MINERAALIKLUSTERIN HISTORIASTA OPITTAVAA Kaivosalan tulevaisuusseminaari 4.-5.10.2011 Toiminnanjohtaja Olavi Paatsola
Aiheita tässä esityksessä Kivikauden, rautakauden ja pronssikauden historiaa Suomen kalkkiteollisuuden historiaa Suomen raudan tuotannon historiaa Suomen kuparin ja sinkin tuotannon historiaa Kaivosteollisuuden vaikutus teollisuudessa Kaivosteollisuuden vaikutus työllisyyteen Mitä olisi historiasta opiksi otettavaa
Kivi-rautakauden lyhyt historia Kivityökaluja 1,5 miljoonaa vuotta sitten Neula 25000 vuotta sitten Saviastioita 8000 v sitten Suomen kivikausi alkoi 10000 v sitten Vasarakirveskulttuuri Suomessa 4000 v sitten Kuparikausi 7500-5300 v sitten Pronssikausi 5500-3300 v sitten (Suomessa 3500-2500 v sitten) Rautakausi 3200- (Suomessa 2500 700 v sitten) Teräksen valmistus tunnettiin Kiinassa jo 200-luvulla V. 1855 patentoitu Bessemer konvertteri alensi tuotantokustannuksia (=Qin dynastian aikainen menetelmä, v. 200 eaa. )
Kalkkikiviteollisuuden lyhyt historia (Paraisten Kalkkivuori Osakeyhtiön historiikki 1898-1948) Taidon polttaa kalkkia ja käyttää muurilaastia tunsivat jo egyptiläiset 4000 v sitten. Tacituksen mukaan germaanit eivät. Skandinaviassa aloitettiin todennäköisesti kalkin poltto 1000-1100-luvuilla Gotlannissa, kun ensimmäisiä kivikirkkoja rakennettiin. 1520-luvulla Suomesta toimitettiin kalkkia Ruotsiin kuninkaan linnan rakentamiseen. Ensimmäiset asiakirjatiedot Paraisten kalkin tuotannosta ovat 1600-luvun alusta. 1700- luvun puolivälissä Paraisissa oli veroluetteloiden mukaan 18 uunia, joilla oli vuori ja 10 uunia ilman vuorta. 1791 maanomistajat ilmoittivat luopuvansa kaikesta kalkinpoltosta, silti verotettiin 4 uunista ja vuoresta (40 hk) sekä 10 uunista (32 hk) 1800-luvun alkupuoli oli kivitalojen rakentamisen kulta-aikaa, kun palaneita Helsinkiä (1808) ja Turkua (1827)rakennettiin uudelleen.
Paraisen kalkintuotannon historiaa (Kerstin Smeds; Läpi valkean kiven, Partekin historia) Otto Moberg, tilanomistaja ja kalkintuottaja Paraisilta halusi tehostaa ja keskittää kylän kalkintuotantoa. Hän osti Limbergin 54 ha tilan ja siihen kuuluvan kalkkivuoren sekä osuuden Parsbyn yhteisestä kalkkivuoresta. Perustettiin Pargas Kalkbergs Aktiebolag v. 1898 osakkaina mm. O. Moberg, A.W. Lindfors, K.H. Renlund, J.N. Garlander, E. Åström Vuonna 1890 oli maassa 24 kalkinpolttolaitosta, mutta Paraisten talonpojat vastasivat 50 % koko tuotannosta. (Lohjan Kalkkitehdas Oy perustettiin v.1897. Perustaja oli Förbyn omistaja Karl Forsström.) V. 1904 palkattiin tekniseksi asiantuntijaksi kaivosinsinööri Emil Sarlin suoraan kullanetsintäretkikunnan matkalta Suomen Lapista.
Partekin tuotanto- ja henkilöstöhistoriaa Vuosi Työntekijöitä Suomessa Työntekijöitä ulkomailla 1900 41 0 8587 Tuotanto/ t 1920 1197 0 86735 1940 2215 0 475980 1960 3668 0 1608026 1980 5607 632 2477130 1997 4490 5974 7289109
Ruukkien aikakausi Suomalaisen kuparin ja sinkin juurilla, Orijärven kaivos 1757-1957 Ojamon rautakaivoksen toiminta alkoi vuonna 1542 (1533) ja sen malmi jalostettiin aluksi Suitian ruukissa ja myöhemmin Karjaan Mustion ruukissa. Toimi 330 v. Ensimmäisen täysipainoisen tuotannon vuonna 1618 Mustiolla tuotettiin 40000 t rautaa 28 työntekijän voimin. Monilla ruukkipaikkakunnilla on teollinen toiminta jatkunut (mm. Billnäs, Dalsbruk, Fiskars, Haapakoski, Inha, Juankoski, Koskensaari, Teijo ja Åminnefors) Suomi sai ensimmäisen vuorimestarin vuonna 1638 1600-luvun lopulla Suomessa toimi 15 rautatehdasta, joissa oli 8 masuunia, 15 vasarapajaa ja kuusi nippupajaa. Koko Ruotsissa toimi 550 tuotantolaitosta, jotka valmistivat 40000 t takkirautaa vuodessa. Suomen tuotanto oli 1000 t. Suuren Pohjansodan ja Isonvihan takia toiminta oli 1700 luvun alussa lähes pysähdyksissä 20-30 vuotta
Suomen järvimalmin tuotannon historiaa Rautamalmin tuotanto Suomessa vuosina 1858-1880. Tarkasteluvuosina järvimalmin osuus koko rautamalmin tuotannosta oli 93,1 % (980000 t), suomalmin 2,7 % (29000 t) ja vuorimalmin vain 4,2 % (44000 t). Vuorimalmin vuosittainen osuus pieneni koko ajan 16,4 % => 0,5 % (6600 t 175 t) Raudan tuotanto Värtsilän ja Möhkön ruukeilla vuosina 1851-1884. Suomen suurimpien rautaruukkien tuotanto oli noin 5100 t/a takkirautaa. Vuosina 1867-1882 takkiraudan tuotannon yhteisarvo oli noin 336 miljoonaa markkaa (57 miljoonaa euroa). Samana aikana kankiraudan ja levyjen tuotannon yhteisarvo oli noin 214 miljoonaa markkaa (36 miljoonaa euroa). Ensimmäinen järvimalmiruukki oli Juantehtaan (Strömfors) ruukki v. 1746, suurin osa niistä perustettiin 1800-luvulla Puustinen, Kauko 2003. Suomen kaivosteollisuus ja mineraalisten raaka-aineiden tuotanto vuosina 1530-2001, historiallinen katsaus erityisesti tuotantolukujen valossa.
Suomalaisen kuparin ja sinkin juurilla (Orijärven kaivos 1757-1957) Kuparimetallien tuotanto Suomessa alkoi Orijärven malmin hyödyntämisellä 1757 Kiskon pitäjässä Malmin jalostamiseksi Karjalohjan Kärkelään rakennettiin kuparihytti ja Antskogin ruukille malmin rikastuslaitos. Vuorimestari Linderin esityksestä v. 1766 Orijärvelle myönnettiin verovapaus 20 vuodeksi ja neljä vuotta myöhemmin myönnettiin vapautus tullimaksuista. 1800-luvun alussa Orijärven kaivos ja kuparinjalostuslaitokset muodostivat henkilöstön määrällä mitattuna maan suurimman teollisen yksikön Suurimmillaan kupariketjun palveluksessa oli suoraan 200 työntekijää ja sen lisäksi alihankkijoita ja kuljetusväkeä Kaivoksen toiminta loppui 1950-luvulla toimittuaan 200 vuotta, vaikka välillä olikin noin 50 v jakso hiljaiseloa. Tuotanto koko aikana: 8200 t Cu (63 % PS/a), 14600 t Zn (47 % PS/a), 4100 t Pb
Orijärven kaivoksen työvoima ammattinimikkeittäin v. 1825 Tehtävä hlö Tehtävä hlö Inspehtoori 1 Malminlajittelijoita 8 Kaivoskirjuri 1 Kivenkuljettajia 2 Kaivosvouti 1 Kaivosseppiä 7 Työnjohtajia (kvartersmän) 2 Pumpunhoitajia 2 Kaivosoltermanneja 2 Päreenkiskojia 2 Kaivosrenkejä (louhijoita) 74 Tallirenki 1 Malminkuljettajia (stenkärrare) 5 Palovartija 1 Malminnostajia 6 Taksvärkkimiehiä 11 Työläisiä 8 Yhteensä 134
Työvoima- ja taloustietoa Suomen kaivos-, rauta- ja terästeollisuudessa työskenteli v. 1884 yhteensä 3500 henkeä Metalliteollisuuden toiseksi suurin ryhmän oli konepajateollisuus, missä työskenteli 2500 henkeä Teollisuudessa ja käsityössä työskenteli v. 1880 45000 henkeä. Kuparin tuotantolaitokset muodostivat Fiskars-yhtymän teollisen toiminnan selkärangan 1800-luvun kolmen ensimmäisen vuosikymmenen ajan.
Kaivostoiminta ja metallien jatkojalostus kulkevat käsi kädessä ja pitkään Orijärven kuparikaivos ja sulatto 1757 1957, 200 v Outokummun kaivos 1910 => (100 v) ja Imatran kuparisulatto 1935 => Harjavaltaan 1945, rikkihappotehdas 1947, liekkisulatus 1949, uusi nikkelitehdas Kotalahden malmille 1960 Porin metallitehdas ja elektrolyysilaitos 1941, kuparivalimo, nikkelituotanto 1942, jalometalliosasto 1942 Pyhäsalmen kaivos (50 v) ja metallurginen tehdas Kokkolan Ykspihlajaan 1962, kobolttitehdas 1968 (oli aiemmin Imatralla, Vuoksenniska Oy), sinkkitehdas 1969 Kemin kaivos 1967 (pian 50 v) ja Tornion tehtaat 1970, jaloterästehdas 1976 Käsiteltiin myös mm. Nivalan, Ylöjärven, Aijalan, Metsämontun, Orijärven, Vihannin, Korsnäsin, Vuonoksen ja Hituran malmeja
Kaivostoiminnan ja jatkojalostuksen merkitys Suomelle (muutama esimerkki) RAAHE MISIN ALUE OTANMÄKI TEHDAS KAIVOS + JALOSTUS KAIVOS SULJETTU KAIVOS KOKKOLA VIHANTI PYHÄSALMI OUTOKUMPU PORI HARJAVALTA KOTALAHTI
Ja mitä osittain loppuneesta kaivostoiminnasta jää jäljelle 23000 työpaikkaa (world wide) Outokumpu Oyj 7606 hlö, Tornion terästehdas ja Kemin kaivos, henkilöstöstä 2700 Suomessa Rautaruukki Oyj 7000 hlö Kokkolan suurteollisuusalue, 12 yritystä, 1800 hlö + kumpp.yrit., mm. Boliden Kokkola Oy Zn-tehdas, OMG Kokkola Chemicals Oy, 380 hlö (koko OMG 2900 hlö) Harjavallan suurteollisuuspuisto 1100 hlö, mm. Boliden Harjavalta Oy, Norilsk Nickel Harjavalta Oy, ABB 200 hlö Porin Kupariteollisuuspuisto 1400 hlö (v.2007), mm. Luvata Pori Oy, 600 hlö, vienti 90%, tuotanto 80000 t Cu-tuotteita Ovako Oyj 4000 hlö
Teollisuusmineraalipuolella toiminta jatkuu kaikilta osiltaan 3300 henkeä Nordkalk Oy Ab Yara Suomi Oy, Siilinjärvi Mondo Minerals B.V. Branch Finland Omya Oy SMA Mineral Oy SP Minerals Oy Paroc Oy 1661 hlö 676 hlö 190 hlö 50 hlö 36 hlö 90 hlö 643 hlö
Alan laitevalmistuksessa ja tutkimuksessa yli 16000 hlö Metso Minerals Oy 10200 hlö Outotec Oyj Sandvik Normet Oy Forcit Suomen Malmi Oy Kati Oy GTK 3130 hlö 1550 hlö 600 hlö 290 hlö 180 hlö 65 hlö 637 hlö
Miten kaivosteollisuus työllistää yli 50000? Metallikaivoksilla suoraan 2800 Metallin jatkojalostuksessa 23000 Teollisuusmineraalien kaivussa ja jalostuksessa 3300 Teknologiassa ja tutkimuksessa 16000 Palveluissa, urakoinnissa, logistiikassa, käynnissä? pidossa, kemian teollisuudessa ja energiahuollossa Ulkomaiden kaivostoiminnassa? Rikasteita tuotiin v. 2008 1,8 Mrd edestä, mikä vastaa varovastikin arvioiden noin 5000 hengen työpanosta edellyttävää kaivostoimintaa (S.E.&O.) Uudet kaivoshankkeet > 2000 Voiko ja pitääkö rajautua vain suomalaiseen toimintaan? Onhan ulkomaille laajentuminen todettu välttämättömäksi jo kauan.
400 vuotta suomalaista kaivos-, metalli- ja elektroniikkateollisuutta Suomen kaivosteollisuus on metalliteollisuutemme ja elektroniikkateollisuutemme perusta Kaivosteollisuus on synnyttänyt konepajateollisuuden, metallinjalostuksen, metallituotannon ja niiden modernin metallurgian, jota elektroniikkateollisuus ja muu moderni jatkojalostus hyödyntää Kaivosteollisuus on synnyttänyt laajan ja kilpailukykyisen teollisuusmineraalien tuotannon ja jalostuksen, joka hyödyntää monentyyppisiä mineraaliesiintymiä Kaivosteollisuus on edelleen uuden teknologian suunnan näyttäjä ja mahdollisuuksien luoja On hyvin epätodennäköistä, että ulkomailta tuotaville raaka-aineille luotaisiin jatkojalostusta Suomeen On hyvin todennäköistä, että Suomesta löydettäville raaka-aineille luodaan jatkojalostus Suomeen
19 19
Siis yhteensä 1305 kg metalleja ja mineraaleja = 87 %
Mineraalisten raakaaineiden tarve ja käyttö
Kaivos osa yhteiskuntaa Mineraalit ja metallit ovat peräisin kaivoksista Mitä ei voi kasvattaa, pitää kaivaa Kaivostoiminta avaa uusia mahdollisuuksia yhteiskunnalle Mineraalit ovat häviämättömiä luonnonvaroja kierrätys on luonnollista Ilman maasta kaivettuja metalleja ja mineraaleja päivän alku näyttäisi hyvin erilaiselta.
Mitä meidän pitäisi oppia tästä Kaivostoiminta ja mineraaliteollisuus on pitkäjänteistä yhteiskunnan tarvitsemaa elinkeinotoimintaa Mineraalit on hyödynnettävä silloin kun siihen on olemassa edellytykset, sillä se ajallinen ikkuna on rajallinen On parempi, että me ja lapsemme hyödyntävät mineraalivaramme ja kehittävät sen pohjalta uutta, ympäristön huomioivaa teknologiaa, kuin että sen tekee joku muu Jokainen meistä tarvitsee mineraalisia raaka-aineita ja me itse olemme paras ja kestävin tuottaja niille Yhteiskuntamme ohjaus tulee perustua pikemminkin parempaan tietoon ja lain tuntemukseen kuin aatteisiin ja idealismiin Vaaleissa tehtävät valintamme ovat kauaskantoisia ja asettavat sen tiedon tason, jolla päätöksiä tehdään sekä Suomessa että Euroopassa
Kiitos mielenkiinnosta! Otan mielelläni vastaan palautetta: Olavi Paatsola Toiminnanjohtaja Kaivannaisteollisuus ry p. 050-5547368 olavi.paatsola@feemex.com