SUOMEN LIIKEMATKAYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Transkriptio

1 SUOMEN LIIKEMATKAYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Liikematkayhdistys ry ja sen epävirallisena englanninkielisenä vastineena käytetään Finnish Business Travel Association tai lyhennettä FBTA. Sen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toimialueena koko maa. 2 Tarkoitus ja toiminnan laatu 3 Jäsenet Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja kehittää liikematkapalvelujen hankintaan ja matkahallintoon liittyvää osaamista sekä yleisiä ja yhteisiä niihin liittyviä asioita tavoittelematta kuitenkaan yhdistyksen toimintaan osallisille välitöntä taloudellista ansiota. Toiminnan tavoitteena on tarjota jäsenille kustannustehokkaaseen ja laadullisesti korkeatasoiseen matkahallintoon tähtäävää tietoa. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys - toimeenpanee kokous-, koulutus- ja esittelytilaisuuksia. - välittää ja vaihtaa tietoja ja kokemuksia matkustukseen ja matkahallintoon liittyvistä kysymyksistä. - tiedottaa jäsenille alaan liittyvistä muutoksista ja kehityssuunnista. - pitää yhteyttä vastaaviin kansainvälisiin yhdistyksiin. - pitää yllä internet-kotisivuja sekä benchmarking-verkostoa. - toteuttaa muita samantapaisia toimintamuotoja. Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena ei ole liiketaloudellisen voiton tai muun taloudellisen ansion hankkiminen siihen osallisille eikä se saa muutenkaan muodostua pääasiassa taloudelliseksi. Yhdistyksen ostajajäseneksi voidaan hyväksyä oikeuskelpoinen yhteisö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja ostaa/käyttää liikematka- ja matkahallintopalveluja, mutta ei harjoita niiden tuottamista ja/tai myyntiä elinkeinokseen. Yhdistyksen partnerijäseneksi voidaan hyväksyä oikeuskelpoinen yhteisö, joka tuottaa ja/tai myy liikematka- ja matkahallintopalveluja elinkeinokseen. Yhdistyksen hallitus hyväksyy jäsenet. Kunniajäseneksi voidaan hallituksen esityksestä yhdistyksen kokouksen päätöksellä kutsua henkilö, joka on erittäin huomattavasti edistänyt yhdistyksen toimintaa. Kunniajäsenyys on elinikäinen

2 Kannatusjäseneksi yhdistyksen hallitus voi hyväksyä yksityisen henkilön tai oikeuskelpoisen yhteisön, joka tukee yhdistyksen toimintaa suorittamalla liittymismaksun ja vuotuisen tai kertakaikkisen kannattajajäsenmaksun, jotka yhdistyksen syyskokous vahvistaa. Partnerijäsenillä, kunniajäsenillä ja kannatusjäsenillä on osallistumis- ja puheoikeus yhdistyksen kokouksissa. 4 Yhdistyksestä eroaminen tai erottaminen Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla eroamisesta yhdistyksen kokouksessa. Hallituksen päätöksellä voidaan yhdistyksestä erottaa jäsen, joka käytöksellään tai toiminnallaan vaikeuttaa yhdistyksen toimintaa, ei maksa jäsenmaksua tai ei noudata yhdistyksen sääntöjä, arvoja tai varsinaisen kokouksen tekemiä päätöksiä tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja. 5 Liittymis- ja jäsenmaksut 6 Hallitus Yhdistyksen syyskokous määrää kutakin kalenterivuotta varten liittymis- ja jäsenmaksut kullekin jäsenryhmälle. Jäsenmaksut on suoritettava hallituksen määräämänä aikana. Kunniajäsenet eivät maksa jäsenmaksua. Yhdistyksen asioita hoitaa sen hallitus, johon kuuluu syyskokouksessa ostajajäsenten keskuudesta valittu puheenjohtaja, jota kutsutaan yhdistyksen puheenjohtajaksi, sekä vähintään neljä (4) ja enintään kahdeksan (8) muuta jäsentä, joista vähintään yksi (1) ja korkeintaan kaksi (2) pyritään valitsemaan partnerijäsenten piiristä. Hallituksen puheenjohtaja ja partnerijäsenten piiristä valittu(tut) edustaja(t) valitaan vuodeksi kerrallaan ja ostajajäsenten piiristä valitut hallituksen jäsenet kahdeksi vuodeksi kerrallaan siten, että vuosittain on erovuorossa puolet tai lähinnä puolet ostajajäsenistä. Mikäli hallituksen jäsen eroaa kesken toimikautensa, seuraava varsinainen kokous valitsee uuden jäsenen eronneen hallituksen jäsenen tilalle toimikauden loppuun saakka. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan vuodeksi sekä nimittää toiminnanjohtajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt. Yhdistyksen toiminnanjohtajalla on hallituksen kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus. Hän toimii myös hallituksen sihteerinä ja asioiden esittelijänä. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta, tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna, on läsnä. Päätökset hallituksen kokouksissa tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan äänestyksen tuloksen ratkaisee kokouksen puheenjohtajan kanta, paitsi vaaleissa, joissa arpa ratkaisee

3 7 Hallituksen tehtävänä on 1. Seurata ja kehittää yhdistyksen toimintaa ja taloutta. 2. Pitää yhteyttä alan koti- ja ulkomaisiin yhteisöihin. 3. Asettaa tarvittaessa toimikuntia ja/tai työryhmiä tiettyä tehtävää varten tai pysyvästi sekä määrittää niiden tehtävät ja valtuudet. 4. Ratkaista jäseneksi liittymistä sekä yhdistyksestä erottamista koskevat asiat sekä pitää jäsenluetteloa. 5. Laatia yhdistyksen toimintasuunnitelma- ja talousarvioehdotukset. 6. Laatia kertomus yhdistyksen toiminnasta sekä laatia tilinpäätös edellisen tilikauden ajalta. 7. Kutsua yhdistys koolle. 8. Huolehtia myös muista yhdistyksen hallitukselle kuuluvista asioista. 8 Yhdistyksen nimen kirjoittaminen Yhdistyksen nimen kirjoittaa sen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja yhdessä toiminnanjohtajan kanssa. Hallitus voi antaa yhdistyksen luottamus- tai toimihenkilölle oikeuden kirjoittaa yksin yhdistyksen nimi. 9 Yhdistyksen tilikausi ja tilintarkastus Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen toimintakertomus on annettava tilintarkastajille tarkastettaviksi tilivuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Tilintarkastajien tulee ennen seuraavan maaliskuun 15. päivää antaa hallitukselle kirjallinen yhdistyksen kevätkokoukselle osoitettu kertomus yhdistyksen tilien ja hallinnon tarkastuksesta. 10 Yhdistyksen varsinaiset ja ylimääräiset kokoukset Yhdistys pitää vuosittain kaksi sääntömääräistä varsinaista kokousta. Yhdistyksen kevätkokous pidetään tammi-huhtikuussa ja syyskokous syys-marraskuussa hallituksen määräämänä päivänä. Yhdistyksen ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä kirjallisesti hallitukselta pyytää erityisesti ilmoitettua asiaa varten

4 Tässä tapauksessa on hallituksen kutsuttava yhdistys koolle 30 vrk:n kuluessa hallitukselle saapuneesta pyynnöstä lukien. Yhdistyksen kokouksissa on kullakin ostajajäsenellä yksi (1) ääni. Partnerijäsenillä, kunniajäsenillä ja mahdollisilla kannatusjäsenillä on läsnäolo- ja puheoikeus mutta ei äänioikeutta. Yhdistyksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa. 11 Yhdistyksen sääntömääräisten kokousten koollekutsuminen Yhdistyksen sääntömääräisen kokouksen kutsuu koolle hallitus vähintään 14 vrk ennen kokousta kullekin jäsenelle postitse, sähköpostitse tai telefaxilla jäsenen ilmoittamaan osoitteeseen tai numeroon toimitetulla kutsulla. 12 Varsinaiset kokoukset Yhdistyksen kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 1. Kokouksen avaus 2. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja, joka ei voi olla yhdistyksen puheenjohtaja, sekä sihteeri ja kaksi (2) pöytäkirjantarkastajaa, jotka tarvittaessa toimivat ääntenlaskijoina 3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys 5. Esitetään toimintakertomus, tilinpäätös ja tilintarkastajien lausunto päättyneeltä tilikaudelta 6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille tai muusta toimenpiteestä, johon tilinpäätös ja tilintarkastajien kertomus mahdollisesti antavat aiheen 7. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asia Yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 1. Kokouksen avaus 2. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja, joka ei voi olla yhdistyksen puheenjohtaja, sekä sihteeri ja kaksi (2) pöytäkirjantarkastajaa, jotka tarvittaessa toimivat ääntenlaskijoina 3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys 5. Päätetään liittymis- ja jäsenmaksujen suuruudesta seuraavalle kalenterivuodelle 6. Päätetään toimintasuunnitelman ja talousarvion vahvistamisesta seuraavalle kalenterivuodelle - 4 -

5 7. Valitaan hallituksen puheenjohtaja seuraavaksi kalenterivuodeksi sekä muut jäsenet erovuoroisten tilalle. 8. Valitaan yksi (1) auktorisoitu tilintarkastaja ja yksi auktorisoitu (1) varatilintarkastaja tarkastamaan seuraavan kalenterivuoden hallintoa ja tilejä. Mikäli tilintarkastajaksi valitaan Keskuskauppakamarin tai kauppakamarin hyväksymä tilintarkastusyhteisö, varatilintarkastajaa ei tarvitse valita. 9. Päätetään hallituksen puheenjohtajalle ja jäsenille sekä tilintarkastajille mahdollisesti maksettavista palkkioista 10. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen kevät- tai syyskokouksen käsiteltäväksi, hänen on ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun. 13 Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen Ehdotukset näiden sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on käsiteltävä kahdessa peräkkäisessä, vähintään kuukauden väliajoin pidettävässä kokouksessa, joissa ehdotuksen on hyväksytyksi tullakseen saatava ensimmäisessä kokouksessa vähintään kolme neljäsosaa (3/4) annetuista äänistä ja toisessa kokouksessa vähintään puolet (1/2) annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta. Yhdistyksen purkautuessa on yhdistyksen omaisuus sitten, kun mahdolliset velat on maksettu ja muut sitoumukset täytetty, käytettävä yhdistyksen viimeisen varsinaisen kokouksen määräämällä tavalla niiden tarkoitusperien hyväksi, jotka yhdistys näissä säännöissä itselleen on asettanut. 14 Muutoin noudatetaan voimassa olevan yhdistyslain määräyksiä