Syrjintäolettama, koulutukseen pääsy, oletettu mielipide, yhdistys YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Täysistunto



Samankaltaiset tiedostot
Syrjintäolettama, esteetön pääsy, kohtuullinen mukautus, pyörätuoli, irtoluiska, liikuntavamma YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Täysistunto

Lautakunta katsoi Maahanmuuttoviraston antaneen A Oy:lle syrjivän ohjeen, ja kielsi Maahanmuuttovirastoa jatkamasta tai uusimasta syrjintää.

Työttömyys, alennus messujen pääsylipusta, lautakunnan toimivalta antaa lausuntoja

Kieli, isännöitsijän menettely, syrjintäolettama, oikeuttamisperuste

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi näin ollen, ettei kyse ole ollut hyväksyttävään syyhyn perustuneesta tilajärjestelystä.

Syrjintäolettama, huoltajuus, rekisteröinti, kansainvälinen syntymätodistus, Bryssel II a asetus, YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, ettei syrjintäolettamaa ollut syntynyt ja hylkäsi hakijan hakemuksen.

Syrjintäolettama, lipunmyynti, kohtuullinen mukautus, erilliskohtelu, näkövamma

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi näin ollen, ettei kyse ollut poikkeuksellisesta hyväksyttävään syyhyn perustuneesta tilajärjestelystä.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, ettei syrjintäolettamaa ole syntynyt ja hylkäsi hakijan hakemuksen.

Tulkkauspalvelu, kuulonäkövamma, syrjintäolettama, välillinen syrjintä

Syrjintäolettama, esteetön pääsy, yleisötilaisuus, pyörätuoli, hyväksyttävä syy YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Täysistunto

Lapsilisän yksinhuoltajakorotus, perhesuhde, erilainen kohtelu, syrjintäolettama

Syrjintäolettama, kohtuulliset mukautukset, verkkopankkitunnukset, näkövamma YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Täysistunto

Yksityinen päivähoito, vakaumus, vegaaninen ruokavalio, välitön syrjintä

Tutustuminen kouluun, vammaisuus, positiivinen erityiskohtelu, syrjintäolettama

Kuinka tunnistaa syrjintä?

Vammaisuus, tulkkauspalvelu, toimivalta. YHDENVERTAISUUS- ja TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto. Diaarinumero: 408/2018 Antopäivä: 19.9.

Yhdenvertaisuuslaki. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

Tulkkauspalvelu, kuulonäkövamma, asuinpaikka, syrjintäolettama, välitön syrjintä, positiivinen erityiskohtelu, yhdenvertaisuuden edistäminen

Kalajoen kaupunki on antanut kantelun perusteella asiasta selvityksen.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, ettei syrjintäolettamaa syntynyt ja hylkäsi hakemuksen.

Syrjintäolettama, välillinen syrjintä, palvelun saavutettavuus, internet sivusto, näkövamma, viranomaisen velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta

Mitä velvoitteita syrjinnän kielto ja tasapuolisen kohtelun vaatimus asettavat työnantajalle? MaRan Marraspäivä

Urheilumenestys, vammaisurheilu, palkitseminen, syrjintäolettama

Tulkkauspalvelu, kuulonäkövamma, syrjintäolettama, välillinen syrjintä, uhkasakko

Syrjintä, etninen tausta, syrjintäolettama, asuminen, asunnon vuokraus, sijoitusasunto, taloyhtiö

1. YHDENVERTAISUUSLAIN TARKOITUS JA SOVELTAMISALA (1-2 ) Yhdenvertaisuuslakia sovelletaan julkisessa ja yksityisessä toiminnassa.

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto. Diaarinumero: 249/2017 (26/2015) Antopäivä:

Syrjinnän sääntely ja työelämä

Yleisötilaisuus, esteellisyys, syrjintäolettama, välillinen syrjintä. YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto. Diaarinumero: 292/2017

Julkinen päivähoito, syrjintäolettama, uskonto, vegaaninen ruokavalio, välitön syrjintä

Syrjintäolettama, kuntoutuspalvelu, välitön syrjintä, välillinen syrjintä, häirintä, vastatoimien kielto

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvo Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta

Oppilaitosten yhdenvertaisuussuunnittelu ja opinto-ohjauksen kehittäminen: Mitä muutoksia uusi yhdenvertaisuuslainsäädäntö tuo tullessaan?

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto. Diaarinumero: 269/2017 Antopäivä:

Syrjintä, saamenkieli, etnisyys, äidinkieli, kielikylpy, päivähoito, kunta, lakisääteiset tehtävät, julkinen etu, uhkasakko

Yhdenvertaisuussuunnittelu. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö

Nurmijärven kunnan yhdenvertaisuussuunnitelma

Tasapuolista kohtelua uusi yhdenvertaisuuslaki. MaRan Marraspäivä Varatuomari Kai Massa

Etnisen syrjinnän pikakurssi. Ylitarkastaja Yrsa Nyman

Syrjintäolettama, välillinen syrjintä, tulkkauspalvelu, kuulonäkövamma YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto

Yhdenvertaisuus ja syrjintäkielto vammaisten henkilöiden matkanteossa

Syrjintäolettama, kohtuulliset mukautukset, postipalvelu, pakettiautomaatti

UUDESTA YHDENVERTAISUUSLAISTA. Hallitusneuvos Susanna Siitonen

Valvonta ja seuraamukset lain rikkomisesta

Yhdenvertaisuuden toteutumisen elementit YVL

Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Aila Linnakangas. Ulvilan kaupunki ei antanut asianmukaista päätöstä päivähoitopaikasta

Hakija pyytää kieltämään häneen kohdistuvan syrjinnän ja velvoittamaan pankin maksamaan kohtuullisen korvauksen vaivannäöstä.

Helsingin kaupunki Esityslista 8/ (5) Opetuslautakunta POL/

Hakija vaatii yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakuntaa päättämään, onko lautakunnan puheenjohtaja esteellinen käsiteltävänä olevassa asiassa.

Syrjintäolettama, välitön syrjintä, verkkopankkitunnukset, näkövamma

Kurikan kaupunki. yhdenvertaisuussuunnitelma. hyväksytty kaupunginhallituksessa

Julkinen joukkoliikennepalvelu, opiskelija-alennus, ikä, muu henkilöön liittyvä syy, välitön syrjintä, välillinen syrjintä, syrjintäolettama

Oikaisuvaatimus Liperin kunnan sivistyslautakunnan päätökseen. Asianajotoimisto Lakipalvelu Petri Sallinen Oy Malmikatu 7 A

Hakija pyytää kieltämään häneen kohdistuvan syrjinnän sekä asettamaan uhkasakon kiellon tehosteeksi.

Turun hallinto-oikeuden päätös

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITTELU EDISTÄMINEN

Syrjintäolettama, välillinen syrjintä, esittelyhuoneisto, palvelun saavutettavuus, esteettömyys

Tasa arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Mustasaaren kunta

Hakija vaatii, että yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta kieltää eduskunnan kansliaa jatkamasta häneen kohdistunutta syrjintää.

Luottamusmies, luottamusvaltuutettu ja Suomen perustuslain 13 :n turvaama yhdistymisvapaus

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 1749/ /2013

Syrjintäolettama, välillinen syrjintä, esteettömyys, markkinointitempaus YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto

HE 67/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yhdenvertaisuuslain

Laki naisten ja miesten välisestä tasa- arvosta ( Tasa- arvolaki ) ja Yhdenvertaisuuslaki

Yhdistysoikeus Jyväskylä Maaseudun Sivistysliitto ry. Perustana yhdistyslaki ( /503) Lisäksi huomioon

REKISTERÖINTI JA. Ammattihenkilölaki-ilta Lakimies Riitta Husso, Valvira

Yhdenvertaisuuslain soveltamisen haasteeti. Työoikeuskonferenssi

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

Raahen lukion tasa-arvoja. yhdenvertaisuussuunnitelma

Muistio. Työelämä / Työlainsäädäntö ja työehtosopimuspolitiikka Katja Leppänen (9)

Palkanoikaisuvaatimus, Aro Jenni

ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS

Syrjintäolettama, esteetön WC, pyörätuoli, liikuntavamma YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Täysistunto

TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ

UUSI YHDENVERTAISUUSLAKI - mikä työelämässä muuttuu. Hallitusneuvos Susanna Siitonen Työ- ja elinkeinoministeriö

Hautaustoimi, uskonnottomat hautajaiset, kirkon tilojen luovuttaminen, syrjintäolettaman syntyminen

Helsingin kaupunki Esityslista 8/ (7) Opetuslautakunta POL/

Helsingin käräjäoikeus nro 6767

Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Yhdistyslaki pähkinän kuoressa. Mihin yhdistyslaki velvoittaa hallitusta?

Reinboth ja Vuortama antoivat Oikeustoimittajat ry:n puolesta vastineen lausunnon ja selvitysten johdosta.

Lähiomaisen tai muun läheisen tai laillisen edustajan määritteleminen

Laki. kansalaisuuslain muuttamisesta

T Henkilöstöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04

Mitä ovat kohtuulliset mukautukset ja kenelle?

Henkilöstöyksikön ohje Huomautus ja varoitus virka- ja työsuhteessa. mukaisesti työn suorittamisesta.

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

EUROOPAN PARLAMENTTI

Lähentyminen Yhteisestä käytännöstä usein kysytyt kysymykset Lähentymisohjelma 3. Erottamiskyky:

YHDISTYSLAIN KESKEISIMMÄT PYKÄLÄT

VAMMAISTEN HENKILÖIDEN SYRJINTÄ YHDENVERTAISUUSLAKI APUUN

KANTELU JA SELOSTUS ASIAN VAIHEISTA

YHDENVERTAISUUS TYÖSUOJELUN VALVONNASSA JA OHJAUKSESSA Miten uutta lainsäädäntöä valvotaan käytännössä. Ylitarkastaja Jenny Rintala, ESAVI

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1987:13. Tiivistelmä A oli seuramatkoja tuottavan matkatoimiston markkinointisihteerinä työskennellessään

Pohjois-Savon pelastuslaitos Pöytäkirja 1/ (1) Pohjois-Savon aluepelastuslautakunta Asianro 7479/01.01.

Oikaisuvaatimus, tutkimatta jättämisen peruste, päätöksen tiedoksianto, kieli, välitön syrjintä, syrjintäolettama

Transkriptio:

Syrjintäolettama, koulutukseen pääsy, oletettu mielipide, yhdistys YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Täysistunto Diaarinumero: 49/2015 Antopäivä: 31.3.2016 Hakija oli ilmoittautunut M ry:n järjestämään sarjakuvakouluttajan koulutukseen. Koulutuksen mainoksessa kehotettiin kertomaan, jos ilmoittautujalla on jo ajatus ryhmistä, joiden kanssa voisi käyttää sarjakuvaa. Hakija oli ilmoittanut taustaryhmäkseen A ry:n Hakija oli saanut samana päivänä M ry:ltä vahvistuksen koulutukseen hyväksymisestä. Yhdistys oli kuitenkin sen jälkeen ilmoittanut, ettei hakijaa voidakaan hyväksyä kurssille, koska hän oli ilmoittanut taustayhteisökseen A ry:n, jonka M ry oli selvittänyt vastustavan sukupuolineutraalia avioliittolakia, ja jonka kannattamat arvot täten olivat ristiriidassa M ry:n arvojen kanssa. Hakija katsoi joutuneensa syrjityksi, kun häntä ei hyväksytty kaikille avoimeen yhdistyksen järjestämään koulutukseen. M ry. ei ollut etukäteen ilmoittanut kurssille osallistumiseen erityisiä valintakriteerejä. M ry:n säännöistä ei myöskään ilmene sellaista perustetta, jonka nojalla yhdistys olisi voinut katsoa hakijan tai hänen ilmoittamansa taustayhteisön edustamien arvojen olevan ristiriidassa sen omien arvojen kanssa. Kurssille osallistumisen edellytykseksi ei ollut asetettu sitoutumista yhdistyksen arvoihin. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, ettei hakijan kurssille osallistumisessa ollut kyse järjestöyhteistyöstä. Hakijalta ei siten voitu evätä tällä perusteella mahdollisuutta osallistua kurssille. Lautakunnan mukaan hakijan kurssille osallistumisen epääminen tämän oletetun mielipiteen perusteella ei ollut oikeasuhtainen keino, vaikka yhdistyksen tavoitetta edistää seksuaalivähemmistöjen oikeuksia voidaan sinänsä pitää hyväksyttävänä yhdenvertaisuusperiaatteen ja yleensä perus- ja ihmisoikeuksien valossa. Lautakunta katsoi, ettei yhdistyksen menettelylle ollut yhdenvertaisuuslain 11 :ssä tarkoitettuja oikeuttamisperusteita. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta päätti, että M ry on menetellyt yhdenvertaisuuslain syrjintäkiellon vastaisesti. Lautakunta kielsi yhdistystä jatkamasta tai uusimasta hakijaan tai kehenkään muuhun kohdistuvaa syrjintää.

Asian päättämiseen ovat osallistuneet Tuomas Ojanen, Outi Anttila, Timo Harrikari, Riitta-Maija Jouttimäki, Juha Lavapuro, Katja Leppänen, Jukka Lindstedt, Pirkko Mahlamäki, Husein Muhammed, Sonya Walkila, Tiina-Liisa Autio, Anu-Tuija Lehto. Asian esittelijä Juhani Kortteinen. Ei lainvoimainen. Asian tausta: Hakija oli 22.5.2015 ilmoittautunut M ry:n 13.6.2015 järjestämään sarjakuvakouluttajan koulutukseen. Koulutuksen mainoksessa kehotettiin kertomaan, jos ilmoittautujalla on jo ajatus ryhmistä, joiden kanssa voisi käyttää sarjakuvaa. Hakija oli ilmoittautumisviestissä ilmoittanut taustaryhmäkseen A ry:n Hakija oli saanut samana päivänä yhdistykseltä vahvistuksen koulutukseen hyväksymisestä. Yhdistys oli kuitenkin 25.5.2015 ilmoittanut, ettei hakijaa voidakaan hyväksyä kurssille, koska hän oli ilmoittanut taustayhteisökseen A ry:n, jonka kannattamat arvot olivat ristiriidassa M ry:n arvojen kanssa. M ry ei ollut etukäteen ilmoittanut kurssille osallistumiseen erityisiä valintakriteerejä. Hakijan vaatimukset: Hakija on vaatinut, että yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta vahvistaa M ry:n rikkoneen yhdenvertaisuuslain syrjintäkieltoa ja kieltää yhdistystä jatkamasta syrjintää. Hakijan vaatimusten perusteet: Hakija oli hakeutunut kurssille yksityishenkilönä, ei A ry:n edustajana. Kysymys ei ollut järjestöyhteistyöstä eikä kurssia edes ollut kohdistettu järjestöille. Hakija oli ilmoittanut A ry:n taustaryhmäkseen, ja kyse oli hänen alustavasta ajatuksestaan missä ryhmässä hän voisi kurssilla oppimaansa mahdollisesti soveltaa. Hän on yhdistyksen rivijäsen, eikä yhdistys ollut alun perin tietoinen, että hän oli ilmoittautunut kyseiselle kurssille. Taustaryhmään vetoaminen on henkilöön liittyvä syy, joka ei oikeuta erilaiseen kohteluun. Vastaajan vastaus: M ry on vaatinut, että hakemus hylätään.

Hakemuksen kiistämisen perusteet: Syy hakijan osallistumisen epäämiseen oli ollut se, että hän oli halunnut osallistua kurssille A ry:n edustajana. M ry olisi joutunut toimimaan järjestöyhteistyössä A ry:n kanssa, jos se olisi hyväksynyt hakijan kurssille. M ry ei ihmisoikeusjärjestönä halua ryhtyä yhteistyöhön yhdistyksen kanssa, jonka toiminta on keskittynyt muun muassa sukupuolineutraalin avioliiton vastustamiseen. M ry:lle yhdenvertaisuus on tärkeä arvo, ja se on kokenut A ry:n arvojen olevan ristiriidassa sen arvojen kanssa. Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto on hakijalle antamassaan vastauksessa katsonut, että M ry:llä oli ollut menettelylleen yhdenvertaisuuslain 11 :n mukainen oikeuttamisperuste. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan ratkaisu Esittelijän esitys: Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoo, että M ry:n on menetellyt yhdenvertaisuuslain syrjintäkiellon vastaisesti. Lautakunta kieltää yhdistystä jatkamasta tai uusimasta hakijaan tai kehenkään muuhun kohdistuvaa syrjintää. Perustelut: Yhdenvertaisuuslain soveltamisala Yhdenvertaisuuslain (1325/2014) 2 :n 1 momentin mukaan lakia sovelletaan julkisessa ja yksityisessä toiminnassa. Lakia ei sen 2 :n 2 momentin mukaan kuitenkaan sovelleta yksityis- eikä perhe-elämän piiriin kuuluvaan toimintaan eikä uskonnonharjoitukseen. Näin ollen yhdenvertaisuuslain soveltamisala on yleinen, ellei laissa ole nimenomaisesti säädetty toisin. Yhdenvertaisuuslaissa ei ole rajattu yhdistystoimintaa tai yhdistysten järjestämää koulutusta lain soveltamisalan ulkopuolelle, joten asia kuuluu yhdenvertaisuuslain soveltamisalaan.

Syrjintäolettaman syntyminen Yhdenvertaisuuslain 8 :n 1 momentin mukaan ketään ei saa syrjiä muun ohella seksuaalisen suuntautumisen, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Syrjintä on kielletty riippumatta siitä, perustuuko se henkilöä itseään vai jotakuta toista koskevaan tosiseikkaan tai oletukseen. Lain 10 :n mukaan syrjintä on välitöntä, jos jotakuta kohdellaan henkilöön liittyvän syyn perusteella epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta on kohdeltu, kohdellaan tai kohdeltaisiin vertailukelpoisessa tilanteessa. Yhdenvertaisuuslain 28 :n mukaan vireillepanijan on syrjintää tai vastatoimia koskevaa asiaa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa käsiteltäessä esitettävä selvitystä seikoista, joihin vaatimus perustuu. Jos asiaa käsiteltäessä esitettyjen selvitysten perusteella voidaan olettaa syrjinnän tai vastatoimien kieltoa rikotun, vastapuolen on kumotakseen oletuksen osoitettava, että kieltoa ei ole rikottu. Hakijaa ei ollut hyväksytty M ry:n järjestämälle kurssille, koska yhdistyksen mukaan hakijan taustaryhmäkseen ilmoittaman A ry:n arvot ovat ristiriidassa M ry:n arvojen kanssa. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoo, että asiaa käsiteltäessä esitettyjen selvitysten perusteella voidaan olettaa syrjinnän kieltoa rikotun hakijan oletetun mielipiteen perusteella. Näin ollen asiassa on syntynyt syrjintäolettama. Syrjintäolettaman kumoaminen Yhdenvertaisuuslain 11 :n 1 momentin mukaan erilainen kohtelu ei ole syrjintää, jos kohtelu perustuu lakiin ja sillä muutoin on hyväksyttävä tavoite ja keinot tavoitteen saavuttamiseksi ovat oikeasuhtaisia. Säännöksen 2 momentin mukaan erilainen kohtelu on kuitenkin oikeutettua siinäkin tapauksessa, että kohtelun oikeuttamisperusteista ei ole säädetty, jos kohtelulla on perus- ja ihmisoikeuksien kannalta hyväksyttävä tavoite ja keinot tavoitteen saavuttamiseksi ovat oikeasuhtaisia. Tätä säännöstä ei kuitenkaan sovelleta, kun kyse on muun muassa koulutuksen, mukaan lukien erikoistumis- ja uudelleenkoulutuksen, tai ammatillisen ohjauksen saamisesta. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta toteaa, että asiassa ei kuitenkaan ole kyse yhdenvertaisuuslain 11 :n 2 momentin 3 kohdassa tarkoitetusta koulutuksen saamisesta. Sitä vastoin kysymys on lain esitöissä tarkoitetusta yleishyödyllisen yhdistyksen säännöllisesti ammattimaiseen tapaan tarjoamasta koulutuksesta, joka rinnastetaan palvelujen tarjoamiseen yleisesti saataville (HE 19/2014 vp., s. 59-60). Asiaan on näin ollen sovellettava lain 11 :n 2 momentissa tarkoitettua oikeuttamisperustetta ja arvioitava sitä, onko menettelylle perus- ja ihmisoikeuksien kannalta hyväksyttävä tavoite, ja ovatko keinot tavoitteen saavuttamiseksi oikeasuhtaisia.

M ry on ilmoittanut menettelynsä johtuneen siitä, että se ei halua ryhtyä yhteistyöhön järjestön kanssa, jonka arvot ovat ristiriidassa sen omien arvojen kanssa. A ry on M ry:n näkemyksen mukaan tällainen järjestö, koska se muun muassa vastustaa tasa-arvoista avioliittoa. Suomen perustuslain (731/1999)13 :n 2 momentissa turvattu yhdistymisvapaus suojaa muun ohella yhdistysautonomiaa eli yhdistysten itsemääräämisoikeutta. Yhdistysten sisäinen itsemääräämisoikeus ja toimintavapaus on yhdistymisvapauden perusta. (HE 309/1993 vp s. 60.) Yhdistysautonomiaan kuuluu yhdistysten oikeus vapaasti hyväksyä haluamansa säännöt. Yhdistyslain (503/1989) 8 :n 1 momentin 3 kohdan mukaan yhdistyksen säännöissä on mainittava yhdistyksen tarkoitus ja toimintamuodot. M ry on päättänyt yhdistyslain mukaisesti säännöt, joista ilmenee yhdistyksen tarkoitus. M ry:n 8.12.1997 rekisteröityjen sääntöjen 2 kohdan mukaan yhdistyksen tarkoitus on edistää eri kulttuurien sarjakuvien tunnetuksi tekemistä Suomessa, sarjakuvapiirtäjien kansainvälisten kontaktien lisääminen sekä edistää sarjakuvan hyötykäyttöä viestintämuotona kansainvälisyyskasvatuksessa, kehityshankkeissa ja kulttuurien välisessä kommunikoinnissa. Yhdistyksen säännöissä ei ole mainintaa ihmisoikeuksista tai yhdenvertaisuudesta taikka kannanottoa tai mainintaa suhtautumisesta seksuaaliseen suuntautumiseen tai sukupuolineutraaliin avioliittoon. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoo, ettei yhdistyksen säännöistä ilmene sellaista, jonka perusteella yhdistys voisi katsoa hakijan tai A ry:n arvojen olevan ristiriidassa sen arvojen kanssa. Lisäksi hakija oli ilmoittanut hakeutuneensa kurssille yksityishenkilönä, mikä ilmenee jo siitä, että hän oli ilmoittautumisensa yhteydessä ilmoittanut A ry:n taustaryhmäkseen. Myöskään hakuilmoituksesta ei ilmennyt, että kurssille ilmoittauduttaisiin muutoin kuin henkilökohtaisesti yksityishenkilönä. Ilmoituksessa oli kehotettu kertomaan ilmoittautumisen yhteydessä, jos kurssille hakijalla oli jo ajatus ryhmistä, joiden kanssa kurssille hakija voisi käyttää ruohonjuurisarjakuvaa. Ilmoituksessa ei ollut mainintaa järjestöyhteistyöstä. Näillä perustella yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoo, ettei kyse ollut järjestöyhteistyöstä. Johtopäätöksinään lautakunta toteaa seuraavaa. M ry on kertonut haluavansa toiminnassaan edistää muun muassa seksuaalivähemmistön oikeuksia. Se oli tämän vuoksi päättänyt olla hyväksymättä järjestämälleen kurssille henkilöä, joka oli ilmoittanut taustayhteisökseen sukupuolineutraalia avioliittoa vastustavan A ry:n. Menettelynsä tavoitteeksi yhdistys on ilmoittanut halunsa välttää järjestöyhteistyötä sellaisen järjestön kanssa, jonka arvot ovat ristiriidassa sen omien arvojen kanssa. Edellä on kuitenkin katsottu, että kyse ei ole ollut järjestöyhteistyöstä. Lisäksi on katsottu, että yhdistyksen säännöistä ei ilmene sellaista perustetta, jonka nojalla yhdistys olisi voinut katsoa hakijan tai hänen ilmoittamansa taustayhteisön edustamien arvojen olevan ristiriidassa sen omien arvojen kanssa. Edes kurssille osallistumisen edellytykseksi ei ollut asetettu

sitoutumista yhdistyksen arvoihin. Menettelyn tavoitteen ei näistä syistä voida katsoa olevan hyväksyttävä. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta toteaa, että yhdistyksen ilmoittama tavoite edistää seksuaalivähemmistöjen oikeuksia on sinänsä yhdenvertaisuusperiaatteen valossa perus- ja ihmisoikeuksien kannalta hyväksyttävä. Hakijan kurssille osallistumisen epäämistä tämän oletetun mielipiteen perusteella ei kuitenkaan edellä lausutuista syistä voida pitää oikeasuhtaisena keinona tuon tavoitteen saavuttamiseksi. Edellä lausutuilla perusteilla lautakunta katsoo, että yhdistyksen menettelylle ei ollut yhdenvertaisuuslain 11 :ssä tarkoitettuja oikeuttamisperusteita, eikä yhdistys ole näin ollen kyennyt kumoamaan syntynyttä syrjintäolettamaa. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoo, että M ry. on menetellyt yhdenvertaisuuslain syrjintäkiellon vastaisesti. Lautakunta kieltää yhdistystä jatkamasta tai uusimasta hakijaan tai kehenkään muuhun kohdistuvaa syrjintää. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan päätös: Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta päätti hyväksyä esittelijän esityksen lopputuleman varapuheenjohtaja Outi Anttilan ehdottamilla perusteluilla. Lainkohdat: Laki yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnasta (1327/2014) 1, 7, 12 Yhdenvertaisuuslaki (1325/2014) 2 1 momentti, 8, 10, 11 2 momentti, 18 1 momentti, 20 3 momentti, 21 2 momentti, 28 Hallintolaki (434/2003) 31 Yhdistyslaki (503/1989) 8 :n 1 momentin 3 kohta Perustuslaki (731/1999) 6, 13 :n 2 ja 3 momentti Muutoksenhaku: Liitteenä