HAMMASVAIHTEEN JARRUN KEHITTÄMINEN DEVELOPMENT OF BRAKE FOR GEAR ASSEMBLY



Samankaltaiset tiedostot
Tulevaisuuden joustavan pakkauslinjaston muodonantolaitteen alaosan suunnittelu

1. Kokoonpantavan laitteen, sen osakokoonpanojen ja niiden koneenosien toimintaperiaatteiden hyödyntäminen

Tekninen työ. Aihepiirityöskentely: KASETTITELINE. Helsingin yliopisto opettajankoulutuslaitos syksy 1994 Jukka Kasurinen

BK65A0300 KONEENSUUNNITTELUOPPI

2. Valukappaleiden suunnittelu mallikustannusten kannalta

KISASÄÄNNÖT JA PROJEKTI LK

KOTELOIDEN VALMISTUSMENETELMÄT JA NIIHIN LIITTYVÄT SUUNNITTELUOHJEET

BK65A0202 Teknisen suunnittelun peruskurssi

Teknillinen tiedekunta Konetekniikan koulutusohjelma Koneensuunnittelu Kerkkänen, Eskelinen, Haapanen. LUT Sammio 2 -projekti.

BK65A0201 Teknisen suunnittelun peruskurssi

Muotoilualan määritelmät - Tuotesuunnitteluprosessi

Uusi vetovoimainen ja ostovoimaa pysäyttävä kauppapaikka

Tarvittava määrä vuositasolla yli 100 kpl.

Etunimi. Sukunimi. Oppimistavoite: ymmärtää, kuinka positiiviset ja negatiiviset magneettiset navat tuottavat työntö- ja vetovoimaa.

TEHTÄVÄ 1 MAKSIMIPISTEET 5

dametric AGS-anturi HUOLTOKÄSIKIRJA AGS-XXX Service Manual FI.docx Lokakuu 12, 2010 / BL Sivu 1 (8)

TARKKUUSVALUCASE - LUKKO VALUNKÄYTÖN SEMINAARI TAMPERE ISMO TUOMINEN

LUT Sammio 2 projekti Powered by Electric Motor. Seminaari LUT Sammio 2 -projekti 1

KÄSITYÖ VALINNAINEN LISÄKURSSI

Näin asennat. SUKA90S suihkukaapin:

Kierukkavaihteet GS 50.3 GS varustettu jalalla ja vivulla

Ohutlevy- ja jousiosaamista proto tyypistä volyymi tuotantoon OHUTLEVY- JA JOUSITUOTEKUMPPANISI

TEP / WP4, Teräsrakentamiseen liittyvät mallidokumentit ja niiden sisältö sekä vastuut

OFIX. Lukitusholkit. Pyymosantie 4, VANTAA puh fax Hermiankatu 6 G, TAMPERE puh fax

BUDERUS EDELSTAHL. Buderus Edelstahl GmbH l P.O l D Wetzlar

ASENNUSOHJEET LIUKUSUIHKUOVI

KÄSITYÖN SUUNNITTELU. on tuotesuunnittelua, muotoilua, ongelmanratkaisua, luovuutta

septima tuotannon uusi elämä

Taloyhtiöiden täydennysrakentamisen liiketoimintamalli työryhmätyöskentely

Casall Inspire PT1. Power Trainer KOKOONPANO- JA KÄYTTÖOHJE KIRJOITA SARJANUMERO TÄHÄN

Press Brake Productivity -pikaopas

Kul Aircraft Structural Design (4 cr) Assignment 1 EVALUATION - Arviointi

! LAATUKÄSIKIRJA 2015

Vapaataontapuristimien puristusvoima on 80/100, 55 ja 20 meganewtonia. Niillä voidaan takoa jopa 160 tonnin painoisia kappaleita.

Harri Eskelinen, puh , Konetekniikan koulutusohjelman johtaja Tekniikan tohtori vuonna 1999 Dosentti

7. Valukappaleiden suunnittelu keernojen käytön kannalta

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja

ISICOMPACT Uusi T- haara yhdellä ruuvilla.

JahtiJakt Prestige Taljajousi Asennettu ja peruskohdistettu setti

SUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU

ASENNUSOHJEET KÄÄNTÖSUIHKUOVI

Pumppaamojen standardointi - Loppuraportti

Algoritmit. Ohjelman tekemisen hahmottamisessa käytetään

Sini Metsä-Kortelainen, VTT

OSA A. MITTATOLERANSSIT

Gumenius Sebastian, Miettinen Mika Moottoripyörän käynnistysalusta

PESUKONEEN JA LINGON ASENNUS

Ohjelmiston testaus ja laatu. Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit

ALVO 3D-tulostuksen vaikutus tuotesuunnitteluun

Suunnitteluohjeita tarkkuusvalukappaleelle

KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op. Käyttäjäaineiston tulkinta. Tehtävä Käyttäjäaineiston tulkinta ja suunnitteluvaatimukset. Katja Soini TaiK 11.4.

Polestar Performance Intake and Exhaust kit

Oppilaan pikaopas. Project 2013 käyttöliittymä ja näkymät

Kylmämestarin erikoisammattitutkinto 6. Teollisen kylmän kylmäsuunnittelu

Kuvaus suunnitelmien sisällöstä

Harjoitus 1: Projektin aikataulu- ja resurssisuunnittelu

OPISKELIJAN MUISTILISTA

Pienoiskasvihuone. esimerkki ryhmäprojektista koululle tai koulun ulkopuoliselle asiakkaalle.

Tyllis-esite :19 Page 1 FIN

T Johdatus käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen. suunnitteluprosessissa. Käyttäjän huomiointi. Iteroitu versio paljon kirjoitusvirheitä

Käyttäjäkeskeinen suunnittelu

1. Tarkista ennen asennuksen aloittamista että sinulla on kaikki siihen vaadittavat osat.

KUITUPOHJAISTEN PAKKAUSTEN MUODONANTO

Side decor -sarja, Running board

Sisältö. 1. Suomi P. 3. Copyright by ENERGETICS

Tik Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu. LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti

Installation instructions, accessories. Vetokoukku, kiinteä. Volvo Car Corporation Gothenburg, Sweden , ,

Ostajan opas. Teollisen ostajan faktapaketti ruuvikuljettimista

1. Alkusanat. 2. Käyttötarkoitus. 3. Turvallisuusohjeet

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Taiter Oy. Taiter-pistokkaan ja Taiter-triangeliansaan käyttöohje

Kuva 2. Lankasahauksen periaate.

AIRJACK NOSTOLAITTEEN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE

Lyhyen videotyöpajan ohjelma (90 min)

KOKOONTAITETTAVA HENKARI

KJR C2005 Tuotesuunnittelu, Konseptisuunnittelu ja osatoiminnot Raporttien arviointi ja palaute

Aki Taanila LINEAARINEN OPTIMOINTI

- 1 - Laitteen valmistamiseen liittyvien prosessikuvausten kautta viestintä- ja mediataidot lisääntyvät ja ovat näin myös osa kilpailusuoritusta.

SiSuQ8 Tutorial / Mekaaninen simulaatio

Tuotteen hitsattavuuden testaus robottisimulointiohjelmalla. Kari Solehmainen Savonia Ammattikorkeakoulu HitSavonia

Vuoden kiinnostavimmat oikeustapaukset

JOUSTAVA YKSITTÄISVALMISTUS. Konepajamiehet Kauko Lappalainen

Asennus- ja käyttöohje. Kuormalavahylly

Handy Tube -liukurulla, mallit 100, 110, 120

Ohjeita kirjan tekemiseen

Sisällysluettelo, komponentit. Komponentit. Komponentit. sivu Tilausohje... 2

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi

Kuumavesiallas ja verkko s. 2 Kuumailmapuhallin 2 Sakset ja pihdit 3 Veitset 4 Merkkauskynä 4 Dynamometri ja kiilatyyny 4 Lastakirjat ja DVD 5

Yli 100 vuotta Yli 100 kertaa päivässä

Liite 1: KualiKSB skenaariot ja PoC tulokset. 1. Palvelun kehittäjän näkökulma. KualiKSB. Sivu 1. Tilanne Vaatimus Ongelma jos vaatimus ei toteudu

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN

MENETELMÄ POISTETTU KÄYTÖSTÄ Asfalttimassat ja -päällysteet, perusmenetelmät.

ASIAKASOSALLISUUS VARHAISKASVATUKSESSA LASTENSUOJELUPÄIVÄT Birgitta Vilpas ja Sylvia Tast

Installation instructions, accessories. Diffuser. Volvo Car Corporation Gothenburg, Sweden

SOVELLUSALUEEN KUVAUS

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto

Monipuolista hienomekaniikkaa. Copyright 2013 Mecsalo Oy Minkkikatu 10-12, FI Järvenpää. Tel (0)

Vanhan seinärakenteen lisäkiinnitystarve julkisivun verhouskorjauksissa. Tutkimussuunnitelma Päivitetty

Likaantumissuoja, tavaratila, kokonaan peittävä

S Portaalinosturi AS Projektisuunnitelma Oleg Kovalev

Transkriptio:

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta LUT Kone BK10A0400 Kandidaatintyö ja seminaari HAMMASVAIHTEEN JARRUN KEHITTÄMINEN DEVELOPMENT OF BRAKE FOR GEAR ASSEMBLY Lappeenranta 29.5.2013 Jyri Nousiainen

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 3 1.1 Yritysesittely... 4 2 KONEENSUUNNITTELUN TEORIAA... 5 2.1 Systemaattinen suunnittelumetodi... 5 2.1.1 Tehtävän selvittely... 6 2.1.2 Luonnostelu... 6 2.1.3 Kehittely... 6 2.1.4 Viimeistely... 7 2.2 Intuitiivinen suunnittelumetodi... 7 3 DFMA:N PERIAATE... 9 3.1 Suunnittelussa huomioitavia näkökulmia... 9 3.2 DFMA-projektin määrittely... 10 4 HAMMASVAIHTEEN JARRUN SUUNNITTELU... 12 4.1 Tuotekehitystehtävän selvitys ja täsmennys... 13 4.2 Abstrahointi ja toimintojen selvittäminen... 14 4.3 Ratkaisuperiaate ja luonnostelu... 15 4.4 Ratkaisuperiaatteen kehittely... 16 4.5 Lopullisen kokonaiskehitelmän viimeistely... 19 4.6 DFMA:n huomioiminen kehitystyössä... 22 5 JARRUN VALMISTUS JA TESTAUS... 23 5.1 Tehdyt muutokset... 23 5.2 Jarrun toimivuuden testaus... 25 6 JOHTOPÄÄTÖKSET... 27 7 YHTEENVETO... 28 LÄHTEET... 29

3 1 JOHDANTO Tämä kandidaatintyö on tehty Konecranes Finland Oy:n toimeksiannosta Hämeenlinnan vaihdetehtaalle. Kandidaatintyö käsittelee hammasvaihteiden jarruttamiseen soveltuvan laitteen kehittämistä. Jarrua on tarkoitus käyttää hammasvaihteiden kokoonpanosolussa koeajon yhteydessä. Laitteen tulee luoda hammaskosketukseen momenttia ja täten paljastaa ja silottaa mahdolliset laatuvirheet. Laitteen toiminnan tulee myös olla tehokasta ja turvallista käyttäjälle. Jarru suunnitellaan soveltamalla koneensuunnittelun periaatteita. Koneensuunnitteluun liittyvistä systemaattisesta ja intuitiivisesta suunnittelumetodista esitellään pääkohdat sekä metodien mukaiset suunnittelutyön etenemismallit. Jarrun suunnittelussa sovelletaan myös DFMA:n (Design For Manufacturing and Assembly) mukaisia näkökulmia, joiden tarkoituksena on huomioida valmistus ja kokoonpano suunnittelussa. DFMA:sta esitellään sen periaatteet sekä tapoja, kuinka sitä voidaan käytännössä hyödyntää kehitystyöprojekteissa. Kehitystyö aloitetaan systemaattisen suunnittelumetodin mukaisesti perehtymällä annettuun tehtävään ja siihen liittyvään informaatioon. Tämän jälkeen ideointiin otetaan mukaan intuitiivisen suunnittelumetodin näkökulmia. Suunnittelun ja luonnostelun jatkuessa jarrun toimintaperiaate vahvistuu ja kehittyy. Toimintaperiaatteen ja jarrun konstruktion kehittelyssä muokataan ja kehitetään osaratkaisuja, jotta annettuun tehtävään saadaan kokonaisvaltainen ratkaisu. Viimeistelyvaiheessa jarrun osille tehdään valmistuspiirustukset sekä niiden tarkistus, minkä jälkeen laite siirretään valmistukseen. Valmistuksen jälkeen laite kokoonpannaan ja aloitetaan laitteen testaus. Jarrulle tehtäviä mahdollisia parannusehdotuksia ja jatkotoimenpiteitä pohditaan testauksen jälkeen. Tämän kandidaatintyön tavoitteena on toimivan ja turvallisen jarrun kehittäminen. Laitteen kehitystyö suoritetaan koneensuunnitteluopin periaatteiden mukaisesti, sekä niitä soveltamalla kyseessä olevalle kehitystyölle sopivalla tavalla.

4 1.1 Yritysesittely Konecranes on perustettu vuonna 1994 ja se on yksi johtavista nostolaitevalmistajista maailmassa. Konecranes toimittaa nostolaiteratkaisuja ja palveluja useille eri teollisuudenaloille esisuunniteltujen modulaaristen komponenttien ja materiaalinkäsittelyratkaisujen muodossa. Liiketoimintaan kuuluu myös kunnossapitoa ja huoltoa kaikille nosturimerkeille, satamalaitteille sekä työstökoneille. (Konecranes, 2009.) Konecranes-konsernin liikevaihto oli vuonna 2012 noin 2,2 miljardia euroa. Vuoden 2012 lopussa Konecranes-konserni työllisti yli 12000 ihmistä eri puolilla maailmaa. (Konecranes, 2013.)

5 2 KONEENSUUNNITTELUN TEORIAA Koneensuunnitteluoppia voidaan ajatella strategiana ratkaisujen kehittämiseen, jossa ratkaisuja kehitetään monipuolisesti ja poikkitieteellisesti. Jotta ratkaisuja voitaisiin kehittää, tulee suunnittelijan tuntea sekä konejärjestelmien että koneensuunnittelun menettelytapojen perusteet. (Pahl & Beitz, 1990, s. 20.) Uudet mallit ja ratkaisut pohjautuvat suunnittelijan aikaisempaan tietämykseen kuten jo tunnettuihin ratkaisuihin, materiaalien ominaisuuksiin, olemassa oleviin komponentteihin sekä omakohtaisiin kokemuksiin. Aikaisempi tietämys on oltava olemassa ja käytettävissä, jotta uusia ratkaisuja voi syntyä. (Tuomaala, 1995, s. 145.) Tässä kandidaatintyössä sovellettiin kahta yleisesti käytössä olevaa koneensuunnittelumetodia: systemaattista ja intuitiivista suunnittelumetodia. 2.1 Systemaattinen suunnittelumetodi Systemaattisen koneensuunnittelun metodi on Saksasta peräisin oleva yhdistelmä eri suunnittelumetodeista. Systemaattisessa metodissa käydään työvaiheet läpi tietoisesti siten, että niistä voidaan saada palautetta ja niihin voidaan vaikuttaa. Annetun tehtävän ratkaisuyrityksiä analysoidaan, muunnellaan ja yhdistellään. Tyypillistä systemaattiselle metodille on myös se, että annettu tehtävä jaetaan osatehtäviin, jotka ovat helpommin ratkaistavissa. (Pahl & Beitz, 1990, s. 17, 35.) Systemaattinen suunnittelu jaetaan neljään eri päävaiheeseen (Pahl & Beitz, 1990, s. 48): - tehtävän selvittely - luonnostelu - kehittely - viimeistely. Jotta annettuun tehtävään saataisiin kehitettyä ratkaisu, on jokaisen päävaiheen jälkeen syytä analysoida ja arvostella kyseisessä vaiheessa tehdyn työn tulos. Jos saavutettu tulos on työn tavoitteeseen nähden tyydyttävä, voidaan kehitystyötä jatkaa seuraavaan vaiheeseen. Mikäli tulos ei ole riittävän hyvä, voidaan palata edellisiin vaiheisiin tai toistaa senhetkinen vaihe, jotta riittävän hyvä tulos saavutetaan. Päävaiheita seuraamalla on

6 mahdollista saavuttaa kehitystyön tavoitteen mukainen tulos. (Pahl & Beitz, 1990, s. 46 48.) 2.1.1 Tehtävän selvittely Tehtävän selvittelyssä hankitaan annettuun tehtävään liittyvää informaatiota. Informaatiota tarvitaan tehtävälle annetuista vaatimuksista ja reunaehdoista sekä yleisistä ja pysyvistä vaatimuksista ja reunaehdoista. Tehtävän selvittelyssä informaation perusteella luodaan vaatimuslista, jossa huomioidaan konstruktiivisen kehittämisen tarve ja sen mukaiset seuraavat työvaiheet. (Pahl & Beitz, 1990, s. 48.) 2.1.2 Luonnostelu Luonnostelussa määritetään periaatteellinen ratkaisu annetulle tehtävälle. Ratkaisuperiaatteeseen päästään ongelmien abstrahoinnin ja toimintorakenteiden laatimisella. Ratkaisuperiaate voidaan esittää monella eri tapaa. Joissain tapauksissa riittää toimintorakenteen lohkokaavio ja joskus pelkkä vapaakätinen luonnos on riittävä ratkaisuperiaatteen esittämiseen. Ratkaisuperiaatteen tulee aina täyttää vaatimuslistan mukaiset ehdot ja rajoitukset, sillä muuten annettua tehtävää ei voida ratkaista. Luonnosteluvaiheessa pyritään löytämään paras mahdollinen vaihtoehto annetun tehtävän ratkaisemiseksi. (Pahl & Beitz, 1990, s. 48 49.) 2.1.3 Kehittely Kehittelyssä jatketaan aiempien vaiheiden tuloksen eli periaatteellisen ratkaisun suunnittelua. Kehittely onkin periaateratkaisun rakennemuodon vahvistamista. Kehittelyvaiheen jälkeen senhetkinen rakennemuoto arvostellaan teknis-taloudellisesti eli tarkastellaan rakennemuotoa laitteen valmistuksen, toimivuuden ja taloudellisuuden näkökulmasta. Kehittelyvaiheessa usein palataan arvostelujen jälkeen parantelemaan rakennemuotoa. Kehiteltävään rakennemuotoon voidaan lisätä ideoita ja toimintamalleja muiden ehdotusten osaratkaisuilla. Näiden osaratkaisujen lisäämisellä, heikkouksien poistamisella ja yhdistelmien soveltamisella, voidaan päästä lopulliseen kokonaiskehitelmään rakennemuodosta. Lopullisen kokonaiskehitelmän saavuttamisen jälkeen voidaan siirtyä viimeistelyyn. (Pahl & Beitz, 1990, s. 49.)

7 2.1.4 Viimeistely Viimeistelyssä kokonaiskehitelmää täydennetään suunnittelutyön aineellista toteuttamista varten. Kokonaiskehitelmään lisätään lopulliset muotoa, yksittäisosien mitoitusta, pinnanlaatua, materiaaleja sekä valmistusta koskevat määritykset. Viimeistelyssä laaditaan valmistuspiirustukset sekä muut asiakirjat tulevaa valmistusta ja testausta varten. Viimeistelyssä on otettava huomioon se, että mitä lähemmäksi ratkaisun konkretisoitumista edetään, sitä tärkeämmäksi valmistustekninen ja rakennemuodon optimointi muuttuvat. (Pahl & Beitz, 1990, s. 50.) 2.2 Intuitiivinen suunnittelumetodi Intuitiivinen suunnittelumetodi perustuu alitajunnan käyttöön tietoisen tajunnan rinnalla kehitystyössä ja suunnittelussa. Tietoinen tajunta toimii ihmisen operatiivisena keskuksena, jonka kapasiteetti ja etenkin muisti ovat rajallisia. Alitajunta täydentää tietoisen tajunnan muistia. Alitajunnan muistia voidaan hyödyntää juuri tarvittavan tietosisällön kohdalta. Jotta tietosisältöä voidaan hyödyntää, täytyy luoda tarve käyttää alitajuntaa. Tämä tarve luo yhteyden tietoisen tajunnan ja alitajunnan välille. Luovan työn perustana onkin taito luoda tämä kyseinen tarve ja yhteys tajuntojen välille. (Tuomaala, 1995, s. 4 5.) Intuitiivisella suunnitellulla pyritään ratkaisemaan suunnittelutehtävän ongelmia epäsystemaattisesti. Ongelmanratkaisussa hyödynnetään intuitiivista jännitettä, heuristisia pisteitä, lyhyttä logiikkaa sekä tehtävälle annettua aikataulua. Kuva 1 esittää graafisesti intuitiivisen ongelmanratkaisun kulun. (Tuomaala, 1995, s. 29 31.)

8 Kuva 1. Intuitiivinen ongelmanratkaisu (muokattu: Tuomaala, 1995, s. 30). Intuitiivisessa suunnittelumetodissa ratkaisua ongelmaan aletaan hakea analysoimalla ja sisäistämällä annettu tehtävä, joka on jo joltakin osin määritelty. Sisäistämisen jälkeen intuitiivinen jännite alkaa kasvaa. Jännitteen suuruus riippuu annetun tehtävän aikataulusta, henkilökohtaisesta kokemuksesta ja tietotasosta. Jännitteen synnyttyä alkaa heurististen pisteiden muodostuminen. Heuristiset pisteet siirtävät tietoa keskenään kaksisuuntaisesti. Tiedonsiirtoa heurististen pisteiden välillä kutsutaan loogisiksi siirroiksi. Kun alkuperäisen tehtävän kattava heurististen pisteiden verkko on riittävän tiheä ja looginen yhteys vallitsee kaikkien pisteiden välillä, intuitiivinen jännite laukeaa ja ratkaisu tehtävään syntyy. (Tuomaala, 1995, s. 29 31.) Luova koneensuunnittelu soveltuu hyvin tilanteisiin, joissa jo olemassa olevaa tuotetta halutaan uudistaa ja kehittää. Rikkianalyysilla analysoidaan olemassa olevan tuotteen ominaisuuksia, joihin voidaan lisätä uusia ratkaisuja, jotka syntyvät intuitiivisella suunnittelulla. Rikkianalyysin jälkeen tehdään luonnosteluja mahdollisista ratkaisuista annettuun tehtävään. Kun luonnoksia tarkennetaan ja kiinnitetään huomiota yksityiskohtiin, intuitiivinen jännite kasvaa. Jännitteen kasvettua riittävästi, ratkaisu löytyy tarkennetuista luonnoksista. Suuri osa suunnittelutyöstä tehdään olemassa olevan konstruktion pohjalle. Tällöin ei ole tarpeen alkaa kehittää uutta perusratkaisua alkutekijöistä lähtien ja suunnitteluun kuluva aika lyhenee. (Tuomaala, 1995, s. 32 74.)

9 3 DFMA:N PERIAATE DFMA tulee englannin kielen sanoista Design For Manufacturing and Assembly, joka tarkoittaa valmistus- ja kokoonpanomyönteistä suunnittelua. DFMA:n tarkoituksena on kehittää valmistettavuutta ja kokoonpantavuutta. Sillä pyritään yksinkertaistamaan tuotteen valmistusta, alentamaan valmistuskustannuksia sekä helpottamaan kokoonpantavuutta. Erittäin tärkeänä DFMA:n mukaisessa kehitystyössä pidetään suunnittelijoiden ja valmistuksesta vastaavien henkilöiden yhteistyötä (Lempiäinen & Savolainen, 2003, s. 16). Suunnittelijan tulee kuitenkin myös huomioida se, että tuotteen tulee täyttää sille ennalta asetetut sekä tekniset ja taloudelliset vaatimukset, että asiakkaan vaatimukset. (Lohtander, 2002, s. 11.) DFMA on yhdistelmä käsitteistä DFM (Design For Manufacturing) ja DFA (Design For Assembly). DFM:llä pyritään suunnitteluvaiheessa kiinnittämään huomiota tuotteen valmistettavuuteen ja valmistuskustannuksiin. DFA:ta käytetään apukeinona suunnittelussa ja sillä tähdätään tuotteen rakenteen yksinkertaistamiseen ja sen myötä kokoonpanotyön helpottamiseen. Tähän kuuluu kokoonpantavuuden kannalta oleellisia näkökulmia kuten osien toimintojen yhdistäminen, osien takertuvuus, paikoitettavuus ja osien lukumäärän vähentäminen. (Lempiäinen & Savolainen, 2003, s. 13, 69.) 3.1 Suunnittelussa huomioitavia näkökulmia Käytettäessä DFMA:n näkökulmia suunnittelussa, tarvitaan paljon valmistusteknistä tietämystä. Valmistustekniikan asiantuntija varmistaa yhdessä suunnittelijan kanssa, että suunnittelu on valmistus- ja kokoonpanomyönteistä. Toisaalta suunnittelija on ainut asiantuntija, joka pystyy selvittämään valmistustekniikoiden rajoitukset sille, että suunniteltava tuote myös toimii asianmukaisesti valmistuksen jälkeen. (Eskelinen & Kettunen & Silventoinen, 2004, s. 12.) Yleinen lista DFMA:n näkökulmista, joita suunnittelijan tulee käytännön suunnittelutyössä ottaa huomioon, ovat esimerkiksi seuraavia (Eskelinen et al., 2004, s. 13): - minimoi osien määrä konstruktiossa - suunnittele modulaarisia konstruktioita - suunnittele osille niin monta toimintoa kuin mahdollista

10 - suunnittele liitokset niin, ettei lisää osia tarvita liitoksen tekemiseen - suunnittele konstruktio niin, että se voidaan kokoonpanna samasta suunnasta - minimoi valmistusmenetelmien ja -vaiheiden määrä - noudata helpon valmistettavuuden periaatetta jokaiselle valmistusmenetelmälle - varaa tilaa työkaluille kokoonpantaessa ja kiinnityksille valmistettaessa - käytä standardoituja muotoja, työkaluja ja komponentteja - huomioi myös koneistusvara - huomioi materiaalin soveltuvuus valmistusmenetelmille - käytä omaan tuotantoon suhteutettuja, tarkoituksenmukaisia yleistoleransseja - huomioi konstruktion mahdolliset virheet ja suunnittele konstruktioon harmiton paikka valmistusvirheille - huomioi, että pinnankarheuden arvot sekä lineaariset, geometriset ja kulmatoleranssit on tarkistettu kokonaisuutena - käytä osia, jotka ovat kokoonpantavissa useasta suunnasta (vältä osia, jotka asettuvat väärin helposti ja jotka toimivat vain yhdessä asennossa) - valitse mahdollisista useasta valmistusmenetelmästä se, joka vaatii vähiten valmisteluja - pyri toistamaan samoja valmistusvaiheita ( moduloi valmistusvaiheet) - suunnittele parametrisesti - suunnittele tuotteet automaattiseen tuotantoon sopiviksi (usein tuotteet sopivat tällöin erinomaisesti myös manuaaliseen tuotantoon) - huomioi ergonomia manuaalista tuotantoa käytettäessä Kehitystyön eri vaiheissa luetteloa voidaan käyttää varmistamaan, että suunnittelussa on huomioitu DFMA:n näkökulmat. Yksittäiseen DFMA-projektiin voidaan valita luettelosta niitä kohtia, jotka myöhemmin vaikuttavat mekaaniseen suunnitteluun ja joista johdetaan viimeiset vaatimukset muotoilulle ja konstruktiolle. (Eskelinen et al., 2004, s. 11 12.) 3.2 DFMA-projektin määrittely DFMA ei ole yksiselitteinen malli yksittäiselle kehitystyöprojektille vaan kyseiselle projektille valitaan DFMA:n mukaisia näkökulmia, jotka sopivat projektiin ja tukevat sen suunnittelua. Yleisesti DFMA-projektien lähtökohtana on välttää tunnettuja epäkohtia itse tuotteen suunnittelussa kuin valmistuksessakin. Suunnittelutyö on suoritettava niin, ettei

11 tunnettuja epäkohtia pyritä ratkaisemaan suunnittelemalla jotain uutta, vaan välttämällä niitä kokonaan. Kuitenkin jokaisen projektin alussa lähtökohta voi olla hyvinkin erilainen. Jos DFMA:ta sovelletaan esimerkiksi monimutkaisen tuotteen suunnitteluun, voi suunnittelun joutua aloittamaan alusta, jotta osien lukumäärää voidaan minimoida. Toisaalta projektin lähtökohtana voi olla, että osien lukumäärää ei vähennetä vaan keskitytään kustannustehokkuuden ja asennettavuuden parantamiseen. (Lohtander, 2002, s. 10 11.) Kehitystuotekehitysprojektia ei myöskään voi yksiselitteisesti määrittää DFMAprojektiksi. Syynä tähän on, että DFMA sisältää hyvin laajan skaalan tuotteen suunnitteluun, valmistukseen ja kokoonpanoon liittyviä näkökulmia. Laaja skaala näkökulmia mahdollistaa sen, että käytännössä kaikki organisoidut tuotekehitysprojektit voidaan laskea myös DFMA-projekteiksi. Kaksi keskeistä kohtaa, jotka ovat DFMAprojekteille tunnusomaisia, ovat tarve yksinkertaistaa konstruktiota ja sen valmistusta sekä tunnettujen epäkohtien huomiointi ja välttäminen. (Lohtander, 2002, s. 13.)

12 4 HAMMASVAIHTEEN JARRUN SUUNNITTELU Hammasvaihteen jarrua alettiin kehittää systemaattista ja intuitiivista koneensuunnittelua mukaillen. Jarrun kehitystyössä huomioitiin myös DFMA:n näkökulmia. Suunnittelu aloitettiin uudistetun systemaattisen metodin VDI 2221:n mukaisesti. Kuvassa 2 on esitetty VDI 2221 mukaisen suunnittelutyön kulkukaavio vaiheittain. Kuva 2. Kehitystyön ja suunnittelun eteneminen VDI 2221:n mukaisesti (Pahl & Beitz, 1990, s. 47). Kuvassa 2 oleva kulkukaavio on laadittu ohjeeksi, jota mukailemalla on mahdollista saavuttaa kehitystyön yleinen joustavuus. Joustavuuden takia kulkukaaviota on helppo muokata tuote- ja yrityskohtaisesti tarpeiden mukaan. Kulkukaavion vaiheita ei tarvitse

13 seurata kaavamaisesti vaan joitain vaiheita voidaan jättää pois tai toistaa useitakin kertoja. (Pahl et al., 2007, s. 18.) 4.1 Tuotekehitystehtävän selvitys ja täsmennys Tämän kandidaatintyön tarkoituksena on suunnitella ja valmistaa hammasvaihteelle jarru, joka kuormittaa vaihdetta koeajossa ja täten paljastaa tai silottaa mahdolliset laatuvirheet. Laitteen tulee olla myös turvallinen käyttäjälle sekä helposti käsiteltävä. Suunnittelutyön päätteeksi laite valmistetaan ja laitetta testataan. Testauksen jälkeen laitetta muutetaan, jos tarve vaatii. Kun laite on todettu toimivaksi suunniteltuun tarkoitukseen, on mahdollista, että laitteesta muokataan myös muille vaihdetyypeille sopiva. Tästä syystä suunnittelussa kiinnitettiin huomiota myös laitteen modulointiin. Kun tehtävä oli täsmentynyt, laadittiin kehitystyölle vaatimuslista kandidaatintyön tarjoajan kanssa. Jarrun toiminnasta eroteltiin tärkeimmät toiminnot sekä ominaisuudet ja jaoteltiin ne vaatimuksiksi ja toivomuksiksi. Vaatimuslista on esitetty taulukossa 1. Taulukossa 1 V tarkoittaa vaatimusta ja T toivomusta. Taulukko 1. Jarrulle laadittu vaatimuslista. V/T V V V V V V V T T T VAATIMUSLISTA Luo momentin hammaskosketukseen koeajossa Paljastaa tai silottaa mahdollisen laatuvirheen Toimiva ja kestävä ratkaisu Helppo käyttää Turvallinen käyttäjälle Jarrutusvoimaa voidaan säätää Valmistusystävällinen Tuotteen koko pysyisi pienenä ja rakenne kevyenä Pienet valmistuskustannukset Moduloitavissa muille vaihteille

14 4.2 Abstrahointi ja toimintojen selvittäminen Vaatimuslistan abstrahoinnilla saadaan laajennettua suunnittelijan näkökulmaa annetun tehtävän ratkaisemiseksi. Abstrahoinnilla pyritään korostamaan yleispätevyyttä ja niitä oleellisia toimintoja, joita vaaditaan ratkaisun löytämiseksi. Vaatimuslistaa analysoidaan ja etsitään siitä oleelliset toiminnot ja reunaehdot. Täten saadaan esille annetun tehtävän ydinolemus. Abstrahointi suoritetaan askelittain viidessä vaiheessa: 1. Jätetään toivomukset pois. 2. Jätetään pois vaatimukset, jotka eivät välittömästi koske toimintaa ja oleellisia ehtoja. 3. Määrälliset vaatimukset muutetaan laadullisiksi. 4. Laajennetaan tähän asti tunnettua mielekkäästi. 5. Muotoillaan ongelma neutraalisti ratkaisuun nähden. Riippuen annetusta tehtävästä ja vaatimuslistan laajuudesta joitakin vaiheita voidaan jättää pois. (Pahl et al., 1990, s. 74.) Abstrahoinnin tuloksena annetulle tehtävälle saadaan selkeä ja yksinkertainen määritelmä: luo momentin hammaskosketukseen paljastaen tai silottaen laatuvirheen tehokkaasti ja turvallisesti. Annetun tehtävän selkeän määrittelyn jälkeen laadittiin jarrun toiminnasta toimintorakenne, jossa jarrun toiminta on kuvattu kokonaistoiminnon ja osatoimintojen avulla. Toimintorakenne on esitetty kuvassa 3. Kuva 3. Jarrun toimintorakenne.

15 4.3 Ratkaisuperiaate ja luonnostelu Ratkaisuperiaate ja alustava luonnos tehtiin intuitiivisen koneensuunnittelun keinoin. Toimintorakenteen kaikki toiminnot sisällytettiin ratkaisuperiaatteeseen. Uutta laitetta alettiin suunnitella jo olemassa olevan jarrun ympärille. Olemassa olevasta jarrusta tehtiin rikkianalyysi ajatustasolla, jonka jälkeen suunnittelua jatkettiin ideoimalla jarruun samanlaista toimintatapaa kuin momentinrajoittimissa on. Tutkimalla momentinrajoittimien toimintaperiaatteita ja etenkin akkuporakoneessa käytettävien momentinrajoittimien rakennetta, saatiin ratkaisuperiaatteeseen lisättyä momentinrajoittimien osaratkaisuja. Ratkaisuperiaatteesta piirrettiin karkea luonnos ensin paperille, josta sitten tehtiin 3D-malli SolidWorks-ohjelmalla. Luonnoksesta tehty 3Dmalli on esitetty kuvassa 4. Karkeasta luonnoksesta puuttuu joitakin konstruktion osia eikä jarrun toimintaperiaate vielä havainnollistu karkeasta luonnoksesta. Jarrun toimintaperiaate selvenee kehittelyn myöhemmässä vaiheessa olevasta mallista. Kuva 4. 3D-malli ratkaisuperiaatteesta.

16 4.4 Ratkaisuperiaatteen kehittely Ratkaisuperiaatetta paranneltiin ja kehitettiin työntarjoajan antamien neuvojen ja ohjeiden mukaisesti. Yhteistyössä valmistus-, suunnittelu- ja menetelmäpuolen työntekijöiden kanssa ratkaisuperiaatteesta alkoi muodostua ratkaisu annettuun tehtävään. Seuraavaan luonnokseen pohdittiin ratkaisua, jolla jarrua voidaan käyttää kahdelle eri vaihdetyypille. Tämä ratkaisu toteutetaan hammastetun osan muokkaamisella niin, että hammastukset on tehty kahdelle eri akselipaksuudelle. Samaan luonnokseen jarrun osia muokattiin lähes oikeisiin mittasuhteisiin, jotta saatiin mielikuva jarrun kokoluokasta. Kuten karkean luonnoksen kuvassa, kaikkia konstruktion osia ei ole mallinnettu, koska ne eivät vielä tässä suunnittelun vaiheessa olleet kriittisiä. Luonnoksen toinen versio on esitetty kuvassa 5. Kuva 5. Luonnoksen toinen versio. Luonnoksen kolmanteen versioon kehitettiin uudenlainen kytkinosa. Samalla kytkinosan ja yläosan kuoren välissä oleva laippa sulautettiin koko jarrun pituiseen kuoreen. Tämä ratkaisu vähentää valmistettavien osien lukumäärää ja helpottaa samalla kokoonpantavuutta. Kolmannen version malli on esitetty kuvassa 6.

17 Kuva 6. Luonnoksen kolmas versio. Luonnoksen kolmannen version kytkinosa jatkuu alaosastaan ohuena tankona, jossa on kierteitys. Kytkinosan tanko kulkee kuoren keskivaiheilla olevan integroidun laipan ja yläpuolella olevan laipan läpi. Molempiin laippoihin on mitoitettu hieman tangon halkaisijaa suurempi reikä, joka paikoittaa jarrun osat. Tässä suunnittelun vaiheessa itse valmistettavia osia on yhteensä 3 ja loput jarrun toimimiseen tarvittavat osat ovat standardiosia. Modulaarisuutta ajatellen jarrusta on helppo muokata sopiva myös muille vaihteille. Muuttamalla kytkinosan hammastuksen halkaisijaa on mahdollista saada jarrusta toimiva myös muille vaihteille, joita Hämeenlinnan vaihdetehtaalla valmistetaan. Luonnoksen kolmannesta versiosta tuli lopulta malli, jota alettiin optimoida niin toiminnan, valmistettavuuden ja kokoonpantavuuden suhteen. Tässä vaiheessa suunnittelua jarrun toimintaperiaate oli vakiintunut ja se todettiin toimivaksi teoreettisesti. Jarrun toimintaperiaate on seuraavanlainen: - Jarrussa oleva jousi asetetaan puristamaan tietyllä voimalla laakerikuulia. - Laakerikuulat ovat kuoren laippaan poratuissa kahdeksassa reiässä.

18 - Kuulat ovat puristuksissa laipan alapinnan ja hammastukseen menevän osan urien välissä. - Jos jarru laitetaan hammasvaihteen toisioakselin päälle eikä jarrun kuoresta pidetä kiinni, pyörii koko jarru toisioakselin mukana koeajon aikana. - Jarrutus onnistuu puristamalla jarrun kuorta ja luistattamalla sitä kädessä. - Jos jarrua puristetaan liian kovaa, ei jousen puristusvoima enää jaksa pitää laakerikuulia hammastettavan osan urissa ja kuulat hyppivät urasta toiseen. - Tämä estää sen, että jarru nykäisisi käyttäjän puristavaa kättä pyöriessään. - Jarrutusvoimaa säädellään sillä, kuinka lujaa kuorta puristetaan. Jousta kiristämällä/löysäämällä saadaan säädettyä, kuinka herkästi kuulat hyppäävät urista pois. Kehittelyvaihetta jatkettiin pohtimalla sitä, millainen hammastus kytkinosalle valmistetaan. Vaihtoehtoja suunniteltiin kolme, joista ensimmäinen oli toteutettu valmistamalla kierteitetty reikä kytkinosaan, johon asennetaan kierteellinen nasta. Nasta mahtuu hammasvaihteen toisioakselin hammasväliin ja näin ollen hoitaisi oikean hammastuksen tehtävää. Toinen vaihtoehto hammastukselle oli normaalista hammastuksesta sovellettu malli, jossa on vain kolme hammasta. Kolmas vaihtoehto oli normaali hammastus, joka on hammasvaihteen toisioakselin hammastukselle juuri sopiva ja hammasmäärältään oikea. Ensimmäinen ja toinen vaihtoehto hylättiin sen perusteella, että ne voisivat aiheuttaa liikaa rasitusta hammastukselle. Kolmas vaihtoehto todettiin parhaaksi, sillä se jakaa kuormituksen kaikkien toisioakselin hampaiden kesken ja asettuu parhaiten toisioakselille. Samalla hylättiin idea, jossa hammastus tehdään kahdelle eri paksuiselle toisioakselille. Idean hylkäämiseen johti mahdolliset hankaluudet valmistuksessa sekä mahdollinen huono käytettävyys, koska jarru ei olisi asettunut yhtä vakaasti toisioakselin päälle kuin pelkällä yhden toisioakselin paksuuden hammastuksella. Kun kytkinosalle tuleva hammastuksen malli oli päätetty, oli selvää, että hammastus joudutaan teettämään alihankinta. Alihankintaan päädyttiin, koska oma konekanta ei pysty hammastusta valmistamaan. Muita jarrun osia oli alusta asti suunniteltu niin, että ne on mahdollista valmistaa omalla konekannalla.

19 Kehitystyö oli edennyt siihen vaiheeseen, että voitiin siirtyä viimeistelyyn. Systemaattisen suunnittelumetodin mukaisen kehittelyvaiheen lopullinen kokonaiskehitelmä, jota siirryttiin viimeistelemään, on esitetty kuvassa 7. Kuva 7. Lopullinen kokonaiskehitelmä. 4.5 Lopullisen kokonaiskehitelmän viimeistely Viimeistelyssä hammasvaihteen jarrun osista laadittiin valmistuspiirustukset, joihin lisättiin valmistamiseen vaadittavat mitat, toleranssit ja yksityiskohdat. Viimeistelyvaiheessa pohdittiin vielä lopullisen konstruktion toimivuutta ja valmistettavuutta. Viimeistelyvaiheessa työntarjoajan kanssa pidetyssä palaverissa huomattiin konstruktiossa muutamia pieniä puutteita. Laitetta käyttäessä ilman laakerointia on mahdollista, että osien välille syntyy paljon kitkaa. Pohdimme eri vaihtoehtoja, joilla kitkaan liittyvä ongelma voitiin ratkaista. Vaihtoehtoina oli laakeroida osat joko vierintälaakereilla tai liukulaakereilla tai muuttaa kuoren keskellä oleva laippa eri materiaaliksi kuin muut osat. Laippa tulee tällöin irrottaa kuoresta ja tehdä erillisenä osana. Materiaalin vaihtamisen todettiin kuitenkin olevan helpompi vaihtoehto kuin laakerointi niin valmistuksen kuin suunnittelunkin kannalta.

20 Integroidun laipan irrottaminen kuoresta vaati myös muutoksia itse kuoreen. Kuoren sisälle tehtiin pieni olake, joka helpottaa laipan paikoittamista ja kuoren ympärille lisättiin reiät, josta laippa voidaan kiinnittää jousisokilla tai ruuveilla. Viimeistelyssä lyhennettiin myös kytkinosan tangon kierteitystä. Kierteitys tehtiin vain sille alueelle, jolla jousen puristusvoimaa ja täten jousen pituutta voidaan muuttaa. Viimeistelyvaiheen lopussa osista luotiin viimeinen 3D-malli, joka on esitetty kuvassa 8. Kuva 8. Viimeistelty malli. Hammastusta ei ole piirretty 3D-malliin, koska se hankaloitti lopullisten valmistuspiirustusten tekoa. Laitteen viimeisestä mallista tehtiin myös 2D-kuva, joka on esitetty kuvassa 9. 2D-kuvasta nähdään paremmin millaiseksi lopullinen konstruktio muodostuu, sekä jarrun lopullinen koko.

21 Kuva 9. Viimeisen mallin 2D-kuva. Jarrun osien materiaaliksi valittiin hiiletysteräs ja kuoren keskellä olevan laipan materiaaliksi messinki. Näitä materiaaleja löytyi suoraan vaihdetehtaan omasta varastosta, joten materiaalikustannuksissa säästettiin hieman. Materiaalin valinnan jälkeen valmistuspiirustuksiin lisättiin aihioiden koot, joista osat valmistettaisiin. Aihioiden koossa huomioitiin myös koneistusvara. Samalla kytkinosan hammastuksen kohdalle tehtiin kartiomainen koneistusvara, jotta hammastuksen pistäminen helpottuu. Pistämisen lisäksi muita valmistusmenetelmiä, joita laitteen valmistamiseen tarvitaan, ovat sahaus, poraus, sorvaus ja jyrsintä. Kytkinosan, joka teetetään alihankintana, valmistuspiirustukseen kiinnitettiin eniten huomiota valmistusvirheiden minimoimiseksi. Piirustukseen lisättiin tarkat tiedot hammastuksesta sekä havainnollistavia kuvia hammastuksen sijainnista. Urista, joissa laakerikuulat ovat puristuksissa, lisättiin myös valmistusta ja sijaintia havainnollistavia kuvia. Valmistuspiirustusten korjausten ja viimeistelyjen jälkeen aloitettiin jarrun valmistus.

22 4.6 DFMA:n huomioiminen kehitystyössä Koko kehitystyön aikana pyrittiin huomioimaan jarrun valmistettavuus sekä kokoonpantavuus. Kappaleessa 3.1 esiteltyjä näkökulmia sovellettiin jarrun suunnittelussa sekä suunnittelijan oman tiedon pohjalta että valmistushenkilöstön kanssa käytyjen keskustelujen kautta. Jarrun valmistukseen tarvittavat menetelmät pyrittiin minimoimaan ja suunnittelemaan niistä mahdollisimman helppoja suorittaa. Valmistusta helpotettiin myös välttämällä liian tarkkoja toleransseja. Jarrun kuoren valmistus putkesta tangon sijaan vähentää valmistuskuluja sekä materiaalihukkaa. Valmistuskustannuksissa pyrittiin säästämään myös valmistamalla kytkinosan tangon kierteitys mahdollisimman lyhyenä kuitenkaan jarrun säädettävyyden kärsimättä. Kytkinosan hammastuksen valmistaminen lisäisi valmistuskustannuksia merkittävästi, joten oli tärkeää pyrkiä helpottamaan valmistusta muista kohdista. Koska jarrua mahdollisesti tultaisiin valmistamaan muillekin vaihteille sopivaksi, oli tarpeen suunnitella laite modulaariseksi. Jarru voidaankin helposti muuttaa muille vaihteille sopivaksi; kytkinosan hammastuksen valmistaminen toisille toisioakseleille sopivaksi riittää. Jarrun kokoonpantavuutta pyrittiin parantamaan minimoimalla osien määrä sekä helpottamalla osien asennusta. Jarrun välilaipan paikoittamisen helpottamiseksi suunniteltiin olake. Välilaippa joudutaan kiinnittämään ruuveilla, joka lisää kiinnitysosien määrää. Välilaipan valmistaminen erillisenä osana kuitenkin korvaa laakeroinnin, jolle olisi jouduttu suunnittelemaan ja valmistamaan laakeripesien paikat. Kokoonpantavuutta helpottaa myös se, että jarru saadaan koottua yhdeltä puolelta. Tämä helpottaa myös tilannetta, jossa jarru jouduttaisiin purkamaan tai huoltamaan. Jarrun kokoamiseen tai purkamiseen ei myöskään tarvita montaa työkalua, sillä ainoat kiinnitysosat jarrussa ovat välilaipan jousisokat tai ruuvit sekä kierretangossa oleva mutteri.

23 5 JARRUN VALMISTUS JA TESTAUS Jarrun valmistus oli tarkoitus toteuttaa lähes kokonaan yrityksen omalla konekannalla Hämeenlinnan vaihdetehtaalla. Alihankintana oli suunniteltu valmistettavan ainoastaan hammasvaihteen jarrun kytkinosa. Alkuperäisiä valmistuspiirustuksia muokattiin vielä pieniltä osin ennen jarrun valmistusta ja valmistusmenetelmiä hiottiin parhaiten soveltuvan menetelmän löytämiseksi. Valmistuksen jälkeen jarrun toimivuutta ja käytettävyyttä kokeiltiin yhdessä jarrun valmistaneen sekä jarrua käyttävän työntekijän kanssa. 5.1 Tehdyt muutokset Vaihteen toisioakselin hammastuksen vastakappaleen valmistaminen ei ollut mahdollista yrityksen omalla konekannalla. Tarkasti toisioakselin hammastusta vastaavan kappaleen valmistuttamisesta alihankintana kuitenkin luovuttiin. Osan valmistaminen olisi aiheuttanut turhia kustannuksia eikä hammastuksen todettu olevan merkittävä osa itse jarrun toimintaa. Aluksi hammastus yritettiin korvata valmistamalla pronssista toisioakseliin sopiva kytkinosa, mutta hammastuksesta ei saatu täysin sopivaa. Lopulta hammastus korvattiin jo suunnittelun aikaisemmassa vaiheessa esitetyllä vaihtoehdolla: toisioakselin hammasväliin sopivalla nastalla. Pronssista valmistettu osa jäi kuitenkin kaulukseksi nastalle lopulliseen jarruun. Kuvassa 10 on esitetty lopullinen hammastuksen korvannut järjestely. Kuva 10. Hammastuksen korvannut toteutus valmistetussa jarrussa.

24 Koska hammastettua kytkinosaa ei teetetty alihankintana, kytkinosaan valmistettavat urat laakerikuulille tuli myös toteuttaa hieman valmistuspiirustuksista poiketen. Urat korvattiin poraamalla otsapintaan upotukset laakerikuulia varten. Upotuksien valmistaminen poraamalla helpotti valmistusta sekä vähensi valmistusaikaa. Jarrun keskivaiheilla oleva välilaippa, jossa on reiät laakerinkuulille, valmistettiin samasta teräksestä kuin koko jarru. Kitkan ei uskottu aiheuttavan ongelmia jarrun toimivuudelle, mutta jos testauksessa ilmenisi ongelmia välilaipan aiheuttaman kitkan suhteen, välilaippa valmistettaisiin eri materiaalista. Jarrun ulkokuorta ohennettiin alueelta, josta jarrun käyttäjän on tarkoitus pitää kädellään kiinni. Ohuemman kuoren ajateltiin olevan käyttäjäystävällisempi, sillä se mahdollistaisi paremman otteen jarrusta. Kuoren yläosaan jätettiin lisäksi pieni olake, joka oli kädensijaa hieman suurempi halkaisijaltaan. Olakkeen uskottiin helpottavan jarrun liikuttelua ennen koeajoa sekä sen jälkeen. Olakkeen reunat pyöristettiin huolellisesti, jotta vältyttäisiin työturvallisuutta vaarantavilta tilanteilta. Kuvassa 11 on esitetty valmistetun jarrun ulkokuoreen tehdyt muutokset. Kuva 11. Jarrun ulkokuori muutoksineen.

25 Samalla kun jarrun kuoresta tehtiin ohuempi, päätettiin se myös valmistaa kaksiosaisena. Kuoren ylä- sekä alaosa kiinnitettiin ruuveilla välilaippaan. Kuoren valmistamisen kahdessa osassa uskottiin helpottavan jarrun säätämistä. Jarrua säädetään jarrun yläosasta mutteria kiertämällä. Mutterin kiertäminen joko pienentää tai suurentaa jousen puristusta, joka vaikuttaa siihen, millä voimalla laakerinkuulat painautuvat niille tehtyihin koloihin. Jarrun yläosan halkaisijan ollessa pienimmillään 64 mm, jarrun säätäminen olisi luultavasti tuottanut ongelmia. 5.2 Jarrun toimivuuden testaus Jarrun toimivuus testattiin koeajotilanteessa. Koeajossa hammasvaihdetta käytettiin sähkömoottorilla. Jarru asetettiin hammasvaihteen toisioakselille ja jarrua alettiin puristaa kädensijan kohdalta. Havainnollistava kuva koeajotilanteesta on esitetty kuvassa 12. Kuva 12. Jarrun toimivuuden testaus koeajotilanteessa. Jarrun todettiin aiheuttavan momenttia hammaskosketukselle ja täten kuormittavan vaihdetta. Kun puristusvoimaa lisättiin, jarrussa olevat laakerikuulat nousivat pois koloistaan, sillä jousen aiheuttama puristusvoima ei riittänyt enää pitämään laakerikuulia paikallaan. Jarrun kuori pysyi lähes paikallaan ja kytkinosa jatkoi pyörimistään

26 hammasvaihteen toisioakselin mukana. Momentinrajoittimista saatu idea toimi käytännössä juuri kuten oli suunniteltu. Jarrua käyttävän työntekijän mukaan jarrun kuoreen tehty olake sekä kädensijan ohennus paransivat jarrun käytettävyyttä käyttötilanteessa. Kun laitteen toimivuus oli testattu, jarrun jousi säädettiin hyväksi todettuun mittaansa. Säädöillä mahdollistettiin riittävän suuri momentti hammaskosketukseen kuitenkin niin, ettei työturvallisuus vaarannu. Testauksen jälkeen pohdittiin myös jatkokehitystoimenpiteitä jarrulle. Kytkinosan ja kuoren väliin voitaisiin lisätä laakerointi esimerkiksi neulalaakerilla. Laakeroinnilla voitaisiin vähentää kytkinosan ja kuoren välystä, joka tarkoituksella oli jätetty kahden millin suuruiseksi. Jarrun painoa voitaisiin myös pienentää optimoimalla ainepaksuuksia sekä dimensioita. Painon pienentäminen parantaisi jarrun käyttömukavuutta. Jatkokehitystoimenpiteisiin voidaan ajatella kuuluvan myös suunnitelma valmistaa jarrusta muille vaihteille sopiva malli. Tämä tarkoittaisi vain kytkinosan alaosan halkaisijan muuttamista, jos hammastuksen korvaisi edelleen nastalla toteutettu ratkaisu.

27 6 JOHTOPÄÄTÖKSET Valmistetun jarrun avulla voidaan testitulosten perusteella havaita ja poistaa mahdolliset laatuvirheet hammasvaihteessa aiheuttamalla hammaskosketukseen momenttia. Lisäksi jarrun käyttäminen todettiin testitilanteessa turvalliseksi käyttäjälle, sillä jarruun valmistettu momentinrajoitin toimi suunnitelmien mukaan. Testitulosten perusteella voidaan todeta, että työ on saavuttanut sille asetetut tavoitteet kehittää toimiva ja turvallinen ratkaisu hammasvaihteiden jarruttamiseen koeajossa. Kehitystyön suorittaminen järjestelmällistä ja luovaa koneensuunnittelua soveltaen tuntui parhaalta ratkaisulta. Jarrun alustavassa ideoinnissa esiin tuotu ajatus momentinrajoittimesta sekä aikaisemmin käytössä ollut jarru muodostivat lähtökohdat suunnittelulle. Jo valmiiden ideoiden vuoksi sovelsin järjestelmällisen koneensuunnittelun kulkukaaviota ja jätin joitakin osia kulkukaaviosta väliin. Luovan koneensuunnittelun metodeilla sain ideoista koottua ajatustasolla osittain toimivan jarrun, josta aloin kehittää oikeasti toimivaa ratkaisua. Suunnittelu alkoi vauhdilla ideoiden ollessa selvillä alusta asti, mutta suunnittelu veikin enemmän aikaa, kuin alussa olin ajatellut. Valmistuspuolen kanssa tehty yhteistyö tuotti suunnitelmiin muutoksia, mutta ne olivatkin tarpeellisia muutoksia, jotta jarrusta saatiin lopulta toimiva. DFMA:n näkökulmista tärkeimpänä pidänkin juuri suunnittelun ja valmistuksen yhteistyötä. Yhteistyö helpotti suuresti suunnittelutyötäni, sillä vältin suunnittelemasta vääriä ratkaisuja ja pystyin keskittymään oleelliseen. Samalla jarrusta saatiin tehtyä yksinkertaisempi valmistaa ja koota. Huolimatta siitä, että suunnittelussa oli huomioitu myös valmistus ja tehty yhteistyötä valmistuspuolen kanssa jo suunnittelutyön aikana, oli jarruun vielä tarve tehdä pieniä muutoksia valmistusvaiheessa. Jarrun suunnittelu- ja valmistusprosessi tukevatkin hyvin teoriassa esitettyä käsitystä valmistuksen huomioimisen haasteista suunnittelussa. Kuten DFMA:n näkökulmissakin oli lueteltu, tulee suunnittelijan ottaa huomioon monia asioita, jotta suunniteltavasta laitteesta saadaan oikeasti toimiva sekä helposti valmistettava ja kokoonpantava. Suunnittelijan tuleekin olla erittäin tiiviissä yhteistyössä valmistavan osapuolen kanssa, kuitenkin niin, ettei luova suunnittelu kärsi.

28 7 YHTEENVETO Tämän kandidaatintyön tarkoituksena oli kehittää toimiva ja turvallinen laite hammasvaihteiden jarrutukseen koeajotilanteessa. Systemaattisen ja intuitiivisen koneensuunnittelun avulla tavoite saatiin täytettyä. Suunnittelun aikana laitteen suunnittelussa huomioitiin myös DFMA:n eli valmistuksen ja kokoonpantavuuden huomioon ottavan suunnittelun näkökulmia. Kehitystyö aloitettiin systemaattisen koneensuunnittelun kulkukaavion mukaan. Kulkukaaviota sovellettiin kyseessä olevaan kehitystyöhön sopivalla tavalla. Samalla kehitystyöhön otettiin mukaan intuitiivisen koneensuunnittelun periaatteita. Jarrun ideoinnin pohjalla käytettiin jo olemassa olevaa jarrua sekä momentinrajoittimissa käytettyä toimintaperiaatetta. Näitä ideoita kehittämällä suunnittelutyö kulki eteenpäin. Suunnittelutyön lopussa tehdyt valmistuspiirustukset konkretisoituivat lopulta valmistetuksi jarruksi. Piirustuksiin tehtiin vielä muutoksia, jotta jarrusta saatiin mahdollisimman valmistus-, kokoonpano- sekä käyttäjäystävällinen. Ilman valmistuspuolen kanssa tehtyä yhteistyötä, suuri osa muutoksista olisi jäänyt tekemättä eikä jarrun toimivuus olisi ollut taattu. Kun jarrun toimivuus oli testattu koeajotilanteessa, voitiin myös mahdolliset jatkokehitystoimenpiteet kirjata ylös. Jatkokehitystoimenpiteisiin kuului valmistus muille vaihdetyypeille, kytkinosan laakerointi sekä painon pienentäminen. Vaikka jarrulle tehtiinkin muutoksia sekä löydettiin jatkokehitystoimenpiteitä, työlle asetettuun tavoitteeseen päästiin yhdistelemällä eri koneensuunnittelun metodeja sekä huomioimalla valmistus ja kokoonpantavuus.

29 LÄHTEET Eskelinen, H., Kettunen, M. & Silventoinen, P. 2004. Tutkimusraportti 58: DFM/DFMA(A) Analysis and aspects of applying systematic engineering for a microwave test-fixture design. Lappeenranta, LTY digipaino. 36 s. Konecranes. Yleisesittely. 2009. [Viitattu 19.2.2013] Saatavissa: http://www.konecranes.fi/portal/fin/tietoa_meista/yleisesittely/ Konecranes. Tilinpäätöstiedote 2012. 2013. [Viitattu 19.2.2013] Saatavissa: https://docs.google.com/viewer?url=http%3a%2f%2fwww.konecranes.com%2fsites%2f default%2ffiles%2fdownload%2fq4_2012_fin.pdf Lempiäinen, J. & Savolainen, J. 2003. Hyvin suunniteltu puoliksi valmistettu. Helsinki, Hakapaino Oy. 180 s. Lohtander, M. 2002. Tutkimusraportti 34: DFM/DFMA erään selluteollisuuden komponentin muuttaminen valmistusystävällisemmäksi. Lappeenranta, LTKK digipaino. 33 s. Pahl, G. & Beitz, W. 1990. Koneensuunnitteluoppi. Metalliteollisuuden Kustannus Oy. 608 s. Pahl, G., Beitz, W., Feldhusen, J. & Grote, K.H. 2007. Engineering Design: A Systematic Approach. Lontoo, Springer-Verlag London Limited. 617 s. Tuomaala, J. 1995. Luova koneensuunnittelu. Jyväskylä, Gummerus Kirjapaino Oy. 287 s.