LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 16/2006/2 Dnro LSY 2002 Y 165 Annettu julkipanon jälkeen 28.6.2006 ASIA Helsingin Energian ympäristönsuojelulain (86/2000) mukainen lupahakemus, joka koskee Helsingin kaupungissa sijaitsevan Hanasaaren B voimalaitoksen toimintaa. Päätös sisältää myös vireillä olleen jätelupahakemuksen johdosta annetun ratkaisun ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (113/2000) 15 :n mukaisesti. LUVAN HAKIJA Helsingin Energia Helsinki, 00090 Helen puh. (09) 6171 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Helsingin Energian Hanasaaren voimalaitosalue sijaitsee Helsingin kaupungin 10. kaupunginosassa (Sörnäinen). Voimalaitostoiminnat sijaitsevat Helsingin kaupungin omistamilla, Helsingin Energian hallitsemilla kiinteistöillä 091 432 5 2 ja 091 10 252 2 sekä 091 10 252 2 osoitteessa Parrukatu 1 3, 00580 Helsinki. Voimalaitos johtaa jäähdytysvedet ja osan jätevesistään kiinteistön 091 432 5 2 vesialueelle. Hanasaaren voimalaitoksien maanalaiset polttoöljyn kalliovarastot sijaitsevat Helsingin kaupungin 19. kaupunginosassa (Mustikkamaa Korkeasaari) kiinteistöllä 091 432 5 2. HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO Asia on tullut vireille Länsi Suomen ympäristölupavirastoon 26.6.2002. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Voimalaitos on luvanvarainen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 3 b) kohdan mukaan. Mainitun ympäristönsuojelulain kohdan lisäksi voimalaitoksen öljysäiliöt ovat luvanvaraisia ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 5 a) ja 5 b) kohtien, kivihiilivarasto ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 5 d) kohdan sekä satama ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 12 a) kohdan mukaan.
2 Länsi Suomen vesioikeuden päätöksessä (nro 65/1993/1, 30.9.1993) on edellytetty 30.6.2002 mennessä tehtäväksi hakemus lupaehtojen tarkistamiseksi. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Länsi Suomen ympäristölupavirasto on toimivaltainen lupaviranomainen polttoaineteholtaan yli 300 MW:n energiantuotantolaitosta koskevassa asiassa ympäristönsuojelulain 31 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 3 b) mukaan. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILAN NE Helsingin kaupungille myönnetty vesilain mukainen päätös rakentaa Hanasaaren voimalaitoksen polttoöljyn syvävaraston putki ja huoltotunneli merialueella olevien Sompasaarensalmen ja Sompasaaren satama altaan alitse (Länsi Suomen vesioikeus N:o 127/1976A, 27.12.1976) Vesien suojelua koskevista ennakkotoimenpiteistä annetun asetuksen mukaisesta Hanasaaren polttoöljyn syvävarastoa koskevasta ilmoituksesta annettu päätös (Vesihallitus No 4043/500 VH 1980, 30.12.1980) Jätehuoltolain mukainen päätös Helsingin kaupungin energialaitoksen Hanasaaren voimalaitoskiinteistön jätehuoltosuunnitelman hyväksymisestä (Uudenmaan lääninhallitus No 39/4.1.1985) Helsingin kaupungin energialaitoksen Hanasaaren A ja B voimalaitoksien jätevesien johtamista koskevassa päätöksessä N:o 54/1983 A, 31.8.1983 edellytetyn tarkkailuohjelman hyväksyminen (Helsingin vesi ja ympäristöpiiri Nro 460/500 Hev 1986, 11.12.1987). Ilmansuojelulain mukainen päätös Helsingin kaupungin energialaitoksen Hanasaaren B voimalaitoksen ilmansuojeluilmoituksesta (Uudenmaan lääninhallitus No YMT 322/3.3.1989). Terveydenhoitolain mukainen sijoituspaikkalupapäätös Helsingin kaupungin energialaitoksen Hanasaari B voimalaitoksen rikinpoistolaitokselle (Helsingin kaupungin terveyslautakunnan valvontajaosto 20.4.1990, 192). Ilmansuojelulain mukainen päätös Helsingin kaupungin energialaitoksen Hanasaaren B voimalaitoksen ilmansuojeluilmoituksesta annetun päätöksen No YMT 322/3.3.1989 muuttamisesta (Uudenmaan lääninhallitus No YMT 1470/31.12.1990).
3 Ilmansuojelulain mukainen päätös Helsingin kaupungin energialaitoksen Hanasaaren B voimalaitoksen ilmansuojeluilmoituksesta annetussa päätöksessä No YMT 322/3.3.1989 edellytetystä selvityksestä (Uudenmaan lääninhallitus No YMT 838/28.6.1991). Vesilain mukainen päätös Helsingin kaupungin energialaitoksen Hanasaaren voimalaitoksen jätevesien johtamiseksi Pohjoissataman merialueelle (Länsi Suomen vesioikeus nro 65/1993/1, 30.9.1993). Ilmansuojelulain mukainen päätös Helsingin kaupungin energialaitoksen Hanasaaren B voimalaitoksen ilmansuojeluilmoituksesta annetussa päätöksessä No YMT 838/28.6.1991 edellytetystä selvityksestä (Uudenmaan ympäristökeskus No YS 209/27.2.1997). Ympäristönsuojelulain mukainen päätös Helsingin Energian Hanasaaren B voimalaitoksen päästöjen tarkkailua koskevan suunnitelman johdosta (Uudenmaan ympäristökeskus No YS 305/30.3.2001). Ympäristönsuojelulain mukainen päätös Helsingin Energian ympäristölupavelvollisten laitosten päästöjen vaikutusta ilmanlaatuun vuosina 2004 2008 koskevan tarkkailusuunnitelman johdosta (Uudenmaan ympäristökeskus No YS 1362/19.11.2003). Vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista annetun asetuksen mukainen päätös Helsingin kaupungin energialaitoksen Hanasaaren voimalaitoksen toimintailmoituksen johdosta (Teknillinen tarkastuskeskus nro 2055a/365/91, 18.8.1992). Alueen kaavoitustilanne Voimalaitosalue on pääosin asemakaavoittamatonta aluetta. Kivihiilivarasto, polttoainesatama, Hanasaaren A voimalaitos ja pääosin myös Hanasaaren B voimalaitos sijaitsevat asemakaavoittamattomalla alueella (kiinteistö 091 432 5 2). Hanasaaren B voimalaitoksen kulma sekä sähköasema sijaitsevat tehdaskorttelialueella (TK) sisäasiainministeriön 3.2.1956 vahvistaman asemakaavan 3635 mukaan. Mustikkamaalla sijaitsevat maanalaiset raskaan polttoöljyn syvävarastot sijaitsevat saaren länsi keskiosassa. Alue on pääosin lähivirkistysalueeksi ja kansanpuistoksi (VL 1) sekä osin urheilu ja virkistyspalvelualueeksi (VU) merkityllä alueella ympäristöministeriön 3.3.1997 vahvistaman asemankaavan 10230 mukaan. Öljyvarastot sijaitsevat alueella, joka on merkitty kaavassa maanalaiseksi tilaksi, johon saa sijoittaa öljysäiliöitä (ma/ö). Sompasaaren keskiosassa sijaitsee öljynsiirtoon käytettävään Hanasaaren ja Mustikkamaan väliseen maanalaiseen putkitunneliin liittyvät öljynerotusallas sekä ajoramppi. Sompasaaressa sijaitsee myös Mustikkamaan öljysäiliöiden ja putkitunnelin poistoilmanpurkupaikka. Toimintaan liittyvät mainitut alueet on merkitty satamaalueeksi (LS) sisäasiainministeriön 24.6.1982 vahvistaman asema
4 kaavan 8460 mukaan. Asemakaavaan ei ole merkitty maanalaisia tiloja. Voimalaitosalueella Hanasaaressa sekä Sompasaaressa ja Mustikkamaalla on voimassa Helsingin kaupunginvaltuuston 26.11.2003 oikeusvaikutteisena hyväksymä "Yleiskaava 2002". "Yleiskaava 2002":ssa Hanasaaren A ja B voimalaitoksien ja nykyisen hiilikasan alueet sekä Sompasaari on merkitty pääosin kerrostalovaltaiseksi asuinalueeksi. Hanasaaren eteläkärki ja Sompasaaren ranta alueet ovat yleiskaavan mukaan kaupunkipuistoalueita. Hanasaaren B voimalaitoksen pohjoispuolella on yhdyskuntateknisen huollon alue sekä hallinnon ja julkisten palveluiden alue. "Yleiskaava 2002":ssa Mustikkamaa on merkitty virkistysalueeksi. Voimalaitosaluetta ja Sompasaarta koskee Sörnäistenrannan Hermanninrannan osayleiskaavaluonnos (1.12.2005). Osayleiskaavaluonnos esittää lopputilanteen, jossa uusi Hanasaaren C voimalaitos on korvannut nykyisin käytössä olevan Hanasaaren B voimalaitoksen. Hanasaaren A voimalaitoksen ja nykyisen hiilikasan alue on luonnoksessa merkitty kerrostalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AK), palvelujen ja hallinnon alueeksi sekä asuinalueeksi (P/A) ja lähivirkistysalueeksi (VL). Hanasaaren kaakkoisosaan on merkitty satama alue (LS). Nykyinen Hanasaaren B voimalaitos sijaitsee sekä energiahuollon alueella (EN) että kerrostalovaltaisella asuntoalueella (AK). Energiahuollon aluetta ympäröi länsi, pohjois ja itäpuolelta palvelujen ja hallinnon alueet (P) sekä palvelujen ja hallinnon ja keskustatoimintojen alue (P/C). Sompasaari on kaavaluonnoksessa merkitty putkitunneliin liittyvien rakenteiden alueella kerrostalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AK). Vireillä olevat hakemukset Ympäristölupamenettelylain (735/1991) mukainen Helsingin Energian Hanasaaren B voimalaitoksen jätelupahakemuksen käsittävä ympäristölupahakemus on tullut vireille Uudenmaan ympäristökeskukseen 23.12.1996. Vireillä olevan jätelupahakemuksen käsittely on siirtynyt Uudenmaan ympäristökeskukselta ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (113/2000) perusteella ympäristölupavirastolle, joka on ympäristönsuojelulain (86/2000) ja ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000) mukaan toimivaltainen viranomainen Hanasaaren voimalaitosten toimintaa koskevissa lupaasioissa. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Helsingin Energian Hanasaaren voimalaitostoiminnat sijaitsevat Sörnäisissä Helsingin itäisessä kantakaupungissa. Hanasaaressa sijaitseva voimalaitosalue rajoittuu lounais, etelä ja itäpuolelta vesialueeseen ja länsipuolella Sörnäisten rantatiehen. Voimalaitosalueen pohjoispuolella sijaitsevat toimintansa lopettaneiden Suvilahden voimalaitoksen ja kaasutehtaan säilyneet rakennukset ja näiden takana kulkeva Itäväylä.
5 Aidatulla voimalaitosalueella sijaitsevat energiantuotantokäytöstä poistettu Hanasaaren A voimalaitos, Hanasaaren B voimalaitos ja sen yhteydessä oleva rikinpoistolaitos, pinta alaltaan noin 3,2 hehtaarin kivihiilen varastokenttä ja kivihiilen käsittelyjärjestelmät, maanpäälliset polttoöljysäiliöt sekä konepaja, laboratorio ja huoltorakennukset. Sähköasema sijaitsee aidatun alueen ulkopuolella. Hanasaaren itäpuoleisella reunalla sijaitsee Sörnäisten satamaan kuuluva Hanasaaren laituri lastinkäsittelyyn tarvittavine laitteineen. Uudenmaan ympäristökeskus on 25.4.2006 myöntänyt ympäristöluvan (No YS 612) Helsingin Energian Hanasaaren huippu ja varalämpökeskukselle. Uusi lämpökeskus sijoitetaan Hanasaaren B voimalaitoksen luoteispuolelle, noin 20 m:n etäisyydelle voimalaitosrakennuksesta. Lämpökeskus koostuu kuudesta polttoaineteholtaan 47 MW:n raskaspolttoöljykattilasta, joiden savukaasut johdetaan omissa hormeissaan maan pinnasta 100 metriä korkeaan rakennettavaan piippuun. Länsi Suomen ympäristölupavirasto on 7.4.2006 antamallaan päätöksellä (Nro 5/2006/2) myöntänyt Helsingin Energialle vesilain mukaisen luvan meriveden johtamiseen Hanasaaren luoteispuoleisesta satama altaasta kaukolämpö ja kaukojäähdytysjärjestelmään sekä veden ottoputkien sijoittamiseen mereen ja tähän liittyvään ruoppaukseen. Länsi Suomen ympäristölupavirasto on 7.4.2006 antamallaan päätöksellä (Nro 6/2006/2) myöntänyt Helsingin Energialle ympäristöluvan kaukolämpö ja kaukojäähdytysjärjestelmän jäähdytysveden johtamiseen mereen Hanasaaren ja Sompasaaren välisen satama altaan luoteisosaan. Tällä hetkellä voimalaitosalueen länsipuolella sijaitsevassa Sompasaaressa toimii Sörnäisten satama, johon kuuluvat Hanasaaren laiturin lisäksi Sompasaaren laituri, Sörnäisten laituri sekä kalasatama Verkkosaaressa. Sataman toiminta päättyy vaiheittain vuoden 2008 jälkeen kalasataman toimintaa lukuun ottamatta. "Yleiskaava 2002":ssa sekä osayleiskaavaluonnoksessa sataman toiminnoilta vapautuville paikalle sekä myös Hanasaaren eteläosaan on suunniteltu pääasiassa asuntokortteleita, jotka suunnitelmien mukaan valmistuvat kokonaisuudessaan 2030 luvulla. Tällä hetkellä lähimmät asuinalueet sijaitsevat voimalaitosalueesta länteen Sörnäisten rantatien länsipuolella (Sörnäisten ja Lintulahden asuinalueet) sekä voimalaitoksesta lounaaseen Hanasaaren eteläkärkeä vastapäätä (Merihaan asuinalue). Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 250 metrin etäisyydellä voimalaitosrakennuksista. Virkistysalueina toimivat Tervasaari, Korkeasaari ja Mustikkamaa sijaitsevat lähimmillään noin 600 1 000 metrin etäisyydellä.
Ympäristön tila ja laatu 6 Alueen hydrologia ja geologia sekä ympäristön luonnon tila ja suojeltavat kohteet Hanasaaren alue on pääosin täyttöaluetta. Hanasaaren A ja B voimalaitosrakennukset sijaitsevat aikaisempien saarien kohdalla. Voimalaitosalueella ei ole luonnontilaisia alueita. Hanasaaren alueella ei ole luokiteltuja pohjavesialueita. Laitosta lähin Natura 2000 verkostoon kuuluva alue on Vanhankaupunginlahden lintuvesi (FI0100062), joka on luontodirektiivin mukainen SCI alue ja lintudirektiivin mukainen SPA alue. Alue sijaitsee voimalaitoksesta koilliseen ja on lähimmillään noin 2,7 km etäisyydellä. Vesistön kuormitus, tila ja käyttökelpoisuus Hanasaaren voimalaitos sijaitsee Helsingin keskeisellä lahtialueella Vanhankaupunginselän ja Kruunuvuorenselän välissä. Merialue on Vanhankaupunginselälle laskevan Vantaanjoen vaikutusalueella ja merialueen suolaisuus ja veden laatu vaihtelee voimakkaasti joen virtaamasta ja kuormituksesta riippuen. Myös Vanhankaupunginlahden veden viipymä vaihtelee paljon riippuen Vantaanjoen virtaamasta. Vantaanjoen vesi virtaa Vanhankaupunginselältä pääasiassa länsirantaa myötäillen Kuorekarinsalmen kautta Kruunuvuorenselälle, mutta myös Naurissalmen kautta Tullisaarenselälle. Kruunuvuorenselältä Vantaanjoen vesi levittäytyy vähäsuolaisena pintakerroksena Helsingin edustalle. Merialue on ollut voimakkaasti jätevesien kuormittamaa Vanhankaupunginselälle johdettujen asumajätevesien vuoksi vuoteen 1987 saakka, jolloin jätevesien purkupaikka siirrettiin Katajaluodon ulkopuolelle avomeren reunaan. Veden laatu on parantunut tämän jälkeen, mutta Vantaanjoen ja merialueen sedimentteihin varastoituneiden ravinteiden aiheuttaman sisäisen kuormituksen johdosta merialue on kuitenkin edelleen rehevä. Tyypillisesti Vantaanjoen ylivirtaamaan liittyen alueen ravinnepitoisuudet ovat ajoittain korkeita ja vesi samentunutta. Alueen happitilanne ja hygieeninen laatu ovat yleensä hyvät. Asumajätevesikuormituksen johdosta Vanhankaupunginselän ja Kruunuvuorenselän pohjoisosien vedenlaatu sijoittui 1970 luvulla yleisen laatuluokituksen mukaan laatuluokkaan V, heikko (luokitus I V, erinomainen heikko). Kruunuvuorenselän veden laatu parani 1980 luvulla siten, että veden laatu luokiteltiin yhä suuremmalta osalta laatuluokkaan IV, välttävä. Kruunuvuorenselän pohjoisosan laatuluokitus ei ole muuttunut enää 1990 luvulla ja viimeisimmän, vuosille 1998 2000 laaditun, veden laatuluokituksen perusteella Korkeasaaren Sompasaaren ympäristö ja Pohjoissatama sijoittuvat edelleen laatuluokkaan IV. Veden laadun pysyminen näillä alueilla vain välttävänä johtuu hajakuormituksesta, Vantaanjoen mukana tu
7 levasta kuormituksesta sekä aikaisemmin raskaasti kuormitetun alueen pohjasedimentin aiheuttamasta sisäisestä kuormituksesta. Ilman laatu ja päästöt ilmaan Merkittävimmät epäpuhtauksien päästölähteet pääkaupunkiseudulla ovat energiantuotanto, liikenne ja satamatoiminta sekä tulisijojen käyttö. Pääkaupunkiseudulla on melko vähän teollisuutta, joten sen osuus alueen kokonaispäästöistä on vähäinen. Liikenteellä on suuri vaikutus ilmanlaatuun, koska sen päästöt vapautuvat matalalta. Pitkällä aikavälillä pääkaupunkiseudun päästöt ovat laskeneet lukuun ottamatta hiilidioksidia. Viimeisen kymmenen vuoden aikana rikkidioksidi, hiukkas, typenoksidi ja hiilimonoksidipäästöt ovat laskeneet noin kolmanneksen. Suurin vähenemä on tapahtunut energialaitosten päästöistä. Pääkaupunkiseudun energiantuotanto perustuu pääosin sähkön ja lämmön yhteistuotantoon, joten energiantuotannon päästöistä suuri osa aiheutuu voimalaitoksista ja loput lämpökeskuksista. Helsingin Energian energiantuotantolaitosten rikkidioksidipäästöt olivat 3 500 tonnia, typenoksidipäästöt 5 100 tonnia, hiukkaspäästöt 600 tonnia ja fossiiliset hiilidioksidipäästöt 4 354 000 tonnia vuonna 2004. Nämä päästöt muodostivat 29 56 % pääkaupunkiseudun kaikista päästöistä. Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta (YTV) seuraa pääkaupunkiseudun ilmanlaatua pysyvistä ja siirrettävistä mittausasemista koostuvalla mittausasemaverkolla. Ilmansaasteiden pitoisuudet ovat pääkaupunkiseudulla pitkällä aikavälillä pääsääntöisesti laskeneet tai pysyneet ennallaan. Ilmanlaatu on yleensä melko hyvä, mutta typpidioksidin ja hiukkasten pitoisuudet kohoavat ajoittain haitallisen korkeiksi etenkin vilkkaasti liikennöityjen teiden ympäristössä. Otsonipitoisuudet ovat ajoittain keväisin ja kesäisin korkeita erityisesti taajamien ulkopuolella. Rikkidioksidin, lyijyn ja hiilimonoksidin pitoisuudet ovat laskeneet viime vuosina huomattavasti, eivätkä ne enää aiheuta ilmanlaatuongelmia pääkaupunkiseudulla. Julkaisussa Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2004 (Pääkaupunkiseudun julkaisusarja B 2005:8) ilmanlaatua kuvataan epäpuhtausmittaustulosten perusteella lasketun ilmanlaatuindeksin avulla. Ilmanlaatuindeksin mukaan pääkaupunkiseudun ilmanlaatu oli suurimman osan ajasta hyvä tai tyydyttävä ja terveysvaikutukset olivat siten hyvin epätodennäköisiä. Ilmanlaatu oli hyvä enimmäkseen öisin ja viikonloppuisin. Päivisin ilmanlaatu heikkeni liikenteen vilkastuessa tyydyttäväksi, ajoittain välttäväksi ja epäedullisissa sääolosuhteissa jopa huonoksi tai erittäin huonoksi. Hanasaaren voimalaitosta lähin mittausasema on Kallio 2, jossa mitattiin typenoksidien, otsonin, hengitettävien hiukkasten (PM 10 ), pienhiukkasten (PM 2,5 ) ja bentseenin pitoisuuksia. Asema kuvaa keskustan yleistä ilmanlaatua paikoissa, jotka eivät ole liikenteen välittömässä läheisyydessä. Siellä huonoja tai erittäin huonoja tilanteita oli harvoin. Huonoon ja erittäin huonoon ilmanlaatuun oli yleensä syynä hengitettävien hiukkasten pitoisuuksien kohoaminen.
8 Ilmanlaatuasetuksella (VNA 711/2001) annetut ilmanlaadun rajaarvot hengitettäville hiukkasille, rikkidioksidille, typpidioksidille, typenoksideille, lyijylle sekä bentseenille ja hiilimonoksidille eivät ylittyneet millään mittausasemalla. Kallio 2 asemalla hengitettävien hiukkasten vuosiraja arvoon (40 µg/m 3 ) verrattava pitoisuus oli 14 µg/m 3 ja vuorokausiraja arvoon (50 µg/m 3, vuoden 36. suurin arvo) verrattava suurin pitoisuus 25 µg/m 3. Kallio 2 asemalla typpidioksidin vuosiraja arvoon (40 µg/m 3 ) verrattava pitoisuus oli 25 µg/m 3 ja tuntiraja arvoon (200 µg/m 3 ) verrattava suurin pitoisuus 102 µg/m 3. Terveyshaittojen ehkäisemiseksi ja kasvillisuuden suojelemiseksi annetut (VNA 783/2003) otsonin tavoitearvot vuodelle 2010 eivät ylittyneet, mutta pitkänajan tavoitearvot ylittyivät kaikilla mittausasemilla terveysperusteisen arvon osalta ja kasvillisuusperusteisen arvon osalta taustamittausasemalla Luukissa. Otsonin terveysvaikutusten perusteella annettu tiedotuskynnys ylittyi kerran Luukissa ja Tikkurilassa, mutta varoituskynnys ei ylittynyt kertaakaan millään mittausasemalla. Ilmanlaadun ohjearvojen (VNp 480/1996) ylityksiä tapahtui vuonna 2004 hengitettävien hiukkasten ja kokonaisleijuman vuorokausiohjearvojen osalta vilkasliikenteisissä ympäristöissä, mutta kokonaisleijuman vuosipitoisuudet jäivät kaikilla mittausasemilla ohjearvon alapuolelle. Kallio 2 asemalla hengitettävien hiukkasten suurin vuorokausiohjearvoon (70 µg/m 3, kuukauden toiseksi suurin arvo) verrattava pitoisuus oli 60 µg/m 3. Typpidioksidipitoisuudelle annettu vuorokausiohjearvo (70 µg/m 3, kuukauden toiseksi suurin arvo) ylittyi useimmilla mittausasemilla, kuten myös Kallio 2 asemalla (78 µg/m 3 ), mutta tuntipitoisuudelle annettu ohjearvo ei sen sijaan ylittynyt kertaakaan millään mittausasemalla. Rikkidioksidin ja hiilimonoksidin pitoisuudet olivat selvästi ohjearvojen alapuolella kaikilla mittausasemilla. Arseenin, kadmiumin ja nikkelin pitoisuudet olivat alhaisia. Pitoisuudet jäivät selvästi Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (2004/107/EY) mukaisista tavoitearvoista, eivätkä ne myöskään ylittäneet arviointikynnyksiä, joiden perusteella määräytyy näiden metallien mittausvelvoite. Ilmanlaatua on seurattu 1970 luvulta lähtien Uudenmaan ja Itä Uudenmaan maakuntien alueella mm. käyttämällä puiden neulasia sekä runkojäkälien esiintymistä ja kuntoa indikaattoreina. Pääkaupunkiseudulla bioindikaattoritutkimuksia on tehty vuodesta 1988 lähtien. Uudenmaan ympäristökeskuksen alueelle laaditun yhteisen ilmanlaadun bioindikaattoriseurannan ensimmäinen seurantakierros toteutettiin vuosina 2000 2001 ja seuraava vuosina 2004 2005. Julkaisun Uudenmaan ja Itä Uudenmaan maakuntien alueen ilmanlaadun bioindikaattoritutkimus vuosina 2004 ja 2005 (Uudenmaan ympäristökeskus, alueelliset ympäristöjulkaisut 385) mukaan pääkaupunkiseudulla jäkälälajisto oli köyhtynyt ja sormipaisukarpeen vauriot olivat selvät lähes koko Helsingin alueella sekä useilla havaintoaloilla Espoon ja Vantaan itäosissa. Lajistoltaan köyhimmät ja vaurioituneimmat havaintoalat sijoittuivat Helsingin keskustan lähei
9 syyteen jäkälien lajilukumäärän, IAP indeksin (Index of Atmospheric Purity) ja sormipaisukarpeen vaurioiden perusteella arvioituna. Vuoteen 2000 verrattuna jäkälälajiston määrä oli pysynyt samana mutta jäkälien vauriot olivat hieman lieventyneet. Pääkaupunkiseudulla selvien vaurioiden vyöhyke oli pienentynyt. Sormipaisukarpeen vaurioiden alueellisessa jakaantumisessa selvin muutos vuoden 2000 tilanteeseen verrattuna oli pahimman vaurioalueen pienentyminen Helsingissä ja lievien vaurioiden vyöhykkeen suurentuminen tutkimusalueella. Neulasten rikkipitoisuudet olivat tutkimusalueella yleisesti tasoa 1 000 1 100 mg/kg eli luontaista rikkipitoisuustasoa lievästi korkeampia. Neulasten rikkipitoisuudet olivat lähes koko tutkimusalueella suuremmat kuin vuonna 2001. Neulasten typpipitoisuudet olivat tutkimusalueella välillä 7 22 g/kg, keskimääräisen typpipitoisuuden ollessa 13,6 g/kg. Neulasten typpipitoisuudet olivat taajama ja taustaaloilla keskimäärin lähes samaa tasoa. Näin ollen myös tausta aloilla todettiin puuston kasvun kannalta selvästi kohonneita neulasten typpipitoisuuksia. Neulasten typpipitoisuudet olivat keskimäärin samaa tasoa kuin vuonna 2001. Maaperän ja pohjaveden tila Hanasaaren ja Suvilahden alueen maaperä on todennäköisesti suurelta osin pilaantunut alueen täytöistä ja aiemmasta toiminnasta johtuen. Alueella on tehty lukuisia maaperätutkimuksia ja pilaantuneita maita on poistettu alueen rakentamisen yhteydessä myös voimalaitoksen aidatulla alueella. Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella Voimalaitosalueen länsipuolella kulkee vilkkaasti liikennöity Sörnäisten rantatie. Hanasaaren pohjoispuolella Suvilahden alueen takana kulkee Itäväylä ja siihen liittyvät katuosuudet sekä maanpäällinen metrorata. Hanasaaren itäpuolella Sompasaaressa toimii toistaiseksi Sörnäisten satama. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Helsingin Energian Hanasaaren B voimalaitos on vuonna 1974 käyttöönotettu kivihiiltä pääpolttoaineenaan käyttävä sähkö ja kaukolämpöenergiaa tuottava voimalaitos, joka koostuu kahdesta kivihiilikattilasta ja öljykäyttöisestä apukattilasta. Voimalaitoskokonaisuuteen kuuluvat Hanasaaren B voimalaitos kattiloineen ja rikinpoistolaitoksineen, kivihiilivarasto, laitosalueen maanpäälliset polttoöljyvarastot ja Mustikkamaalla sijaitsevat maanalaiset polttoöljyvarastot, sähköasema sekä huolto, konepaja ja laboratoriorakennus sekä voimalaitosta palveleva polttoainesatama,
10 jota hallinnoi Helsingin Satama. Voimalaitosalueen toiminnot kuuluvat Helsingin Energian eri liiketoimintoyksiköihin. Helsingin Energian Hanasaaren voimalaitoksella on 22.4.2003 sertifioitu ISO 14001 standardin mukainen ympäristöjärjestelmä. Ympäristöjärjestelmän piiriin kuuluvat sähkön ja kaukolämmöntuotantoon liittyvät toiminnot Hanasaaren voimalaitosalueella. Tuotteet, kapasiteetti ja tuotanto Hanasaaren B voimalaitos tuottaa pääosan energiasta lämmön ja sähkön yhteistuotantona kahdessa erillisessä tuotantoyksikössä. Molemmissa tuotantoyksiköissä on samanlaiset kivihiiltä pääpolttoaineena käyttävät polttoaineteholtaan 363 MW:n kattilat K3 ja K4. Lisäksi voimalaitokseen kuuluu tuotantoyksiköiden yhteinen polttoaineteholtaan 55 MW:n raskasöljykattila K8. Hakija on esittänyt kattilan K8 polttoainetehon alentamista 49 MW:iin rajoittamalla polttoaineensyöttöä kattilaan automaatiojärjestelmän avulla. Hanasaaren B voimalaitoksen sähköteho on kokonaisuudessaan 228 MW ja lämpöteho noin 420 MW. Kattiloiden perustiedot ovat seuraavat: Kattila K3 K4 K8 Käyttötarkoitus Peruskuorma Peruskuorma Apukattila Välitulistimella Välitulistimella Kattilatyyppi varustettu luonnonkiertoinenonkiertoinen varustettu luon Vesiputkikattila lieriökattila lieriökattila Polttimien lukumäärä ja tyyppi 12 kpl yhdistettyjä hiilipöly/öljy low NOx polttimia 12 kpl yhdistettyjä hiilipöly/öljy low NOx polttimia 2 kpl öljypolttimia Polttoaineteho 363 MW 363 MW 55/49 MW Pääpolttoaine (apu /varapolttoaine) Kivihiili (raskas polttoöljy) Kivihiili (raskas polttoöljy) Raskas polttoöljy Nimellisteho sähkö vesikaukolämpö 113 MW 210 MW 113 MW 210 MW Tyypillinen hyötysuhde 90 92 % 90 92 % 78 % Keskimääräinen käyntiaika 5 000 h/a 5 000 h/a 500 h/a Käyttöönottovuosi 1974 1977 1974 Hanasaaren B voimalaitos on kaukolämmöntuotannon peruskuormalaitos, jossa kivihiilikattiloilla K3 ja K4 tuotetaan tyypillisessä ajotilanteessa sähköä kaukolämmöntarpeesta riippuen. Kattiloita voidaan käyttää myös sähkön erillistuotantoon kaukolämpöverkon rinnalle kytkettyjen merivesijäähdyttimien avulla. Vuosina 2000 2005 laitoksen bruttosähköntuotannosta 1,6 33 % on ollut lauhdesähköä. Myös laitoksen apukattilaa K8 voidaan tarvittaessa, pääasiassa talvisin, käyttää kaukolämmöntuotantoon. Laitoksella tuotetaan energiaa eniten talvikuukausien aikana, kun taas kesällä tuotanto on vähäisempää pienemmän lämmöntarpeen ja kesäseisokkien vuoksi. Höyrykaukolämmön tuotanto on lopetettu. Hanasaaren B voimalaitoksen energiantuotanto on ollut vuosina 2000 2005 seuraava:
11 MWh/a 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Sähkö (brutto) 690 300 976 200 1 110 400 1 501 700 1 059 000 891 800 Vesikaukolämpö 1 256 200 1 638 200 1 815 200 2 178 400 1 689 300 1 618 300 Höyrykaukolämpö 6 700 0 0 0 0 0 Prosessit Voimalaitoksessa on kaksi itsenäistä tuotantoyksikköä, joista molemmat koostuvat välitulistimella varustetusta höyrykattilasta, kaksipesäisestä vastapaineturbiinista ja generaattorista. Molemmissa kattiloissa K3 ja K4 on vuonna 1992 1993 uusitut low NOx polttimet, jotka ovat tyypiltään yhdistettyjä hiilipöly /öljypolttimia. Tyypillisessä ajotilanteessa kattiloilla tuotettu korkeapainehöyry johdetaan turbiinin korkeapainepesään ja sieltä edelleen välitulistimen kautta matalapaineperän läpi kaukolämmönsiirtimiin. Tuotantoyksiköiden yhteiseen kaukolämpöpiiriin kuuluu kaksi merivesijäähdytintä, joiden tehot ovat 40 MW ja 145 MW. Merivesijäähdyttimet mahdollistavat lauhdesähköntuotannon. Kattiloiden hyötysuhde on vastapaineajossa noin 90 92 % ja lauhdesähköntuotannossa noin 35 %. Apukattilalla K8 tuotetaan molempien tuotantoyksiköiden kivihiilikattiloiden käynnistyksessä tarvittava omakäyttöhöyry ja tarvittaessa myös kaukolämpöä. Molemmilla tuotantoyksiköillä on omat päämuuntajat ja omakäyttömuuntajat, joiden lisäksi laitoksella on tuotantoyksiköiden yhteinen yhteiskäyttömuuntaja. Kattiloiden K3 ja K4 pääpolttoaine on kivihiili, jonka maksimikulutus on täydellä teholla noin 60 tonnia/tunti kattilaa kohden. Kattiloiden varapolttoaine on raskas polttoöljy, jota käytetään tukipolttoaineena käynnistyksissä, alasajoissa ja häiriötilanteissa. Tyypillinen öljynkäyttöön johtava häiriötilanne on kivihiilen syöttöjärjestelmän vikaantuminen. Hakija hakee lupaa myös öljyn käytölle pääpolttoaineena poikkeuksellisissa tilanteissa, kuten kivihiilen saatavuushäiriöiden aikana. Kattiloiden maksimi polttoaineteho on 363 MW myös raskasta polttoöljyä käytettäessä. Apukattilan K8 polttoaine on raskas polttoöljy, jonka kulutus on täydellä teholla noin 5,1 tonnia/tunti 55 MW:n polttoaineteholla ja noin 4,4 tonnia/tunti 49 MW:n polttoaineteholla. Voimalaitoksella käytettävä kivihiili ja raskas polttoöljy tuodaan laitokselle laivoilla polttoainesataman kautta. Kivihiili siirretään satamasta kivihiilikentälle varastoitavaksi, josta se ohjataan edelleen polttoon. Raskas polttoöljy siirretään suoraan satamasta laitosalueen polttoöljysäiliöihin tai Mustikkamaan polttoöljyn kalliovarastoon. Kivihiilikattiloiden K3 ja K4 savukaasut käsitellään ja johdetaan ilmaan erikseen. Kattiloiden savukaasut johdetaan kattiloiden kanssa samanaikaisesti käyttöönotettuihin kattilakohtaisiin sähkösuodattimiin. Sähkösuodattimien jälkeen savukaasut puhdistetaan vuonna 1991 käyttöönotetussa puolikuivaan menetelmään perustuvassa rikinpoistolaitoksessa sekä letkusuodattimissa. Apukattilan K8 savukaasuja ei puhdisteta. Kaikkien kattiloiden savukaasut johdetaan yhteisessä piipussa oleviin omiin sisäpiippuihin. Savupiipun korkeus on 150 metriä maan pinnasta.
12 Polttoaineet Hanasaaren voimalaitoksella energiantuotantoon käytetään kivihiiltä ja raskasta polttoöljyä, joiden kulutus on ollut vuosina 2000 2005 seuraava: Käyttö (t/a) 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Kivihiili K3 176 183 216 326 230 595 324 487 210 726 196 510 K4 130 352 227 748 282 644 356 828 272 349 200 917 Raskas polttoöljy K3 4 383 1 612 783 1 163 1 035 1 298 K4 1 352 1 708 1 662 1 716 1 114 539 K8 1 785 1 320 2 038 1 515 929 704 Muut prosessit Vuonna 2005 ja 2006 laitoksella on käytetty pääosin venäläistä kivihiiltä, jonka rikkipitoisuus on vaihdellut 0,3 0,6 painoprosentin välillä. Raskaan polttoöljyn rikkipitoisuus on alle 1,0 painoprosenttia. Kevyttä polttoöljyä käytetään varavoimakoneessa sekä työkoneissa. Kevyen polttoöljyn kulutus on keskimäärin 15 tonnia vuodessa. Sataman toiminta Hanasaaren polttoainesatama sijaitsee Hanasaaren kaakkoisosassa Sompasaaren satamaa vastapäätä. Polttoainesatama kuuluu Helsingin Sataman toimintoihin. Satamalaiturin pituus on 257 metriä. Satamaa käytetään kivihiilen ja polttoöljyn vastaanottamiseen. Kivihiililaivoja satamassa käy vuosittain 30 50 kappaletta ja öljylaivoja 10 20 kappaletta. Satamassa on neljä kahmarinosturia ja hihnakuljettimilla varustettuja purkaussuppiloita kivihiilen purkamista varten sekä kolme öljynpurkausvartta. Lastin purkaminen tapahtuu pääsääntöisesti maanantaista perjantaihin klo 7 23 välisenä aikana, mutta poikkeustapauksissa myös viikonloppuna. Kivihiili puretaan laivoista sataman tai laivan nostureilla joko suoraan tai purkaussuppiloiden kautta kivihiilikentälle. Öljy pumpataan laivoista suoraan Hanasaaren maanpäällisiin öljysäiliöihin tai Mustikkamaalla sijaitseviin kalliovarastoihin. Mustikkamaan kalliovarastot ovat tällä hetkellä tyhjiä. Raakaveden käyttö ja käyttöveden valmistus Hanasaaren voimalaitoksella käytetään Helsingin Vedeltä ostettavaa vesijohtovettä sekä Hanasaaren ja Sörnäisten rantatien välisestä altaasta otettavaa merivettä. Hanasaaren voimalaitoksen vedenkulutus vuosina 2000 2005 on ollut seuraava: 1 000 m 3 /a 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Jäähdytysvesi 8 539 14 953 18 720 31 606 18 240 9 998 Vesijohtovesi 156 172 144 184 117 125
13 Suurin osa vesijohtovedestä käytetään B voimalaitosrakennuksessa sijaitsevan vedenkäsittelylaitoksen raakavetenä (69 900 m 3 vuonna 2005). Vedenkäsittelylaitoksen täyssuolanpoistolaitoksen ionivaihtimissa vesijohtovedestä poistetaan suolat. Ionivaihdettua suolatonta vettä käytetään prosessivetenä kattiloiden vesi höyrypiirissä ja hyvin pieniä määriä laitoksen vesilaboratoriossa. Vedenkäsittelylaitoksen pehmennyssuodattimilla vesijohtovedestä valmistetaan lisävettä sisäiseen jäähdytyskiertoon sekä kaukolämpöverkkoon. Lisäksi vedenkäsittelylaitoksella on precoat suodattimista ja ioninvaihtimista koostuva lauhteenkäsittelylaitos vesi höyrypiiristä palautuvan veden käsittelyn. Vesijohtovettä käytetään sellaisenaan lisäksi rikinpoistolaitoksella kalkin sammutukseen sekä talousvetenä muun muassa erilaisiin pesuihin. Merivettä käytetään pääasiassa jäähdytysvetenä laitoksen kaukolämpöverkon rinnalle kytketyillä merivesijäähdyttimillä ja sisäisen jäähdytyskierron jäähdyttimellä. Lisäksi merivettä käytetään prosessivetenä rikinpoistolaitoksella sekä kuonansammutusvetenä. Polttoaineiden ja kemikaalien varastointi ja käsittely Kivihiilivaraston pinta ala on 3,2 hehtaaria ja sen varastokapasiteetti on 400 000 tonnia. Varasto sijaitsee osin merenpinnan alapuolella ja sen korkeus on normaalisti 25 35 metriä. Laivasta purettu kivihiili siirretään työkoneilla hiilivarastoon. Hiilivarasto muotoillaan ja tiivistetään pölyhaittojen ja itsesyttymisen estämiseksi ja sitä tarkkaillaan säännöllisesti. Varastosta kivihiili siirretään työkoneilla raudanerotukseen ja murskaukseen sekä edelleen koteloidulla kuljettimella voimalaitoksen päiväsiiloihin. Tilavuudeltaan 700 m 3 :n päiväsiiloja on neljä molempia kivihiilikattiloita kohden. Päiväsiiloista kivihiili ohjataan siilokohtaisiin kivihiilimyllyihin jauhatettavaksi. Jauhatuksen jälkeen hiili siirretään kattiloiden polttimille. Voimalaitoksen piha alueella on kaksi maanpäällistä maavallitilassa olevaa 7 500 m 3 :n raskasöljysäiliötä. Toinen säiliöistä on vuokrattu ulkopuoliselle öljyn välivarastoksi ja toinen on Helsingin Energian omassa käytössä. Molempien säiliöiden täyttö tapahtuu Hanasaaren polttoainesatamaan saapuvista laivoista pumppaamalla. Molempien säiliöiden varastotilannetta seurataan automaattisilla pinnanmittauksilla. Hanasaaren voimalaitoksella käytettävä öljy pumpataan 7 500 m 3 :n säiliöstä edelleen B voimalaitokseen, jossa se varastoidaan viidessä 15 m 3 :n päiväsäiliössä ja kahdessa 10 m 3 :n säiliössä. Päiväsäiliöiden ylivuodoista tuleva öljy kerätään 10 m 3 :n ylivuotosäiliöihin, josta se pumpataan takaisiin päiväsäiliöihin. Piha alueen 7 500 m 3 :n säiliöistä voimalaitosalueen ulkopuolelle toimitettava öljy pumpataan vallitilan ulkopuolella sijaitsevan pumppausaseman kautta autonlastauspaikoille. Mustikkamaalla sijaitseva Hanasaaren voimalaitoksen kalliovarasto on tilavuudeltaan 450 000 m 3 :n kallioon louhittu raskaan polttoöljyn varasto. Varasto koostuu kolmesta luolasta. Luolista kaksi on yhdistetty ja ne muodostavat säiliö I:n, jonka tilavuus on noin 317 000 m 3.
14 Säiliö II:n tilavuus on noin 133 000 m 3. Pitkänmalliset luolat sijaitsevat suunnilleen länsi itäsuunnassa. Luolien pohjat ovat alimmillaan tasolla 79.10 m ja katot kauttaaltaan tasolla 49.10 m. Syvävaraston luolat ovat ns. kuivapohjasäiliöitä eli niiden pohjalla ei ole normaalitilanteessa vettä. Säiliöt ovat betonipohjaisia ja pohjat ovat kaltevia säiliöiden pumppuja kohden, jotka sijaitsevat säiliöiden länsiosassa. Säiliöiden lämmitys tapahtuu kierrättämällä säiliössä olevaa öljyä pumpulla lämmönvaihtimen kautta takaisin säiliöön. Säiliössä I on neljä öljypumppua, joista yksi toimii normaalitilanteessa säiliön lämmityspumppuna ja kolme säiliön purkauspumppuna. Säiliössä II on vastaavasti kaksi öljypumppua, joista toinen toimii normaalisti lämmityspumppuna ja toinen säiliön purkauspumppuna. Kaikki öljypumput voivat toimia joko lämmitys tai purkauspumppuina. Pumppuihin liittyvät laitetilat ovat säiliöiden päällä. Kummassakin laitetilassa on kaksi öljynlämmittimenä toimivaa lämmönvaihdinta, joista toista käytetään normaalisti säiliön lämmitykseen ja toista purettavan öljyn lämmitykseen. Molempia vaihtimia voidaan kuitenkin käyttää joko säiliön lämmitykseen tai purettavan öljyn lämmitykseen. Kummassakin laitetilassa on ns. välikiertojärjestelmä, jossa kaukolämpövedellä lämmitetään välikiertovettä, jolla puolestaan lämmitetään öljyä. Välikiertojärjestelmällä estetään öljyn joutuminen kaukolämpöveteen lämmönvaihtimen vuotaessa. Välikiertovetenä käytetään kaukolämpövettä. Öljy säilytetään säiliöissä 50 55 C:n lämpötilassa. Säiliöiden pumppujen moottorilla ja säiliöiden sisäpuolella sijaitsevilla syöttökaapeleilla on jäähdytysjärjestelmä. Mustikkamaalla olevan rakennuksen yhteydessä on ilmajäähdyttäjä, jolla lämpö puretaan ulkoilmaan. Järjestelmän väliaineena käytetään vesi metanoli tai vesiglykoliseosta. Mustikkamaan öljysäiliöiden ja Hanasaaren välissä on kallioon louhittu putkitunneli, johon on mahdollista ajaa huoltoautolla Sompasaaressa sijaitsevan ajorampin kautta. Tunnelin pohjan korkeus vaihtelee tasojen 19.00 m ja 61.00 m välillä. Hanasaaressa putkitunneli nousee tasolta 45.95 m kuiluna maan pinnalle. Putkitunnelissa öljyputken lämmitys on järjestetty eristämällä öljyputki samaan pakettiin kaukolämpövesiputkien kanssa. Säiliöt täytetään Hanasaaren polttoainesatamaan saapuvista laivoista pumppaamalla ja johtamalla öljy putkilinjaa pitkin säiliöihin. Öljyn pumppaus laivasta kalliosäiliöihin suoritetaan laivan pumpuilla. Kalliosäiliöistä öljy voidaan pumpata voimalaitoksen maanpäällisiin öljysäiliöihin tai autolastauspaikalle säiliöautoon siirrettäväksi. Kalliovarastot on tyhjennetty vuonna 1998 ja ne pidetään toistaiseksi tyhjinä, mutta niiden käyttö tulevaisuudessa on mahdollista. Kevyttä polttoöljyä varastoidaan piha alueella sijaitsevassa maanpäällisessä vallitilassa sijaitsevassa 50 m 3 :n säiliössä. Säiliöstä on ylivuotoputki säiliön vallitilaan. Säiliön ylitäyttö estetään mitoittamalla säiliöön täytettävän polttoöljyn määrä siten, ettei säiliötä täytetä kokonaan. Lisäksi kevyttä polttoöljyä varastoidaan kolmessa 0,6 m 3 :n ja yhdessä 1,5 m 3 :n säiliöissä B voimalaitosrakennuksessa.
Kemikaali Kevyt polttoöljy 15 Hanasaaren voimalaitoksella käytettävät tärkeimmät terveydelle ja ympäristölle vaaralliset kemikaalit sekä niiden käyttö ja varastointimäärät ovat seuraavat: Xn (haitallinen), N (ymp. vaarallinen) Varaston koko 50m 3 1,5 m 3 3x0,6 m 3 317 000 m 3 133 000 m 3 2x 7 500m 3 5x15 m 3 2x10m 3 Käyttö (t/a) 100 % 15 Varastointipaikka ja käyttö A voimalaitosalueella, käyttö työkoneisiin B voimalaitosalueella B voimalaitoksen varavoimakonehuone 4 150 Mustikkamaan syvävarasto Raskas polttoöljy Mustikkamaan syvävarasto T (myrkyllinen), Voimalaitosalueella R45 52/53 B voimalaitosalueella B voimalaitosalueella Muuntajaöljy n. 124 t B voimalaitosalueen muuntajat Haitallisuusluokitus Turbiiniöljy n. 54,5 t B voimalaitosalueen laitteistot ja varasto Voiteluöljy 0,6 t B voimalaitos, rikinpoisto n. 13,5 t B voimalaitosalueen laitteistot ja varasto Ammoniakkiliuos, 24 24,5 % NH 3 liuos C (syövyttävä) 3 t 2,6 B voimalaitos, vedenkäsittely Hydratsiini, T (myrkyllinen), 15 % N 2 H 2 liuos N (ymp. vaarallinen) 1,9 t 1,1 B voimalaitos, vedenkäsittely Natriumhydroksidi, 50 % NaOH liuos C (syövyttävä) 54 t 26 B voimalaitos, vedenkäsittely Natriumkloridi, kiteinen NaCl 7 t 2,1 B voimalaitos, vedenkäsittely Rikkihappo, 93 % H 2 SO 4 liuos C (syövyttävä) 54 t 37 B voimalaitos, vedenkäsittely Rikkihappo, 25 % H 2 SO 4 liuos C (syövyttävä) 8,7 t B voimalaitos, akusto Kalsiumhydroksidiliuos, Ca(OH) 2 C (syövyttävä) 68,5 t 68,5 B voimalaitos, rikinpoisto Kalsiumoksidi, CaO Xi (ärsyttävä) 500 t 2 700 B voimalaitos, rikinpoisto Argonkaasu 570 l 1,0 Konepaja ja konepajan ulkovarasto Asetyleenikaasu, F+ (eritt. helposti 0,12 t B voimalaitoksen alueella 0,5 18 bar syttyvä) 1,11 t Konepaja ja konepajan ulkovarasto Happikaasu, 0,23 t B voimalaitoksen alueella O (hapettava) 0,2 300 bar 3,29 t Konepaja ja konepajan ulkovarasto Nestekaasu F+ (eritt. helposti 0,40 t 0,3 B voimalaitoksen alueella syttyvä) 0,39 t 0,3 Konepaja ja konepajan ulkovarasto Typpikaasu 80 l 40 l Konepaja ja konepajan ulkovarasto Vetykaasu, 300 bar F+ (eritt. helposti syttyvä) 0,07 t 13,2 m 3 B voimalaitoksen alueella MISON 2He MISON ULTRA MISON ULTRA D Naton 12 FORMIER 10 600 l 1,0 Konepaja ja konepajan ulkovarasto Liuotinaineita F (syttyvä), N (ymp. vaarallinen) 1 t 0,5 t 0,4 0,4 B voimalaitos, palavien nesteiden varasto Konepaja Kylmäaineita (R22, R410A, R407C, N (ymp. vaarallinen) 0,63 t Voimalaitosalueen laitteistoissa R134a, R401A) Elohopeaa T+ (eritt. myrkyllinen) B voimalaitos, mittareissa 0,002 t Aktiivihiili 10,5 t B voimalaitoksen alueella Piimaa 13 t B voimalaitoksen alueella
16 B voimalaitoksessa on kaksi turbiinia, joiden turbiiniöljyt varastoidaan laitteistoissa ja molempien turbiinien noin 5 m 3 :n öljysäiliöissä. Lisäksi muuntajat sisältävät muuntajaöljyä ja muut laitteistot voiteluöljyjä. Voiteluöljyt varastoidaan tynnyreissä öljyvarastossa. Vedenkäsittelylaitoksella on kaksi 15 m 3 :n säiliötä rikkihapon (93 % H 2 SO 4 ) varastointiin ja kaksi 18 m 3 :n säilötä lipeän (50 % NaOH) varastointiin. Happoa ja emästä käytetään ioninvaihtimien elvytykseen sekä prosessijätevesien neutralointiin. Lisäksi vedenkäsittelylaitoksella varastoidaan prosessiveden kemikalisointia varten hydratsiinia (15 % N 2 H 2 liuos) kahdessa 1 m 3 :n varastokontissa sekä ammoniakkivesiliuosta (24 24,5 % NH 3 liuos) myyntipakkauksissaan. Trinatriumfosfaatin käyttö prosessiveden kemikalisoinnissa on lopetettu. Pehmennyssuodattimien elvytyksessä käytettävää natriumkloridia (NaCl) varastoidaan vedenkäsittelylaitoksella kiteisenä säkeissä ja liuoksena 6,6 m 3 :n altaassa. Rikinpoistolaitoksen toiminnassa tarvittava kuiva sammuttamaton kalkki (CaO) varastoidaan 500 m 3 :n varastosiilossa, jota täytetään suoraan säiliöautosta. Laitoksella valmistetaan kalsiumhydroksidilietettä (Ca(OH) 2 ) lisäämällä vettä kalsiumoksidiin. Kalsiumhydroksidilietteelle on 40 m 3 :n säiliö. Voimalaitosalueella varastoidaan ja käytetään hitsauskaasuja, nestekaasua, kylmäaineita sekä vetyä generaattoreiden jäähdytykseen. Lisäksi voimalaitosalueella sijaitsevissa akuissa on akkuhappoa (25 % H 2 SO 4 ). Muut voimalaitosalueen toiminnot Konepaja, laboratorio ja huoltorakennus palvelevat kaikkia Helsingin Energian tuotantolaitoksia. Konepajarakennuksessa tehdään laitteiden koneistus ja huoltotöitä ja siellä on varaosa, työkalu ja telinevarastot sekä metallilaboratorio. Laboratoriorakennuksessa on pääasiassa toimistotiloja, mutta myös terveysasema, käytetyn öljyn varasto ja kaukolämmön kunnossapitotöihin käytettäviä tiloja. Huoltorakennuksessa toimii työmaaruokala sekä siellä on myös toimisto, kokous ja sosiaalitiloja. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus Hanasaaren B voimalaitos edustaa tekniikaltaan hakijan mukaan BAT tasoa, kun otetaan huomioon laitoksen käyttöönottoajankohta sekä 1990 luvun alussa tehdyt päästövähennysinvestoinnit ja vuonna 2001 tehty automaatiouudistus. Hanasaaren B voimalaitoksen kivihiilikattiloiden typenoksidipäästöjä vähennetään polttoteknisin keinoin low NO x polttimilla. Kattiloiden hiukkas ja raskasmetallipäästöjä vähennetään sähkösuodattimien ja letkusuodattimien avulla sekä rikkidioksidipäästöjä puolikuivaan menetelmään perustuvalla rikinpoistolla. Hiilidioksidipäästöt minimoidaan polttoaineiden käyttöä vähentävällä sähkön ja lämmön yhteistuotannolla.
17 Typpipäästöjä vesistöön vähennetään tarkoituksenmukaisella vedenkäsittelyprosessilla. Fosforipäästöjä vesistöön ei aiheudu lainkaan vedenkäsittelyn kemikaalivalintojen johdosta. Kuonansammutusaltaiden pinnansäätöautomatiikan avulla altaista ei enää ole aiheutunut mereen johdettavia jätevesiä eikä siten myöskään raskasmetallipäästöjä. Vesistöön johdettava lämpökuormitus minimoidaan polttoaineiden käyttöä vähentävällä sähkön ja lämmön yhteistuotannolla. Normaalitoiminnan sekä häiriötilanteiden aikaisia öljypäästöjä mereen on vähennetty öljynerotusaltaiden ja kaivojen sekä hälytysautomatiikan avulla. Palamisen sivutuotteiden hyötykäyttöä pyritään edistämään tutkimuksen sekä aktiivisen asioiden seuraamisen ja niihin vaikuttamisen avulla. Hakijan mukaan sivutuotteiden hyötykäytön edistäminen on tällä hetkellä avainasemassa. Vuonna 2005 Helsingin Energian Hanasaaren ja Salmisaaren voimalaitoksien kivihiilen polton sivutuotteiden hyötykäyttöaste oli 40 %. Helsingin Energian Hanasaaren voimalaitoksella on sertifioitu ISO 14001 standardin mukainen ympäristöjärjestelmä. Hakijan mukaan ympäristöjärjestelmän avulla voidaan erityisesti hallita jätehuoltoa sekä kemikaaliasioita. Helsingin Energia on liittynyt vuonna 1998 kauppa ja teollisuusministeriön sekä energia alan keskusjärjestöjen (Energia alan Keskusliitto ry Finergy, Suomen Kaukolämpö Sky ry:n ja Sähköenergialiitto ry Sener) välille vuonna 1997 solmittuihin vuoden 2005 loppuun saakka voimassa oleviin kolmeen energia alan energiansäästösopimukseen, jotka ovat voimalaitosalan energiansäästösopimus, kaukolämpöalan energiansäästösopimus sekä sähkön siirto ja jakelualan energiansäästösopimus. Mainitut energiajärjestöt ovat perustaneet vuoden 2005 alusta toimintansa aloittaneen Energiateollisuus ry:n, joka on sopinut KTM:n kanssa energia alan energiansäästösopimusten jatkamisesta siihen saakka kunnes energia alan uusi sopimusjärjestelmä tulee voimaan, kuitenkin enintään vuoden 2007 loppuun saakka. Helsingin Energia on liittynyt kaikkiin energia alan energiansäästösopimuksiin myös jatkokaudelle. Kauppa ja teollisuusministeriö ja Helsingin kaupunki ovat solmineet energiansäästösopimuksen vuonna 1993. Sopimus on uusittu vuonna 2003, jolloin se muutettiin energia ja ilmastosopimukseksi. Helsingin Energia on mukana sopimuksessa Helsingin kaupungin omistamana liikelaitoksena. Hanasaaren B voimalaitos on sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitos, jossa energiantuotannon nettohyötysuhde oli 86 % vuonna 2005. Vuonna 2005 lauhdesähkön osuus tuotetusta sähköstä oli 2,3 % ja mereen johdetun lämpökuorman osuus noin 1 % polttoaineenergiasta.
18 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin Helsingin Energian Hanasaaren voimalaitosalueen jätevesipäästöt muodostuvat pääasiassa mereen johdettavista jäähdytysvesistä, joiden lisäksi mereen johdetaan erilaisia teollisuusjätevesiä. Mereen johdettavat teollisuusjätevedet koostuvat pääosin voimalaitoksen vedenkäsittelylaitoksen jätevesistä sekä niiden kanssa käsiteltävistä erilaisista pesuvesistä ja vesilaboratorion jätevesistä, kuonansammutuksen jätevesistä sekä prosessien hukkavesistä. Lisäksi mereen johdetaan mm. sadevedet. Mereen johdettavat jäähdytys ja jätevedet puretaan Hanasaaren ja Sompasaaren väliseen satamaaltaaseen yhteen kohtaan. Helsingin Veden ylläpitämään yleiseen viemäriin johdetaan saniteettivedet sekä joitain teollisuusjätevesiä. Mereen johdettavat vedet Mereen johdettavat jäähdytysvedet koostuvat kaukolämpöverkon rinnalle kytkettyjen jäähdyttimien jäähdytysvesistä sekä sisäisen jäähdytyskierron jäähdytysvesistä. Vuosien 2000 2005 aikana jäähdytysvesien poistolämpötilojen kuukausikeskiarvot ovat vaihdelleet 3 52 C:n välillä ja lämpötilan nousun kuukausikeskiarvot 0 34 C:n välillä. Vedenkäsittelylaitoksessa muodostuu jätevettä ioninvaihtimien, pehmennyssuodattimien sekä lauhteenkäsittelylaitoksen precoatsuodattimien elvytyksistä ja huuhteluista. Elvytyksistä muodostuvat jätevedet johdetaan neutralointialtaaseen ja neutraloidaan phalueelle 6 9. Precoat suodattimien huuhteluvedet sisältävät suodatinmassaa ja ne johdetaan jätemassasäiliön kautta kuonansammuttimille. Vedenkäsittelylaitoksen jätevesien mukana mereen joutuu typpeä, joka on peräisin raakavedestä sekä prosessiveden kemikalisointiin käytettävästä hydratsiinista ja ammoniakkivedestä. Vedenkäsittelylaitoksen neutralointialtaaseen johdetaan myös hiilikattiloiden ilmanesilämmittimien ja lämmönvaihtimien pesuvedet sekä vesilaboratorion jätevedet. Neutralointialtaan pohjalle laskeutunut kiintoaine pumpataan kuonansammutusaltaaseen. Kivihiilikattiloiden tulipesästä poistuva pohjatuhka jäähdytetään kuonansammutusaltaassa. Altaan vesipinta pidetään vakiokorkeudessa vedenpinnan säätöautomatiikalla. Toisinaan altaan vedenpinta nousee äkillisesti ja altaasta ylivuotona poistuva vesi voidaan pumpata takaisin altaisiin. Kuonansammutuksesta ei ole muodostunut mereen johdettavaa jätevettä vuosina 2002 2005. Mereen johdettavista ylivuotovesistä on poistettu kiintoaine lamelliselkeyttimellä. Kuonansammutusvesien mukana mereen voi aiheutua kiintoaine ja raskasmetallikuormitusta. Vesi höyrykierrosta poistuu vettä tai höyryä erilaisina vuotoina, kuten venttiilien vuotoina, tyhjennyksissä sekä koneistojen pysäytyksissä
19 ja käynnistyksissä. Prosessien hukkavedet ovat pääsääntöisesti suolatonta vettä ja suurin osa näistä päätyy vesihöyrynä ilmaan. Osa hukkavesistä päätyy käsittelemättöminä mereen. Mereen johdettavien hukkavesien määrää ei ole arvioitu. Niiden mukana mereen joutuu jonkin verran typpeä. Hanasaaren alueelta mereen johdetaan sadevesiviemäreiden kautta sadevedet sekä myös kivihiilivaraston pintavalumavedet, joiden määräksi on arvioitu 500 m 3 /a. Lisäksi kivihiilivaraston läpäisevien valumavesien määräksi on arvioitu 2 200 m 3 /a. Öljynerotusaltaan (API allas) kautta mereen johdetaan sataman purkausalueen sadevedet sekä öljynlastaamiseen käytettävien autonlastauspaikkojen sadevedet. Öljynerotusaltaasta vedet johdetaan mereen kahden tarkkailukaivon kautta. Mustikkamaalla sijaitsevissa maanalaisissa öljyn kallioluolasäiliöissä vuotovedet kerääntyvät säiliöiden pohjan kallistuksien johdosta säiliöiden I ja II omiin pumppukaivoihin. Molempien säiliöiden vuotovesiä varten on kaksi vuotovesipumppua, joista toinen on normaalisti varapumppu. Öljyiset vuotovedet johdetaan putkitunnelissa Sompasaaressa luolatilassa sijaitsevan öljynerotusaltaan kautta voimalaitosalueella sijaitsevaan öljynerotusaltaaseen (API allas). Sompasaaren öljynerotusaltaassa erotettu öljy palautetaan takaisin kalliosäiliöön samaa putkea pitkin, jolla vuotovesi johdetaan altaalle. Automaattiventtiileillä ja pumppujen ohjauksilla estetään säiliön vuotoveden ja erotetun öljyn samanaikainen pumppaus. Pumppaamojen, kuilujen ja putkitunneleiden vuotovedet pumpataan voimalaitosalueen öljynerotusaltaaseen (API allas). Maanpäällisten polttoöljyvarastojen vallitilojen sadevedet johdetaan tarkkailukaivojen ja tarvittaessa öljynerottimen kautta mereen. Laitokselta mereen johdettavien jäähdytys ja jätevesien määrät ovat vuosina 2000 2005 olleet seuraavat: Jäähdytysvesi, 1000 m 3 /a Vedenkäsittelylaitoksen jätevedet, m 3 /a Kuonansammutuksen jätevedet, m 3 /a Syvävaraston vuotovedet, m 3 /a 2000 2001 2002 2003 2004 2005 8 539 14 953 18 720 31 606 18 240 9 998 9 180 11 442 9 555 9 467 7 621 6 892 1 476 1 129 0 0 0 0 48 320 46 995 47 161 44 288 46 726 49 412 Hanasaaren voimalaitostoiminnoista aiheutuva mereen johdettava kuormitus on vuosina 2000 2005 ollut seuraava:
20 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Lämpö, TJ/a 155 708 1 023 2 362 1 112 192 Kokonaistyppi, kg/a 835 905 860 1 079 1 038 882 Kiintoaine, kg/a 76 59 0 0 0 0 Raskasmetallit, kg/a 0,33 0,3 0 0 0 0 Hiilivedyt, kg/a 72,5 32,0 33,5 28,4 61,0 51,3 Viemäriverkkoon johdettavat jätevedet Helsingin Veden ylläpitämään viemäriverkkoon johdetaan teollisuusjätevesiä sekä saniteetti ja talousjätevesiä. Teollisuusjätevedet ovat B voimalaitoksessa ja konepajassa muodostuva jätevesijakeita, kuten pohjakuonabunkkerin vettä sekä erilaisia vuoto ja tyhjennysvesiä. Teollisuusjätevesien määrää ei mitata. Saniteetti ja talousvesien määrä on vuosina 2000 2005 ollut 2 000 3 400 m 3 /a. Päästöt ilmaan ja päästöjen rajoittaminen Kivihiilikattiloiden K3 ja K4 typenoksidipäästöjä vähennetään polttoteknisesti low NO x polttimilla. Kattiloissa ei ole toteutettu polttoilman vaiheistusta yläilmalla typenoksidipäästöjen vähentämiseksi. Kivihiilikattiloiden savukaasut johdetaan omiin kaksikenttäisiin sähkösuodattimiin. Sähkösuodattimet toimivat hiukkasten esierottimina ennen savukaasujen johtamista puolikuivaan menetelmään perustuvaan rikinpoistolaitokseen. Rikinpoistolaitoksessa kattiloiden savukaasut johdetaan omiin reaktoreihin. Reaktoreissa rikinsidontaan käytetään kalsiumoksidista valmistettua kalsiumhydroksidilietettä, joka hajotetaan sumuksi ns. atomizer tekniikalla. Savukaasujen rikkiyhdisteet ja kalsiumhydroksidisumu reagoivat reaktorissa ja samalla tapahtuu lietteen kuivuminen. Reaktorin jälkeen savukaasut sisältävät kuivaa pölyä. Savukaasut johdetaan edelleen omiin letkusuodattimiin, joissa hiukkaserotus tapahtuu tekstiilisuodattimissa. Rikin sitoutumiseen liittyviä reaktioita tapahtuu edelleen letkusuodattimissa reagoimattoman kalsiumhydroksidin johdosta. Kumpikin letkusuodatin koostuu kuudesta kammiosta, joissa on yhteensä 3 240 suodatinletkua. Osa letkusuodattimissa erotetusta kiintoaineesta palautetaan takaisin prosessiin ja osa poistetaan lopputuotteena. Rikinpoistolaitoksen häiriötilanteissa sekä kattilan ylös ja alasajotilanteissa rikinpoistolaitos letkusuodattimineen ohitetaan ja savukaasut johdetaan sähkösuodattimien jälkeen suoraan savupiippuun. Apukattilan K8 ilmaan johdettavien päästöjä ei vähennetä polttoteknisesti eikä kattilan savukaasuja puhdisteta. Hanasaaren B voimalaitoksen ilmaan johdettavat päästöt ovat olleet vuosina 2000 2005 seuraavat: