Suomen Turvallisuusneuvonantajat ry VAKKI PAKKI nro;2/2011 Vaikka vielä on lunta maassa ja pakkasta yöllä niin kyllä se kevättä alkaa olla. Kannattaa muistaa että turvallisesti ja laadukkaasti hoidettu vaarallisenaineen kuljetus on samalla myös ympäristöteko. Tämän päivän yhteiskunnassa annetaan yhä suurempi arvo ympäristöasioille sekä työntekijöiden turvallisuudelle ja jaksamiselle. Edellä mainittuihin seikkoihin myös me pystymme osaltamme vaikuttamaan ja ei pidä myöskään unohtaa omaa hyvinvointia. Kaikkien kiireiden keskellä pitää muistaa, ettei oma vapaa aika unohdu. Tehokkaan ja tuloksekkaan työskentelyn edellytyksenä on työ hyvinvointi josta Seppo Olkkonen kirjoittaa sisäsivuilla. 1
TNA ry/skal järjesti toisen ADR-seminaarin kuljetuskuutiossa Helsingissä 10.3.2011. Anu Häkkinen Liikenne ja viestintäministeriöstä oli tilaisuudessa kertomassa VAK-lain tulevista muutoksista ja Tina Sammi ÖKL;stä kertoi farmisäiliö työryhmän ehdotuksesta varasto ja työmaasäiliöiden osalta. Kuvassa: Anu Häkkinen Tina Sammi Timo Jaakkola LP Helsinki kertoi raskaankaluston onnettomuuksien tutkinnasta sekä viimeisimmät kuulumiset liikennevalvonnan osalta. Seminaarissa käytiin myös keskustelua turvallisuusneuvonantajien määrästä suomessa. Keskustelussa kävi selkeästi ilmi että varsin moni lähettäjä lyö laimin turvallisuusneuvonantajan nimeämisvelvollisuuden. Suomessa on yrityksiä jotka lähettävät vuositasolla jopa lähes miljoona tonnia vaarallisia aineita ja heiltä puuttuu turvallisuusneuvonantaja sekä henkilöstöllä ei ole tehtäviensä edellyttämää koulutusta. Puhumattakaan pienemmistä tukkuliikkeistä tai esimerkiksi rautakaupoista jotka myyvät maaleja, pesuaineita, liuottimia ja nestekaasua. Tähän tilanteeseen kaivattaisiin LVM;n puuttuvan vaatimalla että yrityksien tulee ilmoittaa viranomaisille turvallisuusneuvonantajan tiedot sekä turvallisuusneuvonantajan puute pitäisi saattaa rangaistavaksi teoksi. Nämä toimenpiteet lisäisivät jo suuresti kuljetusten turvallisuutta. Kuvat ja texti Riku Länsivuori 2
Seppo Olkkonen LKT, työterveyshuollon erikoislääkäri, liikenneläketieteen erit. pätevyys, Kuljettajien terveystarkastukset - tärkeä osa VAK-kuljetusten riskien hallintaa Vaarallisten aineiden kuljetuksia (VAK) koskee lainsäädönnön kautta erityisen huolellisuuden ja varovaisuuden velvoite. VAK- kuljettajilla onkin poikkeuksellisen kattava terveystarkastusjärjes-telmä yleissitovan työehtosopimuksen pohjalta, joka määrittelee VAK-kuljettajilla terveystarkastusten välit sopimuksen piiriin kuuluville kuljettajille suoritettavaksi vähintään 3 vuoden välein, ellei muutoin ole sovittu tai laki edellytä lyhyempiä tarkastusvälejä. TERVEYSRISKIT Vaikka ammattiajokortin edellytyksenä on hyvä terveys, vain harva kuljettaja selviytyy täyteen eläkeikään työssään. Kuljettajien sairaudet näkyvät myös ajokortin menetyksissä ja onnettomuuksissa. Toimialan työolosuhteisiin ja terveyteen liittyvät riskit heijastuvat koko tieliikenteen turvallisuuteen. Eu direktiivin vaatimuksesta raskaan ajoneuvoyhdistelmän 70 vuoden yläikäraja poistui 1.2.2010. Nykytilanteessa ajokortin saamisen jälkeen ammattikuljettajan on toimitettava lääkärintodistus täyttäessään 50, 55, 60, 65, 70 ja sen jälkeen 2 vuoden välein. Pienyrittäjävaltaisella toimialalla työterveyshuolto usein puuttuu tai sitä käytetään heikosti. Yrittäjälle itselleen työterveyshuollon järjestäminen on vapaaehtoista. Tällöin ajoterveyttä arvioidaan vain VAK-tarkastuksissa ja ajokorttidirektiivin määräämissä ikäkausitarkastuksissa, jotka eivät ole sidottuja työterveyshuoltoon. Kuljettajien terveysriskejä ovat runsas tupakointi ja vähäinen liikunta, epäsäännölliset työajat ja lisääntyvä yötyö, pitkä työsidonnaisuus, päiväväsymys, joka liittyy lyhyeen yöuneen, henkinen ja ruumiillinen stressi. Tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet ovat yleisin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syy. Kuljettajan työkykyä uhkaavat myös lihavuus, sydän- ja verisuonisairaudet, sokeritauti sekä uniapnea. Työtapaturmissa on kuollut vuosittain 3-10 kuorma-autonkuljettajaa, lähes kaikki liikenteessä. Riski joutua liikenneonnettomuuden osapuoleksi on suuri: kuljettajista 30% on ollut osallisena viimeisen 5 vuoden aikana liikenneonnettomuudessa. Joka neljännessä liikennekuolemassa raskasajoneuvo on toisena osapuolena. Väsymys on osasyynä joka kuudennessa raskaan liikenteen kuolemaan johtaneessa kolarissa. Virhesuoritukset, väsymys ja vuorokaudenaika liittyvät toisiinsa. Kahdella kolmasosalla kuljettajista on ollut väsymyskokemuksia useammin kuin kerran. Kuljettajat eivät aina itse usko väsymyksen vaikuttavan suoritukseensa, mikä voi näkyä haluna poiketa ajoaikasäädök-sistä. VAKkuljettajat voivat altistua erilaisille kemikaaleille säiliöiden täyttö-, purku- ja pesutilanteis-sa sekä erityisesti onnettomuustilanteissa. Rahtiliikenteessä työtapaturmien taajuus n. 30% korkeampi kuin kaikilla toimialoilla keskimäärin, vastaten teollisuuden keskimääräistä tasoa. Ulkomaalaisten työntekijöiden määrän kasvu tuo omat haasteensa työsuojelulle ja terveyshuollolle. Maantieliiikeenteen terveystarkastusten laatu vaihtelee verrattuna raide-, ilmailu- ja meriliikenteen terveystarkastuksiin, jotka toteutetaan systemaattisesti kunkin liikennealan erityisvaatimukset tuntevien terveydenhuollon asiantuntijoiden toimesta. 3
TERVEYSRISKIT HALLINTAAN Riskejä vähennetään kun terveystarkastusten ja työnantajan työkykyä edistävän toiminnan painoalueena on ehkäistä mm. lihavuuden, sydän- ja verisuonisairauksien ja sokeritaudin sekä uniapnean riskitekijöitä. Työterveyshuollon toiminta kohdistetaan myöskin näiden sairauksien varhaiseen toteamiseen ja hyvään hoitoon. Samalla parannetaan kuljettajien työ-ja liikenneturvallisuutta. Työvuorot ja tauot suunnitellaan niin, että on mahdollisuus riittävään uneen ja työaikaiseen ruokailuun. Terveelliseen työaikaiseen ruokailuun työnantaja voi kannustaa ruokasetelin tai -sopimuksen avulla. Työvuoron aikaista liikuntaa edistetään esim. laatimalla jokaiseen autoon liikuntaohje. Hyvinvointiryhmät työpaikoilla kannustavat koko henkilökuntaa. Ajoterveyden arviointi järjestetään koordinoidusti yrityksen oman työterveyslääkärin toimesta. Kuljettajien työterveyttä ja -hyvinvointia seurataan vähintäin yhtä tarkasti kuin autojen huoltoa. Väsymyksen hallinnan merkitys turvallisuudelle on keskeinen. Ajo- ja lepoaikasäädösten huomioimisen lisäksi yrityksellä tulisi olla suunnitelma vireyden hallinnasta kuljettajien työssä. Lisätään ammattipätevyyskoulutukseen "kuljettajan työhyvinvointi"-aihe, jossa kuljettajat saavat tietoa siitä, miten itse voi käytännössä vaikuttaa työhyvinvointiin ja miten voi vähentää työ- ja ajokykyä uhkaavia riskejä. Kirjallisuutta: Olkkonen S, Ylä-Outinen A, Pulkkinen R-L. The national report on working conditions in road transport in Finland. (70 p. 28.6.2004) http://www.eurofound.europa.eu/ewco/surveys/previoussurveys/secanalysis2000.htm Paula Kärmeniemi, Seppo Olkkonen, Janne Sysi-Aho ja Aira Ylä-Outinen. Maantieliikenteen ammattikuljettajien työturvallisuus -katsaus ja kehittämismahdollisuuksia. Työ ja Ihminen 4/2007, 437-452. Olkkonen S. Maantieliikenteen ammattikuljettajien työterveyshuolto on vakava asia. Työterveyslääkäri 4/2007; 12-15. Paula Kärmeniemi, Jaana Laitinen, Jari Latvala, Seppo Olkkonen, Markku Sainio, Aira Ylä Outinen. Maantieliikenteen ammattikuljettajien työterveyshuolto. Opas sisällön suunnitteluun ja toteutukseen, Työterveyslaitos, Helsinki, ISBN 978-951-802-872-0, 2009, 64 siv. http://verkkokauppa.ttl.fi Paula Kärmeniemi, Jaana Laitinen, Jari Latvala, Seppo Olkkonen, Markku Sainio and Aira Ylä-Outinen. Safe and healthy professional drivers Recommendations for the contents of the occupational health care services. Finnish Institute for Occupational Health, Poster. Presented at the International Conference on Road Safety at Work. February 16-18, 2009, Washington DC. S. Olkkonen 1, P. Kärmeniemi 1, M. Sainio 1, H. Lindholm 1, C. Hublin 1, J. Laitinen 1, T.Jousi 2 M. Lassila 2, K. Mukala 1, T. M. Mäntyjärvi 1,T. Nybo 1, R.Nyman 3, R. Näsänen 1, A. J. Päällysaho 1, A. Ylä-Outinen 1, H. Wendelius 2. Atypical working conditions and unhealthy lifestyle of truck drivers impact road safety and workers' health - a case study. Abstract. In the proceedings of the 29th ICOH, International Congress on Occupational Health Cape Town - South Africa. 22.-27.March 2009. 4
Juha Putkiston 5 Kipakkaa kysymystä ylikonstaapeli Timo Jaakkolalle VAK:iin ja ADR:ään- liittyen Kysymys:1 Loppuvuodesta 2010 oli polttoaine sekä lämmitysöljyjakelussa koko Suomen alueella huomattava ruuhkahuippu, jollaista ei alalla pitkäänkin työskennelleet muistaneet ennen kokeneensa. Samalla liikkui myöskin huhuja, että tästä johtuen olisi jakelukalusto ollut ajoittain "tieliikenteeseen kelpaamatonta" Miten koit asian ja mitä meidän tulisi ottaa opiksi? Vastaus: Aluksi on hyvä todeta, että pääsääntöisesti kuljetukset vuoden lopussa valvontakokemusten perusteella kuitenkin hoituivat hyvällä tasolla. Eli selkeästi enemmän oli kuljetuksia, joissa ongelmat jäivät ns. huomautustasolle tai niitä ei ollut ollenkaan. Parhaiten ongelmat ehkä näkyivät lisääntyneinä ajo- ja lepoaikapuutteina osalla kuljetusyrityksistä. Erityisesti viikonloppuisin oli myös tavallista enemmän ajossa kuljettajia, jotka eivät vakituisesti muulloin aja. Näistä kuljettajista osalla esimerkiksi valmistavat toimet ennen liikkeelle lähtöä olivat puutteelliset. Varusteita ei tahtonut vieraasta kalustosta löytyä ja myös muussa perustoiminnassa (esim. tyhjän pesemättömän säiliön rahtikirja) oli parannettavaa. Jakelukaluston osalta ruuhkahuippu näkyi myös. Kärjistetyimmillään kalusto oli kuljetukseen kelpaamaton. Onneksi nämä olivat yksittäistapauksia. Kysymys:2 Kuljettajien keskuudessa kuulee useinkin puhuttavan oikeasta toimintatavasta ns. turvallisen taukopaikan löytymisestä jos ajoaika uhkaa ylittyä. Oletetaan tietenkin, että kuljettaja on liikkeellä ns. puhtain paperein eikä taukopaikan mahdollinen löytymättömyys ole hänen toimintamallinsa. Miten opastaisit kuljettajia toimimaan? Vastaus: Tärkeintä on suunnitella kuljetukset niin, ettei näin pääse tapahtumaan. Tietysti tärkeätä on myös pidettyjen taukojen pituus eli kun pysähdytään, niin pidettäisiin sitten lainsäädännön vaatima riittävän pituinen tauko (15 + 30 min tai 45 minuuttia suoraan). Valvontakokemusten perusteella tämä ratkaisisi tähän liittyvät ongelmat. 5
Kysymys:3 Seuraava onkin hieman laajempi kysymys- kokonaisuus mutta varmasti sitäkin kiinnostavampi. Liikkuva Poliisihan on kerännyt erilaisia tietoja VAK / ADR toimituksista jo useita vuosia. Mitä nämä tilastot meille yleisesti kertovat ja mitä alan pitäisi ottaa niistä opiksi? Vastaus: Tietojen ja myös valvontakokemusten perusteella selkeä havainto on, että kuljetusten taso on viime vuosina huomattavasti parantunut erityisesti säiliökuljetusten osalla. Töitä on yrityksissä tehty ja se näkyy tien päällä parantuneena toimintana. Kehityksestä poliisi on erittäin tyytyväinen. Vaikeimmat ongelmat liittyvät osaan kappaletavarakuljetuksista ja poliisi on myös kohdentanut valvontaansa näihin ongelmakuljetuksiin. Erityisesti yritysten ns. omavalvonta, oma turvallisuusajattelu ja erityisesti panostukset ns. tiedostavaan koulutukseen on tärkeitä. Jos yrityksen on toiminta on hyvällä terveellä tasolla, näkyy se myös valvontatilanteissa. Kysymys:4 Minkälaisia ongelmia tien päällä tulee ilmi? Vastaus: Valvontakokemusten perusteella suurin ongelma liittyy edelleen kuljettajan ja välillä myös koko kuljetusketjun asenteeseen. Ei tunnisteta vaarallisen aineen kuljetukseen liittyviä erityispiirteitä eli kuljetetaan tavaraa kuin normaalia kappaletavaraa. Tällaisilla yrityksellä ei ole esimerkiksi nimettynä turvallisuusneuvonantajaa ollenkaan. Huolestuttavimpana piirteenä pidämme ns merkkaamattomia VAK -kuljetuksia, joissa usein myös muutkin asiat ovat retuperällä. Tosin ADR -ajolupa kuljettajilta kyllä löytyy. Valvonta kohdistuu tällaisessa tapauksessa koko kuljetusketjuun. Yksi keskeinen ongelma liittyy rahtikirjaan, onko mukana tai onko määräysten mukainen. Tähän liittyviä ongelmia tien päällä on edelleen liikaa. Myös varusteisiin (sammuttimet) liittyvät ongelmat tien päällä edelleen näkyvät. 6
Kysymys:5 Mitkä olisivat mielestäsi 5 tärkeintä asiaa vuodelle 2011 mihin alan toimijoiden pitäisi eritoten panostaa sekä kiinnittää erityistä huomiota, jotta ainakin minimivelvoitteet tulisi täytetyksi? Vastaus: 1. Tiedostava koulutus koko kuljetusketjussa, erityisesti, että vastaa niitä tehtäviä, joita esimerkiksi kuljettaja työssään tarvitsee. 2. Tavoite, että kuljetusketjun vastuunotto yrityksissä toimisi vielä nykyistä paremmin. Tärkeätä tietysti myös että tiedonkulku toimii (esimerkiksi, kuka toimii lähettäjän vastuulla). 3. Lomatuuraajat saataisiin toimimaan samalla tasolla kuin vakituisesti työskentelevät 4. Onnettomuuspaikalla toimintaan olisi määritelty kestävät ja turvalliset laatukriteerit 5. Turvasuunnitelma olisi konkreettinen, enemmän käytännön toimintaa palveleva ja ohjaava. 7
Suomen Turvallisuusneuvonantajat ry Kevätkokous 20.4.2010 klo 9 alkaen Portsari Vuosaaressa. Ilmoita tulostasi tna@verkkoholvi.net Niin tiedämme varata tarjoilun Ohjelma 09:00 Tulokahvit 09:20 Tervetulotoivotus (huomionosoitukset). 09:30 European Truk Safety Control esittely Tuomo Hämäläinen 10:15 Tauko 10:30 VAK-onnettomuudet 2006-2010 Riku Länsivuori 11:15 Lounas (omalla kustannuksella) 12:00 VUOSIKOKOUS Esityslista 1. kokouksen avaus 2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa 3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4. hyväksytään kokouksen työjärjestys 5. esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajien lausunto 6. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille 7. vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksujen suuruudet 8. valitaan hallituksen puheenjohtaja ja 4 muuta varsinaista jäsentä sekä 2 varajäsentä. 9. valitaan yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja heille varatilintarkastajat 10. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat. 8
Ajo-ohjeet Portsariin Näin löydät perille. Osoite PORTSARI, Vuosaaren satama, Rahtarinkatu 1, 00980 Helsinki 9
Suomen Turvallisuusneuvonantajat ry Hyttitie 4 11910 Riihimäki Puhelin: 0400 960 494 www.turvallisuusneuvonantajat.fi 10
Tiedostonimi: Vakki Pakki 22011.doc Hakemisto: C:\Documents and Settings\Acer\Omat tiedostot Malli: C:\Documents and Settings\Acer\Application Data\Microsoft\Mallit\Normal.dotm Otsikko: Aihe: Tekijä: Valued Acer Customer Avainsanat: Kommentit: Luontipäivä: 9.4.20117:39:00 Version numero: 7 Viimeksi tallennettu: 11.4.201113:44:00 Viimeksi tallentanut: Valued Acer Customer Kokonaismuokkausaika: 28 minuuttia Viimeksi tulostettu: 11.4.201113:44:00 Viimeisestä täydestä tulostuksesta Sivuja: 10 Sanoja: 1676 (noin) Merkkejä: 13578 (noin)