KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu 19.12.2012,

EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 19.12.2012 C(2012) 8370 final KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu 19.12.2012, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/61/EU täydentämisestä poikkeuksien, yleisten toimintaedellytysten, säilytysyhteisöjen, vivutuksen, avoimuuden ja valvonnan osalta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) FI FI

PERUSTELUT 1. DELEGOIDUN SÄÄDÖKSEN TAUSTA Direktiivillä vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista 1 otetaan käyttöön yhdenmukaistetut vaatimukset, joita sovelletaan ammattimaisille sijoittajille markkinoitavien vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitoon osallistuviin yhteisöihin EU:ssa 2. Direktiivissä asetetaan vähimmäisstandardeja sellaisten vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajille, joita markkinoidaan vähittäissijoittajille kansallisten sääntöjen mukaisesti. Direktiiviä sovelletaan hyvin monenlaisiin vaihtoehtoisiin sijoitusrahastoihin ja niiden hoitajiin pääomasijoitusrahastoista aina rahastoihin, jotka sijoittavat maksuvalmiudeltaan heikkoihin varoihin (kiinteistöihin, private equity -rahastoihin, infrastruktuuriin, hyödykkeisiin taikka viinin tai taiteen kaltaisiin tavaroihin). Se kattaa kaikki mahdolliset tällaisten sijoitusrahastojen ja niiden hoitajien sijoitusstrategiat ja oikeudelliset muodot. Saadakseen toimiluvan vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan on noudatettava direktiivin vaatimuksia, jotka koskevat muun muassa pääomaa, riskienhallintaa ja maksuvalmiudenhoitoa, yhden säilytysyhteisön nimeämistä sekä sääntöjä tiedonantovelvollisuudesta sijoittajia kohtaan ja raportointivelvollisuudesta toimivaltaisiin viranomaisiin nähden. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevan direktiivin mukaisesti EU:n kaikki sijoitusrahastot voidaan jakaa kahteen ryhmään: ne ovat joko yhteissijoitusyrityksiä (siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavia yrityksiä) tai vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja. Yhteissijoitusyritysrahastoja säännellään yhteissijoitusyrityksiä koskevalla direktiivillä (2009/65/EY). Niitä voidaan myydä vähittäismarkkinoille, eivätkä ne kuulu tämän delegoidun asetuksen soveltamisalaan. Yhteissijoitusyritysten EU:ssa hoitamien varojen arvo on lähes 6 biljoonaa euroa, joten kyseinen ala on lähes kolme kertaa vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen alaa suurempi (jälkimmäisten hoitamien varojen arvo on 2,2 biljoonaa euroa). Vuonna 2010 kaikkien vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen ryhmien hoitamien varojen kokonaismäärä oli 18 prosenttia suhteessa EU:n BKT:hen. Yli kaksi kolmasosaa (68 prosenttia) vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen varoista on institutionaalisten sijoittajien hallussa. Näistä 70 prosenttia on eläkerahastoja tai vakuutusyhtiöitä. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevassa direktiivissä säädetään erittäin laajasta valikoimasta täytäntöönpanotoimenpiteitä (nk. tason 2 -toimenpiteitä), joiden kattamia aiheita ovat muun muassa hoidettavien varojen laskenta, vivutuksen laskentamenetelmä, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien tietyt toimintaedellytykset, vaihtoehtoisten 1 2 Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista ja direktiivin 2003/41/EY ja 2009/65/EY sekä asetuksen (EY) N:o 1060/2009 ja (EU) N:o 1095/2010 muuttamisesta 8 päivänä kesäkuuta 2011 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/61/EU, ks. http://eur-lex.europa.eu/lexuriserv/ LexUriServ.do?uri=OJ:L:2011:174:0001:0073:FI:PDF. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskeva direktiivi kattaa myös kolmansiin maihin sijoittautuneiden vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen markkinoinnin ammattimaisille sijoittajille unionissa ja unioniin sijoittautuneiden vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoidon, vaikka kyseisiä rahastoja ei markkinoitaisi sijoittajille unionissa. FI 2 FI

sijoitusrahastojen hoitajien toimintojen siirtäminen, riskien- ja maksuvalmiuden hallintaa koskevat erityissäännökset, säilytysyhteisön tehtävien ja vastuun täsmentäminen, avoimuutta koskevat vaatimukset sekä kolmansia maita koskevat säännöt. Tällä delegoidulla asetuksella pannaan täytäntöön vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevassa direktiivissä olevat delegoituja säädöksiä koskevat valtuutukset. Sillä luodaan siten yhteinen säännöstö, jolla turvataan tasapuoliset toimintaedellytykset vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajille unionissa. Asetus on säädöstyyppi, joka soveltuu kaikkiin vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajiin sovellettavat yhtenäiset säännöt sisältävän yhteisen säännöstön luomiseen. Koska kansallisen lainsäädännön osaksi saatettavien säännösten määrä ei ole suuri, riskiä säädöksen epäyhtenäisestä soveltamisesta eri jäsenvaltioissa ei ole. Tämän vuoksi asetuksella helpotetaan vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien harjoittamaa sijoitusrahastojen hoitoa ja markkinointia rajojen yli. 2. SÄÄDÖKSEN HYVÄKSYMISTÄ EDELTÄNEET KUULEMISET Vaikka vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevassa direktiivissä ei aseteta määräaikoja delegoitujen säädösten antamiselle, komissio aikoo antaa koko täytäntöönpanolainsäädännön ennen kuin määräaika kyseisen direktiivin saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä päättyy (heinäkuu 2013). Komissio lähetti 2. joulukuuta 2010 Euroopan arvopaperimarkkinavalvojien komitealle pyynnön saadakseen tason 2 toimenpiteitä koskevia teknisiä neuvoja. Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen (EAMV, joka korvasi Euroopan arvopaperimarkkinavalvojien komitean alkaen 1. tammikuuta 2011) toimitti 15. marraskuuta 2011 tekniset neuvonsa Euroopan komissiolle. Laatiessaan neuvojaan EAMV piti tiiviisti yhteyttä alan edustajiin kahdenvälisisissä kokouksissa ja julkisissa kuulemisissa. Sidosryhmät osoittivat suurta aktiivisuutta, kuten EAMV:n kirjallisiin kuulemisiinsa saamien vastausten määrä osoittaa. Kirjallisten kuulemisten lisäksi EAMV järjesti kolme avointa kuulemistilaisuutta, joista ensimmäinen koski kannanottopyyntöä ja kaksi muuta (ensimmäinen tammikuussa 2011 ja toinen syyskuussa 2011) teknisten neuvojen luonnoksen kahta osaa. EAMV kutsui myös parikymmentä valitsemaansa asiantuntijaa osallistumaan teknisten neuvojen eri osia käsitteleviin kohdennettuihin työpajoihin, jotka pidettiin vuoden 2011 maalis- ja toukokuun välisenä aikana. Komissio kävi laajoja keskusteluja kansallisten valvontaviranomaisten ja sidosryhmien (erityisesti jäsenvaltioiden ja EU:n ulkopuolisten maiden ammattijärjestöjen, rahastonhoitajien ja säilytysyhteisöjen) sekä tärkeiden finanssikeskusten (kuten Kanaalisaarten, Karibian saarten, Yhdysvaltojen ja Sveitsin) kanssa. Parempaa sääntelyä koskevan politiikkansa mukaisesti komissio laati vaikutustenarvioinnin toimintavaihtoehdoista, jotka liittyivät tämän delegoidun asetuksen soveltamisalaan kuuluvia kuutta alaa koskeviin strategisiin kysymyksiin: (1) hoidettavina olevien varojen laskenta, (2) vivutuksen laskentamenetelmä, (3) omat lisävarat, (4) säilytysyhteisön tehtävät ja vastuu, (5) raportointivälit ja (6) vivutuksen merkittävä käyttö. FI 3 FI

Vaikutustenarviointilautakunta tarkasteli vaikutustenarviointia koskevaa raporttiluonnosta kirjallisessa menettelyssä vuoden 2012 helmi- ja maaliskuun välisenä aikana. Vaikutustenarviointia koskevaa raporttiluonnosta tarkistettiin vaikutustenarviointilautakunnan 16. maaliskuuta 2012 päivätyn lausunnon perusteella. Lautakunnan näkemykset otettiin huomioon mahdollisimman laajasti. Hankkeen soveltamisalaa on täsmennetty joillakin uusilla taustatiedoilla. Eri vaihtoehtoja koskevassa luvussa annetaan yksityiskohtaisempia tietoja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevalla direktiivillä asetetuista rajoituksista. Vaikutuksista laaditussa analyysissa tarkastellaan tasoilla 1 ja 2 aiheutuvia vaikutuksia. Ehdotusta vaikutusanalyysin täydentämisestä määrällisillä tiedoilla ei voitu noudattaa, koska kyseisiä tietoja ei ollut saatavilla alan edustajilta, valvontaelimiltä tai muulta kolmannelta osapuolelta. Eri vaihtoehtoja ei ollut mahdollista verrata ei toimenpiteitä -tilanteeseen, koska varsinaista perusskenaariota ei ole. Tason 2 toimenpiteille ei ole tarpeen määritellä asianmukaista perusskenaariota, koska toimenpiteet kohdistuvat yhtäältä alaan, jota ei tähän mennessä ole säännelty unionin tasolla eikä joiltakin osin edes kansallisella tasolla, ja koska toimenpiteet ovat toisaalta joka tapauksessa alttiina tason 1 direktiivin vaikutuksille. Lisäksi perusskenaariota on lähes mahdotonta laatia tarkoituksenmukaisella ja vaikutusten mittaamisen mahdollistavalla tavalla, mikä johtuu eroista nykyisissä käytännöissä ja tavoissa, joilla vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskeva direktiivi saatettaisiin osaksi kansallista lainsäädäntöä, jos tason 2 toimenpiteitä ei toteutettaisi. Raporttia on lyhennetty tietyiltä osin sen esitystavan parantamiseksi. Vaikutusten analysointia koskevia jaksoja on muutettu siten, että niihin on lisätty tietoja siitä, kuinka vaikutustenarvioinnissa parhaaksi katsottu vaihtoehto poikkeaa EAMV:n teknisistä neuvoista. 3. DELEGOIDUN SÄÄDÖKSEN OIKEUDELLINEN SISÄLTÖ 3.1. Toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaate Euroopan komission ja EU:n oikeutta toimia käsitellään vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevaan direktiiviin liittyvässä vaikutustenarvioinnissa. Kyseisen direktiivin tarkoituksena on tarjota selkeät ja johdonmukaiset puitteet vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien sääntelylle ja valvonnalle EU:ssa. Direktiivillä otetaan Euroopan tasolla käyttöön järjestelmä, jonka avulla luodaan vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen eurooppalaiset sisämarkkinat alaa koskevan EU-lainsäädännön lähtökohtana olevan oikeusperustan (SEUTsopimuksen 53 artiklan 1 kohta) mukaisesti. Delegoitujen säädösten oikeusperusta pohjautuu (ja se rajataan) direktiivin 2011/61/EU 56, 57 ja 58 artiklassa komissiolle annettavaan valtaan antaa delegoituja säädöksiä ja toteuttaa täytäntöönpanotoimenpiteitä. Direktiivissä edellytetään delegoitujen säädösten antamista ja täytäntöönpanotoimenpiteiden toteuttamista tietyillä aloilla, jotta voidaan varmistaa, että direktiivi pannaan täytäntöön yhdenmukaisesti koko EU:ssa. 3.1.1. Oikeudellisen muodon valinta Yhteinen säännöstö on vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien kannalta olennainen tekijä, koska niiden on toimintansa rajat ylittävän luonteen vuoksi noudatettava yhdenmukaisia sääntöjä, kuten sääntöjä asianmukaista huolellisuutta koskevista vaatimuksista, kannustimista tai toiminnassa mahdollisesti ilmenevistä eturistiriidoista. Vaikka tällaisten sijoitusrahastojen hoitajien vaikutus markkinoihin on pääosin myönteinen, niiden toiminnan tiedetään myös FI 4 FI

kasvattavan riskejä rahoitusjärjestelmässä. Sen vuoksi riskien- ja maksuvalmiudenhallintaan, arvonmääritykseen ja arvopaperistettuihin omaisuuseriin tehtäviin sijoituksiin liittyvien vaatimusten on oltava samat ja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien on sovellettava niitä samalla tavalla riippumatta siitä, missä jäsenvaltiossa ne saavat toimiluvan. Lisäksi delegoitu asetus sisältää yksityiskohtaisia vaatimuksia hoidettavien varojen laskennasta, vivutusmenetelmistä ja vivutuksen laskennasta sekä toimivaltaisille viranomaisille ja sijoittajille annettavien raporttien sisällöstä ja raportointitiheydestä. Myös tehtävien siirrosta ja säilytysyhteisöistä on tarpeen antaa täsmällisiä ja yksiselitteisiä sääntöjä. Säännöillä erotetaan selkeästi toisistaan vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajalle, vaihtoehtoisen sijoitusrahaston säilytysyhteisölle ja sille, jolle vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan tehtävät siirretään, jos sellainen nimetään, kuuluvat tehtävät ja vastuualueet. Olisi kuitenkin muistettava, että vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien ja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen ryhmät ovat niin moninaiset, että kunkin sijoitusrahastojen hoitajan tyypin mukaan räätälöityjen sääntöjen laatiminen on sekä mahdotonta että epäsuotavaa. Sen vuoksi tässä delegoidussa asetuksessa on jätettävä tietynlaista joustovaraa, jotta sääntöjä voidaan soveltaa suhteutetusti silloin, kun niiden soveltaminen on perusteltua vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan koon ja organisaatiorakenteen sekä hoidettavan vaihtoehtoisen sijoitusrahaston luonteen, laajuuden ja monitahoisuuden perusteella. Toimivaltaisten viranomaisten tehtävänä on valvoa tapaa, jolla tällaisten sijoitusrahastojen hoitajat soveltavat delegoitua asetusta. Kolmansien maiden rahastonhoitajien markkinointi- ja toimintapassin sujuvan käyttöönoton valmisteleminen edellyttää yhteistä säännöstöä, joka kattaa kaikki vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitamiseen liittyvät näkökohdat. EU:hun ja muille oikeudenkäyttöalueille sijoittautuneille toimijoille voidaan varmistaa tasapuoliset toimintaedellytykset vain siten, että rahastonhoito- ja laatustandardit ovat mahdollisimman yhdenmukaiset. Asetus on paras mahdollinen tae sille, että toimintaedellytykset ovat tasapuoliset, kilpailuolosuhteet yhdenmukaiset ja sijoittajansuojan taso mahdollisimman korkea. 3.1.2. Toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaate Tällä delegoidulla asetuksella olisi varmistettava, että yhdenmukaisuustaso vastaa vaatimuksia. Samaan aikaan olisi noudatettava toissijaisuusperiaatetta. Tämän asetuksen luonne ja soveltamisala aiheuttavat sen, ettei pelkästään jäsenvaltioiden tasolla toteutettavalla toimella voitaisi vastata tehokkaasti tai vaikuttavasti mainittuihin kysymyksiin. Tämä johtuu sisämarkkinoiden keskeisestä asemasta ja siitä, että vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien toiminta ulottuu rajojen yli. Pelkästään jäsenvaltioiden tasolla toteutettava toimi olisi vaarassa luoda tai pitää yllä pitemmälle menevän yhdentymisen esteitä sekä estää tällaisten sijoitusrahastojen tehokkaan hoidon ja markkinoinnin EU:ssa. Tämä kasvattaisi mahdollisesti sijoittajille aiheutuvia kustannuksia ja riskejä sekä myös hallinnollisia kustannuksia. Suhteellisuusperiaate edellyttää, että kaikki toimet ovat kohdennettuja eivätkä ylitä sitä, mikä on tarpeen tavoitteiden saavuttamiseksi. Suhteellisuusperiaate on ohjannut koko prosessia eri toimintavaihtoehtojen määrittämisestä ja arvioinnista tämän ehdotuksen laatimiseen asti. FI 5 FI

3.2. Ehdotuksen yksityiskohtaiset perustelut 3.2.1. Hoidettavien varojen laskenta (2 5 artikla) Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevan direktiivin 3 artikla Delegoidussa asetuksessa vahvistetaan menettely, jota vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan on noudatettava laskiessaan hoidettavina olevia varoja, ja menetelmät, joita käytetään varojen erityisluokkien tapauksessa (2 artikla). Tämän asetuksen 2 artiklan mukaisesti tällaisten sijoitusrahastojen hoitajan on laskettava hoidettavien varojen kokonaismäärä määrittämällä kaikkien hoitamiensa varojen arvo ilman, että niistä vähennetään velkoja, ja määrittämällä rahoitusjohdannaisinstrumenttien arvo kohde-etuutena olevissa varoissa olevan vastaavan position arvon mukaan. Rahoitusjohdannaisinstrumenttien arvon määrittäminen ikään kuin rahasto hankkisi kohde-etuutena olevat varat edustaa tärkeää menettelytavan valintaa, sillä tämä arvonmääritysmenetelmä antaa osuvimman kuvan vaihtoehtoisen sijoitusrahaston positiosta kyseisissä varoissa. Asetuksessa edellytetään myös, että vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja valvoo jatkuvasti hoidettavia varoja (3 artikla) ja toteuttaa toimia, kun vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevan direktiivin 3 artiklassa säädettyjä rajoja rikotaan tilapäisesti (4 artikla). Toimivaltaisilla viranomaisilla olisi oltava oikeus tarkistaa laskelmien oikeellisuus (5 artikla). 3.2.2. Vivutusmenetelmät ja vivutuksen laskenta (6 11 artikla) Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevan direktiivin 4 artikla Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevan direktiivin 4 artiklan 1 kohdan v alakohdan määritelmän mukaan vivutuksella tarkoitetaan menetelmää, jolla vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja lisää hoitamansa sijoitusrahaston positiota joko rahaa tai arvopapereita lainaamalla, rahoitusjohdannaispositioihin sisältyvää vivutusta käyttämällä tai muulla tavalla. Direktiivissä asetetaan monia velvoitteita vivutuksen käytön ehdoksi. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan on esimerkiksi ilmoitettava sijoittajille ja valvontaviranomaisille vivutuksen määrä 3, annettava tietoa vivutuksen käyttöä koskevasta politiikasta hakiessaan toimilupaa 4 ja asetettava enimmäistaso vivutukselle, jota se voi käyttää kunkin hoitamansa vaihtoehtoisen sijoitusrahaston lukuun 5. Jotta voidaan varmistaa näiden velvoitteiden yhdenmukainen noudattaminen ja saavuttaa vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevassa direktiivissä asetettu tavoite puolueettoman käsityksen antaminen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan käyttämästä vivutuksesta asetuksen 6 11 artiklassa säädetään kahdesta menetelmästä, joita voidaan käyttää vivutuksen laskennassa. Vaikutustenarvioinnin mukaan parhaisiin tuloksiin päästään nk. bruttokirjausmenetelmän ja sijoitusasteeseen perustuvan menetelmän yhdistelmällä. Bruttokirjausmenetelmän käytön tuloksena saatavat vivutusasteet ovat linjassa makrotason vakauden valvontaan liittyvien riskien valvontaa koskevan tavoitteen kanssa. Sijoitusasteeseen perustuva menetelmä on varainhoitoalalla vakiintunut ja tunnustettu menetelmä. Sen tulokset ovat helposti verrattavissa yhteissijoitusyritysrahastoja koskeviin tuloksiin. Sekä sijoittajat että valvontaviranomaiset saavat sen perusteella hyvän käsityksen vaihtoehtoisten 3 4 5 Direktiivin 2011/61/EU 24 artiklan 4 kohta. Direktiivin 2011/61/EU 7 artiklan 3 kohdan a alakohta. Direktiivin 2011/61/EU 15 artiklan 4 kohta. FI 6 FI

sijoitusrahastojen sijoitusstrategioista ja positiosta, erityisesti silloin, kun sijoitusasteeseen perustuvaa menetelmää käytetään yhdessä bruttokirjausmenetelmän kanssa. Kuten tämän asetuksen johdanto-osan 12 kappaleessa säädetään, komissio voi antaa myös muita delegoituja säädöksiä täydentävästä, valinnaisesta vivutuksen laskentamenetelmästä EAMV:n laatimien teknisten neuvojen perusteella. Laajennetun menetelmän käyttö ei saisi estää vivutuksen laskentaa bruttokirjausmenetelmän ja sijoitusasteeseen perustuvan menetelmän mukaan. Kaikilla vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajilla on edelleen velvollisuus noudattaa kyseisiä menetelmiä. 3.2.3. Omat lisävarat ja ammatillinen vastuuvakuutus (12 15 artikla) Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevan direktiivin 9 artikla Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevan direktiivin mukaisesti tällaisten sijoitusrahastojen hoitajilla on oltava asianmukainen määrä omia lisävaroja tai ammatillinen vastuuvakuutus ammattitoimintaan liittyvästä huolimattomuudesta aiheutuviin vastuihin liittyvien mahdollisten riskien kattamiseksi. Tässä delegoidussa asetuksessa määritetään kyseisten omien lisävarojen tai ammatillisen vastuuvakuutuksen asianmukaisuus sen varmistamiseksi, että vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien lisävarat tai vastuuvakuutus ovat riittävän kattavat sijoittajien suojelemiseksi. Kattavuuden asianmukaisuuden määrittämiseksi delegoidussa asetuksessa on ammatillisiin vastuihin liittyvien riskien yhteinen määritelmä ja ohjeellinen luettelo katettavista tapahtumista (12 artikla). Lisäksi siinä säädetään joistakin vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevista laadullisista vaatimuksista operatiivisten riskien asianmukaisen valvonnan varmistamiseksi (13 artikla). Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan omien lisävarojen määrä katsotaan asianmukaiseksi, jos varojen osuus hoidettavien vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen sijoitussalkkujen arvosta on vähintään 0,01 prosenttia. Kyseistä määrää mukautetaan jatkuvasti vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan riskiprofiilin mukaan (14 artikla). Kun vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja valitsee ammatillisen vastuuvakuutuksen ammatillisiin vastuihinsa liittyvien riskien kattamiseksi, vastuuvakuutuksen asianmukaisuuden määrittämiselle on asetettu useita laadullisia ja määrällisiä ehtoja (15 artikla). Ammatillinen vastuuvakuutus, joka kattaa 0,9 prosenttia hoidettavista varoista vaateiden vuotuisen kokonaismäärän osalta ja 0,7 prosenttia hoidettavista varoista kutakin vaadetta kohden, vaikuttaa asianmukaiselta sijoittajien suojaamiseksi vahingoilta, jotka johtuvat vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan ammatillisesta epäonnistumisesta. 3.2.4. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien toimintaedellytykset Yleisperiaatteet ja eturistiriidat (16 37 artikla) Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevan direktiivin 12 ja 14 artikla Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevassa direktiivissä edellytetään, että komissio määrittää perusteet, joita toimivaltaisten viranomaisten on käytettävä arvioidessaan, noudattavatko tällaisten sijoitusrahastojen hoitajat velvoitteita, joiden mukaan niiden on toimittava rehellisesti, noudattaen asianmukaista pätevyyttä, varovaisuutta ja huolellisuutta, toimien vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen etujen mukaisesti, kohdellen sijoittajia oikeudenmukaisesti, käyttäen asianmukaisia resursseja ja menettelyjä sekä toteuttaen eturistiriitoja koskevia toimenpiteitä. FI 7 FI

Tässä delegoidussa asetuksessa täsmennetään vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien yleinen velvollisuus toimia edistäen vaihtoehtoisen sijoitusrahaston tai sen sijoittajien etua ja markkinoiden häiriöttömyyttä. Asetuksessa tarkennetaan asianmukaisen huolellisuuden järjestelmän yleinen soveltamisala ja sen soveltamisala silloin, kun sijoituksia tehdään varoihin, joiden maksuvalmius on rajallinen, ja kun vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajat valitsevat ja nimeävät vastapuolia ja päävälittäjiä. Delegoidussa asetuksessa vahvistetaan kannustimia ja toimeksiantojen käsittelyä koskevat säännöt muun muassa merkintä- ja lunastustoimeksiantojen toteuttamista koskevista raportointivelvollisuuksista. Lisäksi vahvistetaan säännöt toimeksiantojen antamisesta vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen lukuun muiden yhteisöjen toteutettavaksi ja säännöt toimeksiantojen yhdistämisestä ja kohdentamisesta. Delegoidussa asetuksessa määritetään mahdollisesti ilmenevien eturistiriitojen tyypit ja vahvistetaan eturistiriitojen tapauksessa noudatettavat periaatteet, kuten menettelyt ja järjestelyt, joita vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien odotetaan noudattavan ja soveltavan eturistiriitojen tunnistamiseksi, ehkäisemiseksi, hallitsemiseksi, valvomiseksi ja ilmoittamiseksi. 3.2.5. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien toimintaedellytykset Riskienhallinta (38 45 artikla) Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevan direktiivin 15 artikla Tässä delegoidussa asetuksessa vahvistetaan säännöt riskienhallintajärjestelmästä, joka vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien olisi otettava käyttöön ja jota niiden olisi sovellettava. Järjestelmä kattaa kunkin vaihtoehtoisen sijoitusrahaston kannalta merkityksellisten riskien hallinnassa käytettävän organisaatiorakenteen, toimintatavat ja menettelyt sekä kyseisien riskien mittaamisessa ja hallinnassa käytettävät prosessit ja tekniikat. Organisaatiorakenteen osalta asetuksessa edellytetään pysyvän riskienhallintatoiminnon käyttöönottoa. Sille annetaan erityistehtäviä, kuten riskienhallintapolitiikan täytäntöönpano, riskien valvonta ja riskitason mittaaminen sekä sen varmistaminen, että vaihtoehtoisen sijoitusrahaston riskitaso on sen riskiprofiilin mukainen. Asetuksessa vahvistetaan myös edellytykset, joiden mukaan riskienhallintatoiminto olisi erotettava toiminnallisesti ja hierarkkisesti toimintayksiköistä, ja määritetään suojatoimet eturistiriitojen varalta sen varmistamiseksi, että riskienhallintatoiminnot toteutetaan riippumattomasti. 3.2.6. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien toimintaedellytykset Maksuvalmiuden hoito (46 49 artikla) Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevan direktiivin 16 artikla Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevan direktiivin mukaan tällaisten sijoitusrahastojen hoitajan on kunkin sellaisen hoitamansa vaihtoehtoisen sijoitusrahaston osalta, joka ei ole vivuttamaton suljettu vaihtoehtoinen sijoitusrahasto, otettava käyttöön asianmukainen maksuvalmiudenhoitojärjestelmä ja tarvittavat menettelyt, jotta se voi valvoa kyseisen sijoitusrahaston maksuvalmiusriskiä ja varmistaa, että sijoitusrahaston sijoitusten maksuvalmiusprofiili vastaa sen velvoitteita. Tässä delegoidussa asetuksessa tarkennetaan, että maksuvalmiudenhoitojärjestelmien ja -menetelmien olisi mahdollistettava se, että vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajat voivat soveltaa välineitä ja järjestelyjä, joita tarvitaan maksuvalmiudeltaan heikkojen varojen käsittelyssä lunastustoimeksiantoihin vastaamiseksi. Tällaiset järjestelyt voivat sisältää FI 8 FI

maksuvalmiudeltaan heikkojen varojen kokoojajärjestelyjen nk. side pocket -järjestelyjen kaltaisia erityisjärjestelyjä. Lisäksi ehdotetaan, että vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien olisi asetettava lunastupolitiikkansa kanssa linjassa olevia asianmukaisia rajoituksia vaihtoehtoisen sijoitusrahaston maksuvalmiudelle / maksuvalmiuden puuttumiselle, kun se on aiheellista kunkin hoidetun rahaston luonteen, laajuuden ja monitahoisuuden kannalta. Sijoitusrahastojen hoitajien olisi suoritettava stressitestejä vähintään kerran vuodessa. 3.2.7. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien toimintaedellytykset Sijoittaminen arvopaperistettuihin omaisuuseriin (50 56 artikla) Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevan direktiivin 17 artikla Arvopaperistettuihin omaisuuseriin sijoittamista koskevilla säännöksillä pyritään poistamaan eturistiriidat toisaalta yhteisöjen, jotka uudelleenpaketoivat lainoja kaupattaviksi arvopapereiksi, ja alullepanijoiden ja toisaalta vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien, jotka sijoittavat kyseisiin arvopapereihin, väliltä, jotta voidaan varmistaa yhdenmukaisuus eri aloilla. Delegoidun asetuksen 51 artiklassa säädetään vaatimuksesta, jonka mukaan vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan on pidettävä itsellään merkittävä nettomääräinen taloudellinen osuus ennakkoedellytyksenä sille, että se kantaa arvopaperistamisen luottoriskistä johtuvan vastuun yhden tai useamman vaihtoehtoisen sijoitusrahaston puolesta. Sijoitusrahastojen hoitajan on lisäksi varmistettava, että järjestäjällä ja alullepanijalla on tietyt piirteet (52 artikla), ja sen on myös itse täytettävä asetetut laatuvaatimukset (53 artikla). Delegoidun asetuksen 54 artiklassa säädetään korjaavista toimista, jotka on toteutettava, jos vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan itsellään pitämä nettomääräinen taloudellinen osuus on vaadittua tasoa alhaisempi. Jotta voidaan varmistaa yhdenmukaisuus eri aloilla direktiivin 2006/48/EY vastaaviin säännöksiin nähden, asetukseen sisällytetään saavutettujen etujen säilyttämislauseke (55 artikla) ja tulkintasäännös (56 artikla). 3.2.8. Toiminnan järjestämistä koskevat vaatimukset Yleiset periaatteet (57 66 artikla) Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevan direktiivin 18 artikla Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien edellytetään hyödyntävän kaiken aikaa riittäviä ja tarkoituksenmukaisia henkilöresursseja ja teknisiä resursseja, jotka tarvitaan vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen asianmukaiseen hoitamiseen, mukaan lukien hallinto- ja tilinpitomenettelyt sekä riittävät sisäiset valvontajärjestelmät. Tässä delegoidussa asetuksessa edellytetään, että tällaisten sijoitusrahastojen hoitajat luovat hyvin dokumentoidun organisaatiorakenteen, jossa jaetaan selkeästi vastuualueet, määritellään valvontajärjestelyt ja varmistetaan sujuva tietojenvaihto kaikkien osapuolten välillä. Sijoitusrahastojen hoitajan olisi varmistettava sisäisessä tehtävänjaossa, että hallintoelin, ylin johto ja tarvittaessa valvoja ovat vastuussa siitä, että sijoitusrahastojen hoitaja noudattaa vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevan direktiivin mukaisia velvoitteitaan. Sijoitusrahastojen hoitajien olisi myös noudatettava politiikkaa ja menettelyjä, joiden tarkoituksena on havaita riskit, jotka liittyvät vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevan direktiivin mukaisten velvoitteiden noudattamatta jättämiseen. Pysyvän vaatimusten noudattamista koskevan toiminnon ja pysyvän sisäisen tarkastuksen toiminnon olisi oltava erillisiä ja riippumattomia muista toiminnoista täyttääkseen tehtävänsä. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien olisi myös otettava käyttöön järjestelmät tietojen suojaamiseksi ja toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi. Ottaessaan käyttöön näitä menettelyjä ja rakenteita sijoitusrahastojen hoitajien olisi otettava huomioon suhteellisuusperiaate, jotta menettelyt, järjestelyt ja organisaatiorakenne voitaisiin mitoittaa sijoitusrahastojen hoitajien liiketoiminnan luonteen, FI 9 FI

laajuuden ja monitahoisuuden sekä niiden liiketoiminnan aikana harjoitettavien toimintojen luonteen ja laajuuden mukaan. 3.2.9. Arvonmääritys (67 74 artikla) Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevan direktiivin 19 artikla Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan on varmistettava, että kutakin sen hoitamaa vaihtoehtoista sijoitusrahastoa varten otetaan käyttöön asianmukaiset ja yhdenmukaiset menettelyt, jotta voidaan toteuttaa rahaston varojen asianmukainen ja riippumaton arvonmääritys vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevan direktiivin 19 artiklan, sovellettavan kansallisen lainsäädännön sekä kyseisen sijoitusrahaston sääntöjen mukaisesti Delegoidun asetuksen 67 artiklassa vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan edellytetään ottavan käyttöön, pitävän yllä ja noudattavan kunkin vaihtoehtoisen sijoitusrahaston osalta politiikkaa ja menettelyjä varojen arvonmääritystä varten. Kyseisessä artiklassa vahvistetaan arvonmäärityspolitiikan ja -menettelyjen pääpiirteet. Asetuksen 68 artiklassa vahvistetaan erityissäännöt mallien käytöstä varojen arvonmäärityksessä. Asetuksen 69 artiklassa säädetään arvonmäärityspolitiikan ja -menettelyjen johdonmukaisen soveltamisen periaatteesta. Delegoidussa asetuksessa annetaan lisäksi säännöt arvonmäärityspolitiikan ja -menettelyjen säännöllisestä uudelleentarkastelusta (70 artikla), varojen yksittäisten arvojen arvioinnista (71 artikla), varojen osuus- tai osakekohtaisen nettoarvon laskennasta (72 artikla), ulkopuolisen arvonmäärittäjän ammatillisista takeista (73 artikla) sekä avoimiin vaihtoehtoisiin sijoitusrahastoihin soveltuvasta arvonmääritysvälistä (74 artikla). 3.2.10. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan toimintojen siirtäminen (75 82 artikla) Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevan direktiivin 20 artikla Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevan direktiivin 20 artiklan mukaisten vaatimusten ja rajoitusten ehdoin direktiivissä säädetään sijoitusrahastojen hoitajien mahdollisuudesta siirtää osa toiminnoistaan pääasiassa liiketoiminnan tehostamiseen liittyvistä syistä. Tämän asetuksen 75 81 artiklassa säädetään ehdoista, joiden täyttyessä vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja voi siirtää tehtäviään ottaen huomioon, että siirto ei saa estää sijoitusrahastojen hoitajaa toimimasta sijoittajien parhaan edun mukaisesti ja sijoitusrahastojen hoitaja on edelleen vastuussa siirretyistä toiminnoista. Asetuksen 82 artiklassa säädetään erityisesti siitä, kuinka laajasti vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja voi siirtää tehtäviään. Sijoitusrahastojen hoitajan on pidettävä itsellään vähintään päätöksentekotoiminnot, jotka ovat sen liiketoiminnan kannalta tärkeimmät toiminnot. Sen vuoksi sen on hoidettava vähintään joko riskienhallintaan tai salkunhoitoon liittyvät toiminnot. Sijoitusrahastojen hoitajan valmiudesta hoitaa ja valvoa vaihtoehtoista sijoitusrahastoa ei voitaisi olla varmoja, jollei sijoitusrahaston hoitaja osallistuisi tiiviisti niiden, joille tehtävät siirretään, päätöksentekoon. 3.2.11. Säilytysyhteisö (83 102 artikla) Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevan direktiivin 21 artikla Asetuksessa on yksityiskohtaisia säännöksiä säilytysyhteisöjen velvoitteista ja oikeuksista. Säännöksiä vahvistettaessa on otettu huomioon se, että säilytysyhteisöjen tärkein toiminto on vaihtoehtoisen sijoitusrahaston sijoittajien suojeleminen. Asetuksessa vahvistetaan perusteita, jotka koskevat muun muassa vaihtoehtoisen sijoitusrahaston kassavirran seurantaa, niitä rahoitusvälineitä, joita voidaan säilyttää, yleisiä valvontatehtäviä, säilytystehtävien siirtämistä sekä säilytettävänä olevasta rahoitusvälineestä aiheutuviin menetyksiin liittyvästä vastuusta. FI 10 FI

Asetuksen 85 ja 86 artiklassa asetetaan sellaisten tietojen saantia ja vaihtoa koskevat vaatimukset, joita säilytysyhteisö tarvitsee saadakseen selkeän käsityksen vaihtoehtoisen sijoitusrahaston kassavirrasta ja seuratakseen sitä tehokkaasti vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevan direktiivin 21 artiklan 7 kohdan mukaisesti. Sijoittajansuojan korkean tason varmistamiseksi asetuksen 88 artiklassa säädetään säilytystehtävän laajuudesta. Kyseisen artiklan mukaisesti säilytysyhteisön on säilytettävä kaikkia vaihtoehtoiselle sijoitusrahastolle kuuluvia rahoitusvälineitä, jotka voidaan kirjata rahoitusvälinetilille (näitä ovat pääasiassa siirtokelpoiset arvopaperit, rahamarkkinavälineet ja yhteissijoitusyritysten osuudet). Kuten johdanto-osan 98 kappaleessa täsmennetään, vaihtoehtoiselle sijoitusrahastolle kuuluvia varoja ei voida jättää säilytystehtävän soveltamisalan ulkopuolelle pelkästään siitä syystä, että ne ovat erityisten liiketoimien, kuten vakuusjärjestelyjen, kohteina. Tästä seuraa, että kun vaihtoehtoinen sijoitusrahasto antaa varojaan vakuutena vakuuden saajalle, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevassa direktiivissä edellytetään kyseisten varojen säilyttämistä niin kauan kuin kyseinen sijoitusrahasto omistaa rahoitusvälineet. Tällaisissa tilainteissa säilyttäminen voidaan järjestää seuraavilla tavoilla: (1) vakuuden saaja on vaihtoehtoisen sijoitusrahaston säilytysyhteisö tai kyseisen sijoitusrahaston säilytysyhteisö nimeää vakuuden saajan sijoitusrahaston vakuudellisten varojen alemman tason säilyttäjäksi, (2) vaihtoehtoisen sijoitusrahaston säilytysyhteisö nimeää alemman tason säilyttäjän, joka toimii vakuuden saajan nimissä, tai (3) vakuudelliset varat pysyvät vaihtoehtoisen sijoitusrahaston säilytysyhteisöllä ja ne osoitetaan vakuuden saajalle (johdanto-osan 98 kappale). Asetuksen 92 artiklassa on erityisesti säilytysyhteisön valvontatoimintoa koskevia vaatimuksia, joilla pyritään mahdollistamaan se, että säilytysyhteisö voi arvioida ja valvoa asianmukaisesti vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajaa. Vastuujärjestelmän osalta asetuksen 100, 101 ja 102 artiklalla varmistetaan vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevan direktiivin 21 artiklan 12 kohdan yhdenmukainen tulkinta. Kyseisen direktiivin 21 artiklan 13 kohdassa säädetään, että 11 kohdassa tarkoitettu tehtävien siirto ei vaikuta säilytysyhteisön vastuuseen. Vaikutustenarvioinnin mukaan tämä tarkoittaa sitä, että säilytysyhteisö on vastuussa säilytettävänä olevan välineen palauttamisesta, jos kyseisen välineestä aiheutuvat menetykset johtuvat säilytysyhteisön tai sen nimeämien alemman tason säilyttäjien toimintaan liittyvistä tapahtumista. Alemman tason säilyttäjän maksukyvyttömyyden tapauksessa sen toiminnassa tapahtuneet epäonnistumiset (esimerkiksi erittelemistä koskevan vaatimuksen laiminlyönnit) johtaisivat myös palautusvelvoitteeseen, kun taas ulkoiset tapahtumat, kuten luonnonkatastrofit, viranomaisten toimet tai hallituksen toimenpiteet (esimerkiksi markkinoiden sulkeminen) eivät johtaisi kyseiseen velvoitteeseen, jollei esitetä todisteita siitä, että seuraukset olisivat olleet vältettävissä. Asetuksen 101 artiklan seurausten lieventämiseksi 102 artiklassa luetellaan tapaukset, joissa vastuusta vapautuminen on objektiivisesti perusteltua. 3.2.12. Avoimuutta koskevat vaatimukset ja tietojenvaihto (103 112 artikla) Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevan direktiivin 22, 23 ja 24 artikla Yksi vaihtoehtoisten sijoitusrahaston hoitajia koskevan direktiivin päätavoitteista on lisätä vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien avoimuutta sijoittajiin ja valvontaviranomaisiin nähden, jotta nämä voivat arvioida asianmukaisesti ja tiedostaa vaihtoehtoiseen sijoitusrahastoon mahdollisesti sisältyvät riskit. Tämän vuoksi asetuksen 103 111 artiklassa säädetään direktiivin 22, 23 ja 24 artiklan mukaisista vaatimuksista. Siinä vahvistetaan vähimmäisstandardit ja varmistetaan direktiivin yhdenmukainen soveltaminen. Asetuksen 103 107 artiklassa asetetaan vuosikertomuksen sisältöä koskevia vähimmäisvaatimuksia, jotka perustuvat vakiintuneisiin käytäntöihin, tilinpäätösstandardeihin ja -sääntöihin. FI 11 FI

Asetuksen 108 ja 109 artiklassa säädetään sijoittajille annettavien tietojen sisällöstä ja muodosta ja 110 artiklassa toimivaltaisille viranomaisille annettavien tietojen sisällöstä, muodosta ja niiden antamisen aikavälistä. Asetuksen 111 artiklassa määritetään muun muassa, milloin katsotaan, että vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja käyttää vivutusta merkittävässä määrin. Kyseisen artiklan mukaisesti vaihtoehtoisen sijoitusrahaston katsottaisiin käyttävän vivutusta merkittävässä määrin, kun sen sijoitusasteen mittausmenetelmän mukaan laskettu positio on kolminkertainen verrattuna sen nettoarvoon. Parhaaksi katsottu vaihtoehto tarjoaa parhaan ratkaisun vivutusta koskevan riittävän raportoinnin sekä vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajille että toimivaltaisille viranomaisille aiheutuvan hallinnollisen rasituksen välillä. Kyseisellä rajalla tarjottaisiin myös tällaisten sijoitusrahastojen hoitajille tasapuoliset toimintaedellytykset ja oikeusvarmuutta niiden raportointivelvoitteisiin nähden sekä yksilöitäisiin vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja, josta toimivaltaisten viranomaisten on tarkoitus saada vivutusta koskevia tietoja. 3.2.13. Kolmansia maita koskevat säännöt (113, 114 ja 115 artikla) Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevan direktiivin 34, 35, 36, 37, 40 ja 42 artikla Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevassa direktiivissä on monia säännöksiä, joissa säädetään asianmukaisten yhteistyöjärjestelyjen ottamisesta käyttöön eurooppalaisten toimivaltaisten viranomaisten ja EU:n ulkopuolisen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan tai EU:n ulkopuolisen vaihtoehtoisen sijoitusrahaston kotijäsenvaltion valvontaviranomaisten välillä. Delegoidussa asetuksessa määritetään joitakin kyseisiin yhteistyöjärjestelyihin liittyviä näkökohtia sellaisten yhteisten puitteiden luomiseksi, joilla helpotetaan järjestelyjen käyttöönottoa kolmansien maiden kanssa. Asetuksen 113 artiklassa vahvistetaan yhteistyöjärjestelyjen soveltamisala, muoto ja tavoitteet. Asetuksen 114 artiklassa edellytetään, että yhteistyöjärjestelyissä on järjestelyt, välineet ja menettelyt, jotka ovat tarpeen, jotta EU:n toimivaltaiset viranomaiset voivat hoitaa direktiivin mukaiset tehtävänsä. Asetuksen 115 artiklassa edellytetään, että yhteistyöjärjestelyt sisältävät direktiivin 52 artiklan mukaisen tietosuojatoimen. 3.2.14. Järjestelmään mahdollisesti aiheutuvia vaikutuksia koskeva tietojenvaihto (116 artikla) Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevan direktiivin 53 artikla Asetuksen 116 artiklassa säädetään vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevan direktiivin 53 artiklan mukaisesta tietojenvaihdosta jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten, EAMV:n ja Euroopan järjestelmäriskikomitean välillä vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien toiminnasta järjestelmään mahdollisesti aiheutuvien vaikutusten yksilöimiseksi. 4. TALOUSARVIOVAIKUTUKSET Tehtävillä, joita tässä delegoidussa asetuksessa kaavaillaan EAMV:lle, ei ole vaikutuksia EU:n eikä EAMV:n talousarvioon. Tämän vuoksi EAMV ei tarvitse lisärahoitusta eikä lisähenkilöstöä suhteessa tähän säädökseen. FI 12 FI

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu 19.12.2012, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/61/EU täydentämisestä poikkeuksien, yleisten toimintaedellytysten, säilytysyhteisöjen, vivutuksen, avoimuuden ja valvonnan osalta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) EUROOPAN KOMISSIO, joka ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, ottaa huomioon vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista ja direktiivin 2003/41/EY ja 2009/65/EY sekä asetuksen (EY) N:o 1060/2009 ja (EU) N:o 1095/2010 muuttamisesta 8 päivänä kesäkuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/61/EU 6 sekä erityisesti sen 3 artiklan 6 kohdan, 4 artiklan 3 kohdan, 9 artiklan 9 kohdan, 12 artiklan 3 kohdan, 14 artiklan 4 kohdan, 15 artiklan 5 kohdan, 16 artiklan 3 kohdan, 17 artiklan, 18 artiklan 2 kohdan, 19 artiklan 11 kohdan, 20 artiklan 7 kohdan, 21 artiklan 17 kohdan, 22 artiklan 4 kohdan, 23 artiklan 6 kohdan, 24 artiklan 6 kohdan, 25 artiklan 9 kohdan, 34 artiklan 2 kohdan, 35 artiklan 11 kohdan, 36 artiklan 3 kohdan, 37 artiklan 15 kohdan, 40 artiklan 11 kohdan, 42 artiklan 3 kohdan ja 53 artiklan 3 kohdan, ottaa huomioon Euroopan keskuspankin lausunnon, sekä katsoo seuraavaa: (1) Direktiivillä 2011/61/EU siiretään komissiolle valta hyväksyä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, joissa määritetään erityisesti rajojen laskentaan, vivutukseen, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien toimintaedellytyksiin, mukaan lukien riskien ja maksuvalmiuden hoito, arvonmääritykseen ja toimintojen siirtämiseen liittyvät säännöt, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen säilytysyhteisöjen toimintoja ja tehtäviä koskevat yksityiskohtaiset vaatimukset, avoimuutta koskevat säännöt sekä kolmansiin maihin liittyvät erityisvaatimukset. On tärkeää, että kaikkia näitä täydentäviä sääntöjä aletaan soveltaa samaan aikaan direktiivin 2011/61/EU kanssa, jotta vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajille asetetut uudet vaatimukset voidaan ottaa tehokkaasti käyttöön. Tämän asetuksen säännökset liittyvät läheisesti toisiinsa, koska ne koskevat sellaisten vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien toimilupia, toimintaa ja avoimuutta, jotka hoitavat ja/tai markkinoivat vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja unionissa; nämä seikat ovat erottamaton osa varainhoitotoiminnan aloittamista ja harjoittamista. Jotta 6 EUVL L 174, 1.7.2011, s. 1. FI 13 FI

varmistettaisiin niiden säännösten yhdenmukaisuus, joiden olisi tultava voimaan samaan aikaan, ja jotta asianomaisten velvoitteiden soveltamisalaan kuuluvien henkilöiden, mukaan lukien sijoittajat, jotka ovat unionin ulkopuolisissa valtioissa asuvia henkilöitä, olisi helpompi saada näistä säännöksistä kattava käsitys ja jotta heillä olisi yhtäläinen mahdollisuus tutustua niihin, on suotavaa, että kaikki direktiivillä 2011/61/EU edellytetyt delegoidut säädökset sisällytetään yhteen asetukseen. (2) Asetuksen antamisella on tärkeää varmistaa, että direktiivin 2011/61/EU tavoitteet saavutetaan yhdenmukaisesti kaikissa jäsenvaltioissa, sisämarkkinoiden häiriöttömyyden edistämiseksi ja oikeusvarmuuden tarjoamiseksi sen osapuolille, mukaan lukien institutionaaliset sijoittajat, toimivaltaiset viranomaiset ja muut sidosryhmät. Asetuksella varmistetaan johdonmukaiset puitteet kaikille markkinatoimijoille, ja se on paras mahdollinen tae sille, että toimintaedellytykset ovat tasapuoliset, kilpailuolosuhteet yhdenmukaiset ja sijoittajansuojan taso on yhtenäinen ja asianmukainen. Sillä varmistetaan lisäksi vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien toimintaa koskevien yhdenmukaisten yksityiskohtaisten sääntöjen suora sovellettavuus, sillä kyseiset säännöt ovat luonteeltaan suoraan sovellettavia eivätkä ne sen vuoksi edellytä lisätoimia niiden saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä. Asetuksella voidaan lisäksi välttää se, että direktiivin 2011/61/EU soveltaminen jäsenvaltioissa viivästyy. (3) Koska delegoidussa asetuksessa täsmennetään hallintoelimen ja ylimmän johdon tehtävät ja vastuualueet, on tärkeää selkeyttää näiden käsitteiden merkitys ja erityisesti se seikka, että hallintoelin voi koostua ylimmän johdon edustajista. Koska tällä asetuksella otetaan lisäksi käyttöön käsite valvontatoiminto, hallintoelimen määritelmästä olisi käytävä selkeästi ilmi, että kyse on hallintotoimintoa hoitavasta elimestä, jos valvonta- ja hallintotoiminnot on erotettu toisistaan kansallisen yhtiöoikeuden mukaisesti. Direktiivissä 2011/61/EU edellytetään vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien amtavan toimivaltaisille viranomaisille tiettyjä tietoja, mukaan lukien niiden varojen prosenttiosuus vaihtoehtoisen sijoitusrahaston varoista, joihin sovelletaan niille ominaisen heikon maksuvalmiuden vuoksi erityisjärjestelyjä. Tässä asetuksessa täsmennetään erityisjärjestelyjen merkitys, jotta vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajat tietävät tarkalleen, mitä tietoja niiden olisi annettava toimivaltaisille viranomaisille. (4) Direktiivissä 2011/61/EU säädetään kevennetystä järjestelmästä, jota sovelletaan vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajiin, jotka hoitavat sellaisten vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen salkkuja, joiden hoidetut kokonaisvarat eivät ylitä asetettuja rajoja. On tarpeen määritää selkeästi, kuinka hoidettujen varojen kokonaisarvo olisi laskettava. Tässä yhteydessä on olennaista määritellä toimet, jotka ovat tarpeen varojen kokonaisarvon laskemiseksi, jotta voidaan määrittää selkeästi varat, joita ei oteta huomioon laskennassa, täsmentää, kuinka vivutuksella hankittujen varojen arvo olisi laskettava, ja antaa säännöt vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan hoitamien vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen ristiinomistusten käsittelyä varten. (5) Hoidettujen varojen kokonaisarvo on tarpeen laskea vähintään vuosittain ja käyttäen ajantasaisia tietoja. Varojen arvo olisi sen vuoksi määritettävä hoidettujen varojen kokonaisarvon laskentapäivää edeltävien 12 kuukauden aikana ja mahdollisimman lähellä kyseistä päivää. FI 14 FI

(6) Jotta voidaan varmistaa, että vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajaan voidaan soveltaa edelleen direktiivissä 2011/61/EU säädettyä kevennettyä järjestelmää, olisi otettava käyttöön menettely, joka mahdollistaa hoidettujen varojen kokonaisarvon jatkuvan seurannan. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja voi tarkastella hoidettujen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen tyyppejä ja niiden varojen luokkia, joihin se on sijoittanut, arvioidakseen rajan ylittymisen todennäköisyyttä tai lisälaskelmien tarpeellisuutta. (7) Jos vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja ei enää täytä rajoihin liittyviä edellytyksiä, sen olisi ilmoitettava asiasta toimivaltaiselle viranomaiselle ja haettava toimilupaa 30 kalenteripäivän kuluessa. Jos rajat kuitenkin ylitetään tai alitetaan vain tilapäisesti tietyn kalenterivuoden aikana ja kyseisenkaltaiset tilanteet katsotaan väliaikaisiksi, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajaa ei pitäisi velvoittaa hakemaan toimilupaa. Kyseisissä tilanteissa vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan olisi ilmoitettava toimivaltaiselle viranomaiselle rajan ylittymisestä tai alittumisesta ja perusteltava, miksi se katsoo, että kyse on väliaikaisesta tilanteesta. Yli kolme kuukautta jatkuvaa tilannetta ei voida katsoa väliaikaiseksi. Arvioidessaan, kuinka todennäköistä on, että tilanne on väliaikainen, kyseisen sijoitusrahastojen hoitajan olisi tarkasteltava ennakoitavissa olevaa merkintä- ja lunastustoimintaa tai tapauksen mukaan pääomanostoja ja -palautuksia. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan ei pitäisi käyttää ennakoitua markkinakehitystä arviointiperusteena. (8) Tietoja, joita vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajat käyttävät hoidettujen varojen kokonaisarvon laskennassa, ei ole tarpeen asettaa yleisön tai sijoittajien saataville. Toimivaltaisten viranomaisten on kuitenkin kyettävä tarkistamaan, että vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja laskee hoidettujen varojen kokonaisarvon oikein ja seuraa sitä asianmukaisesti, mukaan lukien sellaisten tilanteiden arviointi, joissa hoidettujen varojen kokonaisarvo ylittää väliaikaisesti asetetun rajan; sen vuoksi toimivaltaisten viranomaisten olisi saatava kyseiset tiedot pyynnöstä. (9) On tärkeää, että vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajat, joihin sovelletaan direktiivissä 2011/61/EU säädetyn kevennetyn järjestelmän mukaisia säännöksiä, antavat toimivaltaisille viranomaisille ajantasaisia tietoja rekisteröitymisen aikaan. Kaikilla vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajilla ei välttämättä ole ajantasaisia tarjousasiakirjoja, joista nähtäisiin niiden hoitamien vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen viimeaikaisimmat kehitysnäkymät, ja kyseiset sijoitusrahastojen hoitajat saattavat pitää käytännöllisempänä ratkaisuna vaadittujen tietojen antamista erillisessä asiakirjassa, jossa kuvaillaan rahastojen sijoitusstrategiaa. Tilanne voisi olla tällainen private equity- ja venture capital -rahastojen tapauksessa, sillä ne hankkivat usein varoja käymällä neuvotteluja mahdollisten sijoittajien kanssa. (10) Vaihtoehtoista sijoitusrahastoa, jolla on vain oman pääoman ehtoisia osakkeita listatuissa yhtiöissä, ei pitäisi katsoa vivutetuksi edellyttäen, että oman pääoman ehtoisia osakkeita ei ole hankittu lainaamalla. Jos sama vaihtoehtoinen sijoitusrahasto hankkii optioita osakeindeksistä, se olisi katsottava vivutetuksi, koska se on lisännyt positiotaan tietyssä sijoituksessa. (11) Jotta voidaan varmistaa, että vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien velvoitteita antaa objektiivinen käsitys käytetystä vivutuksesta noudatetaan yhdenmukaisesti, on tarpeen säätää kahdesta vivutuksen laskentamenetelmästä. Kuten markkinatutkimukset FI 15 FI

osoittavat, parhaisiin tuloksiin päästään bruttokirjausmenetelmän ja sijoitusasteeseen perustuvan menetelmän yhdistelmällä. (12) Asianmukaisten tietojen saamiseksi järjestelmäriskien valvontaa varten ja kattavan käsityksen saamiseksi vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan käyttämästä vivutuksesta toimivaltaisille viranomaisille ja sijoittajille olisi annettava tietoja vaihtoehtoisen sijoitusrahaston positiosta sekä bruttokirjausmenetelmän että sijoitusasteeseen perustuvan menetelmän perusteella, ja kaikkien vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien olisi sen vuoksi laskettava positio käyttäen sekä bruttokirjausmenetelmää että sijoitusasteeseen perustuvaa menetelmää. Bruttokirjausmenetelmän avulla saadaan käsitys vaihtoehtoisen sijoitusrahaston kokonaispositiosta, kun taas sijoitusasteeseen perustuvalla menetelmällä saadaan selville vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan käyttämät suojaus- ja nettoutustekniikat; sen vuoksi molempia menetelmiä on tarkasteltava yhdessä. Erityisesti siitä, missä määrin bruttokirjausmenetelmällä ja sijoitusasteeseen perustuvalla menetelmällä saadut kokonaispositiot eroavat toisistaan, voidaan saada hyödyllistä tietoa. Jos se on tarpeen sen varmistamiseksi, että vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen position lisäys otetaan asianmukaisesti huomioon, komissio voi antaa myös muita delegoituja säädöksiä täydentävästä, valinnaisesta vivutuksen laskentamenetelmästä. (13) Position laskennassa olisi aluksi otettava huomioon vaihtoehtoisen sijoitusrahaston kaikki positiot, mukaan lukien lyhyt- ja pitkäaikaiset varat ja vastuut, lainat, johdannaisinstrumentit ja mahdolliset muut menetelmät, jotka lisäävät positiota, kun varoista tai vastuista johtuvat riskit ja edut kuuluvat vaihtoehtoiselle sijoitusrahastolle, sekä kaikki muut positiot, jotka sisältyvät nettoarvoon. (14) Vaihtoehtoiset sijoitusrahaston tekemät lainajärjestelyt olisi jätettävä laskelmien ulkopuolelle, jos ne ovat luonteeltaan väliaikaisia ja liittyvät sijoittajien pääomasitomuksiin, jotka kattavat kyseiset järjestelyt kokonaisuudessaan. Jatkuvia luottojärjestelyitä ei pitäisi katsoa luonteeltaan väliaikaisiksi. (15) Sen lisäksi, että kaikki vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajat laskevat position bruttokirjausmenetelmällä, niiden olisi laskettava se myös sijoitusasteeseen perustuvalla menetelmällä. Sijoitusasteeseen perustuvan menetelmän mukaan rahoitusjohdannaisinstrumentit olisi muunnettava vastaaviksi positioiksi kohdeetuudessa. Jos vaihtoehtoinen sijoitusrahasto kuitenkin sijoittaa tiettyihin johdannaisiin kuitatakseen muihin sellaisiin varoihin liittyvän markkinariskin, joihin se on sijoittanut, kyseisiä johdannaisia ei pitäisi tietyin edellytyksin muuntaa vastaavaksi positioksi kohde-etuudessa, koska kyseisten kahden sijoituksen positiot tasapainottavat toisiaan. Tilanteen pitäisi olla tällainen esimerkiksi silloin, kun vaihtoehtoisen sijoitusrahaston salkku sijoittaa tiettyyn osakeindeksiin ja pitää hallussaan johdannaisinstrumenttia, jolla kyseisen indeksin suorituskyky vaihdetaan toisen indeksin suorituskykyyn, jolloin kyse on ikään kuin positiosta osakesalkussa olevassa toisessa indeksissä, minkä vuoksi vaihtoehtoisen sijoitusrahaston nettoarvo ei riippuisi ensimmäisen indeksin suorituskyvystä. (16) Laskettaessa positiota sijoitusasteeseen perustuvalla menetelmällä tässä asetuksessa vahvistetut perusteet täyttävät johdannaiset eivät lisää positiota. Tästä seuraa, että jos vaihtoehtoinen sijoitusrahasto sijoittaa osakeindeksifutuurisopimuksiin ja sen kassatilanne vastaa futuurisopimusten perustana olevaa kokonaismarkkina-arvoa, FI 16 FI

tilanne vastaa suorien sijoitusten tekemistä osakeindeksin osakkeisiin, minkä vuoksi osakeindeksifutuurisopimusta ei pitäisi ottaa huomioon vaihtoehtoisen sijoitusrahaston position laskennassa. (17) Laskettaessa positiota sijoitusasteeseen perustuvalla menetelmällä vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien olisi annettava harkita suojaus- ja nettoutusjärjestelyjä edellyttäen, että järjestelyt täyttävät sijoitusasteeseen perustuvaan menetelmään liittyvät perusteet. (18) Vaatimusta siitä, että nettoutusjärjestelyjen on koskettava samaa kohde-etuutta, olisi tulkittava tiukasti, minkä vuoksi omaisuuseriä, joita vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja pitää vastaavina tai vahvasti korreloivina, kuten eri osakelajit tai saman liikkeeseenlaskijan eri joukkolainat, ei pitäisi katsoa identtisiksi nettoutusjärjestelyjen kannalta. Nettoutusjärjestelyjen määritelmällä pyritään varmistamaan, että huomioon otetaan vain ne kaupat, joilla kuitataan muihin kauppoihin liittyvät riskit ilman jäljelle jäävää huomattavaa jäännösriskiä. Sellaisten kauppojen yhdistelmiä, joiden tarkoituksena on tuottaa vähäistäkin voittoa hillitsemällä joitakin riskejä mutta pitäen muut riskit ennallaan, ei pitäisi katsoa nettoutusjärjestelyiksi, kuten ei myöskään arbitraasisijoitusstrategioita, joiden tarkoituksena on tuottaa voittoa hyödyntämällä eroja sellaisten johdannaisinstrumenttien hinnoittelussa, joiden kohde-etuus on sama mutta matureetit erit. (19) Salkunhoitokäytäntö, jolla pyritään pienentämään duraatioriskiä yhdistämällä sijoitus pitkäaikaiseen joukkolainan koronvaihtosopimukseen tai lyhentämään vaihtoehtoisen sijoitusrahaston joukkolainasalkun duraatiota ottamalla lyhyt positio joukkovelkakirjafutuurisopimuksissa, jotka edustavat sijoitussalkun korkoriskiä (duraation suojaus), olisi katsottava suojausjärjestelyksi edellyttäen, että se noudattaa suojausperusteita. (20) Salkunhoitokäytännön, jonka tarkoituksena on hyvin hajautettuun salkkuun tehtävään sijoitukseen liittyvien merkittävien riskien kattaminen ottamalla osakeindeksifutuuria koskeva lyhyt positio, kun osakesalkun sisältö on hyvin samankaltainen osakeindeksin kanssa ja sen tuotto korreloi vahvasti osakeindeksin tuoton kanssa ja kun osakeindeksifutuuria koskeva lyhyt positio mahdollistaa kiistattomasti osakesalkkuun liittyvän yleisen markkinariskin pienentämisen ja erityisriski on vähäinen, kuten hyvin hajautetun osakesalkun beetariskin suojauksen tapauksessa, jolloin erityisriski katsotaan vähäiseksi, olisi katsottava noudattavan suojausperusteita. (21) Salkunhoitokäytäntö, jonka tavoitteena on kompensoida kiinteäkorkoiseen joukkolainasijoitukseen liittyvä riski yhdistämällä pitkä positio luottoriskinvaihtosopimuksessa koronvaihtosopimukseen, jolla kyseinen kiinteä korko vaihdetaan asianmukaista rahamarkkinoiden viitekorkoa vastaavaan korkoon tuottoerolla lisättynä, olisi katsottava suojausjärjestelyksi, jos periaatteessa noudatetaan kaikkia sijoitusasteeseen perustuvan menetelmän mukaisia suojausperusteita. (22) Salkunhoitokäytännön, jonka tavoitteena on kompensoida tiettyyn osakkeeseen liittyvää riskiä ottamalla lyhyt positio johdannaisen avulla jossakin toisessa osakkeessa, joka korreloi voimakkaasti kyseisen osakkeen kanssa, ei pitäisi katsoa noudattavan suojausperusteita. Vaikka strategia perustuu vastakkaisten positioiden ottamiseen samassa omaisuuslajissa, siinä ei suojata osakkeeseen kohdistuvan FI 17 FI

sijoituksen erityistä riskiä. Sen vuoksi sitä ei pitäisi katsoa sijoitusasteeseen perustuvaan menetelmään liittyvien perusteiden mukaiseksi suojausjärjestelyksi. (23) Salkunhoitokäytännön, jossa pyritään säilyttämään osakekorin (joka koostuu rajallisesta määrästä osakkeita) alfa yhdistämällä kyseiseen osakekoriin beta-korjattu lyhyt positio osakemarkkinaindeksi-futuurissa, ei pitäisi katsoa noudattavan suojausperusteita. Kyseisellä strategialla ei pyritä kompensoimaan kyseiseen osakekoriin sijoittamiseen liittyviä merkittäviä riskejä vaan kompensoimaan sijoituksen betaa (markkinariski) ja pitämään sen alfa. Osakekorin alfa-komponentin vaikutus voi olla beta-komponenttia voimakkaampi, mikä voi johtaa tappioihin vaihtoehtoisen sijoitusrahaston tasolla. Tästä syystä sitä ei pitäisi katsoa suojausjärjestelyksi. (24) Fuusioarbitraasistrategiassa yhdistetään lyhyt positio jossakin osakkeessa pitkään positioon toisessa osakkeessa. Tällaisella strategialla pyritään suojaamaan positioiden beta (markkinariski) ja saavuttamaan samaan aikaan molempien osakkeiden suhteelliseen kehitykseen kytkeytyvää tuottoa. Myös tässä tapauksessa osakekorin alfa-komponentin vaikutus voi olla beta-komponenttia voimakkaampi, mikä voi johtaa tappioihin vaihtoehtoisen sijoitusrahaston tasolla. Sitä ei pitäisi katsoa sijoitusasteeseen perustuvaan menetelmään liittyvien perusteiden mukaiseksi suojausjärjestelyksi. (25) Strategia, jossa pyritään suojaamaan pitkä osake- tai joukkolainapositio ostamalla luottosuoja samalle liikkeeseenlaskijalle, liittyy kahteen eri omaisuuslajiin, minkä vuoksi sitä ei pitäisi katsoa suojausjärjestelyksi. (26) Kun käytetään menetelmiä, jotka lisäävät vaihtoehtoisen sijoitusrahaston positiota, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan olisi noudatettava yleisiä periaatteita, kuten periaatetta, jonka mukaan liiketoimen oikeudellisen muodon lisäksi otetaan huomioon myös liiketoimen sisältö. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan olisi arvioitava erityisesti repo-operaatioiden osalta, siirtääkö vaihtoehtoinen sijoitusrahasto kyseisiin varoihin liittyvät riskit ja edut vai pitääkö se ne itsellään. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan olisi tarkasteltava myös johdannaisinstrumentteja tai muita kohde-etuuteen liittyviä sopimusjärjestelyjä määrittääkseen kyseisistä liiketoimista johtuvat vaihtoehtoisen sijoitusrahaston mahdolliset tulevat sitoumukset. (27) Koska sijoitusasteeseen perustuva menetelmä johtaa siihen, että korkoja eri maturiteeteissa pidetään eri kohde-etuuksina, vaihtoehtoiset sijoitusrahastot, jotka keskeisen sijoituspolitiikkansa mukaan sijoittavat pääasiassa korkojohdannaisiin, voivat käyttää erityisiä duraation nettoutusta koskevia sääntöjä voidakseen ottaa huomioon korkokäyrän eri maturiteettisegmenttien välisen korrelaation. Sijoituspolitiikkaansa ja riskiprofiiliaan yksilöidessään vaihtoehtoisen sijoitusrahaston olisi kyettävä määrittelemään korkoriskin taso ja sen jälkeen arvioimaan tavoiteduraationsa. Vaihtoehtoisen sijoitusrahaston olisi otettava huomioon ennalta määrätty tavoiteduraatio tehdessään sijoituspäätöksiään. Kun salkun duraatio poikkeaa tavoiteduraatiosta, strategiaa ei pitäisi katsoa sijoitusasteen mittausmenetelmään liittyvien perusteiden mukaiseksi duraation nettoutusjärjestelyksi. (28) Duraation nettoutussäännöt mahdollistavat sellaisten pitkien ja lyhyiden positioiden nettouttamisen, joiden kohde-etuudet ovat eripituisia korkoja. Maturiteettien FI 18 FI

kynnysarvoina käytettävät maturiteetit ovat kaksi, seitsemän ja 15 vuotta. Positioiden neuttouttaminen olisi sallittava kunkin maturiteettivälin sisällä. (29) Positioiden nettouttaminen kahden maturiteettivälin välillä olisi sallittava osittain. Nettoutettuihin positioihin on sovellettava joitakin vähennyksiä osittaisen nettoutuksen mahdollistamiseksi. Ne olisi ilmaistava prosenttilukuina, jotka perustuvat kahden, viiden, kymmenen ja 30 vuoden maturiteettien keskimääräisiin korrelaatioihin korkokäyrällä. Mitä suurempi ajallinen ero positioiden maturiteettien välillä on, sitä suurempaa vähennystä niiden väliseen nettoutukseen on sovellettava, minkä vuoksi prosenttiosuuksien on kasvettava. (30) Sellaiset positiot, joiden modifioitu duraatio on paljon pidempi kuin koko salkun modifioitu duraatio, eivät ole vaihtoehtoisen sijoitusrahaston sijoitusstrategian mukaisia, joten niiden täydellistä täsmäytystä ei pitäisi sallia. Tämän vuoksi ei pitäisi hyväksyä maturiteetiltaan 18 kuukauden lyhyen position (ryhmässä 1) täsmäyttämistä maturiteetiltaan kymmenen vuoden pitkän position kanssa (ryhmässä 3), jos vaihtoehtoisen sijoitusrahaston tavoiteduraatio on noin kaksi vuotta. (31) Position laskennan yhteydessä vaihtoehtoiset sijoitusrahastot voivat ensin yksilöidä suojausjärjestelyt. Sen jälkeen näissä järjestelyissä käytetyt johdannaiset jätetään huomiotta kokonaisposition laskennassa. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen olisi käytettävä suojausjärjestelyissä täsmällistä laskentaa. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen ei pitäisi käyttää suojauslaskennassa duraation nettoutusta koskevia sääntöjä. Duraation nettoutusta koskevia sääntöjä voidaan käyttää jäljellä olevien korkojohdannaisten muuntamiseksi vastaaviksi kohde-etuuspositioiksi. (32) Direktiivin 2011/61/EU nojalla vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan on varmistettava, että sen toiminnasta aiheutuviin ammatillisiin vastuihin liittyvät mahdolliset riskit katetaan asianmukaisesti joko omilla lisävaroilla tai ammatillisella vastuuvakuutuksella. Tämän säännöksen yhdenmukainen soveltaminen edellyttää yhteisymmärrystä katettaviin ammatillisiin vastuihin liittyvistä mahdollisista riskeistä. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan ammattitoimintaan liittyvästä huolimattomuudesta aiheutuvien riskien yleisessä määritelmässä olisi määritettävä asianomaisten riskitapahtumien piirteet ja yksilöitävä mahdollisen ammatillisen vastuun soveltamisala, mukaan lukien sellaisten henkilöiden, kuten vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan johtajien, toimihenkilöiden tai henkilöstön, aiheuttamat vahingot tai tappiot, jotka harjoittavat suoraan toimintaa, josta kyseinen sijoitusrahastojen hoitaja on oikeudellisessa vastuussa, sekä sellaisten henkilöiden aiheuttamat vahingot tai tappiot, jotka harjoittavat toimintaa tehtävien siirtämistä koskevien järjestelyjen mukaisesti. Direktiivin 2011/61/EU säännösten mukaisesti sen, että vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja on siirtänyt tehtäviä tai siirtänyt niitä edelleen, ei pitäisi vaikuttaa kyseisen sijoitusrahastojen hoitajan vastuuseen, ja vaihtoehtoisen sijoitusrahastojen hoitajan olisi katettava riittävässä määrin sellaisiin kolmansiin osapuoliin liittyvät ammatilliset riskit, joista se on oikeudellisesti vastuussa. (33) Yhteisymmärryksen varmistamiseksi yleisestä määritelmästä ammatillisiin vastuihin liittyvien mahdollisten riskitapahtumien yksilöinnissä olisi käytettävä vertailukohtana esimerkkiluetteloa. Luettelossa olisi oltava laaja valikoima tapahtumia, jotka johtuvat huolimattomuudesta, virheistä tai laiminlyönneistä, kuten sijoitusoikeuden osoittavien asiakirjojen kadottamisesta ja väärien tietojen antamisesta, tai vaihtoehtoisten FI 19 FI

sijoitusrahastojen hoitajalle kuuluvien velvoitteiden rikkomisesta tai tehtävien hoitamatta jättämisestä. Luettelossa olisi mainittava myös epäonnistuminen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan toiminnan järjestämisessä ilmenevän petollisen toiminnan ehkäisemisessä riittävien sisäisten valvontajärjestelmien avulla. Vahinko, joka aiheutuu epäonnistumisesta riittävän asianmukaisen huolellisuuden noudattamisessa petollisiksi osoittautuneeseen sijoitukseen nähden, aktivoisi vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan vastuun ammatillisista vastuista, ja kyseinen vahinko olisi katettava asianmukaisesti. Tappioita, jotka johtuvat sijoituksen arvon alenemisesta epäsuotuisien markkinaolosuhteiden vuoksi, ei kuitenkaan pitäisi kattaa. Luettelossa olisi oltava myös epäasianmukaisesti suoritetut arvonmääritykset, jotka olisi tulkittava direktiivin 2011/61/EU 19 artiklaa ja vastaavia delegoituja säädöksiä rikkoviksi arvonmäärityksen laiminlyönneiksi. (34) Riskienhallintavelvoitteidensa mukaisesti vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajilla olisi oltava asianmukaiset laadulliset sisäiset valvontajärjestelmät toiminnallisten häiriöiden, mukaan lukien ammatillisiin vastuihin liittyvät riskit, välttämiseksi tai niiden vaikutusten lieventämiseksi. Sen vuoksi vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan olisi sisällytettävä riskienhallintapolitiikkaansa riittävät operatiivisten riskien hallintaa koskevat politiikat ja menettelyt, jotka ovat asianmukaisia sen liiketoiminnan luonteeseen, laajuuteen ja monitahoisuuteen nähden. Tällaisten menettelyjen ja politiikkojen olisi aina mahdollistettava sisäisten tappiotietokantojen luominen operatiivisen riskiprofiilin arviointia varten. (35) Jotta voidaan varmistaa, että omat lisävarat ja ammatillinen vastuuvakuutus ovat riittävät ammatillisiin vastuihin liittyvien mahdollisten riskien kattamiseksi, olisi otettava käyttöön määrälliset vähimmäisvaatimukset asianmukaisen kattavuuden määrittämistä varten. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan olisi määritettävä tällaiset määrälliset vaatimukset erityisenä prosenttiosuutena hoidettujen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen salkkujen arvosta, laskettuna kaikkien hoidettujen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen varojen absoluuttisen arvon summana, riippumatta siitä, onko varat hankittu käyttämällä vivutusta vai sijoittajien varoin. Tällöin johdannaisinstrumentit olisi arvostettava niiden markkinahintaan, sillä ne voitaisiin korvata kyseisellä hinnalla. Koska riskien kattaminen ammatillisella vastuuvakuutuksella on luonteeltaan omiin lisävaroihin perustuvaa kattamista epävarmempi vaihtoehto, ammatillisiin vastuihin liittyvän riskin kattamiseen käytettyihin kahteen eri välineeseen olisi sovellettava eri prosenttiosuuksia. (36) Jotta voidaan varmistaa, että ammatillisella vastuuvakuutuksella voidaan kattaa tehokkaasti vakuuttamattomista tapahtumista johtuvat tappiot, se olisi otettava vakuutusyhtiöltä, jolla on toimilupa ammatillisten vastuuvakuutusten antamiseen. Tämä kattaa EU:n vakuutusyhtiöt ja EU:n ulkopuoliset yhtiöt siltä osin kuin niillä on unionin tai kansallisen lainsäädännön nojalla lupa tarjota tällaista vakuutuspalvelua. (37) Jotta riittävän ammatillisen vastuuvakuutuksen suunnitteluun jätettäisiin jonkin verran joustovaraa, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan ja vakuutusyhtiön olisi voitava sopia lausekkeesta, jonka mukaan vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja maksaa määritellyn omavastuuosuuden tappioista (määritelty omavastuu). Jos vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja ja vakuutusyhtiö ovat sopineet määritellystä omavastuusta, kyseisen sijoitusrahastojen hoitajan omien varojen määrän olisi vastattava sen vastuulla olevaa määriteltyä tappio-osuutta. Tällaisilla omilla varoilla olisi FI 20 FI