/1994) mukainen opintotuki: opintolainan valtiontakaus, opintoraha ja asumislisä. Opintotuki on tarkoitettu kattamaan opiskeluaikaiset opinto- ja toimeentulokustannukset. Toimeentulotuella ei voi päätoimisesti opiskella. Mikäli opiskelijan vanhemmat ovat vähävaraisia (=toimeentulotukiasiakkaita) ja opiskelija asuu vanhempiensa taloudessa, ei opiskelijaa velvoiteta nostamaan opintolainaa, mikäli hän on alaikäinen. Vanhempiensa luona asuvat täysi-ikäiset ammattiopintoja suorittavat sekä itsenäisesti asuvat lukiolaiset ja ammattiopintoja suorittavat opiskelijat velvoitetaan nostamaan opintolaina iästä huolimatta. Vain erityisin sosiaalisin perustein tästä voidaan poiketa ja perusteet tulee tuolloin kirjata päätökseen selkeästi. Opiskelijan hakiessa toimeentulotukea kesäajalle tilanteessa, jossa hän ei ole nostanut opiskelukuukausille valtion takaamaa opintolainaa, johon hänellä olisi ollut oikeus, voidaan nostamatta jäänyt opintolaina huomioida hakijalle käytettävissä olevaksi tuloksi hakemuskuukaudelle, ja sen jälkeen siirtää tuloylijäämää seuraaville kuukausille enintään kaksi kuukautta. Perusteluna todetaan, että hakija saa elantonsa muutoin kuin ensisijaisten etuuksien avulla. Opintolaina on nostettavissa 31.7. asti. Mikäli opintolainaa em. tapauksessa ei ole haettu, voidaan hakija velvoittaa vielä 31.5. asti hakemaan opintolainan valtiontakaus niille kuukausille, joille takaus on mahdollista vielä saada. Hakijaa tuetaan pääsääntöisesti perustoimeentulotuella enintään 3 kk täysimääräisesti seuraavissa erityistilanteissa: hakijan aloittaessa opiskelunsa tietäen, ettei mahdollisesti tule saamaan maksuhäiriöiden takia opintolainan valtiontakausta myönnetystä lainantakauksesta huolimatta pankit eivät myönnä opintolainaa tai muutakaan korvaavaa rahoitusta opiskelijasta itsestään johtuvista syistä opinnot ovat viivästyneet kohtuuttomasti (sairaus) hakija on aloittanut opiskelun, johon ei ole oikeutta saada opintososiaalisia etuuksia, eikä ole varmistanut koko opiskeluajalle riittävää toimeentuloturvaa, (uusi ammattitutkinto, aikuislukio, avoin yliopisto tmv.) toimeentulotukea myönnetään enintään yhdelle kuukaudelle
10 Mikäli opiskelija ei ole viranhaltijan nimenomaisesta viranhaltijapäätökseen kirjatusta kehotuksesta huolimatta kohtuullisessa ajassa (kolme kuukautta) saanut järjestettyä opintotukietuuksia, korvaavaa rahoitusta opinnoilleen tai hakeutunut toimeentulotukeen nähden ensisijaisten etuuksien piiriin, niin tällöinkään opiskelijaa ei voida jättää täysin ilman toimeentulotukea. Tällöin perusosaa voidaan alentaa enintään 20 % viranhaltijan päätöksellä 2 kk kerrallaan. Mikäli opiskelija toistuvasti on kieltäytynyt järjestämästä toimeentuloturvaansa muulla tavoin kuin toimeentulotuella, niin perusosaa voidaan alentaa enintään 40 % viranhaltijan päätöksellä 2 kk kerrallaan. Uusi alentamispäätös voidaan tehdä välittömästi edellisen jälkeen. Perusosan alentamispäätös voidaan tehdä kirjallisessa menettelyssä YRITTÄJÄT Yrittäjää, jonka yritystoiminta edelleen jatkuu kannattamattomana, voidaan avustaa yleensä vain lyhytaikaisesti korkeintaan 3 kk:n ajan. Määräajan jälkeen edellytetään hakijan saavan toimeentulonsa yritystoiminnalla tai hakeutuvan työmarkkinoille työnhakijaksi lopetettuaan yritystoiminnan tai saavan toimeentulonsa muulla tavoin. Jos yrittäjä jatkaa kannattamatonta yritystoimintaa, perusosaa alennetaan. Yrittäjältä vaaditaan toimeentulotukihakemuksen lisäksi erillinen yrittäjän tuloselvityslomake, yrityksen tiliotteet, verotustiedot, tilinpäätös, tase ja tuloslaskelma sekä tarpeen mukaan muut tarvittavat selvitykset. Asiakkaan luvalla yritysasiakkaan asiassa voidaan konsultoida asiantuntijoita huomioiden salassapitomääräykset.