Navitas Kehitys Oy Riikinnevan Ekovoimalaitos Ympäristövaikutusten arviointiselostus ÅF-Consult Oy Bertel Jungin aukio 9, 02600 Espoo Puhelin 040 348 5511. Fax (09) 3487 0810. www.afconsult.com. Y-tunnus 1800189-6. Kotipaikka Helsinki. Sertifioitu standardien SS-EN ISO 9001 ja ISO 14001 mukaisesti.
YVA-selostus 2 (138) TIIVISTELMÄ Hankkeen kuvaus ja tavoitteet Leppävirran Riikinnevan jätelaitosalueelle sijoittuvan Ekovoimalaitoksen suunnittelu on aloitettu. Ekovoimalaitos on materiaalihyötykäyttöön kelpaamatonta syntypaikkalajiteltua yhdyskuntajätettä hyödyntävä lämmön- ja sähköntuotantolaitos. Lisäksi laitoksessa voidaan hyödyntää muitakin jätejakeita. Laitoksessa polttoaineena hyödynnettävät jätteet kerätään pääosin Pohjois-Savon, Etelä-Savon, Keski-Suomen ja Pohjois-Karjalan maakuntien alueilta. Ekovoimalaitoksessa hyödynnetään 56 kunnan ja noin 763 000 asukkaan alueen jätteitä. Ekovoimalaitos voidaan käyttöönottaa aikaisintaan vuoden 2015 lopulla. Ekovoimalaitoshankkeen ensisijaisina tavoitteina on lisätä Itä- ja Keski-Suomen alueilla toimivien jätehuoltoyhtiöiden syntypaikkalajitellun yhdyskuntajätteen hyödyntämistä sekä turvata Varkauden kaupungin tarvitseman kaukolämmön tuotanto. Ekovoimalaitoksessa hyödynnettäisiin jätteitä, jotka tällä hetkellä pääsääntöisesti loppusijoitetaan kaatopaikoille tai toimitetaan energiahyödynnettäväksi muualle. Itä- ja Keski-Suomen alueella ei ole jätteenpolttolaitosta. Kaatopaikkoja koskevan lainsäädännön oletetaan kiristyvän vuoden 2016 alusta alkaen siten, että jätteiden kaatopaikkasijoittamista rajoitetaan merkittävästi. Tällöin Ekovoimalaitos mahdollistaisi jätteiden hyödyntämisen kohtuullisella etäisyydellä jätteiden syntypaikalta. Varkauden kaupungin kaukolämpötoiminnasta vastaa pääosin Varkauden kaupungin omistama Varkauden Aluelämpö Oy. Tällä hetkellä yhtiön toimittama kaukolämpö on lähes kokonaisuudessaan hankittu ostamalla. Tulevaisuudessa Ekovoimalaitoksella voitaisiin turvata Varkauden tarvitseman kaukolämmön tuotanto. YVA-menettely Osana hankkeen valmistelua on käynnistetty ympäristövaikutusten arviointia koskevan lain (YVA-laki) mukainen arviointimenettely. YVA-menettelyllä varmistetaan, että ennen hanketta koskevaa päätöksentekoa hankkeen ympäristövaikutukset selvitetään riittävällä tarkkuudella. YVA-menettelyn tarkoituksena on myös lisätä asukkaiden ja muiden tahojen tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia päätöksenteossa. Arvioinnin tulokset esitetään tässä ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa eli YVA-selostuksessa. Selostuksessa mm. kuvataan vaihtoehtojen ympäristövaikutukset, vertaillaan vaihtoehtoja sekä esitetään haitallisten vaikutusten lieventämiskeinoja. YVA-selostus on julkinen ja kaikilla, joiden oloihin tai etuihin hanke saattaa vaikuttaa, on mahdollisuus esittää mielipiteitä. Lisäksi yhteysviranomaisena toimiva Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) pyytää lausuntoja vaikutusalueen kunnilta ja eri viranomaisilta, jonka jälkeen se antaa oman kokoavan lausuntonsa mielipiteiden ja lausuntojen pohjalta.
YVA-selostus 3 (138) Hanke ja sen vaihtoehdot Hankevaihtoehtona 1 (VE1) tarkastellaan arinatekniikkaan perustuvan kaukolämpöä ja sähköä tuottavan Ekovoimalaitoksen rakentamista ja käyttöä. Hankevaihtoehto käsittää kattilaitoksen lisäksi turbiini-generaattorilaitoksen, polttoaineen vastaanottojärjestelmän ja varastoinnin, savukaasujen puhdistusjärjestelmät, kemikaalivarastot, savupiipun sekä tuhka- ja lopputuotevarastot sekä ilmajäähdytyslaitteet. Lisäksi tarkastellaan savukaasun puhdistustuotteen mahdollista käsittelyä loppusijoitusta varten sekä jätteiden välivarastointia Riikinnevan jätelaitoksen alueella Ekovoimalaitoksen seisokkien aikana. Hankevaihtoehtona 2 (VE2) tarkastellaan leijutekniikkaan perustuvan kaukolämpöä ja sähköä tuottavan voimalaitoksen rakentamista ja käyttöä. Hankevaihtoehto VE2 käsittää hankevaihtoehdon VE1 mukaiset laitteet ja järjestelmät sekä leijutekniikan vaatiman jätteen esikäsittelylaitoksen. Lisäksi YVA:ssa tarkastellaan nollavaihtoehtona (VE0) Ekovoimalaitoksen rakentamatta jättämistä, jolloin jäte- ja energiahuolto järjestetään vaihtoehtoisella tavalla. Nollavaihtoehdossa Ekovoimalaitoksen tuottama kaukolämpö ja sähkö tuotetaan bioturvevoimalaitoksessa Varkauden alueella ja jätteet kuljetetaan olemassa oleviin tai rakenteilla oleviin polttolaitoksiin hyödynnettäväksi. Ekovoimalaitoksen suunnitteluarvot Kattilatyyppi Polttoainemäärä Polttoaineteho Vuotuinen kaukolämmön tuotanto Vuotuinen sähköntuotanto Arinakattila (VE1) tai leijukattila (VE2) enintään 170 000 t/a enintään 66 MW 180-210 GWh/a 80-136 GWh/a Rakentamisvaiheen vaikutukset Ekovoimalaitoksen rakentamistoiminnan vaikutukset ovat normaaleja rakennustoiminnan ympäristölleen aiheuttamia ympäristöhaittoja ja siten samanlaisia kuin esimerkiksi muissa vastaavan suuruisissa teollisuusrakentamishankkeissa. Merkittävimmät ympäristövaikutukset ovat työkoneiden ja materiaalikuljetusten aiheuttama meluhaitta, pölyäminen ja tärinä. Haitat ovat kuitenkin paikallisia kohdistuen lähialueelle (alle puolen kilometrin säteelle rakentamispaikasta) ja kestävät rakentamisen ajan. Uuden laitoksen rakentaminen kestää noin kaksi vuotta. Hankkeeseen liittyy Sorsa-
YVA-selostus 4 (138) koskentieltä jätelaitosalueelle tulevan Riikinnevantien leventäminen ja kunnostus sekä 110 kv voimajohdon rakentaminen joko maakaapelina tai ilmajohtona. Laitoksen vaatima maa-alue on suhteellisen pieni ja laitosalueen kasvillisuus sekä eläimistö rakentamispaikalla ovat tavanomaisia. Siten vaikutukset kasvillisuuteen, eläimistöön ja luonnon monimuotoisuuteen eivät ole merkittäviä ja ne rajoittuvat laitosalueelle. Rakentaminen työllistää merkittävästi. Laitoksen toiminnan loputtua purkutöistä aiheutuvat ympäristövaikutukset vastaavat rakennusvaiheen vaikutuksia, mutta ne kestävät lyhyemmän ajan. Nollavaihtoehtoon sisältyvän, jonnekin Varkauteen sijoittuvan, voimalaitoksen rakentaminen on kertaluonteista ja samantapaista kuin Ekovoimalaitoksen rakentaminen. Siten myös rakentamisesta aiheutuva ympäristökuormitus on vastaavaa, mutta ympäristövaikutukset riippuvat paljolti siitä esimerkiksi, miten lähellä työmaa sijaitsee asutusta tai suojelualueita. Vaikutukset maa- ja kallioperään sekä pinta- ja pohjavesiin Ekovoimalaitoksen toiminnasta ei aiheudu päästöjä maaperään tai pohjaveteen. Eniten maa- ja kallioperään vaikutetaan, kun laitos rakennetaan alueelle ja tehdään maansiirtotöitä ja mahdollisesti louhitaan. Ekovoimalaitos liitetään vesi- ja viemäriverkkoon ja laitoksen jätevedet puhdistetaan jätevedenpuhdistamolla. Nollavaihtoehdossa VE0 energiaa tuotetaan kuvitteellisessa Varkauden alueelle sijoittuvassa voimalaitoksessa eikä laitoksen normaalitoiminta kuormita maaperää tai pohjavettä. Laitoksen sijaintipaikkaa ei ole määritelty, mutta jos laitosta ei sijoiteta veden hankinnan kannalta tärkeäksi luokitellulle pohjavesialueelle, arvioidaan maa- ja kallioperään sekä mahdollisesti pohjavesiin kohdistuvat vaikutukset vähäiseksi. Vaikutukset luonnonympäristöön Tarkastelluilla hanke- ja nollavaihtoehdolla ei ole merkittäviä vaikutuksia ilmanlaatuun. Päästöjen leviämisselvityksen mukaan hankevaihtoehdoissa VE1 ja VE2 Ekovoimalaitoksen aiheuttamat epäpuhtauspitoisuudet ulkoilmassa ovat pieniä verrattuna kasvillisuuden ja ekosysteemien suojelemiseksi annettuihin raja-arvoihin. Nollavaihtoehdon päästöt ilmaan jakautuvat useammalle paikkakunnalle, jolloin niiden aiheuttamat pitoisuudet ulkoilmassa ovat pienemmät kullakin paikkakunnalla, kuin jos päästöt kohdistuisivat vain yhdelle paikkakunnalle, kuten hankevaihtoehdoissa VE1 ja VE2. Ekovoimalaitoksen melu ulottuu Metsälän luonnonsuojelualueelle, mutta melutaso ei kuitenkaan ylitä suojelualueille asetettuja melutason ohjearvoja. Mahdollinen voimajohto sijoittuu lähes kokonaan metsätalouskäytössä olevalle alueelle. Johtoaukean sijaintipaikalla kasvilajisto muuttuu olosuhteiden muuttuessa metsänraivauksen seurauksena.
YVA-selostus 5 (138) Vaikutukset liikenteeseen Keski-Savon Jätehuolto Oy:n alueelta jätteet tuodaan Ekovoimalaitokselle pakkaavilla jäteautoilla ja muualta täysperävaunullisilla rekka-autoilla ns. siirtokuljetuksina. Myös kemikaalikuljetuksia ja huoltoliikennettä kulkee, mutta tuhka- ja lopputuotekuljetuksia ei ole, vaan Ekovoimalaitoksella syntyvät jätteet käsitellään ja loppusijoitetaan Riikinnevan jätelaitoksen alueelle. Raskasta liikennettä ja henkilöautoja laitokselle on kokonaisuudessaan noin 70 ajoneuvokäyntiä vuorokaudessa arkisin. Ekovoimalaitoksen toiminnasta aiheutuva liikenne ei kokonaisuudessaan tarkoita liikenteen lisäystä, sillä Keski-Savon Jätehuollon alueelta Ekovoimalaitoksella hyödynnettävät jätteet kuljetetaan jo nykyisin jätelaitokselle. Sorsakoskentiellä keskimääräinen arkivuorokauden liikenne lisääntyy 118 ajoneuvolla, joista raskaiden ajoneuvojen osuus on 54 ajoneuvoa. Sorsakoskentiellä arkivuorokauden liikenteen lisäys on 14 % ja raskaiden ajoneuvojen lisäys 44 %. Ekovoimalaitoksen kuljetusten kokonaissuorite on noin 0,4 % Varkauden seutukunnan vuosittaisesta kokonaisliikennesuoritteesta. Nollavaihtoehdossa bio-turve voimalaitoksen polttoaine-, kemikaali- ja tuhkakuljetuksia sekä huoltoliikennettä on arkipäivisin 22 ajoneuvokäyntiä, joista 16 on raskaiden ajoneuvojen ja 6 henkilöautojen käyntiä. Lisäksi jätepolttoaineiden kuljettamisesta muualle Suomeen tarvitaan 25 kuljetusta arkivuorokaudessa. Kokonaisuudessaan kuljetusten kokonaissuorite on noin 1,5 % Varkauden seutukunnan vuosittaisesta kokonaisliikennesuoritteesta. Ekovoimalaitoksen sijainti on keskeinen suunnitellun jätteiden keräilyalueen kannalta. Kun suunnitellulta alueelta kerätyt jätteet poltetaan Ekovoimalaitoksella, on jätteiden kuljettamiseen liittyvä raskaiden ajoneuvojen liikennesuorite 1,6 milj. km/a. Jos samat jätteet kuljetetaan nollavaihtoehdon VE0 mukaisesti poltettavaksi muualle Suomessa sijaitseviin laitoksiin, on raskaiden ajoneuvojen liikennesuorite huomattavasti suurempi, n. 7,6 milj. km/a. Vaikutukset maankäyttöön ja maisemaan Ekovoimalaitoshanke on voimassaolevan maakuntakaavan mukainen, mutta hanke edellyttää yleis- ja asemakaavan muutosta. Ekovoimalaitos sijoitetaan Riikinnevan jätelaitoksen viereen ja voimalaitos voimistaa alueen teollisuusluonnetta, hankevaihtoehto VE2 hieman enemmän kuin hankevaihtoehto VE1, sillä hankevaihtoehdossa VE2 alueelle rakennetaan massiivinen jätteen esikäsittelylaitos, jota ei tarvita poltettaessa jäte arinakattilassa. Lähimaisemassa laitos on massiivinen ja kaukomaisemassa voivat erottua korkeat kattilarakennus ja piippu. Vaikutukset terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen Varkauden seudun ilmanlaadussa ei tapahdu merkittävää muutosta: leviämismalliselvityksen perusteella hankevaihtoehdossa VE1 ja VE2 Ekovoimalaitoksen aiheuttamat savukaasupäästöjen epäpuhtauspitoisuudet ulkoilmassa ovat pieniä verrattuna terve-
YVA-selostus 6 (138) ysperusteisiin ohjearvoihin. Ekovoimalaitos korvaa nykyistä energiantuotantoa, josta aiheutuvat päästöt jäävät muodostumatta. Ekovoimalaitoksen kiinteiden melulähteiden melu ei kuulu Osmajoen tarkastelualueelle. Laskentatulokset osoittavat, että liikenteestä aiheutuvat melun ohjearvot (päiväaika 55 db ja yö 50 db) eivät ylity Osmajoen asuintalojen luona nykytilanteessa eikä Ekovoimalaitoksen toimiessa. Melumallinnuksen mukaan Osmajoen rannalla sijaitsevien vapaa-ajan asuntojen kohdalla Ekovoimalaitoksen ja sen toimintaan liittyvän liikenteen aiheuttama melutaso on päivällä enintään 45 db(a) ja yöllä enintään 40 db(a). Hankevaihtoehdoissa VE1 ja VE2 laitoksen ja siihen liittyvän liikenteen aiheuttamalla melulla ei siten arvioida olevan vaikutuksia terveyteen tai asuinkäytössä (vakituisesti tai vapaa-ajan) olevien alueiden viihtyisyyteen. Hankkeen myötä lisääntyvät kuljetukset saatetaan Ekovoimalaitoksen lähialueilla kokea viihtyvyyshaittana. Sorsakoskentiellä raskaan liikenteen arvioidaan lisääntyvän merkittävästi. Mahdollisen voimajohdon reittisuunnittelussa on huomioitava erityisesti asutus ja lomamökit Osmajoen rannalla. Ekovoimalaitos työllistää vakituisesti 20 25 henkilöä. Välillisesti hanke työllistää merkittävästi polttoainekuljetuksiin sekä laitoksen kunnossapitoon liittyen. Nollavaihtoehdosta VE0 ei arvioida aiheutuvan terveysvaikutuksia. Päästöt ilmaan jakautuvat eri paikkakunnille, joten vaikutus ilmanlaatuun arvioidaan vähäiseksi. Jätehuoltovaikutukset Kaikki vaihtoehdot lisäävät jätteiden hyötykäyttöä merkittävästi. Ekovoimalaitoksella muodostuu suuri määrä pohjakuonaa/-tuhkaa, kattilatuhkaa ja savukaasun puhdistuksen lopputuotetta, joihin jätteiden sisältämät haitta-aineet, kuten raskasmetallit päätyvät. Tällöin raskasmetallien kierto ja kertyminen ravintoketjussa päättyy, kun tuhkat esimerkiksi kiinteytetään haitta-aineiden liukenemisen estämiseksi. Hankevaihtoehdossa VE2 muodostuu todennäköisesti vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavaa kattilatuhkaa ja savukaasujen käsittelyn lopputuotetta hankevaihtoehtoa VE1 enemmän. Mikäli muodostuva pohjakuona/-tuhka kelpaa laadultaan maanrakentamisessa hyödynnettäväksi, voidaan sillä korvata neitseellisiä materiaaleja. Nollavaihtoehdossa muodostuu tuhkaa huomattavasti hankevaihtoehtoja vähemmän ja myöskin tuhka on ympäristölaadultaan jätteenpolton tuhkiin verrattuna parempaa. Puu-turve tuhka voidaan todennäköisesti hyötykyttää. Vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen Kotimaisilla, polttolaitoksen lähialueilla syntyvillä, jäteperäisillä polttoaineilla voidaan korvata muiden, neitseellisten polttoaineiden käyttöä. Ekovoimalaitos mahdollistaa jätteen energiasisällön hyötykäytön ja vähentää sekä uusiutuvien että fossiilisten polttoaineiden käyttötarvetta energiantuotannossa. Hankevaihtoehdon VE2 kuuluvas-
YVA-selostus 7 (138) sa leijukattilassa jätteiden energia voidaan hyödyntää jonkin verran tehokkaammin kuin hankevaihtoehdon VE1 arinakattilassa. Nollavaihtoehdossa biovoimalaitos hyödyntää luonnonvaroja puun ja turpeen muodossa ja kivihiiltä ostosähkön tuotannossa muussa laitoksessa. Ilmastovaikutukset Jätepolttoaine on pääosin uusiutuvaa polttoainetta, jonka fossiilinen CO 2 -päästö on matala verrattuna täysin fossiilisiin polttoaineisiin. Ekovoimalaitoksen savukaasujen fossiilinen CO 2 -päästö on kuitenkin yli kaksinkertainen verrattuna nollavaihtoehdon mukaisen Varkauden alueelle sijoitettavan bioturvelaitoksen päästöihin. Nollavaihtoehdossa pääpolttoaine on uusiutuva biopolttoaine ja siten laitoksen fossiiliset CO 2 -päästöt ovat pienet. Nollavaihtoehdossa muualla tuotetusta sähköstä aiheutuvat fossiiliset CO 2 -päästöt voivat olla merkittävät. Myös nollavaihtoehtoon sisältyvät jätekuljetukset muualle Suomeen aiheuttavat fossiilisia hiilidioksidipäästöjä. Onnettomuustilanteiden vaikutukset Ekovoimalaitoksen toimintaan liittyy riski, että kemikaalia tai öljyä pääsee vesistöön tai maaperään ja edelleen pohjaveteen, syttyy tulipalo tai savukaasuja pääsee hallitsemattomasti ilmaan. Onnettomuuksiin ja vahinkotilanteisiin varaudutaan Ekovoimalaitoksella rakenteellisin ja teknisin ratkaisuin, suoja-altaiden, hälytysautomatiikan, sammutusjärjestelmien sekä tarkkailun ja toimintaohjeiden avulla. Hankevaihtoehtojen VE1 ja VE2 ympäristöriskit ja niiden hallinta ovat voimalaitostoiminnalle tyypillisiä ja liittyvät myös nollavaihtoehtoon VE0. Yhteenveto ja johtopäätökset ympäristövaikutuksista ja hankeen toteuttamiskelpoisuudesta Hankevaihtoehdoissa VE 1 ja VE2 toteutettavalla Ekovoimalaitoksella ja nollavaihtoehdossa toteutettavalla bio-turve -voimalaitoksella vastataan Varkauden alueen tulevaisuuden kaukolämmön tuotantotarpeeseen. Kaikki vaihtoehdot vastaavat myös valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa (VALTSU) esitettyihin jätteen hyötykäyttötavoitteisiin sekä orgaanisen ja biohajoavan jätteen kaatopaikkasijoittamisen rajoittamiseksi suunniteltuun lainsäädäntömuutokseen. Ekovoimalaitoksen merkittävimmät ympäristövaikutukset arvioidaan liittyvän Itä- ja Keski-Suomen jätehuollon järjestämiseen, liikenteeseen sekä laitoksella muodostuviin jätteisiin. Ekovoimalaitos muuttaa hankkeeseen liittyvien jätehuoltoyhtiöiden jätteenkäsittelyä merkittävästi ympäristön kannalta positiiviseen suuntaan. Ekovoimalaitoksen liikenne lisää erityisesti Sorsakoskentien raskasta liikennettä, mutta liikenteen lisäys ei kuitenkaan vaikuta merkittävasti Sorsakoskentien asuinkiinteistöjen melutilanteeseen eikä myöskään ns. Huruslahden liittymän toimivuuteen eikä
YVA-selostus 8 (138) liikenneturvallisuuteen. Raskaan liikenteen lisääntyminen voi kuitenkin heikentää viihtyvyyttä Sorsakoskentien varren asukkaiden osalta. Hankevaihtoehtojen mukainen Ekovoimalaitos sijaitsee keskeisesti jätteen syntypaikkojen nähden ja siten sijainti on optimaalinen polttoainekuljetusten kannalta. Ekovoimalaitoksella muodostuu merkittävä määrä joko tavanomaiseksi tai vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavia tuhkia, kuonia ja savukaasun puhdistuksen lopputuotteita. Hankevaihtoehdot VE1 ja VE2 eroavat toisistaan eniten jätteiden vaatiman esikäsittelyn, laitoksella muodostuvien jätteiden sekä laitoksen energiatehokkuuden osalta. Vaihtoehdon VE1 mukaisessa arinakattilalaitoksessa ei tarvita jätteen esikättelyä ja sairaalajätteen hyödyntäminen on siten ongelmatonta, kun taas vaihtoehdon VE 2 mukaiseen leijukattilalaitokselle tarvitaan esikäsittelylaitos. Leijukattilassa muodostuu arinakattilaa enemmän todennäköisesti vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavaa savukaasun puhdistuksen lopputuotetta. Leijukattila voi olla energiatehokkuudeltaan arinakattilaa parempi korkeamman kattilahyötysuhteen, sähköntuotannon hyötysuhteen ja säädettävyyden vuoksi. Nollavaihtoehdossa Ekovoimalaitoksessa hyödynnettävät jätteet kuljetettaisiin muualla Suomessa sijaitseviin jätteenpolttolaitoksiin, jonka vuosi VE0:n liikennesuorite ja siten liikenteen päästöt ovat huomattavasti hankevaihtoehtoja suuremmat. Nollavaihtoehdossa muodostuvat tuhkat on hyötykäytettävissä. Jätteenpolton kuonaa/tuhkaa ja erityisesti savukaasujen puhdistuksen lopputuotetta ei todennäköisemmin voida hyötykäyttää. Ympäristövaikutusten arvioinnin perusteella kumpaakaan tarkastelluista hankevaihtoehdoista ei tarpeen ympäristönäkökohtien perusteella sulkea pois jatkotarkastelusta. Hanke- ja nollavaihtoehdot ovat osoittautuneet ympäristövaikutusten kannalta toteuttamiskelpoisiksi.
YVA-selostus 9 (138) TIETOJA YVA-HANKKEESTA ANTAVAT: S Hankkeesta vastaava Navitas Kehitys Oy Wredenkatu 2, 78250 Varkaus Yhteyshenkilö: Janne Kuronen puh. 040 545 8518 sähköposti: janne.kuronen@varkaus.fi Yhteyshenkilö: Jarmo Junttanen puh. 050 311 9497 sähköposti: jarmo.junttanen@puhas.fi Yhteysviranomainen Pohjois-Savon ELY-keskus PL 1117,70101 Kuopio Asemakatu 7, 70100 Kuopio Puhelinvaihde: 020 63 60080 Yhteyshenkilö: Jorma Lappalainen puh. 040 511 8266 sähköposti: jorma.lappalainen@ely-keskus.fi YVA-konsultti ÅF-Consult Oy Bertel Jungin aukio 9, 02600 Espoo Puhelinvaihde: 040 348 5511 Yhteyshenkilö: Heidi Lettojärvi puh. 040 348 5561 sähköposti: heidi.lettojarvi@afconsult.com Pohjakartat Maanmittauslaitos lupanro 159/MML/12
YVA-selostus 10 (138) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 16 2 HANKKEESTA VASTAAVA... 16 3 HANKKEEN TAVOITTEET JA VALMISTELUTILANNE... 16 3.1 HANKEALUEEN NYKYINEN ENERGIA JA JÄTEHUOLTO... 16 3.1.1 Varkauden energiahuolto... 16 3.1.2 Jätehuolto... 17 3.2 HANKKEEN TAVOITTEET... 19 3.2.1 Jätehuoltotavoitteeet... 19 3.2.2 Energiahuoltotavoitteet... 21 3.3 HANKKEEN VALMISTELUTILANNE JA TOTEUTUSAIKATAULU... 22 4 ARVIOITAVAT VAIHTOEHDOT... 22 4.1 HANKEVAIHTOEHDOT... 22 4.2 NOLLAVAIHTOEHTO... 23 4.3 ENERGIANTUOTANTO JA POLTTOAINEIDEN KÄYTTÖ ERI VAIHTOEHDOISSA... 23 5 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY... 26 5.1 ARVIOINTIMENETTELY... 26 5.2 ARVIOINTITEHTÄVÄ JA VAIKUTUSALUEEN RAJAUS... 27 5.2.1 Hankevaihtoehdot... 27 5.2.2 Nollavaihtoehto... 28 5.2.3 Vaihtoehtojen vertailu... 28 5.3 TIEDOTUS JA OSALLISTUMINEN... 28 5.3.1 Yleisötilaisuudet... 28 5.3.2 Seurantaryhmä... 29 5.3.3 Ohjausryhmä... 29 5.4 PALAUTE YVA OHJELMASTA JA YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO... 30 6 HANKEVAIHTOEHTOJEN KUVAUS... 35 6.1 SIJAINTI JA SIJAINTIPAIKAN VALINTAPERUSTEET... 35 6.1.1 Sijaintipaikka... 35 6.1.2 Hankkeen sijaintipaikan valintaperusteet... 36 6.2 HANKKEEN TEKNINEN KUVAUS... 38 6.2.1 Voimalaitosprosessi... 38 6.2.2 Toiminnot ja niiden sijoittuminen... 39 6.2.3 Polttoaineet... 41 6.2.4 Polttoaineiden käsittely voimalaitosalueella... 43 6.2.5 Polttotekniikat... 44 6.2.6 Savukaasupäästöt ja niiden vähentäminen... 47 6.2.7 Muodostuvat jätteet ja niiden käsittelyvaihtoehdot... 50 6.2.8 Veden käyttö ja jätevedet... 51 6.2.9 Kemikaalien käyttö ja varastointi... 52 6.2.10 Liikenne... 52 6.2.11 Laitoksen liitynnät... 53 6.3 HANKKEEN LIITTYMINEN MUIHIN HANKKEISIIN, SUUNNITELMIIN JA OHJELMIIN... 55 6.3.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 55
YVA-selostus 11 (138) 6.3.2 Kansallinen ilmasto ja energiastrategia... 56 6.3.3 Valtakunnallinen jätesuunnitelma ja biohajoavan jätteen käsittelytavoitteet... 56 6.3.4 Itä Suomen ja Keski Suomen jätesuunnitelmat... 57 6.4 HANKKEEN TOTEUTTAMISEN EDELLYTTÄMÄT LUVAT, SUUNNITELMAT JA PÄÄTÖKSET... 58 6.4.1 Kaavoitus ja rakennuslupa... 58 6.4.2 Ympäristölupa... 58 6.4.3 Kemikaalilain mukainen lupa... 59 6.4.4 Voimajohdon vaatimat luvat... 59 6.4.5 Muut luvat... 60 7 NOLLAVAIHTOEHDON KUVAUS... 60 8 YMPÄRISTÖN NYKYTILA JA ARVIO YMPÄRISTÖVAIKUTUKSISTA... 62 8.1 RAKENTAMISEN AIKAISET VAIKUTUKSET... 62 8.1.1 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät... 62 8.1.2 Hankevaihtoehdot VE1 ja VE2... 62 8.1.3 Nollavaihtoehto... 64 8.2 ILMANLAATU JA LASKEUMA... 64 8.2.1 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät... 64 8.2.2 Nykytilanne... 66 8.2.3 Toiminnan aikaiset vaikutukset... 66 8.2.4 Nollavaihtoehto ja sen vaikutukset... 70 8.2.5 Epävarmuustekijät... 70 8.3 MAA JA KALLIOPERÄ SEKÄ PINTA JA POHJAVESI... 72 8.3.1 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät... 72 8.3.2 Nykytilanne... 72 8.3.3 Toiminnanaikaiset vaikutukset... 73 8.3.4 Nollavaihtoehto ja sen vaikutukset... 74 8.3.5 Epävarmuustekijät... 74 8.4 KASVILLISUUS, ELÄIMISTÖ JA LUONNON MONIMUOTOISUUS... 75 8.4.1 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät... 75 8.4.2 Nykytilanne... 76 8.4.3 Toiminnanaikaiset vaikutukset... 82 8.4.4 Natura arvioinnin tarveharkinta... 85 8.4.5 Nollavaihtoehto ja sen vaikutukset... 86 8.4.6 Epävarmuustekijät... 86 8.5 LIIKENNE... 87 8.5.1 Nykytilanne... 87 8.5.2 Arviointimenetelmät ja lähtötiedot... 90 8.5.3 Toiminnanaikaiset vaikutukset... 92 8.5.4 Nollavaihtoehto ja sen vaikutukset... 96 8.5.5 Epävarmuustekijät... 96 8.6 MAANKÄYTTÖ JA KAAVOITUS, RAKENNETTU YMPÄRISTÖ JA MAISEMA... 97 8.6.1 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät... 97 8.6.2 Nykytilanne... 98 8.6.3 Toiminnanaikaiset vaikutukset... 102 8.6.4 Nollavaihtoehto ja sen vaikutukset... 105 8.6.5 Epävarmuustekijät... 105 8.7 IHMISEN TERVEYS, ELINOLOT JA VIIHTYVYYS; MELUTILANNE... 106 8.7.1 Lähtötilanne ja arviointimenetelmät... 106 8.7.2 Nykytilanne... 106
YVA-selostus 12 (138) 8.7.3 Toiminnan aikaiset vaikutukset... 107 8.7.4 Nollavaihtoehto ja sen vaikutukset... 112 8.7.5 Epävarmuustekijät... 112 8.8 JÄTEHUOLTO JA TOIMINNASSA MUODOSTUVAT JÄTTEET SEKÄ LUONNONVAROJEN HYÖDYNTÄMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS... 113 8.8.1 Jätehuollon nykytilanne... 113 8.8.2 Arviointimenetelmät... 113 8.8.3 Toiminnan aikaiset vaikutukset... 114 8.8.4 Nollavaihtoehto ja sen vaikutukset... 117 8.8.5 Epävarmuustekijät... 117 8.9 ILMASTO... 118 8.9.1 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät... 118 8.9.2 Toiminnan aikaiset vaikutukset... 118 8.9.3 Nollavaihtoehto ja sen vaikutukset... 120 8.9.4 Epävarmuustekijät... 120 8.10 HÄIRIÖTILANTEET JA ONNETTOMUUDET SEKÄ YMPÄRISTÖRISKIT... 120 8.11 TOIMINNAN LOPETTAMISEN VAIKUTUKSET... 121 9 VAIHTOEHTOJEN VERTAILU JA YHTEENVETO YMPÄRISTÖVAIKUTUKSISTA... 123 9.1 VAIHTOEHTOJEN VERTAILU... 123 9.2 YHTEENVETO YMPÄRISTÖVAIKUTUKSISTA JA HANKKEEN TOTEUTTAMISKELPOISUUS... 130 9.2.1 Vaihtoehtojen merkittävimmät ympäristövaikutukset ja toteuttamiskelpoisuus... 130 9.2.2 Vaihtoehtojen merkittävimmät erot... 131 10 SUUNNITELMA HAITTOJEN EHKÄISEMIKSEKSI JA LIEVENTÄMISEKSI... 132 10.1 PÄÄPERIAATTEET TOIMINNASSA... 132 10.2 RAKENTAMISEN AIKAISET HAITAT... 132 10.3 TOIMINNAN AIKAISET HAITAT... 133 10.3.1 Savukaasupäästöt... 133 10.3.2 Haju... 133 10.3.3 Jätevedet... 134 10.3.4 Kemikaalien käsittely ja varastointi... 134 10.3.5 Melu ja tärinä... 134 10.3.6 Kuljetukset... 134 10.3.7 Ekovoimalaitoksella muodostuneet jätteet... 135 11 VAIKUTUSTEN SEURANTA... 135 11.1 KÄYTTÖ JA PÄÄSTÖTARKKAILU... 135 11.2 VAIKUTUSTEN TARKKAILU... 136 11.2.1 Ilmanlaatu... 136 11.2.2 Melu... 136 11.2.3 Vesistö ja kalasto... 136 11.2.4 Ihmisten elinolot, viihtyvyys ja terveys... 136 12 LÄHTEET... 137
YVA-selostus 13 (138) Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Pohjois-Savon ELY-keskuksen lausunto YVA-ohjelmasta Savukaasujen leviämismalliselvitys Melumallinnusraportti Luontotyyppi- ja eliöstökartoituksen raportti
YVA-selostus 14 (138) Sanasto ja lyhenteet Arinakattila Asemakaava BAT Biohajoava jäte Biojäte Ekovoimalaitos GWh Jäte Kasvihuonekaasu Kyllästetty puu Leijukattila Loppusijoitus Kattila, jossa polttoaine palaa liikkuvan arinan päällä Alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten laadittava maankäyttö- ja rakennuslain mukainen suunnitelma, joka tyypillisesti koskee tiettyä rakentamisaluetta Paras käytettävissä oleva tekniikka (Best Available Technique) Jäte, joka voi hajota biologisesti. Tällaista jätettä ovat muun muassa elintarvike-, puutarha-, puu-, paperi- ja kartonkijäte. Biologisesti helposti hajoavat jätteet, kuten kasvi- ja eläinperäiset jätteet Laitos, jonka pääasiallisena tarkoituksena on hyödyntää jätepolttoaineiden sisältämä energia energiantuotannossa. Gigawattitunti, energian yksikkö (1 GWh = 1 000 MWh = 1 000 000 kwh) Aine tai esine, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä taikka on velvollinen poistamaan käytöstä. Kasvihuoneilmiötä (ilmaston lämpenemistä) voimistava kaasu, kuten hiilidioksidi (CO 2 ) ja metaani (CH 4 ) Puutavara, joka on kyllästetty säänkestävyyden parantamiseksi ja käyttöiän pidentämiseksi, esimerkiksi CCA-, CC, C- ja kreosoottikyllästetty puutavara Kattila, jossa polttoaine palaa kuuman hiekkamassan päällä tai joukossa Jätteiden sijoittaminen kaatopaikalle MW Megawatti, tehon yksikkö (1 MW = 1 000 kw = 1 MJ/s)
YVA-selostus 15 (138) Ongelmajäte Pohjakuona/-tuhka Rakennusjäte Rejekti Sairaalajäte Jäte, joka kemiallisen tai muun ominaisuutensa takia voi aiheuttaa erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Yhdyskuntajätteestä ongelmajätteet kerätään aina erikseen ja ohjataan erilliskäsittelyyn. Vastaa termiä vaarallinen jäte voimassaolevassa jätelainsäädännössä. Polttoaineen palamisessa muodostuva tuhka, joka poistetaan kattilan alaosasta Rakennus- ja saneeraustoiminnassa muodostuva jäte Polttoaineen esikäsittelyssä erotettavat hyötykäyttökelvottomat jätejakeet (kuten kivet, hiekka jne.), jotka loppusijoitetaan Terveydenhoidossa syntyvät toiminnalle ominaiset ja erityistä käsittelyä vaativat jätteet SNCR Typenoksidien vähentämismenetelmä (Selective Non-Catalytic Reduction) Syntypaikkalajiteltu yhdyskuntajäte Yhdyskuntajäte, josta on jätteen syntypaikoilla eroteltu erilliskerättävät hyötyjätteet sekä vaaralliset jätteet Vaarallinen jäte Ks. ongelmajäte Yhdyskuntajäte Yhdyskuntajätteellä tarkoitetaan asumisesta taikka kaupasta, teollisuudesta tai muista laitoksista peräisin olevaa jätettä, joka ominaisuuksiensa ja koostumuksensa vuoksi vastaa asumisesta syntyvää jätettä. Yleiskaava / Osayleiskaava Alueiden käytön yleispiirteistä järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten laadittava maankäyttö- ja rakennuslain mukainen suunnitelma, joka tyypillisesti koskee koko kuntaa ja laajaa kunnan osaa. YVA Ympäristövaikutusten arviointi
YVA-selostus 16 (138) 1 JOHDANTO Navitas Kehitys Oy on aloittanut yhdessä Itä- ja Keski-Suomen alueiden jäteyhtiöiden ja Varkauden Aluelämpö Oy:n kanssa Leppävirran Riikinnevan jätelaitosalueelle sijoittuvan Ekovoimalaitoshankkeen suunnittelun. Ekovoimalaitos on pääasiassa syntypaikkalajiteltua yhdyskuntajätettä hyödyntävä lämmön- ja sähköntuotantolaitos. Laitoksessa voidaan hyödyntää myös rakennusjätettä ja jätepuuta sekä kyllästettyä puuta ja sairaalajätteitä. Laitoksen polttoaineteho on enintään 66 MW. Laitoksessa polttoaineena hyödynnettävät jätteet kerätään Pohjois-Savon, Etelä-Savon, Keski-Suomen ja Pohjois-Karjalan maakuntien alueilta. Osana hankkeen valmistelua on käynnistetty YVA-lain (468/1994, muutokset 59/1995, 267/1999, 623/1999, 1059/2004, 201/2005, 458/2006 ja 1584/2009) mukainen arviointimenettely. YVA-asetuksen (713/2006) 6 :n kohta 11b edellyttää YVAlain mukaisen arviointimenettelyn soveltamista jätteiden fysikaalis-kemiallisiin käsittelylaitoksiin, joiden mitoitus on enemmän kuin 100 tonnia jätettä vuorokaudessa. YVA-menettely on tarkoitus saada päätökseen vuoden 2013 alussa. YVA-menettelyn päättymisen jälkeen Ekovoimalaitokselle voidaan hakea ympäristölupaa. Tällä hetkellä hankkeesta ei ole tehty investointipäätöstä. Hankkeen aikataulu mahdollistaa Ekovoimalaitoksen käyttöönoton aikaisintaan vuoden 2015 lopulla. 2 HANKKEESTA VASTAAVA Navitas Kehitys Oy on Varkauden talousalueen elinkeinojen kehittämisyhtiö, joka on pääosin Varkauden kaupungin omistama. Navitas Kehitys Oy toimii YVA-lain mukaisena hankevastaavana. Ekovoimalaitoshanke on useiden Itä- ja Keski-Suomen alueiden jäteyhtiöiden sekä Varkauden kaukolämmön toimituksesta vastaavan Varkauden Aluelämpö Oy:n yhteinen hanke. Tällä hetkellä hankkeen edistämisestä ja koordinoinnista vastaa Navitas Kehitys Oy:n lisäksi Keski-Savon Jätehuolto liikelaitoskuntayhtymä sekä Puhas Oy. Ekovoimalaitoksen rakentamista ja toimintaa varten on tarkoitus perustaa yhtiö. 3 HANKKEEN TAVOITTEET JA VALMISTELUTILANNE 3.1 HANKEALUEEN NYKYINEN ENERGIA- JA JÄTEHUOLTO 3.1.1 Varkauden energiahuolto Varkauden kaupungin alueen kaukolämmön toimittamisesta vastaa Varkauden Aluelämpö Oy. Varkauden Aluelämpö Oy on Varkauden kaupungin ja Savon Voima Oyj:n omistama yhtiö. Yhtiön osakkeista suurin osa Varkauden kaupungin omistuksessa.
YVA-selostus 17 (138) Varkauden kaupungin asukkaista arvioidaan asuvan kaukolämmitetyissä kiinteistöissä noin 20 500 henkeä, joka on 88 % koko asukasmäärästä. Kaupungin kaukolämpöverkoston kokonaispituus on noin 115 km. Vuonna 2011 Varkauden alueen kaukolämpöverkkoon tuotettiin 199 GWh lämpöä, josta 172 GWh myytiin kaukolämpöasiakkaille ja loppu kului verkon häviöihin ja omakäyttölämpöön. Myydystä kaukolämmöstä noin 46 % käytettiin asuinkerros- ja rivitaloissa, 9 % pientaloissa ja 45 % muissa kohteissa. Yhtiö osti 90,8 % energiasta Stora Enso Oyj:n voimalaitokselta ja tuotti loppuosan polttoöljyllä yhtiön omissa lämpökeskuksissa (Varkauden Aluelämpö Oy, 2012). 3.1.2 Jätehuolto Toukokuun alussa 2012 voimaantulleen jätelain mukaan kunnilla on velvollisuus järjestää asumisessa sekä pääosin myös julkisessa hallinnossa ja palvelutoiminnassa syntyvien jätteiden hyödyntäminen ja käsittely. Kunta ei vastaa jätteistä, joita koskee niin sanottu tuottajavastuu. Tuottajavastuu tarkoittaa tuotteiden valmistajien ja maahantuojien velvollisuutta järjestää tuotteidensa jätehuolto kustannuksellaan, kun tuotteet poistetaan käytöstä. Uuden jätelain myötä tuottajavastuu laajenee erityisesti pakkausjätteiden osalta. Tuotteen pakkaaja tai pakatun tuotteen maahantuoja vastaa pakkausten jätehuollosta. Ekovoimalaitoksessa on tarkoitus hyödyntää pääosin Pohjois-Savon, Etelä-Savon, Keski-Suomen ja Pohjois-Karjalan maakuntien alueiden syntypaikkalajiteltua yhdyskuntajätettä. Näiden maakuntien alueella toimii useita jätehuoltoyhtiöitä, jotka tuottavat kunnille lakisääteisesti kuuluvat jätehuoltopalvelut. Seuraavassa on lueteltu Ekovoimalaitoshankkeessa mukana olevat jätehuoltoyhtiöt toimintakuntineen: Jätekukko Oy (Kuopio, Siilinjärvi, Pieksämäki, Suonenjoki, Konnevesi, Rautalampi, Tervo, Vesanto, Juankoski, Kaavi, Maaninka, Rautavaara, Tuusniemi, Lieksa, Nurmes, Juuka ja Valtimo) Puhas Oy (Joensuu, Ilomatsi, Kontiolahti, Liperi ja Polvijärvi) Keski-Savon Jätehuolto (Varkaus, Leppävirta, Joroinen, Heinävesi ja Juva) Mustankorkea Oy (Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Hankasalmi, Hartola, Jämsä, Petäjävesi, Toivakka, Uurainen ja Kangasniemi) Metsäsairila Oy (Mikkeli, Ristiina, Puumala, Suomenniemi ja Hirvensalmi) Ylä-Savon Jätehuolto Oy (Iisalmi, Kiuruvesi, Keitele, Lapinlahti, Pielavesi, Sonkajärvi ja Vieremä) Savonlinnan Seudun Jätehuolto Oy (Savonlinna, Enonkoski, Kerimäki, Punkaharju, Sulkava ja Rantasalmi) Sammakkokangas Oy (Saarijärvi, Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Pihtipudas ja Viitasaari)
YVA-selostus 18 (138) Kuva 1. Ekovoimalaitoshankkeessa mukana olevien jätehuoltoyhtiöiden toimintaalueet Taulukossa 1 on esitetty mm. jätehuoltoyhtiöiden toiminta-alueen kuntien asukasmäärät, joiden lisäksi kunnissa voi olla merkittävästi kesäasukkaita. Kaikilla edellä mainituilla jätehuoltoyhtiöillä on jätteen loppusijoitukseen käytettävä taulukossa esitetty kaatopaikka.
YVA-selostus 19 (138) Taulukko 1. Ekovoimalaitoshankkeessa mukana olevat jätehuoltoyhtiöt Jäteyhtiö Toimialueen kunnat Toimialueen kuntien asukasluku (31.12.2011) Jätteen käsittely- ja loppusijoituspaikka Jätekukko Oy 18 202 421 Kuopion jätekeskus Puhas Oy 5 110 666 Keski-Savon Jätehuolto 5 49 101 Mustankorkea Oy 10 206 973 Metsäsairila Oy 5 59 340 Ylä-Savon Jätehuolto Oy Savonlinnan Seudun Jätehuolto Oy 7 57 700 6 45 264 Kontiosuon jätekeskus (Joensuu) Riikinnevan jätelaitos (Leppävirta) Mustankorkean jätteenkäsittelykeskus (Jyväskylä) Metsä-Sairilan jätekeskus (Mikkeli) Ylä-Savon jätekeskus (Iisalmi) Nousialan jäteasema (Savonlinna) Sammakkokangas Oy 7 31 118 Sammakkokankaan jätekeskus (Saarijärvi) Yhteensä 56 762 583 Kaatopaikoille loppusijoitetaan kerätyistä jätteestä se osuus, jota ei voida toimittaa hyötykäyttöön. Tällä hetkellä osa jäteyhtiöistä toimittaa yhdyskuntajätettä joko sellaisenaan tai kierrätyspolttoaineeksi käsiteltynä energiahyötykäyttöön nykyisin toimiville jätteen poltto- tai rinnakkaispolttolaitoksille. 3.2 HANKKEEN TAVOITTEET Ekovoimalaitoksen ensisijaisina tavoitteina on lisätä Itä- ja Keski-Suomen alueella toimivien jätehuoltoyhtiöiden syntypaikkalajitellun yhdyskuntajätteen hyödyntämistä sekä turvata Varkauden kaupungin tarvitseman kaukolämmön tuotanto. 3.2.1 Jätehuoltotavoitteeet Uuteen 1.5.2012 voimaantulleeseen jätelakiin kirjatun etusijajärjestyksen mukaan on ensisijaisesti vähennettävä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta. Syntyvä jäte taas on ensisijaisesti valmisteltava uudelleenkäyttöä varten ja toissijaisesti kierrätettävä. Jos kierrätys ei ole mahdollista, on jäte hyödynnettävä energiana tai muuten. Jos hyödyntäminen ei ole mahdollista, jäte on loppukäsiteltävä. Näin ollen jätelain mukaan jätteen viimesijainen käsittelytapa on kaatopaikkasijoitus. Jätteiden energiahyötykäyttö vähentää loppusijoitettavaa jätemäärää sekä vastaavasti lisää hyödynnettävää jäte-
YVA-selostus 20 (138) määrää. Valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteena vuoteen 2016 on hyödyntää jätteitä materiaalina 50 % ja energiana 30 %. Uusi jätelaki velvoittaa noudattamaan jätehuollossa omavaraisuus- ja läheisyysperiaatteita. Jätehuoltoviranomaisten on jätehuollon suunnittelussa ja ohjauksessa pidettävä tavoitteena sitä, että maassa on riittävästi ja tarvetta vastaavasti mahdollisuuksia kunnan vastuulle kuuluvan sekalaisen yhdyskuntajätteen hyödyntämiseen tai loppukäsittelyyn (omavaraisuusperiaate). Jätteen haltijan on huolehdittava siitä, että jäte toimitetaan käsiteltäväksi johonkin lähimmistä laitoksista (läheisyysperiaate). Alueellinen jätteen energiahyötykäyttölaitos toteuttaa molempia periaatteita. Jätteiden kaatopaikkasijoituksen vähentämisellä voidaan vähentää myös kaatopaikoilla muodostuvan metaanipäästön määrää. Metaani on voimakas kasvihuoneilmiötä voimistava kaasu, jota muodostuu erityisesti biohajoavan materiaalin anaerobisesta hajoamisesta. Nykyisen kaatopaikkoja koskevan lainsäädännön mukaan kaatopaikalle ei saa sijoittaa esikäsittelemättömiä jätteitä eikä sellaista yhdyskuntajätettä, jonka biohajoavasta jätteestä suurinta osaa ei ole kerätty talteen. Kaatopaikkalainsäädäntöä on suunniteltu muutettavaksi vuoden 2016 alusta siten, että biohajoavan jätteen sijoittamista kaatopaikoille rajoitetaan merkittävästi. Tällöin jäte ohjautuu joko suoraan polttoon tai prosessoituna mm. voima- ja lämpölaitosten tai ajoneuvojen ja koneiden polttoaineeksi. Ekovoimalaitos mahdollistaisi Itä- ja Keski- Suomen alueilla syntyvän materiaalihyötykäyttöön kelpaamattomien polttokelpoisten jätteiden hyödyntämisen kohtuullisella etäisyydellä jätteiden syntypaikalta. Tällä hetkellä jäte merkittäviltä osin loppusijoitetaan kaatopaikoille tai toimitetaan energiahyödynnettäväksi muualle. Jätteiden hyödyntämiselle asetetut tavoitteet ovat parhaiten saavutettavissa jäteyhtiöiden yhteistyöllä. Suomessa tällä hetkellä vanhin jätteenpolttolaitos on vuonna 1975 käyttöönotettu Orikedon jätteenpolttolaitos Turussa (polttokapasiteetti noin 50 000 t/a). Lahdessa Kymijärven voimalaitoksella aloitettiin vuonna 1998 jätteen kaasutus ja tuotekaasun hyödyntäminen (kapasiteetti noin 35 000 t/a). Vuonna 2007 käyttöönotettiin Riihimäellä Jätevoimala I (polttokapasiteetti noin 150 000 t/a) ja vuonna 2008 Kotkassa Hyötyvoimalaitos (polttokapasiteetti noin 100 000 t/a). Vuonna 2012 on käyttöönotettu Riihimäellä Jätevoimala II (polttokapasiteetti noin 100 000 t/a), Oulussa Ekovoimalaitos (polttokapasiteetti noin 120 00 t/a), Vaasan lähellä Mustasaaressa jätteenpolttolaitos (polttokapasiteetti noin 150 000 t/a) sekä Lahdessa Kymijärven voimalaitoksella uusi kaasutusvoimalaitos (kapasiteetti 250 000 t/a). Näiden toimivien laitosten lisäksi tällä hetkellä suunnitellaan jätteen energiahyötykäyttölaitosta mm. Vantaalle, Turun seudulle sekä Tampereelle. Jätteitä energiahyötykäytetään myös rinnakkaispolttolaitoksissa.
YVA-selostus 21 (138) Kuva 2. Suomessa toimivat sekä rakenteilla tai suunnitteilla olevat jätteenpoltto- tai kaasutuslaitokset 3.2.2 Energiahuoltotavoitteet Varkauden kaupungin kaukolämpötoiminnasta vastaa pääosin Varkauden kaupungin omistama Varkauden Aluelämpö Oy. Tällä hetkellä yhtiön toimittamasta kaukolämmöstä noin 91 % ostetaan Stora Enso Oy:n voimalaitokselta ja loppuosa tuotetaan polttoöljyllä yhtiön omissa lämpökeskuksissa. Varkauden Aluelämpö Oy:n ja Stora Enso Oy:n välinen nykyinen lämmöntoimitussopimus päättyy heinäkuussa 2015. Ekovoimalaitoshankkeella voitaisiin turvata Varkauden Aluelämpö Oy:n toimittaman kaukolämmön tuotanto nykyisen sopimuskauden jälkeen. Kierrätykseen kelpaamattomien jätteiden energiahyötykäytöllä voidaan korvata muita polttoaineita ja säästää luonnonvaroja. Energiahyödynnettävät jätteet sisältävät biope-
YVA-selostus 22 (138) räisiä uusiutuvia materiaaleja ja siten niiden käyttö edesauttaa uusiutuvien polttoaineiden käytölle asetettujen tavoitteiden toteutumista. Samasta syystä jätteenpoltosta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt ovat merkittävästi pienemmät kuin kokonaan fossiilisten polttoaineiden polton päästöt. 3.3 HANKKEEN VALMISTELUTILANNE JA TOTEUTUSAIKATAULU Itä- ja Keski-Suomen alueen jätehuoltoyhtiöt aloittivat Ekovoimalaitoshankkeen valmistelun keväällä 2010. Ekovoimalaitoksesta laadittiin vuosina 2011-2012 teknistaloudellisia selvityksiä, joissa on tarkasteltu alustavasti laitoksen teknisiä vaihtoehtoja sekä investointi-, käyttö- ja kunnossapitokustannuksia. Jätehuoltoyhtiöt sekä Varkauden Aluelämpö Oy omistajakuntineen sopivat hankkeen edistämisestä aiesopimuksella alkukesällä 2012. Tällä hetkellä käydään yhtiön perustamiseen tähtääviä neuvotteluja hankkeen osakkaiden kesken. Perustettava yhtiö olisi Ekovoimalaitoksen omistaja, rakentaja ja käyttäjä. Ekovoimalaitosyhtiö on tarkoitus perustaa vuoden 2012 loppuun mennessä. Myös hankkeen yksityiskohtainen tekninen suunnittelu on käynnistetty vuoden 2012 lopulla. Alkuvuonna 2013 valitaan laitoksen toteuttava laitostoimittaja ja osakkaat tekevät hanketta koskevan investointipäätöksen. YVA-menettely on tarkoitus saada päätökseen alkuvuonna 2013. YVA-menettelyn kanssa samanaikaisesti on käynnistetty hankkeen toteuttamiseksi tarvittava kaavoitus. Ekovoimalaitoksen toimintaan tarvittavat luvat, kuten ympäristölupa, haetaan YVAmenettelyn päätettyä. Laitoksen rakentaminen kestää noin kaksi vuotta. Ekovoimalaitos voidaan käyttöönottaa aikaisintaan vuoden 2015 lopulla. 4 ARVIOITAVAT VAIHTOEHDOT YVA:ssa tarkastellaan kahta hankevaihtoehtoa ja nollavaihtoehtoa. 4.1 HANKEVAIHTOEHDOT Hankevaihtoehtona 1 (VE1) tarkastellaan arinatekniikkaan perustuvan kaukolämpöä ja sähköä tuottavan voimalaitoksen rakentamista ja käyttöä. Vaihtoehto VE1 käsittää kattilaitoksen lisäksi turbiini-generaattorilaitoksen, polttoaineen vastaanottojärjestelmän ja varastoinnin, savukaasujen puhdistusjärjestelmät, kemikaalivarastot, savupiipun sekä tuhka- ja lopputuotevarastot sekä ilmajäähdytyslaitteet. Savukaasut käsitellään puolikuivalla savukaasun käsittelyjärjestelmällä sekä hiukkassuodattimena toimivalla letkusuodattimella. Puhdistusjärjestelmää voidaan liittää savukaasupesuri. Lisäksi typenoksidipäästöjen muodostumista vähennetään tulipesässä SNCR-menetelmällä (ei-katalyyttinen typenoksidien poistojärjestelmä). Vaihtoehtoon VE1 sisältyy myös jätteiden välivarastointi jätelaitoksen alueella sekä savukaasujen puhdistuksessa syntyvän lopputuotteen käsittely.
YVA-selostus 23 (138) Hankevaihtoehtona 2 (VE2) tarkastellaan leijutekniikkaan perustuvan kaukolämpöä ja sähköä tuottavan voimalaitoksen rakentamista ja käyttöä. Vaihtoehto VE2 käsittää hankevaihtoehdon VE1 mukaiset laitteet ja järjestelmät sekä leijutekniikan vaatiman jätteen esikäsittelylaitoksen. Vaihtoehtoon VE2 sisältyy myös jätteiden välivarastointi jätelaitoksen alueella sekä savukaasujen puhdistuksessa syntyvän lopputuotteen käsittely. 4.2 NOLLAVAIHTOEHTO Nollavaihtoehtona (VE0) tarkastellaan Ekovoimalaitoksen rakentamatta jättämistä, jolloin jäte- ja energiahuolto järjestetään vaihtoehtoisella tavalla. Nollavaihtoehdossa energiaa tuotetaan kuvitteellisessa Varkauden alueelle sijoittuvassa biopolttoaineita ja turvetta polttoaineena käyttävässä kaukolämpöä ja sähköä tuottavassa voimalaitoksessa. Osa sähköstä oletetaan tuotettavaksi muualla Suomessa. Nollavaihtoehdossa tuotettava energiamäärä on sama kuin hankevaihtoehdoissa. Nollavaihtoehdossa jäteyhtiöiden jätteet kuljetetaan muualle Suomeen energiahyödynnettäväksi. 4.3 ENERGIANTUOTANTO JA POLTTOAINEIDEN KÄYTTÖ ERI VAIHTOEH- DOISSA Ekovoimalaitokselle tuotava jätemäärä on 170 000 t/a molemmissa hankevaihtoehdoissa. Poltettavan jätteen laatua on kuvattu kohdassa 6.2.3. Hankevaihtoehtoon VE2 kuuluvan jätteen esikäsittelyn vuoksi poltettavan jätteen määrä vähenee, mutta toisaalta jätteen lämpöarvo samalla paranee. Leijukattilalla voidaan tuottaa energiaa jonkin verran arinakattilaa enemmän. Molemmissa hankevaihtoehdoissa energiaa kuuluu ilmajäähdytyksessä, joissa energiaa siirtyy ilmaan. Nollavaihtoehdossa kuvitteellisella Varkauden alueelle sijoitettavalla voimalaitoksella tuotetaan hankevaihtoehtoja vastaava kaukolämpömäärä sekä lämmöntuotannon yhdessä saatava sähkömäärä. Sähköntuotanto kuvitteellisessa voimalaitoksessa on hankevaihtoehtojen tuotantoa vähäisempää, joten osa sähköstä oletetaan tuotettavaksi muualla.
YVA-selostus 24 (138) Taulukko 2. Polttoaineiden käyttö ja energiantuotanto hanke- ja nollavaihtoehdoissa VE1 VE2 VE0 Kattilatyyppi Arinakattila Kerros- tai kiertoleijukattila Jätemäärä laitokselle 170 000 t/a 170 000 t/a - Esikäsittelyssä jätteistä eroteltu palamaton jätemateriaali Ei esikäsittelyä 12 000 t/a - Poltettava jätemäärä 170 000 t/a 158 000 t/a - Polttoaineen energia Ekovoimalaitoksessa (VE1 ja VE2) ja Varkauden alueella (VE0) 496 GWh/a (jäte) 527 GWh/a (jäte) 346 GWh/a (80 % bio ja 20 % turve) Polttoaineteho 62 MW 66 MW < 50 MW Sähköteho 15 MW 17 MW Lämpöteho 38 MW 40 MW Vuosittainen käyttöaika (huipun käyttöaika) 8 000 h/a 8 000 h/a Vuosittainen sähköntuotanto - Ekovoimalaitoksessa (VE1 ja VE2) tai Varkauden alueella (VE0) - Muualla Suomessa (VE0) 122 GWh/a - 136 GWh/a - 84 GWh/a 45 GWh/a Vuosittainen kaukolämmöntuotanto Ekovoimalaitoksessa (VE1 ja VE2) tai Varkauden alueella (VE0) 210 GWh/a 210 GWh/a 210 GWh/a Vuosittainen jäähdytettävä lämpö 91 GWh/a 114 GWh/a Hanke- ja nollavaihtoehdoissa vuosittainen kaukolämmöntuotanto on samansuuruinen. Nollavaihtoehdon mukainen sähköntuotanto vastaa hankevaihtoehtojen keskimääräistä sähköntuotantoa. Kaikkien vaihtoehtojen hyötykäyttöön tuotettava energian määrä on likimain samansuuruinen vaihtoehtojen ja niiden ympäristövaikutusten mielekkään vertailun vuoksi.
YVA-selostus 25 (138) 400 350 300 GWh/a 250 200 150 Muualla tuotettava sähkö Sähköntuotanto Kaukolämmöntuotanto 100 50 0 VE1 VE2 VE0 Kuva 3. Energiantuotanto hanke- ja nollavaihtoehdossa (GWh/a) Nollavaihtoehdossa polttoaineiden energiamäärä on hankevaihtoehtoja pienempi. Bioja turvepolttoaineita käyttävän voimalaitoksen ajatellaan käyvän kaukolämmöntarpeen mukaan, joten pelkän sähköntuotannon vaatimaan jäähdytykseen ei ole tarvetta. 600 500 400 Muualla tuotettavan sähkön tuotantoon käytettävä polttoaine Turve GWh/a 300 200 Bio 100 Jäte 0 VE1 VE2 VE0 Kuva 4. Polttoaineiden käyttö hankevaihto- ja nollavaihtoehdoissa
YVA-selostus 26 (138) 5 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY 5.1 ARVIOINTIMENETTELY YVA-menettely on YVA-lain mukaan toteutettava laaja-alainen ennakkoarviointi, jossa arvioidaan suunnitellun hankkeen ympäristövaikutukset ja tuotetaan tietoa päätöksenteon perustaksi. YVA-menettelyn tarkoituksena on myös lisätä asukkaiden ja muiden hankkeen vaikutuspiirissä olevien tiedonsaantia sekä osallistumismahdollisuuksia. YVA-menettelyssä ei tehdä hanketta koskevia päätöksiä. YVA-asetuksessa on hankeluettelo, jossa mainittuihin hankkeisiin on sovellettava YVA-menettelyä. Luettelon mukaan YVA-menettely on toteutettava mm. jätteiden polttolaitoksiin tai fysikaalis-kemiallisiin käsittelylaitoksiin, joiden mitoitus on enemmän kuin 100 tonnia jätettä vuorokaudessa. Ekovoimalaitoksessa jätepolttoainetta poltetaan enimmillään 170 000 tonnia vuodessa, mikä tarkoittaa keskimäärin 510 tonnia vuorokaudessa 8 000 tunnin vuosittaisella huipputehonkäyttöajalla. YVA-menettely on kaksivaiheinen prosessi, jossa kansalaisilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä molemmissa vaiheissa, sekä arviointiohjelma- että selostusvaiheessa. Kuvassa 5 on esitetty YVA-menettelyn kulku. Kuva 5. YVA-menettelyn kulku
YVA-selostus 27 (138) Tämä YVA-menettely käynnistyi 14.5.2012, kun Navitas Kehitys Oy jätti arviointiohjelman (YVA-ohjelma) yhteysviranomaisena toimivalle Pohjois-Savon ELYkeskukselle. Yhteysviranomainen kuulutti arviointiohjelmasta Varkauden kaupungin, Leppävirran ja Joroisten kuntien sekä Pohjois-Savon ELY-keskuksen ilmoitustauluilla 18.5.-21.6.2012. Arviointiohjelma oli nähtävillä Varkauden kaupungintalolla, Leppävirran ja Joroisten kuntien kunnanvirastoilla sekä Pohjois-Savon ELY-keskuksessa. Arviointiohjelma oli nähtävänä myös Pohjois-Savon ELY-keskuksen internet-sivuilla (www.ely-keskus.fi/pohjois-savo/yva). Yhteysviranomainen antoi lausuntonsa arviointiohjelmasta 12.7.2012. Arviointiselostus (YVA-selostus) kuulutetaan ja se asetetaan nähtäville, kuten arviointiohjelma. Kuulutuksessa ilmoitetaan, missä selostus on nähtävillä ja päivämäärä, mihin mennessä mielipiteet ja lausunnot asiasta on jätettävä yhteysviranomaisena toimivalle Pohjois-Savon ELY-keskukselle. Aikaa mielipiteiden ja lausuntojen antamiseen on YVA-asetuksen perusteella yhteysviranomaisen määräämä aika, joka on vähintään 30 mutta enintään 60 päivää. YVA-menettely päättyy siihen, kun yhteysviranomainen on antanut lausuntonsa YVA-selostuksesta, alustavan aikataulun mukaan helmikuussa 2013. 5.2 ARVIOINTITEHTÄVÄ JA VAIKUTUSALUEEN RAJAUS 5.2.1 Hankevaihtoehdot YVA-menettelyn mukainen ympäristövaikutusten arviointi toteutetaan voimalaitoshankkeelle, joka käsittää uuden Ekovoimalaitoksen ja siihen kuuluvien laitteiden ja järjestelmien rakentamisen ja käytön sekä toiminnan lopettamisen. Tarkastelun kohteena on pääsääntöisesti voimalaitosalueella tapahtuva toiminta ja sen aiheuttamat ympäristövaikutukset. Eri ympäristövaikutusten vaikutusalueen laajuus vaihtelee. Näin ollen myös vaikutusten arviointi kohdistuu eri laajuisille alueille sen mukaan, mitä vaikutusta tarkastellaan. Ympäristövaikutuksista suuren osan arvioidaan olevan paikallisia ja rajoittuvan laitosalueelle ja sen välittömään läheisyyteen. Erityisiä huomioita kiinnitetään mahdollisiin vaikutuksiin lähellä sijaitsevaan Metsäläluonnonsuojelualueeseen. Ekovoimalaitoksen toiminnasta aiheutuvan liikenteen ja rakennettavien liityntöjen vaikutuksia tarkastellaan kuitenkin laajemmin. Voimalaitoksen toiminnasta aiheutuvan liikenteen vaikutukset liikennemääriin arvioidaan Riikinnevantielle, Sorsakoskentielle, valtatie 5:lle (Sorsakoskentien liittymän pohjoispuolelta valtatie 23 liittymän eteläpuolelle) sekä valtatie 23:lle (valtatie 5:n liittymässä). Liikennesuoritteen ja pakokaasupäästöjen osalta huomioidaan kuljetusmatkat kokonaisuudessaan. Liikenteen aiheuttaman melun lisääntyminen tarkastellaan lähimmillä asuinkiinteistöillä. Lisäksi tarkastellaan yleisesti hankkeen vaikutuksia seutukunnan ihmisten elinoloihin, energia- ja jätehuoltoon, luonnonvarojen hyödyntämiseen sekä ilmastoon.
YVA-selostus 28 (138) 5.2.2 Nollavaihtoehto Nollavaihtoehdon (VE0) vaikutusten arvioinnissa tarkastelualuetta ei voida rajata, sillä hankevaihtoehdoissa tuotettavaa energiaa vastaava energiamäärä oletetaan tuotettavaksi määrittelemättömässä paikassa Varkauden alueella ja muualla Suomessa. Nollavaihtoehdossa syntypaikkalajiteltu jäte oletetaan hyödynnettäväksi muualla Suomessa sijaitsevilla jätteenpolttolaitoksilla. Liikennevaikutusten arvioimiseksi kokonaiskuljetusmatkat on arvioitu ja hankevaihtoehtojen tapaan liikennesuoritteen ja pakokaasupäästöjen osalta huomioidaan kuljetusmatkat kokonaisuudessaan. Nollavaihtoehdon vaikutusten arviointi painottuu sijaintipaikasta riippumattomiin seikkoihin, kuten savukaasu- ja pakokaasupäästöjen määriin, muodostuviin jätteisiin, liikennesuoritteisiin, energia- ja jätehuoltoon, luonnonvarojen hyödyntämiseen sekä ilmastoon. 5.2.3 Vaihtoehtojen vertailu Hankevaihtoehtoja VE1 ja VE2 sekä nollavaihtoehtoa VE0 verrataan toisiinsa kaikkien arvioitujen ympäristövaikutusten osalta. Merkittävimmät vaikutukset ja niiden erot esitetään taulukkomuodossa. Päästöjen vertailu hankevaihtoehtojen ja nollavaihtoehdon välillä tapahtuu samansuuruisesta energiantuotannosta aiheutuvien päästöjen välillä riippumatta siitä, onko energia tuotettu suunnitellulla Ekovoimalaitoksella vai muualla. Ympäristövaikutusten perusteella arvioidaan hanke- ja nollavaihtoehtojen toteuttamiskelpoisuus ympäristön kannalta. 5.3 TIEDOTUS JA OSALLISTUMINEN 5.3.1 Yleisötilaisuudet Hanketta, YVA-menettelyä ja YVA-ohjelmaa esiteltiin yleisölle avoimessa tilaisuudessa Warkaus-Salissa Varkaudessa 29.5.2012. Kutsu tilaisuuteen julkaistiin YVAohjelmakuulutuksen yhteydessä Warkauden Lehti - ja Soisalon Seutu -lehdissä. Tilaisuudessa yleisöllä oli mahdollisuus tuoda esiin näkemyksiään ja esittää kysymyksiä hankkeesta sekä sen ympäristövaikutusten arvioinnista. Yleisön kommenteissa nousivat esille seuraavat teemat: laitoksen sijoituspaikka savukaasupäästöjen vaikutukset terveyteen mahdolliset hajupäästöt lisääntyvän liikenteen vaikutukset arviointimenetelmien luotettavuus Ympäristövaikutusten arvioinnin tuloksia ja YVA-selostusta esitellään alueen asukkaille ja sidosryhmille yleisötilaisuudessa YVA-selostuksen nähtävilläoloaikana. Yleisötilaisuuden ajankohdasta tiedotetaan erikseen.