Eduskunnan puhemiehelle



Samankaltaiset tiedostot
Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Till riksdagens talman

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi.

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio:

KIRJALLINEN KYSYMYS 762/2010 vp Yleiseurooppalainen SEPA-maksujärjestelmä Eduskunnan puhemiehelle Eurooppalainen suoraveloitusjärjestelmä SE- PAn on tarkoitus yhtenäistää eurooppalaista suoraveloitusjärjestelmää. Tämän myötä suomalaiset pankit joutuvat luopumaan kotimaisesta ja hyvin toimivaksi havaitusta suoraveloitussysteemistä, jossa pankkien tilinumerot ovat kohtuullisen helposti muistettavassa muodossa. Tilalle tulee erittäin pitkien numerosarjojen varaan rakennettu korvaava yleiseurooppalainen järjestelmä, jossa tilinumeron pituus kasvaa nykyisestä kaksinkertaiseksi, kun oikeaoppiseen tilinumeron ilmoittamiseen sisällytetään myös maa- ja pankkitunnus. Muutos tulee näillä näkymin voimaan vuoden 2013 tai 2014 lopussa. Tämän uuden järjestelmän on erityisesti pelätty vaikeuttavan vanhusväestön pankkiasiointia. Pitkää kirjain- ja numerosarjaa on vaikea muistaa. Uudistusta on perusteltu muun muassa tarpeella liikuttaa rahaa nykyistä nopeammin. Kuitenkin tiedetään että nykyisin maailmalla lähes kaikki, joskaan eivät kaikki pankit, viivyttävät rahojen siirtoa pankkien välillä parilla päivällä korkotulojen toivossa. SEPAn rinnalle on esitetty myös e-maksatukseen perustuvaa laveampaa järjestelmää. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Kuinka pankkien uuden maksujärjestelmän voimaantulon yhteydessä on huomioitu vanhusten, dementoituneiden sekä huononäköisten turvattu asiointi niin verkossa kuin pankissakin uuden pitkän tilinumeron kanssa ja luopuvatko pankit nykyisestä rahojen siirron yhteydessä esiintyvästä viivyttelystä niin, että siirto tapahtuu jatkossa pankista toiseen heti suorituksen jälkeen? Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 2010 Pentti Oinonen /ps Versio 2.0

Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Pentti Oinosen /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 762/2010 vp: Kuinka pankkien uuden maksujärjestelmän voimaantulon yhteydessä on huomioitu vanhusten, dementoituneiden sekä huononäköisten turvattu asiointi niin verkossa kuin pankissakin uuden pitkän tilinumeron kanssa ja luopuvatko pankit nykyisestä rahojen siirron yhteydessä esiintyvästä viivyttelystä niin, että siirto tapahtuu jatkossa pankista toiseen heti suorituksen jälkeen? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Yhtenäinen euromaksualue (Single Euro Payment Area, SEPA) on komission ja Euroopan keskuspankin voimakkaasti tukema hanke luoda maksujen sisämarkkinat. SEPAan osallistuvat EU-maat, ETA-maat ja Sveitsi, yhteensä 31 maata. SEPAn on toteuttanut Euroopan maksuneuvosto (European Payment Council, EPC), joka on eurooppalaisten pankkien yhteistyöelin. EPC on kehittänyt kolme eri SEPA-tuotetta: tilisiirto, suoraveloitus ja korttimaksu. SEPA käynnistyi 28.1.2008 SEPA-tilisiirtojen osalta. SEPA-suoraveloitusta on ollut mahdollista käyttää 1.11.2009 alkaen maksupalveludirektiivin 2007/64/EY tultua voimaansaatetuksi suurimmassa osassa EU-maita. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 924/2009 rajat ylittävistä maksuista yhteisössä velvoittaa kaikkia EU-maiden pankkeja, myös suomalaisia pankkeja, mahdollistamaan viimeistään 1.11.2010, että maksajat voivat käyttää SEPAsuoraveloitusta. SEPA-korttimaksut ovat olleet käytössä vuoden 2008 alusta ja siirtyminen sirumaksupäätteisiin pitäisi tapahtua vuoden 2010 loppuun mennessä. SEPAssa on kyse yhden yhteisen eurooppalaisen maksualueen luominen euromaksuille, jossa kaikki maksut ovat kotimaisia, mikä tarkoittaa, että kaikkialla käytetään samoja maksuvälineitä eikä kotimaisten ja ulkomaan maksujen välillä ole eroa nopeudessa, kustannuksissa tai turvallisuudessa. SEPA merkitsee myös, että kansalliset maksutuotteet korvataan yhteisiin eurooppalaisiin määrityksiin perustuvilla tuotteilla. Suomessa vanhat kansalliset tilisiirrot poistuvat käytöstä 31.12.2010, joskin pankit voivat tarjota niitä erityispalveluna 31.12.2011 asti. Suomalaisen suoraveloituksen loppumisajankohdasta ei vielä ole tehty päätöksiä. SEPA-tilisiirrossa ja -suoraveloituksessa ei ole mahdollista käyttää vanhoja kansallisia tilinumeroita. Kansallisten tilinumeroiden sijasta niissä käytetään niin sanottua kansainvälistä pankkitilinumeroa (International Bank Account Number, IBAN), joka on ollut käytössä euromaasta toiseen tapahtuvissa rajat ylittävissä euromääräisissä maksuissa jo vuodesta 2002. Suomessa käytettävän IBAN-tilinumeron pituus on 18 merkkiä, kun kuluttajien yleisin kansallisen tulinumeron pituus on ollut 14 merkkiä. Ero ei ole huomattava, varsinkin ottaen huomioon, että kaikki suomalaiset IBAN-tilinumerot alkavat kirjaintunnuksella FI. Suomalaiset pankit ovat jo pitkään sisällyttäneet tiliotteisiin asiakkaan tilinumeron myös IBAN-muodossa. Lisäksi pankit tarjoavat asiakkailleen palvelua, joka muuntaa asiakkaan kansallisen tilinumeron IBAN-muo- 2

Ministerin vastaus KK 762/2010 vp Pentti Oinonen /ps toon. Tämä palvelu on saatavilla myös pankkien internet-sivuilla. Kaikissa Suomessa lähettävissä laskuissa on 1.7.2010 alkaen ollut laskuttajan IBAN-tilinumero. Maksajat ovat jo voineet aloittaa toistuvien maksujensa ja verkkopankeissaan olevien saajaluetteloiden tilinumeroiden muuttamisen IBANmuotoon. EU:n maksupalveludirektiiviin perustuvan maksupalvelulain (290/2010) mukaan maksajan pankin on maksettava maksutapahtuman rahamäärä maksunsaajan pankin tilille viimeistään maksutoimeksiannon vastaanottamista seuraavana työpäivänä tai, jos maksutapahtuma on käynnistetty paperilla, vastaanottamista seuraavana toisena työpäivänä. Saajan pankin on puolestaan maksettava maksutapahtuman rahamäärä maksunsaajan maksutilille välittömästi saatuaan sen tililleen. Laki ei estä pankkeja, jos käyttämät maksujärjestelmät sen mahdollistavat, noudattamasta lyhyempää määräaikaa. Vanhusten ja toimintarajoitteisten raha-asioiden hoitamisen turvaaminen on erittäin tärkeää. Samoin kuin se, että heille tarjottavien maksamispalveluiden palvelutaso säilyy korkeana. Luottolaitostoiminnasta annetun lain (121/2007) 134 :n nojalla kaikilla on oikeus peruspankkipalveluihin. Pankkien asiakkailla on käytettävissään useita eri vaihtoehtoja raha-asioidensa hoitamiseen, myös vaihtoehtoja, jotka eivät edellytä tietokonetta tai verkkoyhteyttä taikka taitoja hoitaa raha-asioita verkossa tai maksuautomaateilla. Yhden pankin asiakkailla on jo nyt mahdollisuus nostaa kauppojen kassoilta normaalin kauppaasioinnin lisäksi käteistä rahaa. On oletettavaa, että muitakin vastaavia palveluita tulee markkinoille. Finanssivalvonta seuraa peruspankkipalveluiden saatavuutta vuosittain. Finanssivalvonnan kesäkuun lopussa julkaisemien tietojen mukaan tämän vuoden maaliskuun tilanteen perusteella peruspankkipalveluiden saatavuus on ennallaan. Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 2010 Hallinto- ja kuntaministeri Tapani Tölli 3

Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 762/2010 rd undertecknat av riksdagsledamot Pentti Oinonen /saf: Hur har åldringars, dementa personers samt svagsynta personers möjligheter att uträtta ärenden såväl på webben som också i banken med det nya, långa kontonumret beaktas då bankernas nya betalsystem tas i bruk och avstår bankerna från de fördröjningar som förekommer i dag vid överföring av pengar så att överföringen i fortsättningen sker från en bank till en annan genast efter transaktionen? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Det gemensamma området för eurobetalningar (Single Euro Payment Area, SEPA) är ett projekt för skapande av en intern betalmarknad med starkt stöd från kommissionen och Europeiska centralbanken. I SEPA deltar EU-länderna, EESländerna och Schweiz, sammanlagt 31 länder. SEPA har förverkligats av Europeiska betalningsrådet (European Payment Council, EPC), som är de europeiska bankernas samarbetsorgan. EPC har utvecklat tre olika SEPA-produkter: girering, direktdebitering och kortbetalning. För SEPA-gireringarnas del inleddes SEPA den 28.1.2008. Det har varit möjligt att använda SEPA-direktdebitering från och med 1.11.2009 då direktivet om betaltjänster 2007/64/EY trädde i kraft i de flesta EU-länder. Europaparlamentets och rådets förordning (EG) nr 924/2009 om överföring till/från andra länder kräver att bankerna i samtliga EU-länder, även de finländska bankerna, senast den 1.11.2010 gör det möjligt för betalarna att använda SEPA-direktdebitering. SEPAkortbetalningarna har använts sedan början av år 2008 och övergången till betalterminaler med chipkortsläsare borde ske före utgången av år 2010. I SEPA är det fråga om att skapa ett gemensamt europeiskt betalområde för betalningar i euro där samtliga betalningar är inhemska, vilket betyder att samma betalmedel används överallt och att ingen skillnad i snabbhet, kostnader eller säkerhet råder mellan de inhemska och de utländska betalningarna. SEPA betyder också att de nationella produkterna för betalning ersätts med produkter som grundar sig på de gemensamma, europeiska definitionerna. I Finland tas de gamla, nationella gireringarna ur bruk den 31.12.2010, fastän bankerna kan erbjuda dem som specialtjänst fram till 31.12.2011. Inga beslut har ännu fattats om när man i Finland avstår från det finländska systemet med direktdebitering. I SEPA-gireringarna och direktdebiteringarna är det inte möjligt att använda de gamla, nationella kontonumren. I stället för de nationella kontonumren används det så kallade internationella bankkontonumret (International Bank Account Number, IBAN), som har använts för betalningar i euro som görs mellan två länder vid betalning till/från ett euroland till ett annat allt sedan år 2002. Det IBAN-kontonummer som används i Finland är 18 tecken lång, medan det vanligaste nationella kontonumret för konsumenter har varit 14 tecken. Skillnaden är inte anmärkningsvärd speciellt med beaktande av att samtliga finländska IBAN-kontonummer inleds med bokstavskoden FI. De finländska bankerna har 4

Ministerns svar KK 762/2010 vp Pentti Oinonen /ps redan en längre tid inkluderat kundens kontonummer även i IBAN-form på kontoutdragen. Bankerna erbjuder dessutom sina kunder en tjänst som ändrar kundens nationella kontonummer till IBAN-form. Denna tjänst finns även tillgänglig på bankernas webbsidor. I Finland har fakturerarens IBAN-kontonummer funnits på samtliga fakturor som sänds ut efter den 1.7.2010. Betalarna har redan kunnat börja ändra kontonumren i sina regelbundna betalningar och i de mottagarförteckningar som finns i webbankerna till IBAN-form. Enligt den betaltjänstlag (290/2010) som grundar sig på EU:s direktiv om betaltjänster ska betalarens bank betala betalningstransaktionens belopp till betalningsmottagarens tjänsteleverantörs konto senast följande arbetsdag efter mottagandet av betalningsuppdraget eller, om transaktionen har initierats på papper, den andra arbetsdagen efter mottagandet. Betalningsmottagarens bank ska betala betalningstransaktionens belopp till betalningsmottagarens betalkonto omedelbart efter att beloppet har krediterats leverantörens konto. Lagen hindrar inte bankerna att använda en kortare tidsfrist än detta, om de använda betalsystemen tillåter det. Det är mycket viktigt att säkerställa att äldre och personer med funktionsnedsättning har möjligheter att sköta sina penningtransaktioner. Likaså är det viktigt att de fortfarande erbjuds betaltjänster av hög kvalitet. Med stöd av 134 i kreditinstitutslagen (121/2007) har alla rätt att få grundläggande banktjänster. Bankkunderna har flera olika alternativ för att ordna sina penningtransaktioner, också alter-nativ som inte kräver dator eller nätuppkoppling eller särskilda kunskaper för att sköta bankärenden över nätet eller i betalautomater. I en bank kan kunderna redan nu ta ut pengar i butikskassan samtidigt som de handlar. Det är sannolikt att fler liknande tjänster införs på marknaden. Finansinspektionen följer årligen upp tillgången till grundläggande banktjänster. Uppgifter från slutet av juni visar att tillgången bedömd utifrån läget i mars i år var oförändrad. Helsingfors den 21 oktober 2010 Förvaltnings- och kommunminister Tapani Tölli 5