Valtuusto 26.01.2015 Sivu 1 / 92

Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 26.01.2015 Sivu 1 / 92 Kokoustiedot Aika 26.01.2015 maanantai klo 17:30 Paikka Valtuustotalo, Espoonkatu 5 Lisätietoja Esteilmoitukset: valtuustonsihteeri@espoo.fi tai 043 824 8888 Käsiteltävät asiat Asia Liitteet Otsikko Sivu 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 3 2 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 4 3 Valtuuston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien vaali 5 4 Tarkastuslautakunnan jäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali 6 5 Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan jäsenen ja 8 varajäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali 6 Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan 10 varhaiskasvatusjaoston jäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali 7 Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan jäsenen eronpyyntö 11 ja täydennysvaali 8 Sosiaali- ja terveyslautakunnan varajäsenen eronpyyntö ja 13 täydennysvaali 9 Espoon kaupungin lausunto hallituksen esityksestä 15 metropolihallintoa koskevaksi lainsäädännöksi 10 1-5 Kuntajaon muuttamisesta tehdyn esityksen hylkääminen 16 11 Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen Kiinteistö 17 Oy Espoon Suviniityn pysäköinnin lainalle 12 Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen Kiinteistö 21 Oy Jousenpuiston pysäköinnin lainalle 13 Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen Kiinteistö 26 Oy Espoon Toimitilojen otettavalle lainalle 14 Määrärahan myöntäminen Tapiolan Keilahalli Oy:n ja 29 Tapiolan Urheilutalo Oy:n osakkeiden ostamiseen 15 Palveluliiketoimen toimialan johtosäännön tarkistaminen 33 16 6-17 Uuden taloussäännön hyväksyminen sekä 35 kaupunginhallituksen, lauta- ja johtokuntien, palveluliiketoimen toimialan sekä rahastojen johtosääntöjen tarkistaminen 17 Kuitinmäki, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 39 321803, 22. kaupunginosa, Olari 18 Mulby, asemakaavan hyväksyminen, alue 521500, 45. 58 kaupunginosa Kurttila 19 Valtuustokysymys palkkatukityöstä ja 64 oppisopimuskoulutuksesta (Pöydälle 8.12.2014) 20 Valtuustokysymys espoolaisten veneiden 71 talvitelakointipaikkojen riittävyyden turvaamisesta 21 Valtuustokysymys kaupunginhallituksen Ely-keskukselle 75 antamasta lausunnosta tiesuunnitelmaan, joka liittyy Länsiväylän tiejärjestelyihin Matinkylän eritasoliittymässä 22 Valtuustoaloite moottoriteiden bulevardisoinnin selvittämisestä (Pöydälle 8.9., 29.9., 20.10., 17.11. ja 8.12.2014) 77

Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 26.01.2015 Sivu 2 / 92 23 Valtuustoaloite veneiden talvisäilytyksen säilyttämisestä Suomenojalla 24 Valtuustoaloite neuvottelujen aloittamisesta HSL-kuntien kesken metron infrakustannusten uusista maksuperusteista 25 Valtuustoaloite Kauklahden Mankin ja Kirkkonummen Luoman alueiden asuntorakentamismahdollisuuksien selvittämiseksi 84 87 90 Espoo 15.1.2015 Markus Torkki puheenjohtaja

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 1 Valtuusto 26.01.2015 Sivu 3 / 92 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Selostus Puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Merkittiin, että kokous oli kutsuttu koolle valtuuston puheenjohtajan 15.1.2015 allekirjoittamalla valtuuston jäsenille, kaupunginjohtajalle sekä toimialojen johtajille toimitetulla ja ilmoitustaululla kuulutetulla kokouskutsulla, joka kuului seuraavasti: Liitteet A ja B - 1.

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 2 Valtuusto 26.01.2015 Sivu 4 / 92 2 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Pöytäkirjan tarkastajiksi valitaan Kok. / SDP.

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 3 Valtuusto 26.01.2015 Sivu 5 / 92 4624/00.00.01/2013 Kaupunginhallitus 325 24.11.2014 3 Valtuuston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien vaali Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh. 050 382 6951 etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto valitsee vuodeksi 2015 valtuuston puheenjohtajaksi Jyrki Kasvin (Vihr.), valtuuston ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi Markus Torkin (Kok.) ja valtuuston toiseksi varapuheenjohtajaksi Arja Juvosen (PerusS&Sit.). Selostus Kuntalain 12 :n mukaan valtuusto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja tarpeellisen määrän varapuheenjohtajia toimikaudekseen, jollei valtuusto ole päättänyt lyhyemmästä toimikaudesta. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja valitaan samassa vaalitoimituksessa. Paikkajakotoimikunta on suositellut, että valtuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja valitaan yhdeksi vuodeksi kerrallaan. Päätöshistoria Kaupunginhallitus 24.11.2014 325 Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee vuodeksi 2015 valtuuston puheenjohtajaksi Jyrki Kasvin (Vihr.), valtuuston ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi Markus Torkin (Kok.) ja valtuuston toiseksi varapuheenjohtajaksi Arja Juvosen (PerusS&Sit.). Päätös Tiedoksi Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valitut

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Valtuusto 26.01.2015 Sivu 6 / 92 5389/00.00.01/2012 4 Tarkastuslautakunnan jäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali (kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh. 050 382 6951 etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto valitsee tarkastuslautakunnan varsinaiseksi jäseneksi Jarno Mäkelän (Kok.) tilalle (Kok.). Selostus Tarkastuslautakunnan varsinainen jäsen Jarno Mäkelä pyytää 12.12.2014 saapuneella kirjeellään eroa em. tehtävästä työesteen vuoksi. Päätöshistoria Kaupunginhallitus 12.1.2015 6 Vaalikelpoisuuden rajoituksista tarkastuslautakuntaan säädetään kuntalain 71 :ssä. Vaalikelpoinen tarkastuslautakunnan jäseneksi tai varajäseneksi ei ole: 1) kunnanhallituksen jäsen; 2) apulaispormestari; 3) henkilö, joka on kunnanhallituksen jäsenen, kunnanjohtajan, pormestarin tai apulaispormestarin hallintolain 28 :n 2 ja 3 momentissa tarkoitettu läheinen; 4) kuntaan tai kunnan määräämisvallassa olevaan yhteisöön tai säätiöön pysyväisluonteisessa palvelussuhteessa oleva henkilö; eikä 5) henkilö, joka ei ole vaalikelpoinen kunnanhallitukseen. Tasa-arvolain säännösten estämättä lautakunnan jäseneksi voidaan valita mies tai nainen. Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee tarkastuslautakunnan varsinaiseksi jäseneksi Jarno Mäkelän (Kok.) tilalle (Kok.).

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Valtuusto 26.01.2015 Sivu 7 / 92 Päätös Tiedoksi Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valittu - Jarno Mäkelä - Lautakunnan sihteeri

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto 26.01.2015 Sivu 8 / 92 5439/00.00.01/2012 5 Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan jäsenen ja varajäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh. 050 382 6951 etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto valitsee opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varsinaiseksi jäseneksi Kaarina Järvenpään (KD) tilalle Kaija Kalliolan (KD) ja Kaija Kalliolan henkilökohtaiseksi varajäseneksi Kristiina Vuorisen tilalle Kaarina Järvenpään (KD). Selostus Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varsinainen jäsen Kaarina Järvenpää (KD) pyytää 10.12.2014 saapuneella kirjeellään eroa em. tehtävästä perusteena ryhmän sisällä sovittu tehtävien kierto. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan jäsenen Kaarina Järvenpään henkilökohtainen varajäsen Kristiina Vuorinen (KD) pyytää 11.12.2014 saapuneella kirjeellään eroa em. tehtävästä perusteena ryhmän sisällä sovittu tehtäväkierto. Kuntalain 33 :n 1 mom. 1) kohdan mukaan vaalikelpoinen kunnan luottamustoimeen on henkilö, jonka kotikunta kyseinen kunta on. Kuntalain 36 :n 1 mom. mukaan vaalikelpoinen lautakuntaan on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan: 1) asianomaisen lautakunnan alainen kunnan palveluksessa oleva henkilö; 2) henkilö, joka on asianomaisen lautakunnan tehtäväalueella toimivan kunnan määräämisvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa; eikä 3) henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä, jos kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle asianomaisessa lautakunnassa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa. Tasa-arvolain säännösten estämättä lautakuntaan jäseneksi ja varajäseneksi voidaan valita mies tai nainen. Päätöshistoria Kaupunginhallitus 12.1.2015 7 Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto 26.01.2015 Sivu 9 / 92 Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varsinaiseksi jäseneksi Kaarina Järvenpään (KD) tilalle Kaija Kalliolan (KD) ja Kaija Kalliolan henkilökohtaiseksi varajäseneksi Kristiina Vuorisen tilalle Kaarina Järvenpään (KD). Päätös Tiedoksi Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valittu - Kristiina Vuorinen - Lautakunnan sihteeri - Kaarina Järvenpää

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 6 Valtuusto 26.01.2015 Sivu 10 / 92 5439/00.00.01/2012 6 Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varhaiskasvatusjaoston jäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh. 050 382 6951 etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto valitsee opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varhaiskasvatusjaoston varsinaiseksi jäseneksi Simon Elon (PerusS&Sit.) tilalle Henri Kuron (PerusS&Sit.). Selostus Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varhaiskasvatusjaoston varsinainen jäsen Simon Elo (PerusS&Sit.) pyytää 17.12.2014 saapuneella kirjeellään eroa em. tehtävästä perusteena ryhmän sisällä sovittu tehtäväkierto. Tasa-arvolain säännökset edellyttävät, että jaoston jäseneksi valitaan mies. Päätöshistoria Kaupunginhallitus 12.1.2015 9 Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varhaiskasvatusjaoston varsinaiseksi jäseneksi Simon Elon (PerusS&Sit.) tilalle Henri Kuron (PerusS&Sit.). Päätös Tiedoksi Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valittu - Simon Elo - Jaoston sihteeri

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 7 Valtuusto 26.01.2015 Sivu 11 / 92 5439/00.00.01/2012 7 Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan jäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh. 050 382 6951 etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto valitsee opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varsinaiseksi jäseneksi Seppo Huhdan (PerusS&Sit.) tilalle Simon Elon (PerusS&Sit). Selostus Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varsinainen jäsen Seppo Huhta (PerusS&Sit.) pyytää 9.12.2014 saapuneella kirjeellään eroa em. tehtävästä perusteena siirtyminen kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston jäseneksi. Kuntalain 33 :n 1 mom. 1) kohdan mukaan vaalikelpoinen kunnan luottamustoimeen on henkilö, jonka kotikunta kyseinen kunta on. Kuntalain 36 :n 1 mom. mukaan vaalikelpoinen lautakuntaan on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan: 1) asianomaisen lautakunnan alainen kunnan palveluksessa oleva henkilö; 2) henkilö, joka on asianomaisen lautakunnan tehtäväalueella toimivan kunnan määräämisvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa; eikä 3) henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä, jos kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle asianomaisessa lautakunnassa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa. Tasa-arvolain säännökset edellyttävät, että lautakunnan jäseneksi valitaan mies. Päätöshistoria Kaupunginhallitus 12.1.2015 8 Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varsinaiseksi jäseneksi Seppo Huhdan (PerusS&Sit.) tilalle Simon Elon (PerusS&Sit).

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 7 Valtuusto 26.01.2015 Sivu 12 / 92 Päätös Tiedoksi Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valittu - Seppo Huhta - Lautakunnan sihteeri

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 8 Valtuusto 26.01.2015 Sivu 13 / 92 5442/00.00.01/2012 8 Sosiaali- ja terveyslautakunnan varajäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh. 050 382 6951 etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto valitsee sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenen Pinja Niemisen (Vihr.) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Janne Koskenniemen (Vihr.) tilalle (Vihr.). Selostus Sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenen Pinja Niemisen (Vihr.) henkilökohtainen varajäsen Janne Koskenniemi (Vihr.) pyytää 10.12.2014 saapuneella kirjeellään eroa em. tehtävästä perusteena työkiireet ja muut henkilökohtaiset syyt. Kuntalain 33 :n 1 mom. 1) kohdan mukaan vaalikelpoinen kunnan luottamustoimeen on henkilö, jonka kotikunta kyseinen kunta on. Kuntalain 36 :n 1 mom. mukaan vaalikelpoinen lautakuntaan on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan: 1) asianomaisen lautakunnan alainen kunnan palveluksessa oleva henkilö; 2) henkilö, joka on asianomaisen lautakunnan tehtäväalueella toimivan kunnan määräämisvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa; eikä 3) henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä, jos kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle asianomaisessa lautakunnassa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa. Tasa-arvolain säännökset edellyttävät, että lautakuntaan valitaan mies. Päätöshistoria Kaupunginhallitus 12.1.2015 10 Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenen Pinja Niemisen (Vihr.) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Janne Koskenniemen (Vihr.) tilalle (Vihr.).

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 8 Valtuusto 26.01.2015 Sivu 14 / 92 Päätös Tiedoksi Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valittu - Janne Koskenniemi - Lautakunnan sihteeri

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 9 Valtuusto 26.01.2015 Sivu 15 / 92 298/00.04.00/2014 9 Espoon kaupungin lausunto hallituksen esityksestä metropolihallintoa koskevaksi lainsäädännöksi Valmistelijat / lisätiedot: Mari Immonen, puh. 050 525 2706 Olli Isotalo, puh. 050 593 3359 etunimi.sukunimi@espoo.fi Oheismateriaali Kaupunginhallitus jaetaan kokouksessa pöydälle. - Lausuntopyyntö hallituksen esityksestä metropolihallintoa koskevaksi lainsäädännöksi - Luonnos (10.12.1214) hallituksen esitykseksi metropolihallintoa koskevaksi lainsäädännöksi - Luonnos (10.12.2014) valtioneuvoston asetukseksi metropolihallinnon valtionavustuksista Selostus Kaupunginhallitus käsittelee asiaan kokouksessaan 19.1.2015. Kaupunginhallituksen esityslistateksti 19.1.2015 liitteineen jaetaan tämän esityslistan mukana. Asian selostus ja päätösehdotus lähetetään valtuutetuille sähköpostilla viikolla 4 ja jaetaan kokouksessa pöydälle. Tiedoksi

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 10 Valtuusto 26.01.2015 Sivu 16 / 92 4386/00.01.00/2013 10 Kuntajaon muuttamisesta tehdyn esityksen hylkääminen Valmistelijat / lisätiedot: Mari Immonen, puh. 050 525 2706 etunimi.e.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus jaetaan kokouksessa pöydälle. Liite Oheismateriaali 1 Selvitysraportti Metropolialueen kuntajakoselvitys 2 Metropolialueen kuntajakoselvitys 3 Sopimus 4 Espoon henkilöstöjärjestöjen lausunto 16.12.2014 5 Kuntalaisten kuuleminen - Kuntajakoselvitys kuuleminen - internetjulkaisu Selostus Kaupunginhallitus käsittelee asiaan kokouksessaan 19.1.2015. Kaupunginhallituksen esityslistateksti 19.1.2015 liitteineen jaetaan tämän esityslistan mukana. Asian selostus ja päätösehdotus lähetetään valtuutetuille sähköpostilla viikolla 4 ja jaetaan kokouksessa pöydälle. Tiedoksi

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 11 Valtuusto 26.01.2015 Sivu 17 / 92 5119/02.05.06/2014 Kaupunginhallitus 347 15.12.2014 11 Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen Kiinteistö Oy Espoon Suviniityn pysäköinnin lainalle Valmistelijat / lisätiedot: Viktoria Hindsberg-Karkola, puh. 043 824 6040 etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto myöntää kaupungin omavelkaiset takaukset seuraavasti: 1 Lainan saaja Lainan antaja Lainan määrä Laina-aika Lyhennykset Lainan korkoperuste Vakuus Kiinteistö Oy Espoon Suviniityn pysäköinti kilpailutuksen perusteella enintään 13 700 000 euroa, yhtenä tai useampana lainana enintään 12 vuotta takaussitoumuksen allekirjoittamisesta tasalyhennykset, lainan lyhennysvapaata enintään 3 vuotta lainan ensimmäisestä nostosta 3 kk:n, 6 kk:n tai 12 kk:n euribor tai kiinteä tai muu yleisesti käytössä oleva viitekorko Lainan vastavakuudeksi saadaan kiinnitys, jonka suuruus on 1,3 kertaa taattavien lainojen määrä Takausprovisio Takauksista peritään takausprovisiota 0,3 % p.a. laskettuna lainan keskisaldolle. 2 valtuuttaa kaupunginjohtajan sopimaan sellaisista vähäisistä päävelan ehdon muutoksista, joihin vaaditaan takaajan suostumus. Tällaisia vähäisiä muutoksia voivat olla esim.

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 11 Valtuusto 26.01.2015 Sivu 18 / 92 - lainan lyhennys- ja korkoerien maksujakson muuttaminen siten, ettei alkuperäinen takaisinmaksuaika muutu - viitekoron muuttaminen - marginaalin muuttaminen. Selostus Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 31.5.2010 perustaa Kiinteistö Oy Espoon Suviniityn Pysäköinti -nimisen yhtiön rakennuttamaan, omistamaan ja hallinnoimaan Suviniityn kalliopysäköintilaitosta ja väestönsuojaa. Suviniityn alue on kaupungin maaomistuksessa oleva asuinkerrostaloalue Espoon keskuksessa, radan eteläpuolella. Alue on suurilta osin toteutumaton. Länsi-suviniityn asemakaavanmuutos vahvistui 21.5.2014, mikä mahdollisti aiemman keskitetyn kalliopysäköinnin sijaan pysäköinnin järjestämisen vaiheittain kahdessa maanpäällisessä laitoksessa. Espoon kaupungin teknisen ja ympäristötoimen tonttiyksikkö valmistelee parhaillaan tontinluovutusta Suviniityn viidelle asuinkerrostalotontille. Tontinluovutuspäätökset tehdään arviolta keväällä 2015. Loput Länsisuviniityn tonteista luovutetaan tämän hetkisen arvion mukaan 2-3 vuoden kuluttua. Rakennettava pysäköintitalo on osa luovutettavien kortteleiden ja päiväkodin keskitettyä pysäköintiratkaisua, ja sisältää Kirkkojärvenkoulun sekä osan korttelin AK 40195 väestönsuojatiloista sekä mahdollisuuden asukkaiden kattoviljelyyn. Hankkeen toteuttaa Kiinteistö Oy Espoon Suviniityn pysäköinti. Hankintamuotona käytetään KVR-urakkaa. Kattoviljelyn rakentamisesta ja käyttäjien vuokrausperiaatteista sovitaan hankintavaiheessa. Vuonna 2010 valmistuneen Kirkkojärven koulun väestönsuojapaikat on osoitettu Suviniityn kalliosuojaan. Rakennusluvassa on myönnetty viiden vuoden lykkäys suojapaikkojen järjestämiseksi 7/2015 mennessä. Kaupunki tulee hakemaan tähän muutosta siten, että väestönsuojapaikat osoitetaan pysäköintilaitoksen kellariin sen valmistuttua. Autopaikoitustiloihin rakennetaan noin 250 henkilöautopaikkaa. Väestönsuojan varsinainen suojapinta-ala on n. 870 m². Suojatilaa on laskennallisesti 1 160 hengelle, josta 840 väestönsuojapaikkaa on osoitettu Kirkkojärven koululle. Väestönsuojatiloja käytetään rauhan aikana harrastustiloina. Suviniityn päiväkodin hankesuunnitelma hyväksyttiin valtuustossa 24.3.2014. Hankesuunnitelmassa mukaan 11 autopaikkaa on varauduttu lunastamaan toteutettavasta pysäköintilaitoksesta. Tavoitteena on elinkaariedullinen ja energiatehokas rakennus, mihin pyritään arkkitehtonisin ratkaisuin, sekä suunnittelemalla kiinteistö helposti huolettavaksi ja ylläpidettäväksi.

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 11 Valtuusto 26.01.2015 Sivu 19 / 92 Rahoituslaskelma Pysäköintilaitoksesta on tehty esisuunnitelma, jonka perusteella on tehty hankkeen kustannusarvio seuraavasti: Rakennuttajan kustannukset 1 001 000 Rakennustekniset työt 7 634 000 LVI-työt 722 000 Sähkötyöt 350 000 Varaukset; lisä ja muutostyöt 5 %, 893 000 kustannusnousu 2,1 %, perustusriskit 2 % Korko ja rahoituskulut 200 000 Alv 24 % 2 600 000 Muut työt, VVS tilojen rauhanaikainen käyttö 300 000 Yhteensä 13 700 000 Rakentamisaika on n. 2 vuotta. Pysäköinnin osuus kustannusarviosta ilman Alv:ta on 6 900 000 euroa ja väestönsuojien osuus 3 700 000 euroa. Pysäköintiyhtiön investoinnit rahoitetaan tonttien luovutusten yhteydessä tehtävän liittymis- ja osakkeiden merkintäsopimuksen mukaisesti siten, että pysäköintilaitoksen rakentamisesta ja sen valmistuttua ylläpidosta aiheutuvat kustannukset katetaan omakustannusperiaatteen mukaisesti osakkaiden pääomasijoituksilla ja osakkailta perittävillä vastikkeilla. Pysäköintiyhtiön tavoitteena ei ole tuottaa voittoa eikä jakaa osinkoa. Tällä hetkellä Espoon kaupunki omistaa Kiinteistö Oy Suviniityn Pysäköinnin koko osakekannan. Yhtiössä on tarkoitus toteuttaa yhtiöjärjestyksen muutos, jossa pysäköintipaikkoja ja väestönsuojapaikkoja varten luodaan omat osakesarjansa. Alueen toteutusvaiheen aikana kaupungin on tarkoitus omistaa yhtiössä äänivaltaa käyttävän osakesarjan osakkeet. Lopputilanteessa, kun kaikista Suviniityn tontinluovutuksista on sovittu, Espoon kaupunki tulee omistamaan Kiinteistö Oy Suviniityn Pysäköinnistä osakkeina Suviniityn päiväkodin 11 autopaikkaa (alustavan arvion mukaan 11 B-osaketta), sekä väestönsuojapaikat (alustavan arvion mukaan 1 106 C-osaketta). Espoon kaupungin osuudet autopaikoista ja väestönsuojista ovat arvonlisäverottomia. Päätöshistoria Kaupunginhallitus 15.12.2014 347 Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto myöntää kaupungin omavelkaiset takaukset seuraavasti:

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 11 Valtuusto 26.01.2015 Sivu 20 / 92 1 Lainan saaja Lainan antaja Lainan määrä Laina-aika Lyhennykset Lainan korkoperuste Vakuus Kiinteistö Oy Espoon Suviniityn pysäköinti kilpailutuksen perusteella enintään 13 700 000 euroa, yhtenä tai useampana lainana enintään 12 vuotta takaussitoumuksen allekirjoittamisesta tasalyhennykset, lainan lyhennysvapaata enintään 3 vuotta lainan ensimmäisestä nostosta 3 kk:n, 6 kk:n tai 12 kk:n euribor tai kiinteä tai muu yleisesti käytössä oleva viitekorko Lainan vastavakuudeksi saadaan kiinnitys, jonka suuruus on 1,3 kertaa taattavien lainojen määrä Takausprovisio Takauksista peritään takausprovisiota 0,3 % p.a. laskettuna lainan keskisaldolle. 2 valtuuttaa kaupunginjohtajan sopimaan sellaisista vähäisistä päävelan ehdon muutoksista, joihin vaaditaan takaajan suostumus. Tällaisia vähäisiä muutoksia voivat olla esim. - lainan lyhennys- ja korkoerien maksujakson muuttaminen siten, ettei alkuperäinen takaisinmaksuaika muutu - viitekoron muuttaminen - marginaalin muuttaminen. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 12 Valtuusto 26.01.2015 Sivu 21 / 92 5118/02.05.06/2014 Kaupunginhallitus 348 15.12.2014 12 Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen Kiinteistö Oy Jousenpuiston pysäköinnin lainalle Valmistelijat / lisätiedot: Viktoria Hindsberg-Karkola, puh. 043 824 6040 etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto myöntää kaupungin omavelkaiset takaukset seuraavasti: 1 Lainan saaja Lainan antaja Lainan määrä Laina-aika Lyhennykset Lainan korkoperuste Vakuus Kiinteistö Oy Jousenpuisto kilpailutuksen perusteella enintään 31 500 000 euroa, yhtenä tai useampana lainana enintään 12 vuotta takaussitoumuksen allekirjoittamisesta tasalyhennykset, lainan lyhennysvapaata enintään 2 vuotta lainan ensimmäisestä nostosta 3 kk:n, 6 kk:n tai 12 kk:n euribor tai kiinteä tai muu yleisesti käytössä oleva viitekorko Lainan vastavakuudeksi saadaan kiinnitys, jonka suuruus on 1,3 kertaa taattavien lainojen määrä Takausprovisio Takauksesta peritään takausprovisiota 0,3 % p.a. laskettuna lainan keskisaldolle. 2 valtuuttaa kaupunginjohtajan sopimaan sellaisista vähäisistä päävelan ehdon muutoksista johon vaaditaan takaajan suostumus. Tällaisia vähäisiä muutoksia voivat olla esim. - lainan lyhennys- ja korkoerien maksujakson muuttaminen siten, ettei alkuperäinen takaisinmaksuaika muutu - viitekoron muuttaminen - marginaalin muuttaminen.

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 12 Valtuusto 26.01.2015 Sivu 22 / 92 Oheismateriaali Selostus - Toiminnankuvaus Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 2.5.2011 166 yhdessä Länsimetro Oy:n kanssa perustaa Kiinteistö Oy Jousenpuiston pysäköintinimisen osakeyhtiön rakennuttamaan, omistamaan ja hallinnoimaan Jousenpuiston pysäköintilaitosta. Kiinteistö Oy Jousenpuiston pysäköinti Kiinteistö Oy Jousenpuiston pysäköinti on perustettu, jotta Jousenpuiston keskuksen lähiympäristö saadaan toteutettua ja toiminnallisesti tehokkaaksi huomioiden metron asettamat vaatimukset ja alueen hyvät joukkoliikenneyhteydet. Jousenpuiston keskitetty pysäköintiratkaisu on edellytys alueen tavoitteiden mukaiselle rakentumiselle. Keskitetty, liki 800 autopaikan pysäköintilaitos palvelee alueen liityntäpysäköintiä ja muuta lyhytaikaista pysäköintiä sekä toimii tulevan asuinalueen asukaspysäköinnin mahdollistavana pysäköintilaitoksena. Kohteen toteuttamisesta vastaa tarjouskilpailun voittanut YIT rakennus Oy. Rakentamisaika on n. 2 vuotta. Pitkällä tähtäimellä Koy Jousenpuiston pysäköinti tulee olemaan osa koko Tapiolan Urheilupuiston pysäköinnin kokonaisjärjestelyä. Pysäköintilaitoksen 789 autopaikasta 200 on varattu liityntäpysäköintiin. Jousenpuiston alueen asuntojen velvoitepaikkoja laitoksessa tulee olemaan 485 kappaletta. Näitä voidaan tietyin edellytyksin käyttää myös muuhun lyhytaikaiseen pysäköintiin, sillä laitokseen ei tule nimettyjä paikkoja. Laitokseen jää noin sata paikkaa, joita voidaan tulevaisuudessa hyödyntää urheilupuiston eri hankkeiden tarpeisiin. Jousenpuiston asemakaava-alue Jousenpuiston alue on kaupungin maaomistuksessa oleva asuinkerrostaloalue Tapiolassa, urheilupuiston eteläpuolella. Alue on suurilta osin toteutumaton. Jousenpuiston asemakaavanmuutos on vahvistettu 30.4.2014. Jousenpuiston pysäköintilaitoksen palvelema kaava-alue on kokonaisuudessaan 8,3 ha, sisältäen asuinkerrostalojen, liikerakennusten ja autopaikkojen korttelialueita. Kaavan tavoitteena on osoittaa tehokasta asumista ja liikerakentamista Jousenpuiston metroaseman ympäristöön. Espoon kaupungin teknisen ja ympäristötoimien valmistelee parhaillaan tontinluovutuksia alueen asuinkerrostalotonteille. Tontinluovutuspäätökset tuodaan elinkeino- ja kilpailukykyjaoston päätettäväksi keväällä.

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 12 Valtuusto 26.01.2015 Sivu 23 / 92 Rahoitus Valtuusto myönsi kokouksessaan 23.5.2011 70 kaupungin omavelkaisen takauksen hankkeen suunnitteluun ja peruskaivannon rakentamiseen otettavalle 5,5 milj. euron lainalle. Pysäköintilaitoksen jatkorahoitus esitettiin hyväksyttäväksi aikanaan erikseen sitä mukaan kuin suunnittelu ja rakentaminen etenevät. Kaupunki maksoi Länsimetro Oy:lle pysäköintilaitoksen osalta ylimääräisiä maarakennuskustannuksia vuosina 2012-2013 yhteensä 8,0 miljoona euroa. Kiinteistö Oy Jousenpuiston pysäköinnin ja Länsimetro Oy:n välillä on 31.3.2012 laadittu sopimus, jossa on sovittu tähän mennessä aiheutuneista suunnittelukustannuksista, jotka siirretään pysäköintiyhtiön maksettavaksi ja jossa on sovittu, mikä on pysäköintiyhtiön osuus käynnissä olevan Urheilupuiston metroaseman maarakennusurakasta. Edellä mainittu sopimus tullaan korvaamaan uudella sopimuksella, jossa sovitaan Kiinteistö Oy Jousenpuiston pysäköinnin ja Länsimetro Oy:n välisestä kustannus- ja urakkajaosta. Pysäköintilaitoksen kokonaiskustannusarvioksi on tarkentunut 44 937 000 euroa (alv 0%). Koy Jousenpuiston pysäköinti 27.11.2014 Rakennuskustannusten yhteenveto alv. 0% / ap Rakennuttajan kustannukset 3 267 000,00 Rakennustekniset työt 19 033 104,00 sis. kaikki urakat Lisätyövaraukset 1 022 000,00 Yhteensä 23 322 104,00 29 559,07 Muut kustannukset Tontin rakennuskustannukset 16 261 221,00 Rasiteoikeus 458 500,00 Tilaajan hankinnat 400 000,00 Hankevaraukset 3 422 000,00 20 541 721,00 26 035,13 Rakentamisaikaiset rahoituskulut 1,5% 1 073 000,00 Perustamiskustannukset yhteensä 44 936 825,00 56 954,15 Hankkeen rahoitus alv. 0% / ap Laina jolla Espoon kaupungin myöntämä omavelkainen takaus 23.5.2011 5 500 000,00 Espoon kaupungin suora investointi esirakentamiseen 8 000 000,00 Uusi laina jolla Espoon kaupungin myöntämä omavelkainen takaus 31 12/2014 500 000,00 Rahoitus yhteensä 45 000 000,00 57 034,22 Hankkeelle ollaan hakemassa vapautusta kertyvien rakennuskustannusten arvonlisäverosta. Keskusverolautakunnalta odotetaan päätöstä asiasta tammikuussa 2015. Mahdollisen kielteisen päätöksen osalta esitettyihin kokonaiskustannuksiin tulee lisätä arvonlisävero, korotus takaukseen käsitellään tällöin erillisenä asiana myöhemmin. Pysäköintiyhtiön investoinnit rahoitetaan pääosin tonttien luovutusten yhteydessä suoritettavilla autopaikkojen vapaaksiostokorvauksilla.

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 12 Valtuusto 26.01.2015 Sivu 24 / 92 Pysäköintilaitoksen valmistuttua ylläpidosta aiheutuvat kustannukset katetaan kertyvillä pysäköintimaksuilla. Pysäköintiyhtiön tavoitteena ei ole tuottaa voittoa eikä jakaa osinkoa. Espoon kaupunki omistaa tällä hetkellä Kiinteistö Oy Jousenpuiston pysäköinnin osakekannasta 92 % ja Länsimetro Oy 8 %. Pysäköintilaitos jää Espoon kaupungin ja Länsimetro Oy:n yhteisomistukseen. Päätöshistoria Kaupunginhallitus 15.12.2014 348 Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto myöntää kaupungin omavelkaiset takaukset seuraavasti: 1 Lainan saaja Lainan antaja Lainan määrä Laina-aika Lyhennykset Lainan korkoperuste Vakuus Kiinteistö Oy Jousenpuisto kilpailutuksen perusteella enintään 31 500 000 euroa, yhtenä tai useampana lainana enintään 12 vuotta takaussitoumuksen allekirjoittamisesta tasalyhennykset, lainan lyhennysvapaata enintään 2 vuotta lainan ensimmäisestä nostosta 3 kk:n, 6 kk:n tai 12 kk:n euribor tai kiinteä tai muu yleisesti käytössä oleva viitekorko Lainan vastavakuudeksi saadaan kiinnitys, jonka suuruus on 1,3 kertaa taattavien lainojen määrä Takausprovisio Takauksesta peritään takausprovisiota 0,3 % p.a. laskettuna lainan keskisaldolle. 2 valtuuttaa kaupunginjohtajan sopimaan sellaisista vähäisistä päävelan ehdon muutoksista johon vaaditaan takaajan suostumus. Tällaisia vähäisiä muutoksia voivat olla esim.

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 12 Valtuusto 26.01.2015 Sivu 25 / 92 - lainan lyhennys- ja korkoerien maksujakson muuttaminen siten, ettei alkuperäinen takaisinmaksuaika muutu - viitekoron muuttaminen - marginaalin muuttaminen. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 13 Valtuusto 26.01.2015 Sivu 26 / 92 5730/02.05.06/2014 Kaupunginhallitus 11 12.1.2015 13 Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen Kiinteistö Oy Espoon Toimitilojen otettavalle lainalle Valmistelijat / lisätiedot: Viktoria Hindsberg-Karkola, puh. 043 824 6040 Harri Kivinen, puh. 050 358 3145 etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto 1 myöntää kaupungin omavelkaiset takaukset seuraavasti: Lainan saaja Lainan antaja Kiinteistö Oy Espoon Toimitilat kilpailutuksen perusteella Lainan määrä enintään 22 milj euroa, yhtenä tai useampana lainana Laina-aika enintään 20 vuotta takaussitoumuksen allekirjoittamisesta Lyhennykset tasalyhennykset, lainan lyhennysvapaata enintään 2 vuotta lainan ensimmäisestä nostosta Lainan korkoperuste 3 kk:n, 6 kk:n tai 12 kk:n euribor tai kiinteä tai muu yleisesti käytössä oleva viitekorko Vakuus Takaukselle ei vaadita vastavakuutta Takausprovisio Takauksista peritään takausprovisiota 0,05 % p.a. laskettuna lainan keskisaldolle. 2 valtuuttaa kaupunginjohtajan sopimaan sellaisista vähäisistä päävelan ehdon muutoksista johon vaaditaan takaajan suostumus. Tällaisia vähäisiä muutoksia voivat olla esim.: - lainan lyhennys- ja korkoerien maksujakson muuttaminen siten, ettei alkuperäinen takaisinmaksuaika muutu, - viitekoron muuttaminen, - marginaalin muuttaminen.

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 13 Valtuusto 26.01.2015 Sivu 27 / 92 Selostus Valtuusto on kokouksessaan 28.4.2008 päättänyt koulujen peruskorjausten ja laajennusten toteuttamisesta ns. elinkaarimallilla enintään sadan miljoonan investointikustannuksia vastaavalla määrällä, mikä merkitsee noin kymmentä koulua ja että hankkeet kootaan kolmeenneljään kilpailutuserään. Valtuusto päätti myös, että kaupunki vastaa hankkeiden rahoituksesta ja takaa Kiinteistö Oy Espoon Toimitilojen lainat erikseen tehtävin päätöksin. Ensimmäiseen vaiheeseen kuuluivat Karamalmin ruotsinkielinen koulu, Hansakallion koulu ja Soukan koulu ja toiseen vaiheeseen Espoonlahden, Karakallion ja Mainingin koulut, kolmanteen vaiheeseen Lintuvaaran koulu ja päiväkoti. Kaupungin kokonaan omistama Kiinteistö Oy Espoon Toimitilat toteuttaa elinkaarimallin neljännessä vaiheessa Päivänkehrän koulun ja päiväkodin peruskorjauksen. Päivänkehrän koulun peruskorjaus valmistuu 6/2017. Luovutuksesta tehdään erillinen sopimus ja sijoitus merkitään yhtiön taseessa Sijoitetun vapaan pääoman rahastoon. Rakennuksen tasearvo vuoden lopussa on 30 senttiä. Luovutus tehdään 31.12.2014. Kaupungin tonttiyksikkö valmistelee kohteiden tontin maanvuokrasopimuksen Kiinteistö Oy Espoon Toimitilat Oy:n ja kaupungin välillä, sillä maaomaisuutta ei siirretä yhtiöön. Kiinteistö Oy Espoon Toimitilat anoo Espoon kaupungilta 22 miljoonan euron omavelkaisen takauksen peruskorjaukseen otettavalle lainalle. Espoon kaupunki omistaa Kiinteistö Oy Toimitilojen koko osakekannan eikä vastavakuutta tällä perustein vaadita. Päätöshistoria Kaupunginhallitus 12.1.2015 11 Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus 1 tekee Päivänkehrän koulun rakennuksen luovutushetken tasearvon suuruisen pääomasijoituksen Kiinteistö Oy Espoon Toimitilat -yhtiöön luovuttamalla yhtiölle apporttina vastikkeetta mainitun koulurakennuksen. Luovutuksesta tehdään erilliset sopimukset ja sijoitus merkitään yhtiön taseessa Sijoitetun vapaan pääoman rahastoon. Rakennuksen tasearvo on suunnitellulla siirtohetkellä 31.12.2014 yhteensä 30 senttiä.

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 13 Valtuusto 26.01.2015 Sivu 28 / 92 2 ehdottaa, että valtuusto myöntää kaupungin omavelkaiset takaukset seuraavasti: 2.1 Lainan saaja Lainan antaja Kiinteistö Oy Espoon Toimitilat kilpailutuksen perusteella Lainan määrä enintään 22 milj euroa, yhtenä tai useampana lainana Laina-aika enintään 20 vuotta takaussitoumuksen allekirjoittamisesta Lyhennykset tasalyhennykset, lainan lyhennysvapaata enintään 2 vuotta lainan ensimmäisestä nostosta Lainan korkoperuste 3 kk:n, 6 kk:n tai 12 kk:n euribor tai kiinteä tai muu yleisesti käytössä oleva viitekorko Vakuus Takaukselle ei vaadita vastavakuutta Takausprovisio Takauksista peritään takausprovisiota 0,05 % p.a. laskettuna lainan keskisaldolle. 2.2 valtuuttaa kaupunginjohtajan sopimaan sellaisista vähäisistä päävelan ehdon muutoksista johon vaaditaan takaajan suostumus. Tällaisia vähäisiä muutoksia voivat olla esim. - lainan lyhennys- ja korkoerien maksujakson muuttaminen siten, ettei alkuperäinen takaisinmaksuaika muutu, - viitekoron muuttaminen, - marginaalin muuttaminen. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 14 Valtuusto 26.01.2015 Sivu 29 / 92 4947/02.05.05/2014 Kaupunginhallitus 349 15.12.2014 14 Määrärahan myöntäminen Tapiolan Keilahalli Oy:n ja Tapiolan Urheilutalo Oy:n osakkeiden ostamiseen Valmistelijat / lisätiedot: Carl Slätis, puh. 043 824 6506 Riikka Kiljander-Kiiskinen, puh. 043 825 2866 Samuli Skyttä, puh. 046 877 3967 etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto lisää Tapiolan taseyksikön vuoden 2015 osakkeiden ja osuuksien investointimäärärahoja 2 780 000 euroa. Oheismateriaali Selostus - Kauppakirjaluonnos Tapiolan Urheilutalo Oy:n osakkeiden kauppa apteekki 20.11.2014 - Yhtiöjärjestys Tapiolan Keilahalli Oy - Yhtiöjärjestys Tapiolan Urheilutalo Oy - Tonttikartta Tapiolan Urheilutalo - Kuva kohteesta - Kauppakirjaluonnos Tapiolan Keilahalli Oy:n osakekanta 28.11.2014 Tapiolan Urheilutalo Oy omistaa ja hallitsee Espoon 12. kaupunginosan korttelin 44 tonttia numero 2 (kiinteistötunnus 49-12-44-2) ja sillä sijaitsevaa liikerakennusta osoitteessa Kauppamiehentie 6, 02100 Espoo. Kaupunki omistaa yhtiön osakkeista 51 %. Muut omistajat ovat Tapiolan Keilahalli Oy (31 %), Raili Poutasen kuolinpesä (12 %) ja valokuvausstudiohuoneiston omistaja (6 %). Kaupan jälkeen kaupungin omistusosuus on 94 %. Tavoitteena on sopia myös valokuvausstudion osakkeiden ostamisesta osakkeiden omistajan kanssa. Mikäli kauppahinnasta ei päästä sopimukseen, vaihtoehtona on käynnistää osakeyhtiölain mukainen vähemmistöosakkeiden lunastusmenettely. Urheilutalon kiinteistö on ikääntynyt sekä teknillisesti ja toiminnallisesti vanhentunut. Sen peruskorjaaminen ei edistäisi Tapiolan kulttuurikeskuksen ympäristön korkeatasoisten kaupunkikuvallisten tavoitteiden toteutumista, joten rakennuksen purkaminen on yleisesti hyväksytty vaihtoehto. Yhtiön omistaman kiinteistön kehittäminen muodostuu yksinkertaisemmaksi, kun yhtiön omistus on pääosin kaupungilla, sillä kaupunki omistaa myös viereisen, osoitteessa

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 14 Valtuusto 26.01.2015 Sivu 30 / 92 Kauppamiehentie 4, sijaitsevan tyhjän tontin (aiemmin puretun Tapiolan terveysaseman tontti). Tapiolan ydinkeskustan kehittyessä myös Kulttuuriaukion ympäristön kehittämiseen on kiinnitettävä huomiota. Riskinä on, että tämä osa-alue jää vähäiselle huomiolle muun Tapiolan kehittyessä, ja sen johdosta alueen houkuttelevuus ja vetovoimaisuus pienenee. Kaupungilla on parhaat edellytykset kehittämistyön toteuttamiseksi. Kaupassa kaupungin osakashallintaan tulevat keilahalli- ja apteekkihuoneistot. Apteekin liiketila on kooltaan 245 m2 ja keilahallin liiketila 1 226 m2. Tapiolan Keilahalli Oy ei harjoita muuta liiketoimintaa, kuin omistamansa keilahallihuoneiston vuokraamista keilahalliyrittäjälle. Tapiolan Keilahalli Oy:llä ei ole omistuksessaan muuta merkittävää omaisuutta kuin Tapiolan Urheilutalon keilahallitilan hallinaan oikeuttavat osakkeet. Apteekkihuoneisto on vuokrattu toistaiseksi voimassa olevalla vuokrasopimuksella, jonka vuokratuotto vuodessa on n. 70 000 euroa (ALV 0 %). Keilahallihuoneisto on vuokrattu keilahallitoimintaa harjoittavalle Kaatolupa Oy:lle määräaikaisella vuokrasopimuksella. Vuokrasopimus on voimassa 31.12.2019 saakka, jonka jälkeen vuokralaisella on halutessaan oikeus jatkaa sopimusta 2 x 5 vuoden pituisella määräaikaisella vuokrasopimuksella. Vuokrasopimuksen mukainen vuokratuotto Tapiolan Keilahalli Oy:lle on ollut tilikaudella 2013-2014 n. 140 000 euroa (ALV 0 %). Vuokranantaja on oikeutettu vuokrasopimuksen mukaan myös muuttuvaan vuokraan, joka on 21 % vuokralaisen ratamyynnin liikevaihdosta, jos liikevaihto ylittää vuosittain 400 000 euroa. Tilakeskus on neuvotellut Kaatolupa Oy:n kanssa uudesta määräaikaisesta vuokrasopimuksesta, jonka mukaan Kaatolupa Oy:n sopimus päättyisi viiden vuoden kuluttua. Uudessa vuokrasopimuksessa Kaatolupa Oy:n vuosivuokran määrä olisi noin 87 000 euroa (ALV 0 %) ja vuokraa korotettaisiin elinkustannusindeksin mukaisesti. Kaupan täytäntöönpanon ehtona on, että ostaja ja Kaatolupa Oy allekirjoittavat neuvotellun mukaisen uuden määräaikaisen vuokrasopimuksen. Tapiolan Keilahalli Oy on tarkoitus purkaa ja sen omistamat Tapiolan Urheilutalo Oy:n osakkeet siirtää Tapiolan taseyksikön taseeseen. Huoneistojen hoitokulut pl. korjaukset ovat noin 100 000 euroa vuodessa. Rakennuksen elinkaaren loppuaikana rakennuksessa on tarkoitus suorittaa vain käytön kannalta välttämättömät korjaustoimenpiteet. Tontti on tarkoitus kaavoittaa uudelleen ja myydä tarjouskilpailun kautta. Tapiolan Keilahalli Oy:n osakkeet nro 106, 1 130 ja 2 399 2 400 on omistanut konkurssiin asetettu yhtiö. Konkurssipesän toiminta on päättynyt eikä pesänhoitajalta voida enää saada suostumusta osakkeiden myyntiin. Myyjät sitoutuvat vastaamaan kaikista kustannuksista, jotka aiheutuvat

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 14 Valtuusto 26.01.2015 Sivu 31 / 92 ostajalle sen vuoksi, ettei ostaja saa kaupan johdosta haltuunsa koko yhtiön osakekantaa. Ostaja pidättää kauppahinnasta 50 000 euroa 31.3.2016 saakka edellä mainittujen kustannusten kattamiseksi. Myyjien vastuu ei rajoitu kauppahinnan pidätyksen määrään, vaan myyjät vastaavat myös ostajalle mahdollisesti aiheutuvasta muusta vahingosta täysimääräisesti. Kaupasta menevä varainsiirtovero on 54 000 euroa. Tieto kaupan toteutumisesta on tullut esiin sen jälkeen, kun vuoden 2015 talousarvio ja suunnitelma on jo käsitelty kaupunginhallituksessa ja sen vuoksi määrärahavarausta ei ole ehditty sisällyttää vuoden 2015 talousarvioon. Kaupan kohteena oleva tontti ja rakennus kuuluvat Tapiolan taseyksikön kehitysalueeseen ja osakkeet ostetaan Tapiolan taseyksikön taseeseen. Taseyksikön osakkeiden ja osuuksien investointimäärärahojen lisäystarve vuodelle 2015 on yhteensä 2 780 000 euroa. Taseyksikön investoinnit katetaan alueelta saatavilla myynti- ja sopimustuloilla noin kymmenen vuoden ajanjaksolla. Päätöshistoria Kaupunginhallitus 15.12.2014 349 Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus 1 ostaa edellyttäen, että valtuusto myöntää tarvittavan määrärahan, Tapiolan Keilahalli Oy:n koko osakekannan (pois lukien osakkeet nro 106, 1130, 2399-2400) ja Tapiolan Urheilutalo Oy:n osakkeet n:ot 264-606. Tapiolan Keilahalli Oy:n osakekannan kauppahinta on 1 950 000 euroa. Tapiolan Keilahalli Oy:n osakekannan kauppahintaa tarkistetaan kaupan täytäntöönpanopäivänä siten, että pankkitilin/shekkitilin saldo otetaan huomioon kauppahinnassa. Tapiolan Urheilutalo Oy:n osakkeiden n:ot 264-606 kauppahinta on 750 000 euroa. Kaupoista menevä varainsiirtovero on yhteensä 54 000 euroa, 2 päättää, että ostopäätös on voimassa 31.3.2015 saakka, 3 oikeuttaa teknisen toimen johtajan päättämään kaupan yksityiskohtaisista ehdoista ja toteuttamaan kaupan edellyttäen, että kaupan täytäntöönpanolle kauppakirjassa asetetut edellytykset täyttyvät. 4 ehdottaa, että valtuusto lisää Tapiolan taseyksikön vuoden 2015 osakkeiden ja osuuksien investointimäärärahoja 2 780 000 euroa.

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 14 Valtuusto 26.01.2015 Sivu 32 / 92 Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 15 Valtuusto 26.01.2015 Sivu 33 / 92 4730/00.01.01/2013 15 Palveluliiketoimen toimialan johtosäännön muuttaminen Valmistelijat / lisätiedot: Katariina Kaukonen, puh. 040 527 0294 Jukka Pitkänen, puh. 09 816 84808 Riitta-Liisa Kammonen, puh. 050 597 0956 etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto tarkistaa palveluliiketoimen toimialan johtosäännön pykälät 2 ja 3 kuulumaan seuraavasti: 2 Organisaatio ja johtaminen --- Toimiala muodostuu seuraavista liikelaitoksista ja tulosyksiköistä: --- 8) Espoo Tietotekniikka -niminen tulosyksikkö, johtajana tietohallintojohtaja ---. 3 Liikelaitosten ja tulosyksiköiden tehtävät --- 8) Espoo Tietotekniikan tehtävänä on tuottaa tietotekniikkapalveluja ---. Oheismateriaali - Espoon kaupungin palveluliiketoimen toimialan johtosääntö Selostus Espoon kaupungissa on vuoden 2015 alusta otettu käyttöön uusi ITtoimintamalli, jonka tavoitteena on tuottaa nopeammin ja parempia ITpalveluita kaupungin palvelutuotantoon ja hallintoon sekä välttää kaupungin eri yksiköiden päällekkäinen tekeminen. Kaupungin ITkokonaiskustannusten arvioidaan pienenevän usealla miljoonalla eurolla vuoden 2017 loppuun mennessä uuden toimintamallin ansiosta. Espoon kaupungin toimialojen esikunnista on siirtynyt tietohallintohenkilöstöä palveluliiketoimen toimialalla toimivaan tietotekniikkapalveluista vastaavaan tulosyksikköön, jonka uudeksi nimeksi ehdotetaan Espoo Tietotekniikka. Toimialoille on jäänyt henkilöstöä, joka vastaa toimialan IT-ratkaisujen tarpeen määrittelystä osana toiminnan kehittämistä.

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 15 Valtuusto 26.01.2015 Sivu 34 / 92 Päätöshistoria Kaupunginhallitus 12.1.2015 5 Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto tarkistaa palveluliiketoimen toimialan johtosäännön pykälät 2 ja 3 kuulumaan seuraavasti: 2 Organisaatio ja johtaminen --- Toimiala muodostuu seuraavista liikelaitoksista ja tulosyksiköistä: --- 8) Espoo Tietotekniikka -niminen tulosyksikkö, johtajana tietohallintojohtaja ---. 3 Liikelaitosten ja tulosyksiköiden tehtävät --- 8) Espoo Tietotekniikan tehtävänä on tuottaa tietotekniikkapalveluja ---. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 16 Valtuusto 26.01.2015 Sivu 35 / 92 5485/00.01.01/2014 16 Uuden taloussäännön hyväksyminen sekä kaupunginhallituksen, lauta- ja johtokuntien, palveluliiketoimen toimialan sekä rahastojen johtosääntöjen tarkistaminen (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Riitta-Liisa Kammonen, puh. 050 597 0956 Johanna Kattelus, puh. 043 824 5583 Maarit Vierunen, puh. 046 877 3296 Viktoria Hindsberg-Karkola, puh. 043 824 6040 etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto 1 hyväksyy uuden taloussäännön liitteen mukaisesti 2 tarkistaa seuraavia johtosääntöjä liitteiden mukaisesti: - kaupunginhallituksen johtosääntö - sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö - sivistystoimen lautakuntien johtosääntö - teknisen ja ympäristötoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosääntö - palveluliiketoimen johtokuntien johtosääntö - palveluliiketoimen toimialan johtosääntö - vahinkorahaston sääntö - investointirahaston sääntö - peruspalvelujen kehittämisrahaston sääntö - elinkeinojen ja työllisyyden kehittämisrahaston sääntö - peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahaston sääntö. Liite 6 Taloussääntö 12.1.2015 7 Espoon kaupunginhallituksen johtosääntö 8 Sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö 12.1.2015 9 Sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosääntö 12.1.2015 10 Teknisen ja ympäristötoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosääntö 12.1.2015 11 Palveluliiketoimen toimialan johtokuntien johtosääntö 12.1.2015 12 Palveluliiketoimen toimialan johtosääntö 12.1.2015 13 Vahinkorahaston sääntö 12.1.2015 14 Peruspalvelujen kehittämisrahaston sääntö 12.1.2015 15 Investointirahaston sääntö 12.1.2015 16 Elinkeinojen ja työllisyyden kehittämisrahaston sääntö 12.1.2015 17 Peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahaston sääntö

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 16 Valtuusto 26.01.2015 Sivu 36 / 92 Selostus Uusi taloussääntö Vuoden 2015 talousarvion ja taloussuunnitelman valmistelun yhteydessä todettiin, että voimassa oleva taloussääntö kaipaa kokonaisuudistusta. Sen pykälissä toistetaan lainsäädäntöä, määräyksiä, joista on jo päätetty muissa paremmin tarkoitukseen soveltuvissa johtosäännöissä sekä osittain itsestäänselvyyksiä. Toisaalta talousarvion sitovuussääntöjen toimivaltaa koskevat säännöt on tarpeen osin siirtää taloussääntöön. Tarkoituksenmukaista on hyväksyä kokonaan uusi taloussääntö, jossa ilmenee kaikki taloutta koskevat olennaiset toimivaltakysymykset. Kuntalain mukaan valtuuston tulee päättää sijoitustoiminnan perusteista. Taloussäännön 6 :ään esitetään säännöstä näistä perusteista. Siinä on tarkistettu ja selkeytetty sijoitustoiminnan päätösprosessia. Pykälään on lisätty vastuullisuutta koskeva teksti. Lisäksi on selvennetty kassavarojen ja rahastojen sijoitustoiminnan erot sekä sisällöllisesti että toimivaltuuksien osalta. Määräys koskien vuosittaisia lainanottovaltuuksia on siirretty taloussäännön 3 :ään. Kaupunginhallitus on 11.1.2000 6 päättänyt, että Espoon kaupungissa aloitetaan sisäinen konsernipankkitoiminta ja tämän perusteella kaupunginjohtaja on 26.1.2000 vahvistanut konsernin sisäisen pankin ehdot. Johtosäännöissä ei ole aiemmin ollut selkeää määritystä konsernitilijärjestelmästä, minkä vuoksi se esitetään lisättäväksi taloussääntöön. Sijoitustoiminnasta, talousarvion sitovuussäännöistä sekä valtionosuuden ja -avustusten delegoinnista ym. aiheutuvat tarkistukset kaupunginhallituksen johtosääntöön Päätöksentekoketju sijoitustoiminnassa esitetään muutettavaksi johdonmukaiseksi. Kuntalain mukaan valtuusto päättää sijoitustoiminnan perusteista, joista säädetään uudessa taloussäännössä. Esitetään, että kaupunginhallitus päättäisi rahastojen sijoitusperiaatteista ja kaupunginjohtaja päättäisi rahastojen vuosittaisista operatiivisista sijoitussuunnitelmista. Kaupungille ja konsernille tulee luoda yhtenäiset lainanoton ja johdannaisten käytön periaatteet. Periaatteista päättäisi kaupunginhallitus ja toteutuksesta kaupunginjohtaja, kuten tälläkin hetkellä. Kaupunginhallitus on 9.9.2003 4 päättänyt leasingrahoituksen käytön periaatteista ja rahoituksen kilpailutuksen järjestämisestä. Johtosäännöissä ei ole aiemmin ollut selkeää määritystä leasingrahoituksesta, minkä vuoksi leasingrahoitussopimuksista päättäminen esitetään lisättäväksi kaupunginjohtajan tai määräämänsä toimivaltaan. Poikkeuksena tästä pääsäännöstä esitetään, että palveluliiketoimen toimialan johtosääntöön lisätään liiketoimintajohtajalle tai hänen määräämälleen toimivalta päättää ajoneuvojen, työkoneiden ja -laitteiden käyttö- ja huoltoleasingsopimuksista.

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 16 Valtuusto 26.01.2015 Sivu 37 / 92 Talousarvion sitovuussääntöjen hyväksymisen yhteydessä on päätetty eräistä toimivaltakysymyksistä, jotka on tarpeen sisällyttää johtosääntöihin. Kaupunginhallituksen ratkaisuvaltaan esitetään lisättäväksi toimivalta päättää yhdistysten, järjestöjen ja vastaavien jäsenyydestä. Sama toimivalta esitetään lisättäväksi myös lauta- ja johtokuntien johtosääntöihin ao. toimialan osalta. Lautakunnat päättävät toimialoillaan avustusten myöntämisestä lukuun ottamatta niitä avustuksia, jotka eivät kuulu minkään lautakunnan hallinnonalaan. Yleishallinnon osalta toimivalta on päätetty vain sitovuussäännöissä. Kaupunginhallituksen johtosäännön 9 :ään esitetään lisättäväksi kaupunginjohtajan tai määräämänsä ratkaisuvaltaan yleishallinnon avustusten myöntämisestä päättäminen. Myös toimialajohtajien toimivaltaan esitetään lisättäväksi toimialansa avustusten myöntämisestä päättäminen, ellei toimivaltaa ole annettu lautakunnalle. Kaupunginhallituksen johtosäännön mukaan kaupunginjohtaja ja toimialajohtajat päättävät valtionosuuksien ja -avustuksien sekä niihin verrattavien etuuksien hakemisesta. Hakemisprosessin selkeyden ja toimivuuden kannalta esitetään, että kaupunginjohtaja ja toimialajohtajat voivat delegoida toimivaltaansa toimintaohjeella alaiselleen viranhaltijalle. Vahinkorahaston säännön tarkistukset Rahaston tarkoituksena on kattaa takausvastuun perusteella maksettavia suorituksia sekä korvata vakuuttamattomia vahinkoja, jotta kaupungin ja toimialojen vuosibudjettia ja -suunnitelmia ei vaaranneta odottamattomien vahinkotapahtumien vuoksi. Vahinkorahastokäytäntöä on kehitetty niin, että vahinkorahastokorvausten painopistettä on siirretty pienten vahinkojen käsittelystä kohti toimialojen taloudenpitoa merkittävämmin uhkaavien vahinkojen korvaamista. Vuonna 2012 vahinkorahaston vahinkokohtaista omavastuuta korotettiin maltillisesti vuosikausia vallalla olleesta 2 000 eurosta 15 000 euroon. Vahinkorahaston kehittämistä on syytä jatkaa. Vahinkorahaston vahinkotilastoa tarkasteltaessa on perusteltua korottaa omavastuu 50 000 euroon. Rahaston korvauksista päättää rahoitusjohtaja vahingoissa, joiden kustannukset eivät ylitä 100 000 euroa. Sitä suuremmissa korvauksesta päättää kaupunginhallitus. Tarkoituksena on, että kaupunginhallitus ottaa käsittelyyn suuret vahingot. Yleisen kustannustason noustua on 100 000 euron kustannusraja alhainen. On perusteltua, että selkeissä rutiinivahingoissa rahoitusjohtajalla on päätösvalta, joten rajaa jonka ylittävistä vahingoista päättää kaupunginhallitus esitetään korotettavaksi 200 000 euroon. Toimialoille kohdistuvat rahastomaksut määritellään vakuutusmaksujen tapaan pyrkien saattamaan ne oikeaan suhteeseen toiminnan

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 16 Valtuusto 26.01.2015 Sivu 38 / 92 Päätöshistoria Kaupunginhallitus 12.1.2015 4 vahingonvaaraan nähden. Maksuperusteet sisällytetään talousarvion laatimista koskeviin ohjeisiin vuosittain. Lisäksi vahinkorahaston säännön 7 on poistettu, koska esityksen mukaan kaupunginhallitus päättää rahastojen sijoitusperiaatteista ja kaupunginjohtaja vuosittaisesta operatiivisesta sijoitussuunnitelmasta. Muut rahastojen sääntöjen tarkistukset Rahastojen sääntöihin on tehty lähinnä teknisiä tarkistuksia. Peruspalvelujen kehittämisrahaston säännöstä sekä investointirahaston säännöstä poistetaan maininnat rahaston hallinnosta vastaamisesta, koska kaupunginhallitus vastaa siitä jo kuntalain mukaan. Peruspalvelujen kehittämisrahaston pääoma tulee puretuksi 2015 loppuun mennessä. Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto 1 hyväksyy uuden taloussäännön liitteen mukaisesti 2 tarkistaa seuraavia johtosääntöjä liitteiden mukaisesti: - kaupunginhallituksen johtosääntö - sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö - sivistystoimen lautakuntien johtosääntö - teknisen ja ympäristötoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosääntö - palveluliiketoimen johtokuntien johtosääntö - palveluliiketoimen toimialan johtosääntö - vahinkorahaston sääntö - investointirahaston sääntö - peruspalvelujen kehittämisrahaston sääntö - elinkeinojen ja työllisyyden kehittämisrahaston sääntö - peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahaston sääntö. Käsittely Sistonen teki seuraavan pöytäkirjamerkinnän: Johtosääntöjä tarkistetaan syksyllä 2015 alkaen. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 17 Valtuusto 26.01.2015 Sivu 39 / 92 175/10.02.03/2013 Kaupunkisuunnittelulautakunta 94 29.5.2013 Kaupunkisuunnittelulautakunta 54 7.5.2014 Kaupunginhallitus 341 1.12.2014 17 Kuitinmäki, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 321803, 22. kaupunginosa, Olari Valmistelijat / lisätiedot: Jaana Hietanen-Köninki, puh. 043 825 5215 etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy 2.3.2009 päivätyn ja 28.4.2014 muutetun Kuitinmäki - Kvisbacka asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6449, joka käsittää korttelin 22080 sekä katu- ja virkistysalueita 22. kaupunginosassa (Olari), alue 321803. Oheismateriaali Selostus - Kuitinmäki, tapahtumaluettelo - Kuitinmäki, kaavamääräykset (osa 1) - Kuitinmäki, kaavamääräykset (osa 2) - Kuitinmäki, kaavamääräykset (osa 3) - Kuitinmäki, kaavakartta - Kuitinmäki, ajantasa-asemakaava - Kuitinmäki, havainnekuva Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa Kuitinmäen ostoskeskuksen alueella sijaitsevan korttelin 22080 käyttötarkoitus liike- ja pienteollisuusrakennusten korttelialueesta (oleva kerrosala 6 500 k-m²) ja autopaikkojen korttelialueesta (oleva kerrosala 5 375 k-m²) pääosin asumiseen ja tutkia alueeseen liittyviä liikennejärjestelyjä ja autopaikoitusta sekä mahdollisuutta kerrosalan lisäämiseen paikalliset olot ja kaupunkikuvallinen sijainti huomioiden. Asemakaava- alueelle on suunniteltu kerrosalaa n. 9 870 k-m², josta asumista / palveluasumista on noin 9 370 k-m² ja liike-, palvelu-, toimistotai liikuntatiloja tai asuntojen työtiloja n. 500 k-m². Kerrosalasta laskettuna (1 asukas/ 50 k-m²) saadaan alueelle yhteensä noin 190 uutta asukasta. Asemakaavan muutoksessa on enää mukana vain uudisrakennusvaihtoehto, jossa oleva Esson entinen pääkonttorirakennus puretaan.

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 17 Valtuusto 26.01.2015 Sivu 40 / 92 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä Kuitinmäki - Kvisbacka asemakaavan muutos, piirustusnumero 6449, käsittää korttelin 22080 sekä katu- ja virkistysalueita 22. kaupunginosassa (Olari), alue 321803. Vireilletulo Kaavasta on tiedotettu kaavoituskatsauksessa 2008. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty 12.9.2008 ja tarkistettu 5.3.2014. Alueen nykytila Asemakaavan muutoksen alue sijaitsee Kuitinmäen ostoskeskuksen alueella. Kuitinmäen ostoskeskus rakennettiin palvelemaan Olari- Kuitinmäki-alueen asukkaita monipuolisena palvelukeskuksena 1970- ja 1980-lukujen aikana. Palvelujen painopiste on siirtynyt ensin Olarin vanhasta ostoskeskuksesta Kuitinmäen ostoskeskukseen ja sittemmin Ison Omenan kauppakeskukseen. Nykyisellään Kuitinmäen ostoskeskuksen ilme on hieman rapistunut. Osa ostoskeskuksen liiketiloista on tyhjiä. Alueella on kuitenkin olemassa kaupallista virettä lähipalveluille, joiden turvaaminen on tärkeää. Korttelialueella oleva pääkonttorirakennus muodostaa kaupunkikuvallisen kokonaisuuden Kuitinmäen ostoskeskuksen alueelle yhdessä kahden muun Kuunkehrän aukiota rajaavan toimisto-/liikerakennuksen kanssa: Kuunkehrän aukion vuonna 1975 rakennetun pohjoispuolen ja vuonna 1983 rakennetun länsipuolen toimisto-/liikerakennusten kanssa. Rakennuksia yhdistää toisiinsa tyylillisesti paitsi horisontaalisuus, myös niiden rakenteellisuutta korostava ja moduulimitoitusta ilmaiseva estetiikka. Näiden rakennusten mittakaava määrittelee ympäröivien

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 17 Valtuusto 26.01.2015 Sivu 41 / 92 kaupunkitilojen muotoa ja kokoa. Rakennukset muodostavat selkeät kaupunkitilan rajat Kuunkadun pohjoispuolelle ja niiden keskelle jäävälle Kuunkehrän aukiolle, joka on Kuitinmäen mittakaavassa merkittävä kaupunkitila. Aukio toimii suurimmalta osin paikoitusalueena ja oleskelu rajoittuu lähinnä aukion reunoille. Ympäröivien rakennusten liittyminen aukioon on haasteellista vaihtelevien korkeusasemien vuoksi. Itä-länsisuunnassa ostoskeskuksen alueen halkaisee vilkasliikenteinen Kuunkatu. Tällaisena se myös jakaa kadun eri puolille sijoittuvat liiketilat erilleen toisistaan. Haasteena on yhdistää runsaat liikennemäärät ja viihtyisyys. Pohjois-eteläsuuntainen kevyenliikenteen väylä kulkee puistoja aukiosarjojen muodostaman tilasarjan läpi. Kevyenliikenteen väylä menee Kuunkadun yli siltaa pitkin. Kuunkehrän torialueen itäpuolisella korttelialueella sijaitsee entinen Esson pääkonttorirakennus, joka on tällä hetkellä tyhjillään St1 Oy:n ostettua Esson v. 2006 ja siirrettyä toimistopalvelut Pitäjänmäelle. Korttelin toisella tontilla sijaitsee maanpäällinen, kaksikerroksinen pysäköintilaitos. Esson entinen pääkonttorirakennus edustaa tyyliltään 1960-luvun moduulikonstruktivismia. Olari-Kuitinmäki on puolestaan kiitetty esimerkki suomalaista kaupunkirakentamista. Vuonna 1975 Olarin suunnittelijat saivat rakennustaiteen ja yhdyskuntasuunnittelun valtionpalkinnon. Perusteluissa mainitaan esimerkiksi että elinympäristö on viihtyisä ja alueella on ominaisilmettä ja moni-ilmeisyyttä. Olari - Kuitinmäki lienee Suomen laajin ja ehjin yhtenäinen moduulikonstruktivistinen kaupunkikokonaisuus. Pääkonttorilla on oma luonteva osansa Kuunkehrän aukion kaupunkikokonaisuudessa. Esson pääkonttorirakennus on silmämääräisesti arvioiden hyväkuntoinen, mutta nykyisen omistajan mukaan jatkokäytön kannalta tarpeellisiin muutoksiin joustamaton ja taloudellista tappiota tuottava. 1990-luvun alussa tehtiin asbestikartoitus, jossa paljastui, että julkisivussa näkyvissä Siporex-pintaisissa rakenneosissa ja IV-konehuoneissa käytetty Kenitex-pinnoite sisälsi asbestia. Rakennuksesta löytyneet asbestiesiintymät tulee ottaa huomioon pääkonttorin rakennustoimenpiteitä suunniteltaessa. Rakennuksen nykytilanne ja -käyttö (2012) Muutamia vuokralaisia lukuun ottamatta koko toimitalo on ollut tyhjillään vuodesta 2006 asti. Kellarikerros on varastokäytössä. Esson entiselle pääkonttorirakennukselle vuosien varrella tehdyt muutokset ovat olleet melko kevyitä, ja rakennuksen yleisilme on säilynyt pääpiirteittäin alkuperäisen kaltaisena. Remonteissa on pyritty alkuperäisen 1970-lukulaisen ulkonäön säilyttämiseen. Korjaukset ovat kuitenkin vieneet rakennusta koko ajan tavanomaisempaan suuntaan ja useat rakennusajankohdalle tyypilliset persoonalliset yksityiskohdat ovat

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 17 Valtuusto 26.01.2015 Sivu 42 / 92 karsiutuneet pikku hiljaa pois. Huomattavimmat rakennuksen ulkonäköön vaikuttaneet muutokset ovat olleet: vuonna 1998 tehty julkisivun betoniosien pellitys, vuonna 1999 tehty, katolla sijaitsevan ilmanvaihtokonehuoneen laajennus, vuonna 2000 tehty pääsisäänkäynnin muutos sekä vuonna 2002 tehty puuikkunoiden ulkopuitteiden vaihtaminen alumiiniprofiilisiksi, julkisivun puuosien peittäminen alumiinilistoilla sekä markiisien poistaminen. Silmämääräisesti tarkasteltuna pääkonttori on säilynyt siistissä kunnossa. Se, että rakennus on ollut jo useamman vuoden pääasiassa tyhjillään, näkyy julkisivussa muutamana graffitina. Voimassa oleva maakuntakaava- ja yleiskaava- ja asemakaavatilanne Uudenmaan maakuntakaavassa suunnittelualue on merkitty pääosin taajamatoimintojen alueeksi. Nyt suunnittelussa oleva asemakaavan muutosalue Olarin asuntoalueeseen, joka sijaitsee suunnittelualueesta koilliseen. Kuitinmäen asuntoalue on kuitenkin jatkoa Olarin asuntoalueelle ja sen rakentamisessa on noudatettu pitkälti Olarin alueen suunnitteluperiaatteita. Olarin asuntoalue on määritelty maakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi. Espoon eteläosien yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka sai lainvoiman vuonna 2010. Yleiskaavan aluevaraukset: Suunnittelualue on nykyisellään säilyvää aluetta. Alueen asemakaavaa muutettaessa turvataan nykyisen rakennuskannan säilyminen ja ympäristökuvaan soveltuva kehittäminen. C on Keskustatoimintojen ja lähipalvelujen alue: Alueelle saa osoittaa keskustaan soveltuvaa asumista sekä hallinto-, toimisto-, palvelu-, koulutus- ja myymälätiloja. Alueelle ei saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikköä. A on Asuntoalue. Kaupunkikuvallisesti arvokas alue on viivoitettu pystyviivoin asemakaavan muutosalueen ulkopuolella sijaitsevalla Olarin asuntoalueella. Se on kaupunkimaisema, jonka rakennus-, ja kulttuurihistoriallisia arvoja sekä kaupunkikuvaa on suojeltava. Suojelu ei koske yksittäisiä rakennuksia, vaan kohdistuu alueen ominaispiirteiden vaalimiseen. Alueiden kehittämisen tulee tapahtua niiden omista lähtökohdista käsin ja alueen erityisarvojen sanelemin ehdoin. Alueen suunnittelussa ja rakentamisessa tulee asettaa erityinen paino alueiden ominaisluonteen säilymiseen.

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 17 Valtuusto 26.01.2015 Sivu 43 / 92 Kuitinkallion tunnelin on tarkoitus yhdistää Puolarintie ja Ylismäentie ja vähentää Kuitinmäen keskustan läpiajoliikennettä. Toteuttamisajankohdasta ei ole tehty päätöstä. Lisäksi kartassa on esitetty punaisella viivalla merkittävästi parannettava ja uusi liikenneverkon ja raideliikenneverkon osuus. Asemakaava Korttelissa 22080, puistoalueella ja katualueen osalla on voimassa sisäasiainministeriön 7.7.1972 vahvistama Kuitinmäen asemakaava, jonka on laatinut arkkitehtitoimisto Järvinen- Valjakka. Asemakaava- alue käsittää koko Kuitinmäen Kuunkadun pohjoispuolella olevan osan ja se on suurimmaksi osaksi edelleen voimassa. Kuunkehrän aukio on osa Matinkylän alueen kokonaissuunnitelmassa esitettyä alueen keskustavyöhykettä, jota kutsutaan Kuitinmäki 1 -asemakaavan selostuksessa keskustaruodoksi. Vyöhyke palvelee kevyttä liikennettä. Autoliikenne ylittää tämän keskusvyöhykkeen Länsiväylän pohjoispuolella vain muutamassa kohdassa; Kuitinmäen Kuunkatu on yksi niistä. Muilta osin autoliikenne tulee keskustavyöhykkeen tuntumaan vain pistoina. Keskustavyöhykkeellä on alueen keskeisiä toimintoja sekä useita puistoja. Sama idea jatkuu Länsiväylän eteläpuolelle Matinkylään. Keskustavyöhykkeen molemmin puolin kulkee kevyen liikenteen reitti. Näistä on Kuitinmäessä toteutunut täysimittaisena vain itäisempi reitti. Itäisempi reitti kulkee siltaa pitkin Esson entisen pääkonttorin edessä. Korttelissa 22080 sijaitsee ALT1- ja AP5- merkinnöillä merkityt korttelialueet. ALT1 on liike- ja pienteollisuusrakennusten korttelialue. Alueelle saa sijoittaa myös toimistoja sekä viihdetarkoituksia ja sosiaalista toimintaa palvelevia tiloja. Rakennusoikeutta on osoitettu korttelialueelle yhteensä 6 500 k-m² ja se on jaettu II- kerroksiseen rakennuksen osaan 1 800 k-m² ja IV- kerroksiseen rakennuksen osaan 4 700 k-m². Autopaikkoja on rakennettava yksi kutakin liike- ja työtilojen kerrosalan 50 m² kohti. Autopaikat on sijoitettava Ap-kortteliin ja a-paikoille. AP5 on autopaikkojen korttelialue, jossa autopaikat on varattu 22078- ja 22080-kortteleiden käyttöön. Rakennusoikeutta on osoitettu 5 375 k-m² korttelialueelle. Ylimmän pysäköintitason tulee olla vähintään 1 m alempana kuin enintään 16 metrin etäisyydellä olevien asuinrakennusten alimman asuntokerroksen lattiatason. Kuunkadun varressa sijaitsee lisäksi asemakaavan muutosalueeseen kuuluva P1, istutettava puistoalue. Asemakaavan muutosalueeseen kuuluu lisäksi Puolikuun katualue. Autopaikkojen rakentamisesta on määrätty seuraavaa: Järjestysoikeuden määräämillä ehdoilla on mahdollista rakentaa vähintään 60 % vaadittujen autopaikkojen määrästä rakentamisen yhteydessä ja

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 17 Valtuusto 26.01.2015 Sivu 44 / 92 loput järjestysoikeuden vaatiessa välittömästi sitä mukaa, kuin autoistumisen tarve vaatii. Kuunkehrän aukion, alueen keskeisen kaupunkitilan ympäristön asemakaavan sisällöstä on kerrottu lisää asemakaavan muutoksen selostuksessa. MRA 27 :n mukainen kuuleminen Asemakaavan muutosehdotus oli nähtävillä 12.8.-10.9.2013. Kaavaehdotuksesta saatiin 1 muistutus ja yhteensä 11 lausuntoa ja kannanotto. Hyväksymiskäsittelyvaiheessa on kaavamateriaalia tarkennettu ja muutettu ehdotuksesta saatujen lausuntojen ja muistutuksen perusteella mm seuraavin osin: - Korttelialueen suurin sallittu kerrosluku on laskettu yhdeksästä kahdeksaan Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta saadun lausunnon johdosta. Kuunkehrän itäreunan tornimaiset osat saavat nousta enintään kahdeksankerroksisiksi Kuunkadun ja Kuunkehrän katualueilta lukien. - Kattopihoille ei saa Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta saadun lausunnon mukaan suunnitella paloa levittäviä rakenteita tai kasvillisuutta. Kaavamääräyksiin on tämän johdosta kirjattu maininta että kattopihasuunnitelma on esitettävä pelastuslaitokselle ennen sen rakentamista. - Meluntorjuntamääräyksiä on tarkennettu Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunnon mukaisesti niitä selkeyttämällä. Rakennuslautakunnan mahdollisuus poikkeusten sallimiseen on poistettu 4 :stä ja parvekkeiden lasitustarveteksti on siirretty 4 :ään. - Rakennusvalvontakeskus suositteli kaavamääräystekstin muuttamista muotoon karhea, elävä tiilipinta, jolloin kyseeseen tulee tiili tai tiililaatta rakennusten julkisivumateriaalina. Espoon kaupunginmuseo on pitänyt tärkeänä alueelle ominaisten värillisten julkisivulasipintojen käyttöä myös uudessa suunnittelussa. Rakennusvalvontakeskus esitti Esson entisen pääkonttorirakennuksen julkisivulasien värin määritystä tehtävään korttelisuunnitelmaan. - Puolikuu- kadun katualueen länsipuolen istutettavan alueen muuttamista kiveykseksi tutkitaan katusuunnitelman teon yhteydessä korttelin pysäköintihallin sisäänajoluiskan eteläpuolisella osalla. Tekninen keskus totesi kunnallisteknisessä kokouksessa että asemakaavakartassa Puolikuu- kadun jatkeena oleva jalankululle varattu katualue on liian kapea toimiakseen, ja että se tulee leventää vähintään viiteen metriin.

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 17 Valtuusto 26.01.2015 Sivu 45 / 92 Kaupunkisuunnittelukeskuksen liikennesuunnitteluyksikkö päätyi käyttämään kohteessa paikallisesti räätälöityä pysäköintinormia. Asemakaavan autopaikkamääräystä muutettiin. Hyväksymiskäsittelyvaiheessa on asemakaavan viitesuunnitelmien aineistosta muokattu korttelisuunnitelma, johon on siirretty aiemmin kaavamääräyksissä olleita yksityiskohtaisia tekstejä. Myös laajemman Kuitinmäen ostoskeskusta koskevan kokonaistarkastelun tekemistä sekä korttelin sisäistä tontinjakoa pohdittiin, mutta näistä päätettiin luopua. Tehtyjen muutosten seurauksena on korttelialueen kerrosala pudonnut vajaat 400 k-m² ja autopaikkojen määrä vähentynyt noin 75 autopaikan verran. Ehdotus asemakaavan muutokseksi Alueelle on tehty ennen asemakaavasuunnittelun käynnistymistä ja osittain suunnittelun kuluessa selvityksiä, joissa on pohdittu mm, asemakaavan muutosaluetta suuremman kokonaisuuden mahdollista kehittymistä tulevaisuudessa, alueen monimutkaisia pysäköintijärjestelyitä ja kaavamuutosalueella olevan rakennuksen rakennushistoriallista arvoa. Tehdyt selvitykset ovat olleet pohjana valmisteluaineisto- ja ehdotusvaiheiden suunnitelmille. Hyväksymiskäsittelyvaiheessa on asemakaavan viitesuunnitelmien aineistosta koottu korttelisuunnitelma, johon on siirretty aiemmin kaavamääräyksissä olleita yksityiskohtaisia tekstejä. Korttelialue Asuinkerrostalojen korttelialue AK-1, jonka kerrosala on 9 870 k-m 2, joka vastaa tehokkuuslukua (kerrosalan suhdetta tontin pinta- alaan) noin e = 1.96. Kerrosluku on IV VIII. Korttelialueen käyttötarkoitukset ovat asuminen, palveluasuminen, liike-, palvelu-, toimisto- ja liikuntatilat sekä asuntojen työtilat. Mikäli kortteliin suunnitellaan palveluasumista, tulee suunnitelmiin sisällyttää sekä asuin- että yhteistiloja toimivassa pinta-ala suhteessa ja lisäksi työtilat hoitohenkilökuntaa varten. Lisäksi, korttelin luoteiskulmaan sijoittuvien palveluasuntojen parvekkeet eivät ole pelastuslaitoksen puomitikasauton saavutettavissa, johtuen olevan ympäristön mitoituksista. Palveluasuntojen varatietä ei voi toteuttaa asukkaan omatoimisuutta vaativan parvekeluukun kautta vaan varatie voidaan toteuttaa toisen porrashuoneen avulla. Kadun tasossa sijaitsevia tiloja avataan katutilaan ottamalla niitä käyttöön liike-, palvelu-, toimisto- tai liikuntatiloiksi tai asuntojen työtiloiksi vähintään 5 % korttelialueen kerrosalasta. Korttelissa on pyritty luomaan kaupunkimaista katutilaa sijoittamalla rakennukset lähelle katualueen rajaa

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 17 Valtuusto 26.01.2015 Sivu 46 / 92 sekä sallimalla kansipihan alle pääkäyttötarkoituksen mukaisia tiloja, asumista lukuun ottamatta, enintään 350 k-m² rakennusoikeuden lisäksi. Kansipihan ja jalustaosan päällä sijaitsevat, asemakaavakartassa erikseen merkityt, rakennuksen osat varataan asumiseen ja asumisen aputiloille. Asemakaavassa on esitetty alimpia lattiakorkeuksia sekä muita ohjeellisia korkotasoja, millä keinoilla rakennukset saadaan luontevasti istumaan kortteleiden sisäisiin kulkuväyliin ja pihajärjestelyihin sekä ympäröivään maastoon ja kaupunkikuvaan. Tornimaisten rakennuksenosien ja lamellirakennuksen ylimmät sallitut korkeusasemat asettavat uuden korttelin rakennusten korot samaan mittamaailmaan olevan rakennuskannan kanssa. Korttelin korkojen sovittaminen uudelleen rakennettavan Kuunkadun ylittävän kevyenliikenteen väylän sillan kanssa on oleellista asumisen laadun säilymisen kannalta. Sillan kohdalla olevan alimman asuintilan lattiatasonkin on oltava jalkakäytävän korkeusasemaa ylempänä. Näitä korkoja on pohdittu osana kunnallistekniikan alustavaa yleissuunnitelmaa. Etelään päin melko sulkeutuneella korttelilla pihatilat saadaan sijoitettua melukatveeseen Kuunkadun melulta. Korttelin eteläisimmät rakennukset ovat Kuunkadun melualueella. Parvekkeet on lasitettava tai suojattava kiinteillä laseilla. Kaikkien parvekkeiden lasittaminen on tärkeää myös kaupunkikuvallisista syistä. Piha-alueiden melusuojaus tapahtuu rakennusmassoilla, joiden väliin rakennetaan 1,6 m korkea suoja-aita. Rakennusten porrashuoneet liittyvät suoraan sekä kansipiha- että pysäköintitasoihin. Porrashuoneista tulee olla myös suora yhteys kadulle. Rakentamisen tapa Kuitinmäen alueen rakentaminen perustuu ruutukaavaan. Oleva rakentaminen ja katuverkko noudattelevat samaa koordinaatistoa alueen läpi. Korkeat pistetalot ja matalammat tuulimyllykortteleita muodostavat lamellit luovat alueelle vaihtelevia ulkotiloja ja hierarkiaa. Ilmavuus, valoisuus ja vehreys ovat alueen ominaisuuksia. Alueen suunnittelussa on ollut käytössä selkeä materiaalien ja värien paletti. Uuden rakentamisen tulee noudattaa Kuitinmäen alkuperäisen ostoskeskuksen alueen henkeä. Rakennusten massat, mittasuhteet, julkisivujen käsittely ja käytettävät materiaalit ovat sopusoinnussa ympäristön kanssa. Muutosalueen rakentamisella on parhaassa tapauksessa mahdollisuus sitoa paremmin yhteen nykyisellään hyvin erilaisia alueen osia: Kuunkehrän aukion puolella olevaa isompaa rakentamisen mittakaavamaailmaa ja Puolikuun itäpuolella sijaitsevaa rakeisempaa ja pienimittakaavaisempaa rakentamisen volyymiä, toisistaan poikkeavia käyttötarkoituksia ja materiaalimaailmaa. Korttelin rakennusten tulee lisäksi olla kattomuodoltaan, väreiltään ja materiaaleiltaan yhtenäisesti suunniteltuja. Tämä ei tarkoita että kaikkien

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 17 Valtuusto 26.01.2015 Sivu 47 / 92 rakennusmassojen tulisi olla samanlaisia, tai että kaikissa rakennuksissa tulisi käyttää täsmälleen samoja materiaaleja tai värejä. Uudisrakentamisen ulkoarkkitehtuurissa pyritään niukoin keinoin sovittamaan rakennukset osaksi nykyistä ympäristökokonaisuutta, eikä niinkään nostamaan rakennuksia esiin erityisen poikkeavalla ulkoarkkitehtuurilla. Alkuperäisellä ostoskeskuksen alueella tarkoitetaan asemakaavassa Kuunkehrän aukion reunoilla sijaitsevien vaakasuuntaisten liikerakennusten lisäksi myös niihin liittyviä, alueelle tyypillisiä asuinrakennuksia. Nyttemmin rappauksella kuorrutettujen, naapurissa sijaitsevien asuinrakennusten ei katsota sisältyvän tässä annettuun rajaukseen sen alkuperäisyyden osalta. Rakennushistoriallinen selvitys antaa ohjeita uusien rakennusten suunnitteluun. Keinoja viitata konstruktivistiseen perintöön juuttumatta vanhaan ja huonontamatta mahdollisen uuden rakennuksen toiminnallisia ominaisuuksia ovat: - julkisivujen ja rakennusmassan taitavat ja ympäristöön liittyvät mittasuhteet, - koko rakennuksen (sekä massa, julkisivut että sisätilan päämitat) läpäisevä yhtenäinen mittamaailma ja sen systemaattinen ja selkeä esteettinen ilmaisu, - selkä massoittelun että detaljien niukkuus ja minimalismi, - julkisivujen selvä kolmiulotteisuus, jossa rakenne ilmaistaan todella materiaalina, ei vain pintaan liimattuna tai maalattuna kuvana, - sisätilojen muunneltavuus ja/tai tietty yleispätevyys ja - materiaalit ja värit, esimerkiksi värillinen julkisivulasi. Massoittelu Rakennusten massoittelun tulee olla selkeälinjaista. Pääosassa tulee jatkossakin olla Kuunkehrän aukion muodostama kaupunkitila. Uuden rakentamisen tulee osaltaan tukea entistä viihtyisämmän kaupunkitilan syntymistä. Korttelialueen Kuunkehrän aukion puoleiselle osalle tulee sijoittaa yhtenäinen, mielellään alkuperäisen rakennuksen kanssa hahmoltaan samamassainen rakennus. Rakennus koostuu asemakaavan muutoksessa katutason kerroksesta ja jalustaosasta ja jalustan päälle mahdollisesti tulevista tornimaisista osista, jotka sisältävät asumista. Tornimaiset osat tulee julkisivujen käsittelyllä häivyttää taustalle ja jalustaosan tulee nousta päärooliin Kuunkehrän aukion katutilassa. Erilliselle rakennusalalle tulee sijoittaa korttelialueen muusta massoittelusta poikkeava, lamellimainen rakennusmassa, joka ottaa massoittelullaan sekä väri- ja materiaalimaailmallaan kontaktia suunnittelualueen itäpuolisiin asuinrakennuksiin.

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 17 Valtuusto 26.01.2015 Sivu 48 / 92 Julkisivut Rakennusten julkisivujen tulee olla sopusoinnussa aluetta hallitsevan moduulikonstruktivistisen estetiikan kanssa. Arjatsalon ja Puolimatkan puoliksi rakentama Kuitinmäen pohjoisosa ostoskeskuksen ympärillä muistuttaa rakennustyyliltään vanhaa Olaria. Kuitinmäen rakentajina toimineiden rakennusliikkeiden rakentamisen jälki eroaa toisistaan: Puolimatkan asuinrakennukset vuorattiin betonielementeillä. Arjatsalo rakensi betonirunkoisia rakennuksia, joiden rungon ruudukkoon muurattiin punatiilestä paikalla ulkoseinät ja asennettiin ikkunaelementtiosat. Arjatsalon rakennusten pilari- laattajärjestelmä mahdollisti konstruktivistisen arkkitehtuurin periaatteiden mukaan rakennejärjestelmän mukaiset jaot myös ulkoseinissä. Nämä Arjatsalon rakentamat punatiiliset talot ovat ne, joista Olari yleensä tunnistetaan. Moduulikonstruktivismi on konstruktivistisen arkkitehtuurin alalaji tai täsmennys. Arkkitehti Juulia Mikkolan mukaan moduulikonstruktivismin erityispiirteenä on julkisivukenttiä rajaavien, pilareista ja palkeista muodostuvien kehikkorakenteiden yhdistäminen modulaariseen ikkunajakoon. Esson pääkonttorirakennuksen ensimmäinen ja toinen kerros vastaavat tätä määrittelyä. Myös julkisivuosien ja ikkunajakojen sisäinen jäsentely perustuu modulaarisiin mittoihin. Esson entisen pääkonttorirakennuksen perusrakenteena on pilari laatta - järjestelmä. Kantavia palkkeja ei ole. Myöskään julkisivut eivät ole kantavia. Pilari-laatta -ruudukon voimakas ilmaisu julkisivussa ja värillisten julkisivulasien käyttö luovat aukiolle rytmiä ja tunnelmaa ja liittävät Kuunkehrän ilmiselväksi osaksi Olarin ja Kuitinmäen pohjoisosan kaupunkikokonaisuutta. Uusien rakennusten julkisivusommitelmien tavoitteena on sisältää näkyvä kolmiulotteinen ruudukkorakenne, moduuliruudukko. Ikkunoista muodostetaan ikkunakenttiä, joissa jokaisessa on sekä lasia että värillistä julkisivulasia. Parvekkeista muodostetaan parvekekenttiä/ selkeitä osia, joista jokaisessa on betonia ja/tai lasia ja värillistä julkisivulasia. Katutason julkisivuissa on laajoja läpinäkyviä osia. Rakennusten katutason julkisivut suunnitellaan katutilaa aktivoiviksi ja laadukkaiksi, mutta niukoiksi, detaljeiltaan. Katutason tiloja avataan kadulle mahdollisimman paljon. Lasia ja julkisivulasia käytetään alueelle ominaiseen tapaan.

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 17 Valtuusto 26.01.2015 Sivu 49 / 92 Värit ja materiaalit Rakentamisessa käytettävät materiaalit ja värit noudattelevat olevan ympäristön selkeää väri- ja materiaalipalettia. Kuitinmäen alueen alkuperäisessä suunnittelussa pääosin käytetyt materiaalit ja värit ovat: julkisivuissa on käytetty harmaata betonia, paikoin maalattua betonia, pesubetonia, punaista ja keltaista tiiltä, lasia, ja läpivärjättyjä värillisiä julkisivulaseja. Detaljeissa on käytetty puuta ja metallia, sekä joissain paikoissa, esim. maantasossa värilaseja on korvattu maalatuilla levyillä. Julkisivulasien väreinä on käytetty voimakkaita värejä kuten keltaista, sinistä, vihreää, punaista ja oranssia. Värillisiä julkisivulaseja on käytetty ikkunakenttien osana koko rakennusmassassa, sekä maantasossa että kerroksissa. Esson pääkonttorin julkisivulasien värinä on ollut tumma vihreä, ja tätä julkisivulasin väriä tulee käyttää uudessakin suunnittelussa ns. jalustaosassa. Korttelin kaikissa muissa massoissa käytetään johdonmukaisesti muuta värillistä julkisivulasia. Asuntojen parvekkeet lasitetaan. Korttelialueelle rakennetaan sekä kansi- että kattopihoja. Korttelialueen pihat suunnitellaan vehreiksi. Tämän takaamiseksi, korttelisuunnitelmassa annetaan viherrakentamisen vähimmäismääriä. Pihat ovat kasvillisuuden yleisilmeeltä rehevät ja monnikerrokselliset. Pihojen pinnat ovat laadukkaat ja rikkaat materiaaleiltaan: sisältävät puuta, kiveä, leikkialustoja ja erilaisia kasvillisuuspeitteitä. Asfalttia ei kansi- tai kattopihoilla käytetä. Tontin rajoja tai rakentamisen vaiheistusta ei kansipihalla huomaa, koska rakenteet ja materiaalit liittyvät pihalla sujuvasti yhteen, eikä tontteja aidata toisiaan vastaan. Kansipihan tasolla sijaitseville asunnoille voidaan rakentaa asuntopihat, jotka saa aidata. Kansi- ja kattopihojen suunnittelussa tulee huomioida pihan istutuksiin tarvittavan kasvualustan paksuus ja paino, hulevesirakenteet sekä pelastustoiminnan vaatimukset. Pysäköintilaitosten ilmanvaihtolaitteet liitetään suunnitteluvaiheessa rakennuksiin ja piharakenteisiin niin etteivät ne korostu pihatilassa. Kansipiha varataan oleskeluun, leikkiin ja istutuksille. Kansipihalla on suuria ja pieniä puita, pensaita ja rungollisia pensaita, maanpeitekasveja ja nurmea. Pysäköinti on kielletty kansipihan tasossa muutamaa erikseen osoitettua pysäköintipaikkaa lukuun ottamatta. Kansipihalta järjestetään suora porrasyhteys Kuunkadulle. Kansipihalla sijaitsee talousrakennus, jossa on jätehuone ja varastotilaa. Kansipihan tasolla sijaitsevien porrashuoneiden yhteyteen tulee rakentaa varastotila, joka on pääosin ulkoiluväline- tai lastenvaunuvarasto. Pääosin jalustaosan päällä sijaitsevat kattopihat tuovat lisää pihatilaa asukkaiden yhteiseen käyttöön. Kattopihat rakennetaan kansipihan lisäksi. Ne varataan oleskeluun, leikkiin ja istutuksille. Kattopihoilla varataan tilaa kaupunkiviljelyyn viljelylaatikoilla ja niillä on lisäksi pensaita, rungollisia pensaita ja maksaruohomattoa. Kattopihojen suunnittelussa tulee huomioida paloturvallisuusmääräykset kasvillisuuden ja pintamateriaalien

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 17 Valtuusto 26.01.2015 Sivu 50 / 92 valinnassa. Tästä syystä kaavamääräyksiin on lisätty teksti: Kattopihasuunnitelma on esitettävä pelastuslaitokselle ennen sen rakentamista. Puolikuun varteen jäävä tontin osa istutetaan pensain korttelialueen pysäköintilaitoksen sisäänajon pohjoispuolisella osalla. Pysäköintilaitoksen sisäänajon eteläpuolisella osalla käytetään kiveystä. Kuunkehrän aukion puolelle istutetaan koko korttelin matkalle ulottuva puurivi. Korttelialueen eteläreunan katutasoon tuodaan istutuksia. Korttelialueen etelä- ja länsireunan katutasossa tulee käyttää pintamateriaalina betonilaattoja/ -kiveystä muilla paitsi istutuksiin varatuilla osilla. Kortteli- ja katualueiden pintamateriaalit tulee sovittaa yhteen korkojen, mittojen, värien ja materiaalien osalta. Liikenne Ajoneuvoliikenne Henkilöautoliikenne ohjataan tontille Puolikuun kautta. Puolikuun päähän on suunniteltu kääntöpaikka, jonka keskusta on yliajettava (esim. kiveys). Kääntöpaikalta on yhteys tontille, jossa sijaitsee muutamia pihantasossa olevia autopaikkoja. Kääntöpaikan yhteyteen on myös osoitettu yleisiä autopaikkoja. Pääosa korttelin autopaikoista sijaitsee pysäköintilaitoksessa, jonne ajetaan Puolikuun keskivaiheelta. Kuunkehrän aukiolta ei ole yhteyttä korttelialueen pysäköintiin. Puolikuun katutila säilyy ennallaan. Ajorata on 6 m leveä ja kadun itäpuolella on 2,2 m leveä jalkakäytävä. Kevyt liikenne Pohjois- etelä- suuntainen, alueen läpi kulkeva kevyen liikenteen yhteys tulee säilyttää sillalla jatkossakin. Olevassa rakennuksessa kiinni oleva kevyen liikenteen silta puretaan ja tilalle rakennetaan uusi itsenäinen siltaratkaisu. Jalankulku- ja pyöräilyreittiyhteydet Keskuspuistosta Matinkylän suuntaan säilyvät tältä osin ennallaan. Nykyisen Kuunkadulta sillalle johtavan ramppiyhteyden poistamista esitetään suunnitelmissa. Rampin poistuttua Kuunkadun katualueelle jää enemmän tilaa mm. jalankulkijoille ja pyöräilijöille. Kuunkadulla ajoradan ja korttelialueen väliin jää katualuetta 8-11 m. Kadun pohjoispuolelle on osoitettu 4 m leveä yhdistetty jalankulku- ja pyörätie sekä 3,8 m leveä yleinen oleskelualue rakennuksen edustalla. Tilaa jää myös muulle detaljoidulle suunnittelulle: penkeille, istutuksille ja puuriville. Jalankulkuyhteys Kuunkadulta sillalle on järjestetty portailla Kuunkadun varresta. Esteetön reitti sekä pyöräilijöiden käyttämä reitti sillalle kulkee Kuunkehrän pohjoisosan kautta, jossa nykyiset portaat korvataan luiskalla. Myös tontin pohjoisosassa sijaitseva jalankulkuyhteys parannetaan. Alueen yhä kehittyessä Kuunkadulle Kuunkehrän kohdalle voitaisiin harkita myöhemmin omaa pyörätietä.

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 17 Valtuusto 26.01.2015 Sivu 51 / 92 Olarinkadulla sekä Friisinkalliontiellä on pohjois-eteläsuuntaiset jalankulkusekä pyöräily-yhteydet, jotka tarjoavat sujuvan yhteyden Matinkylästä Keskuspuistoon. Joukkoliikenne Joukkoliikenne kulkee tontin läheisyydessä pääasiallisesti Kuunkatua pitkin. Lähimmät pysäkit sijaitsevat Kuunkadulla sekä Kuunkehrällä. Bussipysäkit säilytetään nykyisillä paikoillaan Kuunkadulla. Tällä hetkellä pysäkeiltä kulkee sekä Espoon sisäisiä linjoja että seutulinjoja Helsinkiin. Bussien kulun Kuunkehrällä tulee olla mahdollista myös kaava- alueen rakennustöiden aikana. Vuoden 2008 HSL:n länsimetron liityntälinjastosuunnitelmassa Kuunkatua palvelee kaksi liityntälinjaa. Linjojen suunniteltu palvelutaso on ruuhkaaikana yhteensä 9 vuoroa tunnissa. Pysäköinti Suunnittelualue sijaitsee Kuitinmäen ostoskeskuksen alueella. Uusien asuntojen todennäköinen keskimääräinen koko on pieni. Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen voimassa olevan asuntoalueiden autopaikkaohjeen 2010 lisäksi, tämän asemakaavanmuutoksen pysäköintinormin määrittelyssä on myös huomioitu tekeillä olevan Espoon pysäköintijärjestelmän periaatteet -selvityksen alustavia tuloksia ja ohjeistuksia. Kaupunkisuunnittelukeskuksen liikennesuunnitteluyksikkö on päätynyt räätälöityyn pysäköintinormiin. Tätä räätälöityä pysäköintinormia on alustavasti hahmoteltu tässä suunnittelutilanteessa Kuitinmäen ostoskeskuksen alueelle. Korttelialueelle tulee rakentaa vähintään 160 autopaikkaa, joista 51 autopaikkaa tulee rakentaa tonttien 22078/2 ja 22078/3 käyttöön ja, joista 5 autopaikkaa tulee rakentaa kaavakarttaan merkityille pysäköintipaikoille asukkaiden vieraspaikoiksi ja liiketilojen asiakaspaikoiksi. Kerrosalan mukaisesti laskettuna tämä pysäköintimääräys merkitsee liiketiloille noin 1 autopaikka / 50 k-m² ja asunnoille noin 1 autopaikka / 100 k-m². Asuntojen autopaikkanormiin sisältyvät tällöin sekä asukas- että vieraspaikat. Määräyksessä käytetty termi tulee rakentaa viittaa kaavan myötä tarvittaviin autopaikkamääriin ja niiden tilavaraustarpeeseen korttelialueella. Määräys ei ota kantaa autopaikkojen omistussuhteisiin tai kustannuksiin. Autopaikkojen sijoittaminen sopimuksin mahdollistaa kiinteistöjen keskinäiset järjestelyt. Kaavassa on osoitettu pihan ja rakennusten alle pysäköintilaitos, johon mahtuu n. 160 autopaikkaa kahteen tasoon. Tasonvaihto pysäköintikerrosten välillä tapahtuu pysäköintilaitoksen sisäpuolisella rampilla. Pysäköintilaitoksessa sijaitsevat kaikki asukkaiden autopaikat, osa vieraspaikoista ja liikkeiden autopaikat. Laitoksessa sijaitsee myös 51 kpl tonttien 22078/2 sekä 22078/3 rasiteautopaikkaa.

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 17 Valtuusto 26.01.2015 Sivu 52 / 92 Pihalla kääntöpaikan läheisyydessä on yhteensä 5 vieraspaikoiksi ja liiketilojen asiakaspaikoiksi osoitettua autopaikkaa. Kääntöpaikan yhteydessä on lisäksi 10 yleistä autopaikkaa katualueella. Puolikuun varrella säilyvät nykyiset 3 kadunvarsipaikkaa. Ma-1-merkinnällä on asemakaavakartassa esitetty rakentamisen alinta tasoa, joka sijaitsee katutasossa sijaitsevien rakennusmassojen ja kannen alaisten tilojen alla. Polkupyöräpaikkoja on rakennettava vähintään 1 pyöräpaikka / asuntokerrosalan 30 k-m² kohti ja 1 pyöräpaikka / liikekerrosalan 100 k-m² kohti. Huolto- ja pelastusliikenne Tontin asuntojen huoltoliikenne operoi Puolikuuta pitkin. Jätehuone sijaitsee Puolikuun kääntöpaikan vieressä. Jäteautolle on varattu jätehuoneen viereen tyhjennyspiste. Kivijalan kaupallisen toiminnan huolto voidaan operoida Kuunkehrältä käsin. Pelastusreitit sijaitsevat sisäpihalla, Kuunkadun kevyen liikenteen väylällä sekä Kuunkehrällä. Korttelin kahden eteläisimmän 8- kerroksisen tornin läheisyydessä pystytään operoimaan pelastuslaitoksen puomitikasautolla katujen puolella (Kuunkehrä ja Kuunkatu) ja pihakannen puolella. Pohjoisimman tornin läheisyyteen päästään pihakannen puolella, sen sijaan sen pohjois- ja länsisivuille ei päästä pelastuslaitoksen raskaalla kalustolla, johtuen olevan ympäristön ahtaudesta ja liian vähäisistä mitoista. Korttelin luoteisosan pelastaminen tapahtuu parvekeluukkujen kautta paitsi pohjoispuolen matalan rakennusosan parvekkeilta, jotka sijaitsevat arkkitehdin viitesuunnitelmissa (28.3.2014) alle 10 m korkeudessa ja rakennuksen pohjoispääty on tältä osin kolme kerroksinen, joten Länsi- Uudenmaan pelastuslaitoksen pelastustien suunnittelu ja toteutus- ohjeen (4.3.2010) mukaan tähän kohtaan ei tarvita pelastustietä. Mikäli kortteliin suunnitellaan palveluasumista, tulee korttelialueen luoteisosassa rak- 1a- rakennusalalla ja rak- 2 rakennusalan osalla, joka rajautuu pohjoisemman ohjeellisen kattopihan etelärajan ja sen jatkeen pohjoispuolelle käyttää asuntojen varateinä muuta ratkaisua kuin parvekeluukkuja. Korttelin luoteiskulmaan sijoittuvat palveluasuntojen parvekkeet eivät ole pelastuslaitoksen puomitikasauton saavutettavissa, johtuen olevan ympäristön mitoituksista. Palveluasuntojen varatietä ei voi Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta saadun lausunnon mukaan toteuttaa asukkaan omatoimisuutta vaativan parvekeluukun kautta vaan varatie voidaan toteuttaa toisen porrashuoneen avulla. Kaavamääräystä ei asiasta kirjoiteta. Asia tulee hoidetuksi voimassaolevien rakennuksia koskevien paloturvallisuusmääräysten ja -ohjeiden myötä.

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 17 Valtuusto 26.01.2015 Sivu 53 / 92 Katualue Puolikuun kääntöpaikan yhteydessä on 10 yleistä autopaikkaa katualueella. Kadun varrella säilyvät nykyiset 3 kadunvarsipaikkaa. Puolikuun varteen sen länsipuolelle jäävä katualueen reuna- alue istutetaan pensain korttelialueen pysäköintilaitoksen sisäänajon pohjoispuolisella osalla. Pysäköintilaitoksen sisäänajon eteläpuolisella osalla käytetään kiveystä. Kuunkadun ajoradan pohjoispuolelle, rakennetaan laadukas katualueen osa, joka on varattu kevyelle liikenteelle ja istutuksille, katupuille. Kuunkadun varressa korttelialueen eteläpuolella sijaitsevilla katualueen osilla pintamateriaalina käytetään ostoskeskuksen rakennushistoriallisen hengen mukaisia pintamateriaaleja muilla paitsi istutuksiin varatuilla osilla. Tällaisia pintamateriaaleja voisivat olla esim. betonilaatat, luonnonkivi taas ei. Kortteli- ja katualueiden pintamateriaalit sovitetaan yhteen korkojen, mittojen, värien ja materiaalien osalta. Uuden kiinteistön rakentamisen yhteydessä puretaan paikalla sijaitseva entinen Esson pääkonttorirakennus ja Esson rakennuksen ulkoseinään tukeutuva kevyenliikenteen taso. Myös Kuunkadun ylittävä, olevan rakennuksen rakenteisiin tukeutuva, betonirakenteinen silta ramppeineen puretaan. Uusi silta rakennetaan rakennuksesta irrallisena rakenteena alkaen Kuunkehrän aukion koilliskulmasta ja ulottuen Kuunkadun yli sen eteläpuolelle. Silta sijoittuu samaan paikkaan olevan sillan kanssa. Sillan sijoittumista, korkoja, rakennetta, pilarivälejä, sekä mitoitus- ja materiaalimaailmaa on tutkittu alustavan kunnallisteknisen yleissuunnitelman osana. Alustavasti suunniteltu silta on 8- aukkoinen betonisilta. Jatkosuunnittelussa silta suunnitellaan tarkemmin, ja tuolloin tulisi huomioida laatutekijöitä kuten: Siltaratkaisun tulisi olla, kaupunkikuvaa parantava ja paikan rakennushistorialliseen henkeen sopiva. Suunnittelussa tulisi kiinnittää huomiota sillan detaljeiden suunnitteluun, kuten siltaa kannattaviin pystytukiin, sillan kaiteeseen ja valaistukseen. Sillan korkomaailmaa suunniteltaessa tulisi huomioida kortteliin 22080 rakennettavien asuntojen lattiakorot, niin että sillan kävelytason korko on asuntojen lattiakorkoa alempana. Hulevedet Korttelialueelle tulee laatia hulevesien hallintasuunnitelma rakennuslupahakemuksen yhteydessä. Hulevesiä tulee ohjata istutuksille ennen liittymistä hulevesijärjestelmään. Kansi- ja kattopihalla kasvillisuuden ja rakenteen välissä tulee olla hulevesiä pidättävä kerros. Yhdyskuntatekniset verkostot

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 17 Valtuusto 26.01.2015 Sivu 54 / 92 Päätöshistoria Korttelin nykyiset kunnallistekniikan liitokset ovat pääosin Kuunkehräkadulla. Kaukolämpö kulkee korttelin pohjoispuolen puiston kautta. Korttelialueen pohjoisosassa on sen kahden pohjoisrajan tuntumassa kaksi maanalaista johtorasitetta. Näitä rasitteita ei ole merkitty kaavakarttaan koska johdot sijaitsevat korttelialueen pohjoispuolella. Johdot ovat olevia hule- ja jätevesiviemäreitä. Selvitykset ja suunnitelmat Alueelle on laadittu meluselvitys marraskuussa 2012. Alueelle on laadittu 28.4.2014 päivätty korttelisuunnitelma. Muita tehtyjä selvityksiä ja suunnitelmia on kuvailtu Ehdotus asemakaavan muutokseksi -otsikon alla. Perittävät maksut Kaupunkisuunnittelulautakunta 29.5.2013 94 Hakija on maksanut 30.3.2009 asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Kaupunki perii MRL 59 :n mukaisesti asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan 40 %, 2 800,00 euroa kuulutuskustannusten loppuosan 1/3, 700,00 euroa, yhteensä 3 500,00 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Kannanotot ja mielipiteet on annettu Kuitinmäen valmisteluaineistosta, alue 321803 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 2.3.2009 päivätyn ja 20.5.2013 muutetun Kuitinmäki - Kvisbacka asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6449, joka käsittää korttelin 22080 sekä katu- ja virkistysalueita 22. kaupunginosassa (Olari), alue 321803. 3 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot ja toimialojen kannanotot kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä. Käsittely

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 17 Valtuusto 26.01.2015 Sivu 55 / 92 Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko esittelijän ehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Kaupunkisuunnittelulautakunta 7.5.2014 54 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Kannanotot ja mielipiteet on annettu Kuitinmäen valmisteluaineistosta, alue 321803 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 2.3.2009 päivätyn ja 20.5.2013 muutetun Kuitinmäki - Kvisbacka asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6449, joka käsittää korttelin 22080 sekä katu- ja virkistysalueita 22. kaupunginosassa (Olari), alue 321803. 3 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot ja toimialojen kannanotot kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä. Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja muistutukset on annettu Kuitinmäen asemakaavan muutosehdotuksesta, alue 321803, 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 2.3.2009 päivätyn ja 28.4.2014 muutetun Kuitinmäki - Kvisbacka asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6449, joka käsittää korttelin 22080 sekä katu- ja virkistysalueita 22. kaupunginosassa (Olari), alue 321803, 3 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan, 2 800 euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 700 euroa, eli yhteensä 3 500 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja ehdotti jäsen Nevanlinnan kannattamana, että päätösehdotuksen loppuun lisätään seuraava kappale: Kuitinmäen ostoskeskuksen alue ei ole nykyisellään viihtyisä ja vaatii kehittämistä pysyäkseen kasvavan asukasmäärän toiminnallisena paikalliskeskuksena. Lautakunta kehottaa edistämään ostoskeskuksen alueen kehittämistä ja Kuunkehrän aukion elävöittämistä.

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 17 Valtuusto 26.01.2015 Sivu 56 / 92 Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Louhelainen tiedusteli, voidaanko esittelijän ehdotus hänen tekemänsä ehdotuksen mukaisesti muutettuna hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut tätä, totesi puheenjohtaja tämän tullen yksimielisesti hyväksytyiksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunginhallitus 1.12.2014 341 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja muistutukset on annettu Kuitinmäen asemakaavan muutosehdotuksesta, alue 321803, 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 2.3.2009 päivätyn ja 28.4.2014 muutetun Kuitinmäki - Kvisbacka asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6449, joka käsittää korttelin 22080 sekä katu- ja virkistysalueita 22. kaupunginosassa (Olari), alue 321803, 3 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan, 2 800 euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 700 euroa, eli yhteensä 3 500 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Kuitinmäen ostoskeskuksen alue ei ole nykyisellään viihtyisä ja vaatii kehittämistä pysyäkseen kasvavan asukasmäärän toiminnallisena paikalliskeskuksena. Lautakunta kehottaa edistämään ostoskeskuksen alueen kehittämistä ja Kuunkehrän aukion elävöittämistä. Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus 1 hyväksyy liitteenä olevan ST-1 Oy:n ja Espoon kaupungin välillä 27.11.2014 allekirjoitetun maankäyttösopimuksen ja esisopimuksen alueiden vaihdosta, 2 ehdottaa, että valtuusto hyväksyy 2.3.2009 päivätyn ja 28.4.2014 muutetun Kuitinmäki - Kvisbacka asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6449, joka käsittää korttelin 22080 sekä katu- ja virkistysalueita 22. kaupunginosassa (Olari), alue 321803. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 17 Valtuusto 26.01.2015 Sivu 57 / 92 Tiedoksi - Hakija, ote ilman liitteitä - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökekus ELY, ote ja liitteet - Uudenmaan liitto, ote päätöksestä sekä kaavakartta - Muistuttajat, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 18 Valtuusto 26.01.2015 Sivu 58 / 92 1295/10.02.03/2012 Kaupunginhallitus 19 12.1.2015 18 Mulby, asemakaavan hyväksyminen, alue 521500, 45. kaupunginosa Kurttila Valmistelijat / lisätiedot: Miika Ruokonen, puh. 046 877 2123 etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy 29.11.2005 päivätyn ja 19.12.2014 muutetun Mulby - Mulby, asemakaavan, piirustusnumero 6544, joka käsittää korttelit 45066-45069 ja 45072 sekä katu-, virkistys- ja erityisalueita 45. kaupunginosassa Kurttila siten rajattuna, että vahvistusrajauksen ulkopuolelle jätetään korttelit 45048-45062 ja 45065 sekä niihin liittyviä katu-, virkistys- ja erityisalueita. Oheismateriaali Selostus - Mulby, tapahtumaluettelo - Mulby, kaavamääräykset - Mulby, kaavakartta - Mulby, rajattu kaavakartta - Mulby, havainnekuva - Mulby, päätöshistoria 8.12.2005, 25.11.2009 ja 5.5.2010 Asemakaavan tavoitteena on saada täydennettyä jo suureksi osin rakennettua pientaloaluetta. Mulbyn kaava-alue sijaitsee Kauklahden keskustan tuntumassa hyvien liikenneyhteyksien varrella. Alueen keskeisen sijainnin ja kasvavan pientalokysynnän vuoksi alue tulee saada asemakaavoituksen piiriin. Asemakaavalla voidaan turvata Kurttilan kehittyminen pientalovaltaisena alueena ja samalla lisätä Kauklahden alueen tontti- ja palvelutarjontaa.

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 18 Valtuusto 26.01.2015 Sivu 59 / 92 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Mulby - Mulby, asemakaava, piirustusnumero 6544, joka käsittää korttelit 45066-45069 ja 45072, sekä katu-, virkistys- ja erityisalueita, 45. Kaupunginosassa (Kurttila), alue 411450. Vireille tulo Asemakaavan vireille tulosta on tiedotettu Espoon kaavoituskatsauksessa 1999. Kaavoituksen laadinnan aloitus oli merkitty kaavoitusohjelmassa vuosille 2000-2004, mutta aikataulua jouduttiin siirtämään Kauklahden keskustan kiireisten asemakaavoituskohteiden vuoksi. Lisäksi asemakaava-aluetta on laajennettu v. 2003 työohjelman laadinnan yhteydessä. Kurttila IA-IB asemakaavaluonnos jaettiin nähtävillä olon jälkeen kolmeen osaan: Kurtinmalmin, Åminnen ja Mulbyn asemakaavaehdotukset. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kurttila IA-IB kaava-alueelle on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, jonka kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 3.5.2001. Mulbyn asemakaavaehdotuksen osalta osallistumis- ja arviointisuunnitelma on päivitetty 29.9.2008 ja se on asemakaavaselostuksen liitteenä. Alueen nykytila Alue sijaitsee Kauklahden keskustan ja rantaradan eteläpuolella Kurttilassa. Alue rajautuu lännessä Mulbyn peltoalueisiin, pohjoisessa

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 18 Valtuusto 26.01.2015 Sivu 60 / 92 Espoonjokeen sekä idässä ja etelässä Åminnen asemakaava-alueeseen. Asemakaava-alue on pinta-alaltaan n. 12 ha. Suunnittelualue käsittää Åminnenmäen rinteen pientalovaltaista aluetta, jossa rakennuskanta on hyvin kirjavaa ja ajallisesti kerrostunutta. Rakennuskanta käsittää niin vanhoja rakennuksia kuin myös uudempaa poikkeusluvin rakentunutta pientalorakennuskantaa. Alue on yksityistahojen omistuksessa. Voimassa oleva yleiskaava- ja asemakaavatilanne Espoon eteläosien yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava. Espoon eteläosien yleiskaava käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna 2010. Espoon eteläosien yleiskaavassa Mulbyn alueelle on esitetty pääosin täydentyviä pientaloalueita (A3) sekä virkistysaluetta. Mulbyn asemakaavaehdotus noudattaa yleiskaavan maankäyttötavoitteita. Asemakaava Alueella ei ole aiempaa asemakaavaa. MRA 27 :n mukainen kuuleminen Mulbyn asemakaavaehdotus oli MRA 27 :n mukaisesti nähtävillä 14.12.2009-18.1.2010. Muistutuksia saatiin yhteensä 10, lausunto tai kannanotto saatiin Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymältä, Espoon ympäristökeskukselta ja kiinteistöpalvelukeskukselta. Suurimassa osassa muistutuksia vastustettiin ajo- tai kevyen liikenteen yhteyksiä suunnitellulle Mulbyntielle. Mulbyntie sijoittuu asemakaavasta pois rajattavalle alueella. Ehdotus asemakaavaksi Asemakaavaehdotuksesta tuodaan hyväksyttäväksi itäosa, joka liittyy kiinteästi vahvistettuun Åminnen kaava-alueeseen. Asemakaava tukeutuu seuraaviin perusratkaisuihin; Åminnenmäen juurelle, sen länsipuolelle on esitetty yhteensä viisi erillispientalojen korttelialuetta, jotka liittyvät rinteisen viheraluevyöhykkeen (Uraalinrinne - Aavasaksa - Åminnenpuisto) välityksellä Åminnen mäkialueen pientalokortteleihin. Kaikki uuden korttelialueet on kaavoitettu erillispientalojen korttelialueiksi (AO) tehokkuudella e = 0,20 kerrosluvun ollessa kaksi (II).

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 18 Valtuusto 26.01.2015 Sivu 61 / 92 Asemakaavaehdotuksesta pois rajatun alueen osalta kaavoituksen valmistelua jatketaan siten, että varmistetaan kaavan toteuttamisen taloudelliset edellytykset. Ehdotuksesta pois rajattu alue voidaan kaavoittaa erillisenä tai tarkastella sitä yhdessä alueen kaakkoispuolella olevan Viirukallion alueen kanssa. Palvelut Alueen palvelut ovat viereisillä kaava-alueilla. Åminnen kaava-alueella on neljä päiväkotitonttia ja yksi koulutontti (varattu ruotsinkielisille lapsille). Kauklahden keskustassa, Saunaniemi II A alueella ja Vanttilassa ovat suomenkieliset koulut tai niille varatut tontit. Ajoneuvoliikenne Liikenneverkon perustana ovat olleet Saunalahden - Kurttilan - Vanttilan - Kauklahden osayleiskaavaluonnos sekä Espoon eteläosien yleiskaava. Asemakaavoitettavien alueiden kadut rakennetaan vanhojen kyläteiden pohjalta. Liikkuminen alueelle ja sieltä pois tapahtuu etelästä Mulbynmäentien kautta Kurtinmäentielle ja sieltä aina Kurttilantielle sekä pohjoisesta Åminnenrannan kautta Kauklahdenväylälle. Kevyt liikenne Asemakaava-alueelle ei tule uusia kevyenliikenteen yhteyksiä. Alueelta on kuitenkin kohtuulliset kevyenliikenteen yhteydet Kauklahden keskustan palveluihin ja Espoon keskuspuiston reiteille. Tällä hetkellä kevyen liikenteen yhteys Kauklahden asemalle on Kauklahdenväylän alitse kulkevan kevyen liikenteentien kautta. Bussiliikenteeseen varaudutaan Kauklahdenväylällä ja Kurttilantiellä. Julkinen liikenne Tällä hetkellä lähin bussilinja kulkee Kurttilantieltä. Pääpaino on kuitenkin Kauklahden juna-asemalla jonne matkaa asemakaava-alueelta on noin kaksi kilometriä. Joukkoliikenneyhteydet parantuvat rantaradan parantamisen myötä, jolloin junatarjontaa voidaan lisätä. Kaupunkiradan jatkamista Espoosta Kauklahteen puoltaa Kauklahden suuralueen voimakkaasti kehittyvä maankäyttö. Mitoitus Asemakaava-alueen pinta-ala on noin 11,7 ha. Tästä 9,8 ha on kaavoitettu erillispientalojen korttelialueeksi, 0,3 ha virkistysalueeksi, 0,2 erityisalueiksi ja 1,3 ha katualueiksi. Kaavoitettujen erillispientalojenkorttelialueilla asuinrakennusoikeus on yhteensä 19 700 k-m².

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 18 Valtuusto 26.01.2015 Sivu 62 / 92 Selvitykset ja suunnitelmat Ympäristövaikutusselvitys Kaava-alueelle on laadittu erillinen ympäristövaikutusselvitys vuonna 2004. Tätä täydentää myös Ympäristötutkimus Yrjölän vuonna 2005 laatima erillinen luontoselvitys Espoon Kurttilan asemakaava-alueelta. Kunnallistekniikan yleissuunnitelma Destian laatima Kurttilan alueen kunnallistekniikan yleissuunnitelma valmistui vuonna 2008. Muut selvitykset Avanto arkkitehdit on laatinut alueelta eräiden korttelialueiden laajuuden määrittäminen Kurttila IA - IB asemakaava-alueella -nimisen raportin, joka valmistui vuonna 2007. Päätöshistoria Kaupunginhallitus 12.1.2015 19 Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus 1 hyväksyy liitteenä olevan 19.12.2014 allekirjoitetun maankäyttösopimuksen, 2 ehdottaa, että valtuusto hyväksyy 29.11.2005 päivätyn ja 19.12.2014 muutetun Mulby - Mulby, asemakaavan, piirustusnumero 6544, joka käsittää korttelit 45066-45069 ja 45072 sekä katu-, virkistys- ja erityisalueita 45. kaupunginosassa Kurttila siten rajattuna, että vahvistusrajauksen ulkopuolelle jätetään korttelit 45048-45062 ja 45065 sekä niihin liittyviä katu-, virkistys- ja erityisalueita. Käsittely Teknisen toimen johtajan estyneenä ollessa asian esitteli kehittämisjohtaja Olli Isotalo. Gestrin Bymanin kannattamana teki seuraavan palautusehdotuksen: Ehdotan, että kaava palautetaan kaupunginsuunnittelulautakuntaan ja että Mulbyn kaavaa ei jaeta kahteen osaan, vaan tuodaan kaupunginhallituksen käsittelyyn yhtenä kokonaisuutena. Näin turvattaisiin parhaiten alueen kokonaisvaltainen maankäytön suunnittelu, liikennejärjestelyt (jotka tässä

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 18 Valtuusto 26.01.2015 Sivu 63 / 92 ehdotuksessa jäävät kaavan ulkopuolelle) sekä maanomistajien tasapuolinen kohtelu. Keskustelun palautuksesta päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän ehdotuksesta poikkeava kannatettu ehdotus, jonka johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 8 äänellä 5 ääntä vastaan 1 ollessa poissa ja 1 äänestäneen tyhjää hylänneen Gestrinin palautusehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Byman ehdotti asian hylkäämistä. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi Bymanin ehdotuksen raukeavan kannattamattomana. Päätös Tiedoksi Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY, ote päätöksestä liitteineen - Uudenmaan liitto, ote päätöksestä sekä kaavakartta - Tieto hyväksymispäätöksestä niille muistuttajille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 19 Valtuusto 26.01.2015 Sivu 64 / 92 4100/02.05.01/2014 Kaupunginhallitus 328 24.11.2014 Valtuusto 169 8.12.2014 19 Valtuustokysymys palkkatukityöstä ja oppisopimuskoulutuksesta (Pöydälle 8.12.2014) Valmistelijat / lisätiedot: Marja Dahl, puh. 050 306 2416 Heidi Nihtilä, puh. 043 825 7356 Kaarina Salonen, puh. 046 877 3462 Said Aden, puh. 043 825 1950 etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Johanna Värmälän ja 35 muun valtuutetun 29.9.2014 jättämään valtuustokysymykseen palkkatukityöstä ja oppisopimuskoulutuksesta sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Oheismateriaali Selostus - Valtuustokysymys 29.9.2014 - Sopimus Espoon kaupungin ja Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimiston välisestä yhteistyöstä v. 2014 Johanna Värmälä ja 35 muuta valtuutettua ovat tehneet palkkatuella työllistämisestä sekä oppisopimuskoulutuksesta valtuustokysymyksen. Kysymys on päivätty 29.9.2014 ja kirjattu saapuneeksi 1.10.2014. Valtuutetut toteavat, että palkkatukityöllistämistä ohjataan kaupungin ja Uudenmaan TE-toimiston työllisyydenhoidon 2014 yhteistyösopimuksessa. Sopimuksessa mainitaan että tavoitteena on työllistää 200 henkilöä ja tarjota heille ainakin 1 100 työllistämiskuukautta. Palkkatuella työllistäminen Työnantaja voi saada palkkatukea TE-toimistosta tilanteessa, jossa palkataan työtön työnhakija, jolla on vaikeuksia työllistyä. Palkkatuki on aina harkinnanvarainen, ja se perustuu työttömän työnhakijan tarpeisiin. TE-toimisto arvioi, kuinka hyvin palkkatuettu työ parantaa työttömän ammattitaitoa, osaamista ja työllistymistä. Työllistymistä voi vaikeuttaa mm. pitkä työttömyys, ammattitaidon puute, vamma tai sairaus. TE-toimisto päättää tuen suuruuden ja keston tapaus kerrallaan. Palkkatukea myönnetään pääsääntöisesti työsuhteisiin, joissa työaika on vähintään 85 prosenttia alan säännöllisestä työajasta.

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 19 Valtuusto 26.01.2015 Sivu 65 / 92 Espoon kaupungin ja TE -toimiston työllisyyden hoidon yhteistyösopimus ohjaa palkkatuella työllistämistä Kaupungin palkkatukityöllistämistä hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan muiden toimenpiteiden, kuten työkokeilun jatkoksi ja työllistymispolkujen luomiseksi. Kaupunki tekee työllistetyn kanssa määräaikaisen työsopimuksen. Työntekijöillä on oikeus siirtyä kesken sopimuksen avoimille työmarkkinoille tai ammatilliseen koulutukseen. Vuoden 2014 palkkatukityöllistämisen tavoitteena on tarjota 1 100 palkkatukikuukautta 200 työttömälle espoolaiselle kaupungin toimialoilla. Avoimet palkkatukipaikat ohjataan työvoiman palvelukeskuksen kautta työhallinnon järjestelmään julkaistavaksi. Palkkatukipaikoista suunnataan tavoitteiden mukaisesti kolmannes nuorille, kolmannes maahanmuuttajille ja kolmannes pitkään työttömänä olleille. Kaupungin eri toimialat ilmoittavat avoimet palkkatukipaikat TEtoimistoon kuntatyönantajia palvelevalle vastuuasiantuntijalle. TE-toimiston asiantuntija tiedottaa ehdot täyttäville henkilöasiakkaille palkkatukipaikoista ja tekee asiakaskohtaiset palkkatukipäätökset. Palkkatuen ehdot täyttävälle työllistettävälle myönnetään TE-toimistosta tukea palkkakustannuksiin. TE-toimiston tavoitteena on myöntää palkkatuki Espoon kaupungin esityksen mukaisesti 200 työttömälle espoolaiselle Uudenmaan TE- toimistolle myönnettävien määrärahojen puitteissa. Työhönvalmennuksella vaikuttavuutta työllisyyden hoitoon Tällä hetkellä vain osa palkkatuella työllistetyistä työllistyy kaupungin palvelukseen palkkatukijakson jälkeen. Suurin osa työllistetyistä palaa työttömäksi työnhakijaksi. Jakson pituudella ei näytä olevan merkitystä palkkatukityöllistettyjen jatkotyöllistymiseen. Mikäli palkkatukityöllistämisen vaikuttavuutta halutaan merkittävästi parantaa, vaikeasti työllistyvien tueksi tarvitaan suunniteltuja pitkäkestoisempia prosesseja, jossa palkkatukityöllistäminen on osa prosessia. Palkkatukijakson aikana työllistetylle tulee tarjota valmennusta ja tukea jatkotyön tai koulutuksen etsimiseen. Samalla voidaan tarjota terveydenhuollon palveluita ja muita hyvinvointia edistäviä palveluja. Palkkatuella työllistämisen vaikuttavuutta parannetaan vahvistamalla työllistämisjakson aikana tapahtuvaa työhönvalmennusta. Kaupungin työhönvalmentajien määrää lisätään loppuvuodesta 2014. Työhönvalmentajien työn tavoitteena on löytää suurimalle osalle työllistetyistä jatkotyö tai muu hyvä ratkaisu. Kuuden kuukauden työllistämisjakson jälkeen työllistetty on oikeutettu ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan. Ko. työttömyysturva vähentää kunnan työmarkkinatukimenoja, vaikka jatkotyötä tai koulutusta työttömälle ei löytyisikään.

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 19 Valtuusto 26.01.2015 Sivu 66 / 92 Yritysyhteistyö ja aktiivinen kumppanuus Espoon eri yrittäjien kanssa on työhönvalmennuksen keskeisin onnistumisen elementti. Yritysyhteistyöllä voidaan löytää merkittävä määrä piilotyöpaikkoja, joihin työttömät voivat sijoittua työhön. Yrittäjäkumppanien verkostoa on rakennettu mm. Espoon yrittäjien ja Sellon yrittäjien kanssa. Kysymykset ja vastaukset 1. Kuinka suuri osuus kaikista palkkatukea saavista espoolaisista työllistetään vuodeksi kerrallaan ja kuinka moni saa palkkatukea 10 kuukauden ajan? Vastaus: Vuonna 2014 kaupungin palkkatuella on työllistetty yhteensä 200 henkilöä, joiden yhteenlasketut palkkatukikuukaudet ovat 1 125. Palkkatukimäärärahaa on ollut käytettävissä 2,7 miljoonaa euroa ja palkkatukikuukauden keskimääräinen kustannus sivukuluineen on ollut 2 400 euroa. 12 kuukauden ajalle työllistettiin 14 eri henkilöä (7 %) ja 10 kuukauden ajalle 13 eri henkilöä (6,5 %) eli yhteensä 27 henkilöä. Näistä 7 oli työllistettynä työnsuunnittelijaksi tai työpajaohjaajaksi ja 5 oppisopimuksella. 2. Kuinka paljon määrärahoja tarvittaisi nykyisiin määrärahoihin lisää, jotta palkkatukea voitaisiin myöntää kymmeneksi kuukaudeksi kerrallaan ja kuinka paljon, jos tukea haluttaisi myöntää vuodeksi kerrallaan? Vastaus: Jotta palkkatukea voitaisiin myöntää 200 eri henkilölle 10 kuukaudeksi, tarvittaisiin palkkatukimäärärahaa 4,8 miljoonaa euroa. Se on 2,1 miljoonaa euroa enemmän kuin palkkatukityöllistämiseen on ollut käytettävissä vuonna 2014. Jotta palkkatukea voitaisiin myöntää 200 eri henkilölle 12 kuukaudeksi, tarvittaisiin palkkatukimäärärahaa 5,8 miljoonaa euroa. Se on noin 3 miljoonaa euroa enemmän kuin palkkatukityöllistämiseen on ollut käytettävissä vuonna 2014. 3. Millaiset mahdollisuudet työttömällä on nykyään saada oppisopimuskoulutuspaikka palkkatuella Espoosta? Vastaus: Käynnistimme keskitetyllä määrärahalla Työkokeilun kautta oppisopimukseen -hankkeen yhdessä TE -toimiston ja oppisopimustoimiston kanssa keväällä 2014. Hankkeeseen valittiin sekä viittä vaille

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 19 Valtuusto 26.01.2015 Sivu 67 / 92 valmiita eli kaksi tutkinnon osaa suorittaneita, opintonsa keskeyttäneitä että työkokeilujen kautta oppisopimukseen eteneviä, pääosin nuoria hakijoita. Hakijoita oli noin 200. Lopullisena tavoitteena on solmia oppisopimus reilun 40 hakijan kanssa. Viittä vaille valmiit -opiskelijat (9 henkilöä) aloittivat oppisopimusopiskelunsa syyskuussa 2014. Muilla valituilla työkokeilut ovat meneillään ja päättyvät marras-joulukuun vaihteessa. Työkokeilijoista valitaan noin 35 henkilöä ja heidän kanssaan solmitaan oppisopimus joulukuun loppupuolella. Tietopuolinen opetus alkaa 2015. Toimialojen mahdollisuudet ottaa oppisopimuskoulutettavia omalla budjettirahoituksella ovat heikot. Yllä oleva hanke ei olisi käynnistynyt ilman keskitettyä rahaa. Työyhteisöissä on halukkuutta ottaa oppisopimusopiskelijoita sekä taitoa ohjata heitä. Espoon kaupungin palveluksessa arvioidaan olevan tällä hetkellä 17 oppisopimusopiskelijaa palkkatuella. 4. Miten oppisopimuskoulutukseen pääsyä voisi lisätä hyödyntäen mm. palkkatukea? Vastaus: Yllä olevaa oppisopimus palkkatuella -toimintamallia voidaan hyödyntää myös osatutkintojen suorittamisessa palkkatuella. Tällä hetkellä toimenpide voisi kohdentua alle 25-vuotiaiden, ilman perustutkintoa olevien mahdollisuuksien parantamiseen työmarkkinoilla. Myös viittä vaille valmiiden tutkinnon suorittaminen on mahdollista palkkatukiaikana. Henkilöiltä edellytetään, että heillä on jo suurin osa tutkinnosta suoritettuna, mutta yksi osa puuttuu. Tämä toimenpide kohdentuu laajemmalle joukolle ja vastaa kesken jääneisiin opintoihin. Olennaista on, että tutkinnon suorittaminen parantaa henkilön asemaa työmarkkinoilla merkittävästi. Kokeilussa oleva Työkokeilun kautta palkkatuettuun oppisopimuskoulutukseen -toimintamalli on hyödynnettävissä myös yksityisellä ja kolmannella sektorilla. Espoon kaupungin työpaikkaohjaajat osallistuvat pilottiryhmänä opetus- ja kulttuuriministeriön käynnistämään valtakunnalliseen työpaikkaohjaajien koulutuksen kehittämiseen. Tavoitteena on kehittää ja tuottaa koulutuksen sisältöjä ja menetelmiä arjen haasteisiin ja vahvistaa moninaisten opiskelijoiden ohjausta työyhteisöissä. Oppisopimusopiskelusta on muodostumassa tulevaisuudessa yhä vahvempi väylä ammattiin ja työelämään. Pitkäaikaistyöttömän työllistämiseen tarkoitetun Espoo-lisän korottamista ja sen kytkemistä pitkäaikaistyöttömän oppisopimuskouluttamiseen harkitaan. Lisäksi harkitaan voisiko kohderyhmää laajentaa koskemaan myös nuorisotakuun piirissä olevia pitkään työttömänä olleita nuoria sekä sitä, että työnantajina voisivat toimia myös yksityiset yritykset.

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 19 Valtuusto 26.01.2015 Sivu 68 / 92 Työhönvalmennusta lisätään keinona tukea niin työllistettävää kuin yritystäkin. 5. Kuinka paljon kaupungin toimeentulotukimenot ja muut menot voivat arviolta vähentyä vuodessa työllistämistoimia tehostamalla ja palkkatuen käyttöä sekä oppisopimuspaikkoja lisäämällä? Vastaus: Kaupungin palkkatukityöllistämisellä on vaikea saada kustannussäästöjä toimeentulotukimenoista. Toimeentulotuen asiakkaina olevilla on usein tuloina työmarkkinatuki ja asumistuki. Toimeentulovaje syntyy pääosin tulojen ja asumismenojen erotuksesta ja on siitä syystä pienehkö. Palkkatukityöstä saatu palkka on yleensä pienehköä ansiotuloa, mutta vaikuttaa kuitenkin merkittävästi asumistuen määrään. Toimeentulotukilain mukaan ansiotuloista tulee tehdä etuoikeutetun tulon vähennys, joka on 20 % ansiotuloista, mutta enintään 150 euroa/kotitalous. Lisäksi perheellisille toimeentulotuen asiakkaille voi syntyä työssäkäynnistä lasten päivähoitokuluja, jotka määritellään kaikkien tulojen perusteella. Edellä kuvatuista syistä palkkatukityöllistetyille ja heidän perheilleen voi jäädä edelleen oikeus toimeentulotukeen. Kustannussäästöjä on mahdollista saada kaupungin työmarkkinatuen kuntaosuusmenoista. Alla olevassa esimerkissä havainnollistetaan saatavia säästöjä työmarkkinatukimenoissa, mikäli puolet palkkatukimäärärahoista eli noin 1,3 miljoonaa euroa kohdennetaan v 2015 300-999 päivää työmarkkinatukea saaneille espoolaisille ja tai jos 100 ko. kohderyhmään kuuluvalle tarjotaan työkokeilupaikka: Työllistettyjen määrä 100 henkilöä palkkatuella (300-999 päivää työmarkkinatukea saaneita) 100 henkilöä (300-999 päivää työmarkkinatukea saaneita) EI TYÖLLISTETÄ PALKKATUELLA 100 henkilöä työkokeilussa (300-999 päivää työmarkkinatukea saaneita) Menot palkkoina Työmarkkinatukimenojen säästö / meno Tulot palkkatuesta -1,3 milj. + 400 000 + 700 000-200 000 0-400 000 0-400 000 0 + 400 000 0 + 400 000 Kate

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 19 Valtuusto 26.01.2015 Sivu 69 / 92 Kunta säästää 200 000 euroa, mikäli 300-999 päivää työmarkkinatukea saaneita henkilöitä työllistetään sata ja 400 000 euroa mikäli sata 300-999 päivää työmarkkinatukea saanutta henkilöä on työkokeilussa. Päätöshistoria Sosiaali- ja terveyslautakunta 12.11.2014 Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja Marja-Leena Remes Sosiaali- ja terveyslautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Johanna Värmälän ja 35 muun valtuutetun 29.9.2014 jättämään valtuustokysymykseen palkkatukityöstä ja oppisopimuskoulutuksesta sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Käsittely Päätös Esittelijän tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Sosiaali- ja terveyslautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus 24.11.2014 328 Perusturvajohtaja Juha Metso Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Johanna Värmälän ja 35 muun valtuutetun 29.9.2014 jättämään valtuustokysymykseen palkkatukityöstä ja oppisopimuskoulutuksesta sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Käsittely Päätös Perusturvajohtajan estyneenä ollessa asian esitteli talous- ja hallintojohtaja Aulis Majuri. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Valtuusto 8.12.2014 169 Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Johanna Värmälän ja 35 muun valtuutetun 29.9.2014 jättämään valtuustokysymykseen palkkatukityöstä ja oppisopimuskoulutuksesta sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Käsittely Puheenjohtaja Kankkosen kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 19 Valtuusto 26.01.2015 Sivu 70 / 92 Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle. Tiedoksi

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 20 Valtuusto 26.01.2015 Sivu 71 / 92 3753/08.01.02/2014 Kaupunginhallitus 360 15.12.2014 20 Valtuustokysymys espoolaisten veneiden talvitelakointipaikkojen riittävyyden turvaamisesta Valmistelijat / lisätiedot: Kimmo Leivo, puh. 050 340 9723 etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee tiedoksi selostusosan vastauksena Fred Granbergin ja 18 muun valtuutetun 8.9.2014 tekemään valtuustokysymykseen siitä, miten kaupunki aikoo turvata espoolaisten veneiden talvitelakointipaikkojen riittävyyden sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Oheismateriaali Selostus - Valtuustokysymys 8.9.2014 Fred Granberg ja 18 muuta valtuutettua ovat 8.9.2014 allekirjoittaneet seuraavan valtuustokysymyksen. Valtuustokysymys On annettu ymmärtää että Finnoon hankkeen myötä, tila espoolaisten veneiden talvisäilytykselle vähenee dramaattisesti, ja että valtaosa veneistä ohjattaisiin talveksi Ämmässuolle. Huomautan että huviveneily on eräs erittäin rakas espoolaisten harrastus, ja itse asiassa koko maassa. Maamme rannikkokaupungeissa ja -kunnissa on aina ranta-alueita joilla veneet talvehtivat, ei ole muuta mahdollisuutta. Espoo olisi ensimmäinen kaupunki koko suomessa joka passittaa veneet 20 km pois rannasta. Edelleen, on erittäin tärkeää, ja näin ollen myös yleinen käytäntö, että marinan laiturien päässä on tilaa veneilyn vaatimaan logistiikkaan, johon kuuluvat kuljetukset veneisiin, pienet huoltotoimenpiteet sekä toki pysäköinti niille jotka lähtevät ulapalle. Sama tila käytetään talvitelakointiin. Jos Suomenojan veneilylle varattu tila jätetään paljon pienemmäksi kuin nyt, ja samalla laajennetaan Finnoon marinaa nykyisestä, tilanne jää kestämättömäksi. Suomenojahan palvelee lähes kaikkien Espoon venekerhojen ja pursiseurojen talvitelakointialueena, ei siis ole ainoastaan tarkoitettu Suomenojan veneille. Siellä talvehtii yli 2000 venettä.

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 20 Valtuusto 26.01.2015 Sivu 72 / 92 Kysyn siis miten Espoo aikoo hoitaa tämän asian kunniallisesti, huonontamatta Espoon veneilijöiden asemaa ja myös Finnoon oman marinan toimintaedellytyksiä näin radikaalisti? Onko ajateltavissa että Finnoota ei rakennettaisikaan ihan vesilinjaan kiinni, vaan jätettäisiin asianmukainen rantakaistale veneilyä varten, kuten aina tehdään muualla Suomessa? Ei välttämättä ole mikään lisäarvo siinä että asuu aivan rannassa kiinni. Meri näkyy hiukan kauempaakin. Vastaus valtuustokysymykseen Veneiden talvitelakoinnin kehittäminen Espoossa Talvisäilytyksen nykytilanne Espoossa veneilyharrastuksen mahdollistaa yhteensä noin 5 500 kesälaituripaikkaa 26 pääsatamassa. Kaupungin hallinnassa olevissa 10 venesatamassa on noin 4 400 laituripaikkaa. Espoon satamien yhteydessä on noin 2 500 talvitelakointipaikkaa, joista kaupungin hallitsemissa satamissa noin 2 200. Suurimmat talvisäilytysalueet kaupungin hallitsemissa satamissa ovat Suomenoja (1 400), Kivenlahti (250) ja Nuottaniemi (150). Noin 3 000 venettä on talvitelakoituna tällä hetkellä muualla kuin satamien yhteydessä olevilla talvisäilytysalueilla, kuten muiden kaupunkien ja yksityisten toimijoiden säilytysalueilla/hallitiloissa, omilla pihoilla ja pahimmillaan yleisillä pysäköintialueilla. Nykyisten talvisäilytysalueiden maankäytön kehittäminen Veneiden talvisäilytyksen kehittäminen pohjautuu tarpeeseen kehittää tulevien metroasemien lähialueita ja hyödyntää merenrantojen tuomaa arvostusta asuntotuotannossa. Merenrannalla sijaitsevat Suomenojan ja Kivenlahden nykyiset talvitelakointikentät sijaitsevat tulevien metroasemien välittömässä kävelyläheisyydessä (noin 700 m ja 600 m). Veneiden talvisäilytyksen kehittämistyö käynnistettiin Finnoon alueen maankäytön suunnittelun yhteydessä teknisen ja ympäristötoimen sekä sivistystoimen liikuntapalveluiden yhteistyönä. Jatkokehitys Selvitysten ja tutkimusten pohjalta on parhaaksi jatkokehitysvaihtoehdoksi muodostunut talvitelakoinnin kehittäminen Kulmakorpi - Ämmässuo -alueella Ämmäsmetsän entisen maankaatopaikan alueelle. Tätä vaihtoehtoa tukevat myös seuraavat asiat: Espoon n. 5 500 veneestä suuri osa on trailerikuljetettavia ja etäisyys Kulmakorpi - Ämmässuo alueelle satamista pääosin vain 15-30 km. Alueen teollisuusaluekehitys mahdollistaa myös veneilyalan yritystoiminnan kehittämistä ja kaupallisia, kenttäsäilytystä laadukkaimpia, säilytysratkaisuja (hallisäilytys/korkeavarastointi).

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 20 Valtuusto 26.01.2015 Sivu 73 / 92 Ämmäsmetsän telakointi/varastoalue voidaan kehittää 2 vaiheessa, ensimmäisen vaiheen mahdollistaessa 1 000-1 400 säilytysyksikön varastoinnin. Alustava kustannusarvio vaiheen 1. toteutuksesta on noin 3 miljoonaa euroa. Alueen kustannusvastaavaksi säilytyspaikkahinnaksi muodostuu noin 300 euroa / vuosi. Finnoon suunnittelu tarkentuu kaavoituksen mukana Finnoon kehitysalueen merenrannat pyritään kehittämään kaikille ympärivuotisesti avoimiksi julkisiksi ulkoilualueiksi ja -reiteiksi, nykyisen aidatun satama-alueen ja lukittujen laiturialueiden sijaan. Asuntotuotanto tuodaan meren läheisyyteen sen arvonmuodostuksen vuoksi. Veneiden tehokasta säilytystä (korkeavarastot) pyritään sijoittamaan Finnoossa alueille, minne ei voida sijoittaa asuntotuotantoa (voimalaitoksen varoalueet). Kesälaituripaikkoja pyritään lisäämään Finnoossa mahdollistamaan veneilyharrastus myös ennustetun väestönkasvun mukaisille uusille espoolaisille. Autopysäköinti alueella järjestetään keskitetysti huomioiden sekä asukkaat että veneilijät. Venelaitureiden läheisyyteen pyritään järjestämään lyhytaikainen pysäyttämismahdollisuus veneilyn tarvitseman logistiikan mahdollistamiseksi. Jatkotoimenpiteet Venesäilytystä ryhdytään kehittämään niiden talvitelakoinnin järjestämisperiaatteiden mukaan, jotka kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto kokouksessaan 1.12.2014 125 päätti. Talvitelakoinnin järjestämisen periaatteet: - ratkaisu pystytään toteuttamaan Espoo-lähtöisesti ja Espoon aikataululla, - ratkaisu on pitkäaikainen, yli 20 v, - ratkaisu mahdollistaa kaupunkirakenteen tiivistämisen ja maankäytön tehostamisen metroasemien läheisyydessä, - ratkaisu vapauttaa merenrantaa asuntorakentamiseen - ratkaisun vaatimalle uudelle maa-alalle ei ole nähtävissä olevassa tulevaisuudessa muuta suunniteltua käyttöä, - kaupunkikuva ja viihtyisyys paranee nykyalueilla, - pystytään riittävän isoon ja mahdollisesti myöhemmin vielä laajennettavaan ratkaisuun (myös kesäauto, asuntovaunu, -auto ja peräkärrysäilytys on mahdollista), - säilytysalueen riittävän iso koko ja käyttäjämäärä mahdollistaa veneiden säilyttämiseen liittyvän yritystoiminnan kehittymisen, - säilytyspaikkahinnoittelu mahdollistaa yritystoiminnan ja sen kehittymisen, - saadaan huomioitua tiukentuvat ympäristövaatimukset, - toteuttaminen on teknisesti mahdollista ja kohtuuhintaista, jolloin veneilijöiden esittämä suurin toive eli talvisäilytyksen kohtuullinen hintataso myös mahdollistuu. - soveltuviin paikkoihin rakennetaan korkeavarastointi ja/tai venehotelli.

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 20 Valtuusto 26.01.2015 Sivu 74 / 92 Päätöshistoria Kaupunginhallitus 15.12.2014 360 Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee tiedoksi selostusosan vastauksena Fred Granbergin ja 18 muun valtuutetun 8.9.2014 tekemään valtuustokysymykseen siitä, miten kaupunki aikoo turvata espoolaisten veneiden talvitelakointipaikkojen riittävyyden sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 21 Valtuusto 26.01.2015 Sivu 75 / 92 5315/02.07.00/2014 Kaupunginhallitus 22 12.1.2015 21 Valtuustokysymys kaupunginhallituksen Ely-keskukselle antamasta lausunnosta tiesuunnitelmaan, joka liittyy Länsiväylän tiejärjestelyihin Matinkylän eritasoliittymässä Valmistelijat / lisätiedot: Markus Saari, puh. 040 743 4662 etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee tiedoksi kaupunginhallituksen ilmoituksen, ettei vastausta Veera Ruohon ja 12 muun valtuutetun 8.12.2014 tekemään valtuustokysymykseen kaupunginhallituksen Ely-keskukselle antamasta lausunnosta tiesuunnitelmaan, joka liittyy Länsiväylän tiejärjestelyihin Matinkylän eritasoliittymässä voida asetetussa määräajassa antaa. Oheismateriaali Selostus - Valtuustokysymys 8.12.2014 Valtuutettu Veera Ruoho ja 12 muuta allekirjoittajaa ovat jättäneet valtuustokysymyksen kaupunginhallituksen Ely-keskukselle 1.10.2012 antamasta lausunnosta tiesuunnitelmaan, joka liittyy Länsiväylän tiejärjestelyihin Matinkylän eritasoliittymässä. Valmistelun keskeneräisyyden vuoksi vastausta valtuustokysymykseen ei voida antaa valtuuston työjärjestyksen 6 :ssä säädetyssä määräajassa. Päätöshistoria Kaupunginhallitus 12.1.2015 22 Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee tiedoksi kaupunginhallituksen ilmoituksen, ettei vastausta Veera Ruohon ja 12 muun valtuutetun 8.12.2014 tekemään valtuustokysymykseen kaupunginhallituksen Ely-keskukselle antamasta lausunnosta tiesuunnitelmaan, joka liittyy Länsiväylän tiejärjestelyihin Matinkylän eritasoliittymässä voida asetetussa määräajassa antaa. Käsittely Teknisen toimen johtajan estyneenä ollessa asian esitteli kehittämisjohtaja Olli Isotalo.

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 21 Valtuusto 26.01.2015 Sivu 76 / 92 Byman Lahtisen kannattamana ehdotti, että asia palautetaan. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän ehdotuksesta poikkeava kannatettu ehdotus, jonka johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 12 äänellä 2 ääntä vastaan 1 ollessa poissa hylänneen Bymanin palautusehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Byman Lahtisen kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: Kaupunginhallitus esittää seuraavan vastauksen valtuustolle: Koska kaupungin lausunto on annettu kehä 2 - Finnoon risteykseen saakka, valmistelija on erehtynyt. Alueella on voimassa lainvoimainen yleiskaava, jossa kyseiset rakennukset sijaitsevat. Muilta osin kaupungin lausunto on ollut oikea. Tiesuunnitelma on kuitenkin vuodenvaihteessa saanut lainvoiman ja enemmälti lausuminen siitä siltä osin raukeaa. Valtuusto merkitsee annetun vastauksen tiedokseen. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän ehdotuksesta poikkeava kannatettu ehdotus, jonka johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 12 äänellä 2 ääntä vastaan 1 ollessa poissa hylänneen Bymanin muutosehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. Tiedoksi

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 22 Valtuusto 26.01.2015 Sivu 77 / 92 1049/10.03.01/2014 Kaupunkisuunnittelulautakunta 58 7.5.2014 Kaupunginhallitus 208 11.8.2014 Valtuusto 111 8.9.2014 Valtuusto 123 29.9.2014 Valtuusto 135 20.10.2014 Valtuusto 146 17.11.2014 Valtuusto 170 8.12.2014 22 Valtuustoaloite moottoriteiden bulevardisoinnin selvittämisestä (Pöydälle 8.9., 29.9. ja 20.10., 17.11. ja 8.12.2014) Valmistelijat / lisätiedot: Marianne Kaunio, puh. 043 825 3492 etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee tiedoksi selostusosan vastauksena valtuutettu Risto Nevanlinnan 24.2.2014 jättämään valtuustoaloitteeseen koskien moottoriteiden bulevardisoinnin selvittämistä ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Oheismateriaali Selostus - Valtuustoaloite 24.2.2014 Valtuustoaloite Risto Nevanlinna ja 14 allekirjoittanutta valtuutettua ovat tehneet valtuustoaloitteen 24.2.2014 koskien Espoon keskeisiä moottoriteitä tai sellaiseksi rinnastettavia suuria liikenneväyliä. Moottoriteiden bulevardisoinnilla tarkoitetaan niiden muuttamista katumaiseksi. Bulevardisoinnilla on parhaassa tapauksessa mahdollista saavuttaa merkittäviä taloudellisia ja kaupunkirakenteellisia hyötyjä. Espoota halkoo useita moottoriteitä tai sellaiseksi rinnastettavia suuria liikenneväyliä: Länsiväylä, Turunväylä, Kehä I, Kehä II ja Kehä III ainakin. Suuret liikenneväylät lievealueineen varaavat merkittävän osan maapintaalasta kaupunkirakenteen kannalta keskeisillä paikoilla. Lisäksi väylien estevaikutus on voimakas ja ne haittaavat mm. palvelujen saatavuutta. Esimerkiksi Länsiväylä halkaisee kokonaisia kaupunginosia ja estää niiden kasvamasta yhteen. Muuttamalla väyliä katumaisiksi voidaan saada merkittävä määrä kerrosneliömetrejä rakentamiselle ja siten vahvistaa talouttamme sekä

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 22 Valtuusto 26.01.2015 Sivu 78 / 92 osaltaan mahdollistaa riittävä asuntorakentaminen kasvavassa Espoossa. Helsingissä bulevardisointia tutkitaan parhaillaan osana yleiskaavatyötä. Oikein toteutettuna bulevardisointi voi jopa kasvattaa kapasiteettiä: matalammalla nopeudella kapasiteetti voi olla suurempi. Me allekirjoittaneet esitämme, että Espoo: 1. tutkii suurten liikenneväylien osalta, miten paljon mahdollinen bulevardisointi toisi potentiaalista kustannushyötyä maanmyyntituloista sekä asuinrakentamisen kerrosneliöitä alueilla, jotka ovat nykyään asuinkelvottomia, mutta joille olisi mahdollista rakentaa meluarvojen laskiessa ja hiukkaspäästöjen vähetessä 2. tutkii, miten suurten liikenneväylien bulevardisointi muuttaisi liikennekäyttäytymistä ja millä tavoin bulevardisointi edistäisi Espoon tavoitteleman tiiviin ja eheän kaupunkirakenteen kehittymistä 3. selvittää, minkälaista yhteistyötä bulevardisoinnissa on mahdollista tehdä Helsingin kanssa, jossa moottoriteistä luopuminen on osa yleiskaavasuunnitelmaa 4. selvittää, minkälaisia ovat kokemukset moottoriteiden muuttamisesta kaduiksi kaupungeissa, joissa hankkeita on jo toteutettu 5. valitsee bulevardisoinnin jatkosuunnitelmia varten koekohteen, jossa hyödynnetään edellä mainittujen tutkimusten ja selvitysten tuloksia Vastaus aloitteeseen Vastaavaa moottoritiemäisten sisääntuloväylien ympäristön maankäytön kehittämistä on tutkittu Helsingissä uuden yleiskaavan laatimisen yhteydessä. Teema liittyy myös metropolialueen ja erityisesti pääkaupunkiseudun maankäytön tehostamiseen. Metropolialueella on arvioitu olevan vuonna 2050 noin kaksi miljoonaa asukasta ja miljoona työpaikkaa. Tästä Espoon osuus on noin 400 000 asukasta ja noin 160 000 työpaikkaa, mikä tarkoittaa noin seitsemää miljoonaa uutta kerrosneliömetriä pelkästään asumiseen. Kasvu painottuu erityisesti nykyisten ja tulevien raideliikennekäytävien varteen MAL-tavoitteiden mukaisesti. Urbaani, kaupunkimainen rakenne laajenee vähitellen myös Espoon puolella erityisesti Länsimetron ja Kaupunkiradan kehittämisvyöhykkeillä. Kasvupaineet edellyttävät maankäytön tiivistämistä nykyisten kaupunkikeskustojen tuntumaan. Lisäksi tarvitaan uusia avauksia, joista yleiskaavatyössä tutkitaan parhaillaan Keran ja Finnoon alueita. Tämän lisäksi tulee tutkia muitakin täydennysrakentamisen ratkaisumalleja, jotka eheyttävät kaupunkirakennetta. Tällöin kannattaa tarkastella nykyisten liikenneviraston hallinnoimien pääkaupunkiseudun yleisten teiden reunamien maankäyttöpotentiaaleja siitä lähtökohdasta, että ne joskus pitkällä tulevaisuudessa olisivat ainakin osaksi kaupungin katuja. Tämä vähentää myös painetta supistaa espoolaisille tärkeitä virkistysalueita.

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 22 Valtuusto 26.01.2015 Sivu 79 / 92 Espoossa hyviä tutkimuskohteita ovat liikennealueet Keilaniemen ja Tapiolan vaikutuspiirissä, jossa maankäytön tehostaminen on hyvin vaikeaa Kehä I:n luonteesta ja tien nykyisestä hallinnollisesta luokasta johtuen. Liikenneviraston vaatimukset esimerkiksi yleisten teiden liittymäjärjestelyille ja toteutuskokonaisuuksille ovat sellaisia, että ne vaikeuttavat nykyisellään huomattavasti maankäytön kehittämistä. Toinen hyvä kohde on nykyisen Kehä II:n ja sen jatkeen vaikutusalueella. Tämä mahdollistaisi muun muassa Suurpellon sekä väylän itäpuolisen osan maankäytön tehostamisen katumaisen yhteyden varrelle. Kehä II:n jatketta tulee suunnitella yleisen tien sijasta kaupunkimaisena katuyhteytenä, jonka varrelle on mahdollista kaavoittaa katuun tukeutuvaa maankäyttöä. Edellä mainitut kohteet sijoittuvat strategisesti erinomaisille paikoille metropolialueella ja mahdollistavat tehokkaan maankäytön metroasemien, kaupunkiradan ja tulevien poikittaisten raideyhteyksien vaikutuspiiriin. Uusien asukkaiden, työpaikkojen ja palveluiden sijoittamisessa on tärkeää turvata alueiden saavutettavuus erityisesti joukkoliikenteellä. Moottoritiemäisten alueiden muuttaminen katumaisiksi edellyttääkin toimivaa joukkoliikennejärjestelmää ja uusia toimintamalleja sen järjestämiseen. Työtä on tärkeä edistää ja tutkia yhteistyössä Helsingin ja Vantaan kanssa, sillä väylien muuttamisella katumaisiksi on myös useita ongelmallisia vaikutuksia, jotka on pystyttävä ratkaisemaan tai lieventämään merkittävästi. Mahdolliset muutokset toteutunevat vasta pitkällä tulevaisuudessa ja ne edellyttävät merkittäviä muutoksia metropolialueen ytimen liikennejärjestelmässä, ihmisten liikkumistottumuksissa sekä liikenteen hinnoittelussa joukkoliikenteen käyttöä edistävään suuntaan. Helsingin selvityksessä tehtiin myös stressitesti, jossa pyrittiin löytämään bulevardisoinnin pullonkaulat ja haitat mm. kokeilemalla kaistojen poistamisen vaikutusta liikenteeseen. Stressitesti osoitti, että kaistojen voimakas vähentäminen voi aiheuttaa seuraavia ongelmia: - tieliikenteen laajamittainen ruuhkautuminen aamuisin bulevardivyöhykkeen ulkopuolella ja iltapäivisin kantakaupungin alueella. - ruuhkista syntyvät paikoin useiden kilometrien pituiset jonot, joista aiheutuu haittaa säteittäisten väylien lisäksi myös alempiasteiselle katuverkolle ja poikittaisille pääyhteyksille (mm. Kehä I). - liikenteessä kuluvan kokonaisajan kasvaminen kaikki kulkumuodot huomioon ottaen. - koko seudun yhteenlasketun kokonaissaavutettavuuden heikkeneminen kaikki kulkumuodot huomioon ottaen. Stressitesti osoitti mm., että kaistojen lukumäärää ei bulevardisoinnissa tyypillisesti kannata vähentää ja mahdolliset vähennykset kannattaa mallintaa ja tutkia huolellisesti ongelmien välttämiseksi.

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 22 Valtuusto 26.01.2015 Sivu 80 / 92 Espoossa tuleekin tehdä bulevardisointityön yhteydessä huolellinen liikenneselvitys, jossa tutkitaan monipuolisesti vaikutuksia liikenteeseen ja liikkumiseen. Bulevardiskenaariolla oli todettu olevan myös liikenteellisiä vahvuuksia, joita oli matkojen lyhentyminen, joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn kasvu sekä tieliikenteen määrän vähentyminen seututasolla. Helsingin selvityksen mukaan merkittävänä hyötynä on mahdollisuus tiivistää kaupunkia ja laajentaa urbaania elinympäristöä voimakkaammin kuin mitä väylien nykyinen luonne mahdollistaisi. Maankäytön tiivistäminen on lisäksi lähtökohtaisesti tehokkain tapa luoda tehokasta ja parhaiten palvelevaa liikennejärjestelmää. Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta päätti hyväksyä 22.10.2013 päivätyn Vision 2050 liitteineen Helsingin yleiskaavaluonnoksen laatimisen pohjaksi kokouksessaan 18.2.2014. Onkin tärkeää, että myös Espoo tuo oman näkemyksensä tähän kokonaisuuteen erityisesti nyt, kun metropolialueen maankäyttöratkaisuja mietitään yhteistyössä MALtavoitteiden mukaisesti. Maankäyttö, asuminen ja liikenne tulee nähdä yhtenä kokonaisuutena ja löytää seudullisella tasolla ratkaisuja sekä lyhyen tähtäimen, että pitkän aikajänteen maankäytön tarpeisiin. Seudun ytimen tiivistäminen vaatii pitkällä aikavälillä uudenlaisia liikennejärjestelmä- ja liikkumisratkaisuja sekä ennakkoluulotonta maankäyttöpotentiaalin kartoitusta. Yhteistyö naapurikuntien kanssa on jo käynnissä metropolialueen maankäyttösuunnitelmaa laadittaessa ja kaupunkien rajat ylittävien yleisten teiden kehityskäytävien maankäyttöpotentiaalien kartoitus käynnistetään syksyllä 2014. Tässä työssä bulevardisointi on yksi mahdollinen keino. Vaikutusten arvioinnit tehdään aikanaan kokonaisuutena, jotta saadaan selvitettyä koko metropolialueen kannalta mielekäs etenemispolku. Päätöshistoria Kaupunkisuunnittelulautakunta 7.5.2014 58 Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle, että se antaa valtuustolle tiedoksi selostusosan vastauksena valtuutettu Risto Nevanlinnan 24.2.2014 jättämään valtuustoaloitteeseen koskien moottoriteiden bulevardisoinnin selvittämistä. Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus 11.8.2014 208

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 22 Valtuusto 26.01.2015 Sivu 81 / 92 Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee tiedoksi selostusosan vastauksena valtuutettu Risto Nevanlinnan 24.2.2014 jättämään valtuustoaloitteeseen koskien moottoriteiden bulevardisoinnin selvittämistä ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Valtuusto 8.9.2014 111 Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee tiedoksi selostusosan vastauksena valtuutettu Risto Nevanlinnan 24.2.2014 jättämään valtuustoaloitteeseen koskien moottoriteiden bulevardisoinnin selvittämistä ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Käsittely Kankkonen Pajusen kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle. Valtuusto 29.9.2014 123 Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee tiedoksi selostusosan vastauksena valtuutettu Risto Nevanlinnan 24.2.2014 jättämään valtuustoaloitteeseen koskien moottoriteiden bulevardisoinnin selvittämistä ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Käsittely Hopsu puheenjohtajan kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle. Valtuusto 20.10.2014 135

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 22 Valtuusto 26.01.2015 Sivu 82 / 92 Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee tiedoksi selostusosan vastauksena valtuutettu Risto Nevanlinnan 24.2.2014 jättämään valtuustoaloitteeseen koskien moottoriteiden bulevardisoinnin selvittämistä ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Käsittely Hopsu puheenjohtajan kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle. Valtuusto 17.11.2014 146 Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee tiedoksi selostusosan vastauksena valtuutettu Risto Nevanlinnan 24.2.2014 jättämään valtuustoaloitteeseen koskien moottoriteiden bulevardisoinnin selvittämistä ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Käsittely Hopsu puheenjohtajan kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle. Valtuusto 8.12.2014 170 Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee tiedoksi selostusosan vastauksena valtuutettu Risto Nevanlinnan 24.2.2014 jättämään valtuustoaloitteeseen koskien moottoriteiden bulevardisoinnin selvittämistä ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Käsittely Puheenjohtaja Kankkosen kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 22 Valtuusto 26.01.2015 Sivu 83 / 92 pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle. Tiedoksi

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 23 Valtuusto 26.01.2015 Sivu 84 / 92 3739/10.03.01/2014 Kaupunginhallitus 361 15.12.2014 23 Valtuustoaloite veneiden talvisäilytyksen säilyttämisestä Suomenojalla Valmistelijat / lisätiedot: Kimmo Leivo, puh. 050 340 9723 etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena Kurt Bymanin ja 11 muun valtuutetun 8.9.2014 tekemään valtuustoaloitteeseen veneiden talvisäilytyksen säilyttämisestä Suomenojalla sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Oheismateriaali Selostus - Valtuustoaloite 8.9.2014 Valtuustoaloite Kurt Byman ja 11 muuta valtuutettua ovat 8.9.2014 allekirjoittaneet seuraavan valtuustoaloitteen: Espoo on profiloitunut merellisenä kaupunkina, jossa veneilyllä on aina ollut korostunut merkitys. Länsiväylä-lehden julkaiseman artikkelin mukaan espoolaisveneiden talvisäilytystä ollaan siirtämässä Suomenojalta Ämmässuolle. Toistaiseksi tuntematon työryhmä on tehnyt asiasta selvityksiä. Kuljetettava matka yhteen suuntaan on 20 kilometriä. Kuorma-auto kykenee lastaus ja purkutapahtumat mukaan lukien kuljettamaan kolme venettä päivässä. Jotta 1000 venettä saadaan siirretyksi kuukauden kuluessa, tarvitaan 15 kuorma-auton täysmittainen työpanos koko kuukaudeksi. Siirrot tapahtuvat sekä keväällä ja syksyllä. Ajokilometrejä syntyy vuodessa 80 000. Lisäksi tarvitaan kumpaankin päähän nostokalustoa. Nostoista ja kuljetuksesta syntyy veneilijöille 400-500 000 euron kustannus. Lisäksi veneiden vartiointi, huolto ja kunnostus hankaloituu syrjäisen sijainnin johdosta. Useimmissa muissa kunnissa veneiden säilytys tapahtuu meren äärellä lähellä venelaitureita. Niin pitää olla ja näin tapahtuu jopa Helsingin Eirassa. Näin vältytään kalliilta kuljetuksilta, jotka lisäävät liikennettä ja rasittavat liikenneverkkoa sekä aiheuttavat turhia ja mittavia päästöjä. Valtuuston työjärjestyksen mukaisena aloitteena esitämme, että veneiden talvisäilytys säilytetään Suomenojan alueella jatkossakin.

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 23 Valtuusto 26.01.2015 Sivu 85 / 92 Vastaus valtuustoaloitteeseen Finnoon kehitysalueen merenrannat pyritään kehittämään kaikille ympärivuotisesti avoimiksi julkisiksi ulkoilualueiksi ja -reiteiksi, nykyisen aidatun satama-alueen ja lukittujen laiturialueiden sijaan. Asuntotuotanto tuodaan meren läheisyyteen sen arvonmuodostuksen vuoksi. Veneiden tehokasta säilytystä (korkeavarastot) pyritään sijoittamaan Finnoossa alueille, minne ei voida sijoittaa asuntotuotantoa (voimalaitoksen varoalueet). Kesälaituripaikkoja pyritään lisäämään Finnoossa mahdollistamaan veneilyharrastus myös ennustetun väestönkasvun mukaisille uusille espoolaisille. Autopysäköinti alueella järjestetään keskitetysti huomioiden sekä asukkaat että veneilijät. Venelaitureiden läheisyyteen pyritään järjestämään lyhytaikainen pysäyttämismahdollisuus veneilyn tarvitseman logistiikan mahdollistamiseksi. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto on päättänyt veneiden talvitelakointipaikkojen järjestämisen periaatteista kokouksessaan 1.12.2014 125 seuraavasti: Talvitelakoinnin järjestämisen periaatteet: - ratkaisu pystytään toteuttamaan Espoo-lähtöisesti ja Espoon aikataululla, - ratkaisu on pitkäaikainen, yli 20 v, - ratkaisu mahdollistaa kaupunkirakenteen tiivistämisen ja maankäytön tehostamisen metroasemien läheisyydessä, - ratkaisu vapauttaa merenrantaa asuntorakentamiseen - ratkaisun vaatimalle uudelle maa-alalle ei ole nähtävissä olevassa tulevaisuudessa muuta suunniteltua käyttöä, - kaupunkikuva ja viihtyisyys paranevat nykyalueilla, - pystytään riittävän isoon ja mahdollisesti myöhemmin vielä laajennettavaan ratkaisuun (myös kesäauto, asuntovaunu, -auto ja peräkärrysäilytys on mahdollista), - säilytysalueen riittävän iso koko ja käyttäjämäärä mahdollistaa veneiden säilyttämiseen liittyvän yritystoiminnan kehittymisen, - säilytyspaikkahinnoittelu mahdollistaa yritystoiminnan ja sen kehittymisen, - saadaan huomioitua tiukentuvat ympäristövaatimukset, - toteuttaminen on teknisesti mahdollista ja kohtuuhintaista, jolloin veneilijöiden esittämä suurin toive eli talvisäilytyksen kohtuullinen hintataso myös mahdollistuu. - soveltuviin paikkoihin rakennetaan korkeavarastointi ja/tai venehotelli. Samassa päätöksessä elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päätti kehottaa kaupunkisuunnittelukeskusta kaavoittamaan Ämmäsmetsän alueelle veneiden talvitelakointiin soveltuvan varastointialueen ja päätti, että veneiden säilyttämiseen liittyvät toiminnot perustuvat pääosin yritystoimintaan.

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 23 Valtuusto 26.01.2015 Sivu 86 / 92 Päätöshistoria Kaupunginhallitus 15.12.2014 361 Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena Kurt Bymanin ja 11 muun valtuutetun 8.9.2014 tekemään valtuustoaloitteeseen veneiden talvisäilytyksen säilyttämisestä Suomenojalla sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 24 Valtuusto 26.01.2015 Sivu 87 / 92 4098/02.05.00/2014 Kaupunginhallitus 359 15.12.2014 24 Valtuustoaloite neuvottelujen aloittamisesta HSL-kuntien kesken metron infrakustannusten uusista maksuperusteista Valmistelijat / lisätiedot: Sinikka Ahtiainen, puh. 050 413 1451 etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Sirpa Hertellin ja 27 muun valtuutetun 29.9.2014 jättämään valtuustoaloitteeseen neuvottelujen käynnistämiseksi HSL-kuntien kesken metron infrakustannusten uusiksi maksuperusteiksi sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Oheismateriaali Selostus - Valtuustoaloite 29.9.2014 Valtuustoaloite Sirpa Hertell ja 27 muuta valtuutettua ovat jättäneet 29.9.2014 seuraavan valtuustoaloitteen: Espoon kaupungille metro on ennen kaikkea mahdollisuus saada lisää työpaikkoja ja asuntoja tehokkaasti raiteiden varteen. Espoon asukkaille metro on sen sijaan joukkoliikennehanke, jonka onnistumista mitataan sillä, miten se helpottaa päivittäistä liikkumista. Länsiväylän tuoreen tutkimuksen mukaan yli puolet (61%) espoolaisista sanoo käyttävänsä tulevaisuudessa mieluummin joukkoliikennettä kuin yksityisautoilua. Tämän tuloksen realisoituminen riippuu siitä, kuinka hyvin pystymme tulevina vuosina lisäämään joukkoliikenteen houkuttelevuutta koko kaupungissa. Koko Espoon kattava ja sujuva joukkoliikenne edellyttää raiteiden lisäksi tehokasta liityntäliikennettä, toimivaa poikittaisliikennettä sekä kohtuullisia lippujen hintoja. Tiukassa taloustilanteessa on riskinä, että näistä lähtökohdista joudutaan tinkimään kalliiden raideinvestointien takia. Lipunhintojen korotuspainetta nostaa erityisesti se, että HSL:n valtuustokauden 2013-2016 tavoitteeksi on asetettu, että lipputuottojen kasvun on oltava vähintään kokonaiskustannusten kasvua vastaava ja

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 24 Valtuusto 26.01.2015 Sivu 88 / 92 kuntaosuuksilla katetaan kokonaiskustannuksia enintään nykyisen suuruinen osuus (50 %). Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme valtuuston työjärjestyksen mukaisena aloitteena, että Espoo käynnistää neuvottelut HSL-kuntien kesken metron infrakustannusten uusiksi maksuperusteiksi siten, etteivät rakentamiskustannukset johda kohtuuttomiin lippuhintojen korotuksiin. Vastaus aloitteeseen Joukkoliikenteen lippujen hinnat vahvistetaan vuosittain HSL:n toiminta- ja taloussuunnitelman sekä jäsenkuntien siitä antamien lausuntojen perusteella. Tähän liittyen lippujen hinnoista käydään kuntien kanssa neuvotteluja vuosittain. Vuodesta 2010 alkaen joukkoliikenteen HSL -kuntaosuuksiin on sisältynyt infrakorvaus, joka perustuu HSL -perussopimukseen. Espoon kaupunginhallitus on 1.9.2014 hyväksynyt HSL -kuntien ja HSL:n keskinäisen Länsimetron ja kehäradan joukkoliikenneinfran kustannusten jakamista koskevan sopimuksen, joka pohjautuu HSL -perussopimukseen ja sitä täydentävään sopimukseen joukkoliikenneinfran korvaamisesta, jonka Espoo on allekirjoittanut 13.10.2011. Joukkoliikenteen infrakorvausperusteiden muuttaminen edellyttäisi näiden HSL -kuntien yhteisesti hyväksymien sopimusten muuttamista. Subvention osuus joukkoliikenteen menoista on infrakorvaukset ja aikaisemmilta vuosilta kertynyt joukkoliikenteen lipputulojen ylijäämä huomioiden viime vuosina pysytellyt Espoossa 45-48 %:n tasolla. HSL :n toiminta- ja taloussuunnitelman 2015-2017 mukaan myös vuosina 2015-2016 Espoon joukkoliikenteen subventioaste (44,9 % vuonna 2015 ja 47,9 % vuonna 2016) on HSL :n valtuustokaudelle 2013-2016 asetetun tavoitteen mukainen. Toistaiseksi tulevan HSL -valtuustokauden 2017-2020 tavoitteista ei ole sitovaa päätöstä. Infrahankkeiden vaikutuksista tulevien vuosien joukkoliikenteen kuntaosuuksiin on HSL :ssä tekeillä selvitys. Vuonna 2017, kun sekä Kehärata että Matinkylään päättyvä metro ovat täysimääräisesti käytössä, Espoon joukkoliikenteen subventioaste on HSL:n arvion mukaan 56,9 %. Infrasopimuksella ei siirretä joukkoliikenneinfran kustannuksia HSL:lle lipun hinnoilla katettavaksi, vaan kuntayhtymän kannalta kyse on kustannuksiltaan neutraalista sopimuksesta. HSL jakaa kuntien kustannukset sopimuksessa sovitulla tavalla käytön suhteessa kunnille jotka sekä saavat että maksavat osuutensa laskusta. HSL päättää joukkoliikenteen lippuhinnoittelusta, eikä infrasopimuksen mukaisilla korvauksilla ole siihen suoraa kustannusvaikutusta. Joukkoliikenteen järjestämisestä aiheutuvia kustannuksia, siitä kerättäviä lipputuloja ja kuntien HSL:lle maksamia kuntaosuuksia ja joukkoliikenneinfran kustannuksia sekä kunnan omistamastaan infrasta HSL:ltä saamia

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 24 Valtuusto 26.01.2015 Sivu 89 / 92 käyttökorvaustuloja tulee tarkastella kokonaisuutena silloin kun arvioidaan joukkoliikenteen lippujen hintaan kohdistuvaa subventiota. Päätöshistoria Kaupunginhallitus 15.12.2014 359 Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Sirpa Hertellin ja 27 muun valtuutetun 29.9.2014 jättämään valtuustoaloitteeseen neuvottelujen käynnistämiseksi HSLkuntien kesken metron infrakustannusten uusiksi maksuperusteiksi sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Käsittely Elo Hyrkön kannattamana esitti asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi. Keskustelun palautuksesta päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu ehdotus, jonka johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 8 äänellä 6 ääntä vastaan 1 ollessa poissa hylänneen Elon palautusehdotuksen. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 25 Valtuusto 26.01.2015 Sivu 90 / 92 5311/10.00.00/2014 Kaupunginhallitus 21 12.1.2015 25 Valtuustoaloite Kauklahden Mankin ja Kirkkonummen Luoman alueiden asuntorakentamismahdollisuuksien selvittämiseksi Valmistelijat / lisätiedot: Torsti Hokkanen, puh. 050 413 2163 etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena Susanna Rahkosen ja 42 muun valtuutetun 8.12.2014 tekemään valtuustoaloitteeseen Kauklahden Mankin ja Kirkkonummen Luoman alueiden asuntorakentamismahdollisuuksien selvittämiseksi ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Oheismateriaali Selostus - Valtuustoaloite 8.12.2014 Valtuustoaloite Valtuutettu Susanna Rahkonen ja 42 muuta allekirjoittajaa ovat jättäneet seuraavan aloitteen: Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että rantaradan varrella sijaitsevien Kauklahden Mankin ja Kirkkonummen Luoman alueiden asuntorakentamismahdollisuuksista tehdään kokonaistarkastelu yhdessä Kirkkonummen kunnan kanssa. Rantarata on Espoolle merkittävä liikennemuoto, mutta sen varrella on vielä hyödyntämätöntä asuntorakentamispotentiaalia. Kaupunkirata on tulossa Kauklahteen, mutta Kauklahden asemasta seuraavat asemat ovat lakkautusuhan alla. Liikenne jatkuisi, mutta Espoon Mankin ja Kirkkonummen Luoman asemilta ei enää pääsisi junien kyytiin. Tällä hetkellä Mankin matkustajamäärät ovat olleet pieniä, koska kaikki Kirkkonummen junat eivät pysähdy Mankin asemalla ja sen vaikutuspiirissä asuu vielä melko vähän asukkaita. Radan ja Kehä lll:n lähistöltä löytyy kuitenkin paljon tyhjää peltoa. Toisaalta alueen asutus lisääntyy koko ajan. Lasilaaksoon on rakennettu uusia kerrostaloja ja kokonainen Hansavalkaman alue on noussut lähelle. Muutakin asutusta on tulossa, mutta suunnittelua on leimannut ajatus Mankin liikenteen lakkaamisesta, minkä vuoksi yhteyksiä Mankin asemalle

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 25 Valtuusto 26.01.2015 Sivu 91 / 92 ei ole otettu suunnittelun lähtökohdiksi. Espoon ja Kirkkonummen rajaseudun kaavoitus ei ole ollut prioriteeteissa korkealla. Siksi aluetta ei ole mietitty kokonaisuutena ja se on jäänyt odottamaan tulevaa kehitystä eräänlaiseen välitilaan. Kokonaistarkastelu Kirkkonummen Luoman ja Mankin alueista olisi tarpeen. Siina voitaisiin miettiä yhdessä Kirkkonummen kanssa ideaa asumiseen sopivista alueista. Kun rata kerran on käytössä, sitä olisi järkevää voida hyödyntää nykyistä paremmin. Radan hyödyntäminen on ekologista ja taloudellista, koska investointi raiteisiin on tehty jo yli sata vuotta sitten. Helsingin seudun liikenne HSL on katsonut suunnitelmissaan asemien nykyisiä liikennemääriä, jolloin Mankin ja Luoman liikennöinti on ollut tippumassa HSL:n liikenteestä pois. HSL on aiemmin päättänyt, että junaliikenne lakkaa vuonna 2016, mutta päätöstä kuitenkin lievennettiin HSL:n hallituksen 21.10.2014 kokouksessa, jonka yhtymäkokous 18.11.2014 vahvisti. Toiminta- ja taloussuunnitelmaan hyväksyttiin muutos, jonka perusteella liikenne saattaa ehkä jatkua, jos maankäytön tiivistyminen lisää seisakkeiden matkustajamäärää riittävästi. Nyt olisi tilaisuus kokeilla yhteistyötä Kirkkonummen kanssa konkreettisessa hankkeessa, jossa voitaisiin edistää kaikkien yleisesti tunnustamaa periaatetta, eli asuntorakentamista hyvien raideliikenneyhteyksien varteen. Tarkastelussa on syytä kuitenkin edetä huolella alueen luontoa kunnioittaen, silla radan eteläpuolelta löytyy herkkää jokimaisemaa ja lahden pohjukan arvokas luonnonsuojelualue. Vastaus valtuustoaloitteeseen Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 10.12.2014 sisällyttää kaupunkisuunnittelun vuoden 2015 työohjelmaan ko. kohteen, mikä kirjattiin päätökseen: Selvitetään Mankin aseman lähialueiden soveltuminen asumiskäyttöön. Kaupunkisuunnittelukeskus selvittää Mankin alueen soveltuvuuden asumiskäyttöön vuoden 2015 aikana. Selvitystyö tehdään yhteistyössä Kirkkonummen kanssa niiltä osin, kun maankäyttöä selvitetään Espoon ja Kirkkonummen rajan tuntumassa sekä Kirkkonummen puolella Luoman alueella. Päätöshistoria Kaupunginhallitus 12.1.2015 21 Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena Susanna Rahkosen ja 42 muun valtuutetun 8.12.2014 tekemään valtuustoaloitteeseen Kauklahden Mankin ja Kirkkonummen

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 25 Valtuusto 26.01.2015 Sivu 92 / 92 Luoman alueiden asuntorakentamismahdollisuuksien selvittämiseksi ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Käsittely Teknisen toimen johtajan estyneenä ollessa asian esitteli kehittämisjohtaja Olli Isotalo. Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi