1 Antti Hernesniemi, LT, musiikkitieteen maisterilinjan opiskelija Åbo Akademi, Turku Yhteenveto pro gradu tutkielmasta Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran (THPTS) seminaaria varten Helsingissä 19.2.2016 Ruusuja hopeamaljassa vai näreoksia peltipurkissa? Vertaileva musiikki- ja tekstianalyysi laulujen Ruusuja hopeamaljassa (1975) ja Jätkän ruusut (1983) levytyksistä. 1 Johdanto Tutkimukseni aihe. On vähän tutkittu suomalaisten metsätyömiesten tekemiä lauluja tai niiden levytyksiä. Poikkeus tästä on Koiviston ja muiden 2003 tekemä tutkimus. Sekä laululevytysten musiikkia että tekstiä on tutkittu harvoin yhdessä. Tästä poikkeuksen tekevät mm. Asplundin parin kymmen vuoden takaiset tutkimukset. Oman tutkimukseni aihe on syntynyt havainnostani kahdesta suomalaisesta levytetystä mollivalssista, jotka ovat kiinnostavassa intertekstuaalisessa yhteydessä toisiinsa. Ennen viime sotaa ensi kerran vuonna 1937 levytetyn Ruusuja hopeamaljassa -laulun teksti kertoo myönteisestä kokemuksesta, jonka läheisen ihmisen antamat ruusut ovat tuoneet laulun ns. mimeettiselle puhujalle. Lauluja tekevä metsätyömies otti 1980-luvulla lähtökohdakseen tuon varhemman ruusulaulun ja ehkä sen uuden toisinnon vuodelta 1975 ja teki omanlaisensa ruusulaulun, Jätkän ruusut vuonna 1983.
2 Kirjoittajan tausta. Olen lääketieteen tohtori ja väitellyt suomalaisesta kansanlääkinnästä v. 1999 Oulun yliopistossa Kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitoksella. Toinen ja nykyinen uusi pääaineeni on musiikkitiede. Graduni ohjaajat ovat prof. FT Johannes Brusila ja lehtori FT Camilla Hambro. Kirjoitan pro graduni ruotsiksi. Tutkielmani on siinä vaiheessa että jotkin osat ovat viimeistelyn alla. Jotakin uutta pitäisi myös vielä kirjoittaa kuten osittain kirjallisuuskatsaus. Työni ohjaajat ovat tutustuneet tekstiini viime vuoden kesäkuussa. Sain heiltä palautteen ja ohjeita heidän toivomaansa jatkotyöskentelyyn. Pyrin siihen että lähetän työni heille uudestaan maaliskuun loppuun mennessä. Minulla on kielentarkastaja, joka huolehtii pro gradun ruotsinkielen oikeellisuudesta. Laulut. Laulu on musiikista ja sanoista koostuva kertomus. Se on lauluntekijän dialogia toisaalta muiden laulujen, toisaalta itsen ja kuulijoiden kanssa. Laulu koostuu sanoista ja musiikista. Sanoilla on kielentutkimuksen keinoin löydettävissä eri ominaisuuksia. Niitä voidaan tarkastella semanttisina, syntaktisina, morfologisina ja foneettisina ihmisen keskinäisen viestinnän rakenneosina. Laulajan, laulaa hän sitten yksin tai toisen kanssa, näkökulmasta nämä kaikki seikat vaativat huomiota. Myös laulun kuuntelija voi kiinnittää vastaaviin seikkoihin huomiota. Laulun sanoilla on ns. leksikaalinen merkitys. Mutta osana laulun musiikkia niiden laulettu muoto saa uusia merkityksiä. Osana melodiaa eli sävelkulkua ja harmoniaa eli soinnutusta tekstisanojen pää- ja sivumerkitykset, realistiset, humoristiset ja muut merkitykset, käytetyt painotukset, rytmitykset tulevat osaksi laulun tekstimusiikillista kokonaisrakennetta. Laulaja, laulamiseen perehtynyt henkilö, voi oppia uuden laulun levytyksen kuuntelun kautta. Hän voi myös laulaa sitä laulusta tehtyjen nuottien kautta. Laulujen intertekstuaalisuus. Tietyssä ihmiskulttuurin viitekehyksessä suositaan tiettynä ajankohtana tietynlaisia lauluja enemmän kuin joitakin muita. Uuden laulun tekijä voi haluta protestoida jotain toista laulua. Protesti voi olla toimintatavaltaan asiallisen kumoava. Se voi olla humoristinen: ironinen, jopa farssi. Hän voi käyttää uudella tavalla vanhan laulun
3 kokonaismuotoa tai vain sen musiikkia: esimerkiksi melodiaa, harmoniaa ja rytmiä tai pelkkää tekstiä. 2 Aikaisempaa laululevytysten tutkimusta Parin sadan vuoden aikana on siirrytty kuulonvaraisista kenttätranskriptioista erilaisten nauhurien kanssa tehtyihin äänitteisiin ja niiden analyyseihin. Jo pian sata vuotta on aineistona saattanut myös olla kaupallisia tai yksityisiin tarkoituksiin tehtyjä levytyksiä. Kirjallisuustieteessä on tutkittu yleisimmin painettuja tekstejä proosaa tai runoja, ei kuultuja äänitteitä tai levytyksiä. Folkloristiikassa on paneuduttu myös tallennettujen kenttä-äänitteiden tutkimiseen. Varhaiset 1800- ja 1900- luvun alun musiikintutkijat kuten I Krohn, A Launis ja A E Väisänen ovat tutkineet suomalaisia ja sukukansojen varhaisia lauluja kuulonvaraisen analyysin ja osin myös ensimmäisten äänityslaitteiden avulla. Transkription tarkkuus ei ole ollut tärkein seikka kun jonkinlainen laulun perustallennus oli tärkeää saada kerätyksi. Suomalaisista uudemmista tutkijoista E Pekkilä ja J Henriksson ovat tutkineet nimenomaan intstrumenttaalimusiikkia. L Henriksson on tutkinut suomalaista kuplettia. Sanat ja musiikki afroamerikkalaisessa ja eurooppalaisessa blues-musiikissa ovat olleet ruotsalaisen L Lilliestammin tutkimuksen kohteena. U Lindberg on tutkinut rockin sanoituksia. Åbo Akdemista H Lillsjö on tutkinut maamme ruotsinkielisen Pohjanmaan muusikoiden tekemiä murteellisia populaarirockin approksimoituja ja adaptoituja cover-käännöksiä. Leary ja March ovat tutkineet Pohjois-Amerikkaan tulleiden siirtolaisten lauluja eri työväestöryhmien parissa. Koska metsätyömiesten, tukkijätkien tai jätkien levytetty musiikki on ollut kovin vähäistä, ei alan levytysten tutkimusta näytä juuri olevan. Suomalaisten Koiviston ja muiden yllä mainittu teos on tärkeä metsätyömiesten musiikin kokoelma, mutta ei varsinainen analyyttinen tutkimus.
4 3 Tutkimukseni kysymykset Tutkimuskysymykseni ovat: 1 Millaisia ovat noiden kahden ruusulaulun Ruusuja hopeamaljassa ja Jätkän ruusut levytysten tekstit ja musiikki? 2 Millaisia ovat laulujen levytysten niille yhteiset ja niitä erottavat piirteet? 3 Millaista on niiden intertekstuaalisuus. Miten uudemi levytys Jätkän ruusut kommentoi tekstissään ja musiikissaan aikaisempaa levytystä Ruusuja hopeamaljassa? 4 Keräämäni aineisto Tutkimusaineistonani ovat kahden laulun levytykset : Ruusuja hopeamaljassa, laulajina Eugen Malmsten (1937), A. Aimo (1944) ja Erkki Junkkarinen (1975) ja Jätkän ruusut, laulajina Olavi Miettinen (1983), Pauli Koskipuisto (2011) ja Raimo Leppänen (2015; liitetaulukko). Olen käyttänyt kirjastoissa olevia levyttyksiä. Koskipuiston levyn sain häneltä häntä Evijärvellä haastatellessani eräällä hänen luona käynnilläni. Raimo Leppänen esitti laulun kuulonvaraisen oppimisen kautta vuonna 2015 ja äänitin ja videoin hänen esityksensä Turussa. Tarkoituksena saada lisää aineistoa koskien metsätyömies ja muusikko Olavi Miettistä olen ollut yhteydessä hänen Viimeinen jätkä LP:nsä teossa mukana olleiden muusikkojen, sovittajien ja äänittäjien sekä tuottajien kanssa ja haastatellut heitä kaikkia. Laitoin viikko sitten ilmoituksen Savon Sanomiin saadakseni lisätietoja Jätkän ruusut laulun tekijästä Olavi Miettisestä. Olen saanut joitakin yhteydenottoja hänet tunteneilta henkilöiltä. Olen aloittanut heidän haastattelemisensa.
5 5 Analyysimenetelmät Yleisesti runoanalyysi koskee kirjoitettua tekstiä. Tämä tutkimukseni koskee nimenomaan kuulonvaraista analyysiä äänitteistä. Tutkin tässä tutkimuksessa transkriboimaani musiikkia ja tekstiä. Menetelmäni ovat musiikkitieteellinen melodia- ja harmonia-analyysi ja kirjallisuustieteellinen runotekstianalyysi. Käytän myös folkloristiikan ja fonetiikan tietoja. Olen kuunnellut levytyksiä ja kuulonvaraisesti ja pianon sekä kitaran ääressä transkriboinut melodiat ja harmoniat. Säveltäjä, lehtori Ulf Långbacka on tarkistanut ja auttanut minua transkriboinnissa. Levytysten tekstien transkriboinnit olen tehnyt toistuvan levytyskuuntelun avulla. Olen myös tehnyt levytystekstien sanaluokka-analyysit ja taulukoinut eri sanaluokat molemmista lauluista omiin taulukkoihinsa. 6 Yhteenveto tähänastisen analyysini tuloksista Musiikki levytyksissä (kts. transkriboidut nuotit). Varhaisemman laulun Ruusuja hopeamaljassa melodia kulkee c-molliharmoniassa ja rohkeasti koristellen ylöspäin pyrkivin sävelkuluin, toistuvin pisteellisin tai pelkin kokonuottikestoin. Korukuviointi 1/8-sävelin antaa melodialle vauhtia ja jäntevyyttä. Laulu muistuttaa enemmän liediä kuin suomalaista iskelmää melodiankuljetuksensa suhteen. Harmonia on toonika-subdominanttidominantti-kulkuun perustuva, lisäksi laulu käy rinnakkaisduurissa ja sen subdominantissa. Myöhemmän laulun Jätkän ruusut melodia kulkee myös c- mollissa ja lähinnä neljäsosasävelin, mutta lähinnä vaihdellen alas- ja ylöspäin kulkevin melodiakuluin. Harmoniana tekijä käyttää pelkistettyä toonika-subdominantti-dominantti-rakennetta. Molempien laulujen esitysten säestäjänä soittaa tanssiorkesteri. - Lisää yksityiskohtaista analyysiyhteenvetoa tähän.
6 Teksti levytyksissä (kts. transkriboidut tekstit). Kahdella eri ympäristössä syntyneellä laululla on sama aihe, ruusujen antaminen ja niiden laitto maljakkoon. Varhaisen ruusulaulun teksti ei vastaa metsätyömiehen todellisuutta. Hän säilyttää ruusujen antamisen teeman mutta muuttaa motiivit ja sijoittaa laulun kertomuksen uuteen ympäristöön, metsäkämpälle. Laulujen motiivit kuitenkin eroavat. Ensimmäisessä laulussa, joka on syntynyt varakkaan tuntuisessa viitekehyksessä, motiivit ja topokset ovat aidot ruusut ja hopeamaljakko. Toisessa laulussa, joka on syntynyt niukahkon varallisuuden viitekehyksessä, motiivit ovat kuusennäreet, jätkän ruusut. Maljakkona toimii teollinen huokea kertakäyttötuote, peltipurkki. Myös kuusennäreitä katsellaan. Niiden tuoksu on pihkainen. Ensimmäisen laulun alkuperäisrunon metaforinen kuvakieli toimii sekä konkreettisella, kukkia kuvaavalla tasolla, että toisella tasolla, jossa kukkien ominaisuuksia verrataan läheisen henkilön ominaisuuksiin. Kukkia ihmisiin vertaavat metaforat puuttuvat metsätyömieslaulun tekstistä. Sen kieli on konkreettista ja reaaliseen toimintaan suuntaavaa. Levytysten tekstien mimeettiset puhujat ovat viitekehyksissään erilaisissa asemissa. Kahden eri laulun tekstien puhujien ilmaistut tarkoitukset ja tunne-elämät ovat toisiaan muistuttavat mutta erilaisessa tilanteessa. Ruusulaulun puhuja katselee lämpimästi kukkia ja muistelee. Kuusennärelaulun puhuja ikävöi, katselee ja suunnittelee. Puhujien kaipaus on erilainen: Ruusuja hopeamaljassa laulun levytyksessä jo koettujen onnenhetkien muistelu. Jätkän ruusut laulun levytyksessä se on mahdollisten onnenhetkien toivominen. - Yksi säerivi Jätkän ruusut laulun ensi levytyksessä on edelleen epäselvä. Sanaluokka-analyysi mukaan? Laulujen levytykset musiikillistekstillisinä kokonaisuuksina Jätkän ruusut laulun ensi levytys muistuttaa Ruusuja hopeamaljassa laulun eri levytyksiä. Varsinainen niitä erottava vuoropuhelu tapahtuu tekstin tasolla. Musiikin kokonaiskäsittely levytyksissä on sovitettu hyvin samantyyliseksi. Miesten muodostama tanssiyhtye, soittimina vaihtelevasti haitari, kitara, puhaltimet, vibrafoni, basso ja rummut, säestää mieslaulajaa. Tähän lisää.
7 Avainsanoja: laulu, musiikki, rytmi, melodia, melodinen aihe, teema, motiivi, soinnut, harmonia, jännitteen luominen, purkaus, teksti, intertekstuaalisuus, kuvakieli, runon puhuja, runon aihe, teema, motiivi, topos, yhteys tekstin ja musiikin välillä. 7 Seuraavat kysymykset askarruttavat minua 1 Olenko tutkimuskysymyksissäni rajannut tutkimukseni tarpeeksi hyvin? 2 Ovatko käyttämäni musiikki- ja kirjallisuustieteelliset menetelmät tutkimuksellisesti toimivat ja juuri tähän työhön sopivat? 3 Millaisia käsitteitä käytän, kun musiikkitieteelliset käsitteet ovat osittain eri asioita tarkoittavat kuin runotutkimuksen käsitteet. Esimerkiksi käsitteet aihe, teema, motiivi ovat eri merkityksissä noissa kahdessa tieteenalassa. 4 Otanko kahden laulun levytysten kaikki kolme toisintoa mukaan analyysiin? 5 Työn laajuus: kuinka pitkälle menen analyysissäni, kun kyseessä on pro gradun opinnäytetyö? 6 Kielitiede : onko tekstien sanaluokka-analyysi tarpeen? Tämän yhteenvedon liitteet 1 Taulukko. Tiedot eri levytyksistä. Ruusuja hopeamaljassa ja Jätkän ruusut 2 Nuotit. Kirjoittajan transkriboimat melodiat ja harmoniat levytyksistä Ruusuja hopeamaljassa 1975 ja Jätkän ruusut 1983 3 Tekstit. Kirjoittajan transkriboimat tekstit levytyksistä Ruusuja hopeamaljassa 1937, 1944, 1975 ja Jätkän ruusut 1983, 2011 ja 2015 4 Vertailutaulukot: Melodioiden ja harmonioiden erot kahden laulun ensi levytyksissä ja niiden toisinnoissa.