Uudenmaan liitossa vuonna 2014 hallinnoitavien projektien kuvaukset Uudenmaan energianeuvonta 2014 1.1.2014-31.12.2014 Uudenmaan energianeuvontahankkeen tavoitteena on tarjota konkreettista, luotettavaa ja puolueetonta energianeuvontaa Uudenmaan asukkaille. Hankkeen neuvonnassa keskitytään pääosin asumisen energiankulutukseen. Neuvonnan päätoimintamuotoja ovat erilaiset asukastilaisuudet sekä neuvonta puhelimitse ja sähköpostitse. Erityinen painoarvo on konkreettisella yhteistyöllä eri sidosryhmien kanssa. Konkreettisen neuvonnan lisäksi hanke pyrkii kehittämään maakunnallista energianeuvonnan yhteistyötä ja verkostoja. Hankkeessa on muodostettu laaja maakunnallinen energianeuvonnan yhteistyöryhmä, joka kokoontuu pari kolme kertaa vuodessa jakamassa kokemuksia ja verkottumassa. Uudenmaan energianeuvontahanke on osa Motivan ja Työ- ja elinkeinoministeriön valtakunnallista energianeuvontahankekokonaisuutta vuosina 2012 2016, jossa neuvontaverkostosta pyritään tekemään maakunnallisesti pysyvää ja kattavaa. Tällä hetkellä verkostoon kuuluu toimijoita 15 eri maakunnasta. Uudenmaan energianeuvontahankkeen rahoitus koostuu Motiva/TEM rahoitusosuudesta (50 %) ja Uudenmaan liiton osuudesta (50 %). Rahoitus haetaan aina vuodeksi kerrallaan. Hankkeen vastuullisena johtajana toimii Riitta Murto-Laitinen ja koordinaattorina Jarkko Hintsala. Maakunnan viherrakenne ja ekosysteemipalvelut uusin menetelmin 1.6.2013 31.3.2015 Kesäkuussa 2013 käynnistynyt hanke on osa 4. vaihemaakuntakaavan taustaselvitystä Uudenmaan viherrakenne 2013 14. Hanke täydentää maakunnallisen viherrakenteen suunnitteluun tarvittavia tietoja luonnonympäristöjen muodostaman viherrakennekokonaisuuden ja sen ihmisille tuottamien hyötyjen eli ekosysteemipalveluiden näkökulmista. Hankkeen tulokset ovat osa maakuntakaavan tausta-aineistoa. Hankkeessa testataan uusien paikkatietopohjaisten menetelmien soveltuvuutta maakuntakaavoitukseen ja kehitetään uuden tiedon perusteella viherrakennetta ja ekosysteemipalveluita koskevia maakuntakaavamerkintöjä ja määräyksiä. Hankkeen tulokset tullaan esittämään viherrakennetta ja ekosysteemipalveluita koskevina karttoina. Hankkeen toteutuksessa ovat mukana Uudenmaan liiton lisäksi Helsingin yliopisto ja Suomen ympäristökeskus. Hankkeessa käytetään Helsingin yliopistossa kehitettyä Zonationsuojelusuunnitteluohjelmaa Uudenmaan alueelle tehtäviin luontoarvo- ja maankäyttöanalyyseihin sekä Suomen ympäristökeskuksessa kehitettyä Green Frame- menetelmää, jolla analysoidaan Uudenmaan ekosysteemipalveluiden tuotantopotentiaalia. Analyysien tuloksia verrataan ja niiden tuottaman tiedon käytettävyys maakuntakaavoituksessa arvioidaan syksyllä 2014. Analyyseistä tuotetaan tekniset raportit tuloskarttoineen vuoden 2014 loppuun mennessä. Hankkeeseen sisältyy myös Uudenmaan liitossa suunnittelijana työskentelevän Elise Lohmanin viherkehää käsittelevä diplomityö. Työ käsittelee pääkaupunkia ympäröivää viherkehää virkistyskäyttö-näkökulmasta.
Kohti Etelä-Suomen vesien ja Itämeren parempaa tilaa (VEDET) projekti 11.3.2013 30.6.2014 Projekti on Uudenmaan, Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen yhteistoiminta-alueen liittojen yhteishanke, joka edistää hallitusohjelman tavoitteita vesienhoitosuunnitelmien toimeenpanon varmistamisesta. Hankkeen toimenpiteet toteutetaan yhteistyössä Uudenmaan ja Hämeen ELYkeskusten sekä alueen kuntien ja sidosryhmien kanssa. VEDET-hankkeen ohjausryhmä on hyväksynyt kokouksessaan 7.2.2014 seuraavat neljä hankeaihioita VEDET-kärkihankkeiksi: Kestävä kiviaineshuollon rakenne suurella metropolialueella Metsätalouden pohjavesivaikutukset Hulevesien hallinta osana suuria aluerakennushankkeita Hajavesihuollon tilanteen kokonaistarkastelu yhteistoiminta-alueella Nämä kärkihankkeet ovat isoja kokonaisuuksia, jotka edistävät kukin useita VEDET-hankkeen alkuperäisiä tavoitteita ja niihin liittyy kehittämistarpeita, joiden toteuttamisessa yhdistyvät sekä yrityselämän, hallinnon että tutkimuksen intressit. Näiden kärkihankeaihioiden priorisointi hankkeessa ei sulje pois muiden, pienempien kokonaisuuksien edistämistä sidosryhmien toimesta VEDET-hankkeen koordinaattorin tuella. VEDET kärkihankkeille pyritään YTA-alueen yhteistyönä löytämään rahoitusta esiselvityksiin. Käytännössä autetaan ao. hankeideoiden vetureita (TAPIO, SYKLI, HAMK) laatimaan Makerahakemuksia ja tuetaan näiden hakemusten etenemistä liitoissa ja liittojen yhteistyönä. Hankkeen tuloksia on jo hyödynnetty kuntien, ELY-keskusten, maakunnan liittojen ja muiden toimijoiden keskuudessa. Geologian tutkimuskeskuksen vetämänä on 26.2.2014 käynnistynyt maaseuturahaston rahoittama pohjavesialueiden rakenneselvityksiä toteuttava projekti Pohjavesiselvitykset maatalouselinkeinon kannattavuuden tukemisessa loppusummaltaan 118 550. Tämän projektin kohdealueet sijaitsevat Uudellamaalla. Hankkeen loppusummasta Uudenmaan liiton saama tukiosuus on 10 000. Lisätietoja VEDET-hankkeesta sivustolta: www.maailmanpuhtainvesi.fi Bothnian Green Logistic Corridor (BGLC) Baltic Sea Region Programme 2007 2013 1.7.2011 30.6.2014 Hankkeen kokonaisbudjetti on noin 4,8 M, josta Uudenmaan liiton osuus on 120 000. EUrahoituksen ja kansallisen vastinrahan jälkeen liiton maksettavaksi jää noin 10 700. Hankkeen tavoitteena on liittää nykyistä paremmin yhteen pohjoisimman Euroopan, Barentsin alue mukaan lukien, suuret luonnonvarat ja niiden kasvava hyödyntäminen sekä kasvava teollinen tuotanto Itämeren alueen ja Keski-Euroopan jatkojalostamiseen, teollisiin tuotantoketjuihin ja markkinoihin. Pääpaino on Suomen ja Ruotsin läpi kulkevissa pääradoissa ja molempien maiden satamissa. Hankkeessa on 28 partneria Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Saksasta ja Puolasta. Hankkeen pääpartneri on Region Västerbotten Ruotsista. Hankkeessa pyritään rautatie- ja merikuljetuksia painottaen kehittämään eri liikennemuotoja käyttäviä kuljetusketjuja sekä parantamaan logistiikkakeskittymiä ja terminaaleja kuljetuskäytävän ja sen pohjois etelä- ja itä länsisuuntaisten jatkeiden suunnissa. Hankkeessa selvitetään myös
ratkaisuja rajanylitysten helpottamiseen, pilotoidaan erityyppisten kuljetusten ympäristön kannalta edullisia ratkaisuja ja tutkitaan käytävän infrastruktuurin vaikutusta teollisuuteen ja alueelliseen taloudelliseen kasvuun. Lisäksi syntyy logistiikka-alan yhteistyöverkostoja käytävän kuljetusjärjestelmän parantamiseen ja optimaaliseen käyttöön. Hanke tähtää ympäristön kannalta kestävään kansainväliseen infrastruktuurin suunnitteluun ja logistiseen yhteistyöhön. Hankkeessa on tuotettu mm. aluesuunnittelijoille tarkoitettu työkaluohjelma, jolla voidaan arvioida liikenneväyläinvestointien laajoja aluetaloudellisia vaikutuksia. Hankkeen yhteisessä BGLC - kuljetusstrategiassa on kuvattu keskeiset tulokset ja suositukset jatkotyölle. Hanke päättyy kesällä 2014. Hankkeen nettisivut: http://www.bothniangreen.se/ ENPI Climate Proof Living Environment (CLiPLivE) 1.2.2012-31.7.2014 Uudenmaan liitto on mukana EU:n ENPI-hankkeessa Climate Proof Living Environment (CLiPLivE). Hankkeessa selvitetään ilmastonmuutoksen geologisia ja ympäristövaikutuksia. Hanke käynnistyi helmikuussa 2012 ja kestää 30 kuukautta. Pääpartneri hankkeessa on St. Petersburg City Government State Company MINERAL. Muita partnereita ovat Pietarin ympäristökomitea, VSEGEI (Geologinen tutkimuslaitos Pietarissa) ja Suomesta Uudenmaan liiton lisäksi Geologian tutkimuskeskus, Helsingin seudun ympäristöpalvelut ja Kymenlaakson liitto. Hankkeessa identifioidaan rakennettuun ympäristöön kohdistuvia ilmastonmuutoksesta aiheutuvia geologisia ja ympäristöriskejä sekä etsitään keinoja ehkäistä ja sopeutua näihin muutoksiin seudullisella ja paikallisella tasolla. Hankkeessa jatketaan GTK:n aiemmassa Life-projektissa (GeoInforM) kehitettyä riskimatriisimenetelmää. Geologiset riskit ovat Suomenlahden pohjukassa oleellisesti erilaiset (ja suuremmat) kuin Suomen rannikolla, joten menetelmää kehitetään ottamalla huomioon alueiden erilaiset ominaispiirteet. Syksyllä 2012 projektille avattiin nettisivut http://www.infoeco.ru/cliplive/. Hankkeen tulokset tullaan esittämään myös kartoilla. Network of STRAits Interreg IV C (NOSTRA) 1.1.2012-31.12.2014 EAKR Interreg IVC-rahoitteinen kolmivuotinen hanke 2012-2014, jossa on mukana partnereita eri puolilta Eurooppaa. Ympäristöryhmän kokous toimii Uudenmaan osalta hankkeen paikallisena kokouksena. Hankkeen tavoitteena on jakaa merten salmia kehystävien alueiden ja kuntien hyviä käytäntöjä biodiversiteetin ja luonnon perintökohteiden säilyttämiseksi merialueilla ja rannikolla sekä tehdä käytäntöjen pohjalta konkreettisia kehittämistoimenpide-esityksiä. Tarkoituksena on kehittää kansalliset rajat ylittävien ympäristökysymysten hallinnointia ja sen koordinointia. Toimintavuosi on Nostran viimeinen vuosi sisältäen seminaareja, tulosten raportointeja sekä loppukonferenssin Brysselissä 22.10.2014.
Kesäduuni Uudellamaalla 2014 1.1.2014-30.9.2014 Kesäduuni Uudellamaalla 2014 on hyvän mielen haastekampanja, joka kannustaa Uudenmaan kuntia, yrityksiä ja muita työnantajia tarjoamaan kesätöitä maakunnan nuorille. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni uusmaalainen nuori saa kesätyöpaikan. Kampanjan suojelijana toimii työministeri Lauri Ihalainen. Kampanjaan voi ilmoittautua mukaan uusmaalainen työnantaja, joka tarjoaa vähintään yhden kesätyöpaikan. Työnantaja saa mm. näkyvyyttä kampanjan verkkosivuilla (www.kesaduuniuudellamaalla.fi). Työnantaja ilmoittaa kesätyöpaikkansa myös TE-toimiston verkkosivuilla. Kesätöiden lisäksi kampanjassa voi tarjota oppisopimuspaikkoja. Kampanjassa on mukana myös noin 20 uusmaalaisesta nuoresta koostuva nuorten ryhmä, joka tuo kampanjaan nuorten näkökulmaa ja vie kesätyösanomaa eteenpäin omissa kunnissaan. Ryhmää vetää kansanedustaja Jani Toivola. Kampanjan toteuttavat Uudenmaan liitto, Uudenmaan ELY-keskus ja Uudenmaan TE-toimisto. Yhteistyökumppaneina ovat Espoon Yrittäjät, Vantaan Yrittäjät, Uudenmaan Yrittäjät, Helsingin seudun kauppakamari ja Suomen lehtiyhtymä. Rahoitus tulee Uudenmaan liitolta (50 %) ja Uudenmaan ELY-keskukselta (50 %). Uudenmaan tuulivoimaselvitys 1.1.2014-15.11.2015 Uudenmaan liitto aloitti maaliskuussa 2013 tuulivoimaselvityksen laatimisen. Selvitys on yksi 4. vaihemaakuntakaavan taustaselvityksistä. Hankkeen tavoitteena on laatia Uudenmaan tuulivoimastrategia, edistää tuulivoimarakentamista selvittämällä maakunnallisesti merkittävät potentiaaliset tuulivoima-alueet Uudenmaan maa- ja merialueilla sekä vahvistaa maakunnan yhteistä tahtotilaa tuulivoimarakentamisen edistämiseksi. Selvityksen ensimmäinen vaihe (Nykytila-analyysi) valmistui loppuvuodesta 2013. Selvitys löytyy sähköisenä julkaisuna liiton kotisivuilta. http://www.uudenmaanliitto.fi/files/11929/uudenmaan_tuulivoimaselvitys_osa1_nykytilaanalyysi_e127.pdf Paikkatietopohjaisen nykytila-analyysin ja sidosryhmäneuvotteluiden perusteella on identifioitu 9 potentiaalista maakunnallista tuulivoimatuotantoon soveltuvaa aluetta, joille tehdään tarkempia selvityksiä vuonna 2014. Selvitysten tavoitteena on tuottaa maakuntakaavan ratkaisua varten riittävät tiedot selvitysalueista.
Climate KIC Outreach 1.1.2014-31.12.2014 Uusimaa on mukana EU:n Climate-KIC-ohjelmassa, joka tukee vähähiilisyyteen liittyvää innovointia ja ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumista. Uudenmaan kumppanina ohjelman toteutuksessa on Hessenin alue Saksassa, joka on ollut mukana Climate-KIC toiminnassa vuodesta 2010. Uudenmaan liitto koordinoi hanketta Uudenmaan alueella. Kotimaisista toimijoista mukana ovat Helsingin kaupunki, Aalto-yliopisto, Metropolia Ammattikorkeakoulu, Green Net Finland ja Suomen Ympäristökeskus. Hankkeen yhteydessä Uudenmaan toimijoille järjestetään kaksi innovaatiokumppanuuksiin tähtäävää työjaksoa Saksan Hessenissä. Hankkeessa tarjotaan myös valmennusta ja verkostoitumismahdollisuuksia uusmaalaisille startup-yrityksille, jotka innovoivat ilmastonmuutosta ehkäisevää tai siihen sopeutuvaa liiketoimintaa. Climate-KIC on Euroopan Innovaatio- ja teknologiainstituutin (EIT) hallinnoima, ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja sen vaikutuksiin sopeutumista edistävä innovaatioverkosto. Toiminnan tavoitteena on luoda innovaatiokumppanuuksia, joissa julkishallinto, tutkimus, yritysmaailma ja koulutus yhdistyvät. Uusmaalaisten pk-yritysten etablointi Venäjälle 1.1.2014-30.9.2014 Hankkeessa testataan uutta keskeytyksettömän etabloinnin mallia. Testattava toimintamalli perustuu liiton tekemään konsulttiselvitykseen Uudenmaan pk-yritysten etabloituminen Venäjälle; Venäjä-palvelun rakentaminen ja pilottikonseptin laatiminen. Kustannustehokkuuden ja vaikuttavuuden arviointi mallista tehdään syksyllä 2014. Hankkeessa viittä uusmaalaista yritystä on viety Venäjän markkinoille keskeytyksettömän etabloinnin periaatteella. Keskeytyksetön etablointi on yrityksen viemistä markkinoille liiketoimintamahdollisuuksien arvioinnista aina siihen asti, kunnes yritys solmii sopimuksen taustoiltaan tarkastetun venäläisen yrityksen kanssa. Yritys saa kaiken palvelun yhdeltä luukulta. Yrityksen henkilöstö valmennetaan Venäjän markkinoille. Mallissa käytetty ajastettu ja porrastettu tukirahoitus tarkoittaa sitä, että etablointipäiviä annetaan yrityksille niiden osoittaman etenemisen mukaan. Julkishallinnon rahoitustuen saaminen edellyttää yritykseltä oman taloudellisen sitoutumisen (vastuuperiaate 50/50) lisäksi tietyn aikataulun mukaista, Venäjä-palvelun ohjaamaa etenemistä Venäjän markkinoille. Venäjä-palvelu voi myös keskeyttää etablointiprosessin tapauksissa, joissa eteneminen ei suju sovittujen toimenpiteiden ja aikataulun mukaisesti.
Kaksi yritystä (Loook Industries Oy ja Lago Kapital Oy) on jo aloittanut operointinsa Venäjän markkinoilla ja kumpikin palkannut yhden syntyperäisen venäläisen, Suomen kansalaisuuden omaavan työntekijän hoitamaan Venäjä-kontakteja. Parhaillaan selvitetään olemassa olevien koulutus-, tukirahoitus- ja työllistämistukien liittämistä etablointimalliin. Lopputuloksena tulee olemaan ehdotus pk-yrityksille suunnatusta käytännön Venäjä-palvelusta, sijoituspaikasta ja rahoitusmallista. Uudenmaan liitto ei ole luonteva sijoituspaikka Venäjä-palvelulle, vaan se tulisi asemoida muualle julkishallintoon, mikäli malli arvioidaan kustannustehokkaaksi. Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014-2020 Tekninen tuki 1.1.2014-31.12.2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tekninen tuki on 3 % ohjelman rahoituskehyksestä eli yhteensä noin 77,97 miljoonaa euroa koko ohjelmakaudella. Tästä koko ohjelman yhteisiin (tietojärjestelmä, arviointi, viestintä ja MYR) ja keskushallinnon kuluihin arvioidaan käytettävän noin 40,1 miljoonaa euroa. Alueille eli rakennerahastoihin erikoistuneille ELY-keskuksille ja koordinoiville maakunnan liitoille jaettavana olisi noin 37,8 miljoonaa euroa. Työ- ja elinkeinoministeriön alustavan arvion (7.4.2014) mukaan Uudenmaan liiton osuus ohjelman teknisestä tuesta olisi noin 2,4 miljoonaa euroa koko ohjelmakaudella eli noin 340 000 euroa vuodessa. Tällä summalla voitaisiin TEM:n laskelmien mukaan turvata vuosittain noin 6 htv:n panos koordinoivan maakunnan liiton tehtävien hoitamiseen Uudenmaan liitossa. Vielä valmistelussa olevan valtioneuvoston asetuksen mukaan Uudenmaan liittoon kootaan rakennerahasto-ohjelman välittävän toimielimen tehtävät koko Etelä-Suomesta eli Uudenmaan lisäksi Varsinais-Suomen, Kymenlaakson, Hämeen, Päijät-Hämeen ja Etelä-Karjalan liitoista. Asetusehdotuksen mukaan Uudenmaan liittoon koottavat välittävän toimielimen tehtävät ovat 1) rakennerahastoista myönnettävän tuen myöntämis- ja maksatuspäätökset 2) sääntöjenvastaisesti maksettujen menojen johdosta tehtävät aiheettomasti maksetun tuen takaisinperinnät ja muut korjaavat toimenpiteet 3) tiedotus ja viestintä 4) hankkeiden seuranta 5) hallinnolliset ja paikan päällä tehtävät varmennukset 6) menojen todenmukaisuuden vahvistaminen todentamisviranomaiselle 7) hallintoviranomaisen avustaminen seurantakomiteatyössä ja ohjelman täytäntöönpanokertomusten laatimisessa komissiolle Tekninen tuki jaetaan vuosittain, joten Uudenmaan liiton käyttöön koko ohjelmakaudella tulevaa teknistä tukea on tarkalleen mahdoton ennustaa. Ohjelman ensimmäisen vuoden eli vuoden 2014 teknisen tuen jaosta on tarkoitus päättää valtioneuvostossa vasta syksyllä 2014. Jatkossa vuosittainen jako tehdään alkuvuodesta.
Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelman 2017-2013 Tekninen tuki 1.1.2007-31.12.2013 EAKR-ohjelman teknistä tukea on käytetty ohjelmakauden 2007-2013 aikana Etelä-Suomen EAKR-ohjelman hallinnointiin, rahoitettujen hankkeiden valvontaan ja hanketoteuttajien ohjeistamiseen sekä ohjelmaviestintään liittyviin tehtäviin. Tukea käytetään vuoden 2014 aikana päättyneen ohjelmakauden hallinnointiin tänä vuonna päättyvien hankkeiden valvontaan ja muihin hallinnollisiin tehtäviin. Liveable Baltic Cities (LiveBaltic) 23.1.2014-22.3.2015 Hankkeen tavoitteena on valmistella uusmaalaisten ja kansainvälisten partnereiden kanssa ainakin kaksi projektihakemusta vuoden 2014 aikana aukeaviin EU-ohjelmien hakuihin. Saadun tuen avulla järjestetään sidosryhmien kanssa kokouksia Uudellamaalla ja muissa maissa. Näissä tilaisuuksissa kehitetään projektihakemuksia, ja tulevissa projekteissa etsitään keinoja kestävälle kaupunkikehitykselle älykkäiden ratkaisujen ja asukkaiden osallistumisen kautta. Ratkaisuja pilotoidaan eri alueilla Suomessa ja Baltian maissa. Kehitettävät aiheet ovat Uusimaa-ohjelman mukaisia ja liittyvät ohjelman toiseen strategiseen valintaan, eli toimivaan arkeen. LiveBaltic toteuttaa EU:n Itämeri-strategiaa. Valmisteluhankkeessa yhteistyökumppaneita ovat Uudenmaan liitto, Riga Planning Region, Cleantech Estonia ja Turku Science Park Oy. Hankekumppaneita etsitään lisäksi Itämeren alueelta, kuten Saksasta, Puolasta ja Ruotsista. CULMINATUMILTA SIIRTYNEET HANKKEET Tourism Development in co-opetition in Southern Finland and Baltic Region (TouNet) 1.4.2012-30.6.2014 TouNet on ylimaakunnallinen matkailuhanke, joka kehittää Etelä-Suomen matkailutoimijoiden yhteistyötä ja matkailuliiketoimintaa sekä tutkii matkailun vaikutuksia tulos- ja työllisyyslukuihin. Hanke toimii Etelä-Suomen alueella, erityisesti Uudellamaalla, Päijät-Hämeessä ja Varsinais- Suomessa. Hankekokonaisuutta koordinoi Uudenmaan liitto (1.1.2014 alkaen). Hankkeessa on mukana neljä osahanketta: Tourism Network osahanke: toteuttaja Uudenmaan liitto 1.1.-30.6.2014 (Culminatum Innovation Oy Ltd 1.4.2012-31.12.2013). Budjetti 906 667. Etabloituminen Venäjän markkinoille osahanke: toteuttaja Lahden seutu Lahti Region Oy. Budjetti 333 900. Hankkeessa toteutetaan venäläisiin asiakkaisiin kohdistuvia markkinointitoimenpiteitä.
Matkailuinnovaatiot Etelä-Suomessa -osahanke: toteuttaja Haaga-Helia AMK. Budjetti 214 000. Hankkeessa toteutetaan Uudenmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys sekä työstetään teemapohjaa Etelä-Suomen matkailuun ja toteutetaan asiakastutkimus alueen teemoista ja aktiviteeteista. Sustainability in Tourism osahanke: toteuttaja Turku Touring. Budjetti 30 057. Hanke lisää tietoutta vastuullisesta matkailuliiketoiminnan toteuttamisesta valmennusten avulla. Hankekokonaisuuden tulokset kootaan yhteen 10.6.2014 pidettävässä avoimessa päätösseminaarissa. Hankkeelle ollaan hakemassa jatkoaikaa. Tourism Network -osahankkeessa Etelä-Suomen matkailutoimijat tekevät laaja-alaista yhteistyötä. Osahankkeen yhteydessä on perustettu alueen matkailupäättäjien verkosto, Etelä-Suomen Tourism Roundtable (ESTR). Kevään 2014 aikana verkosto ja toimiala työstää yhteisiä linjauksia ja konkreettisia avauksia alueen kansainväliseen markkinointiin ja kansainvälisten asiakkaiden houkuttelemiseksi alueelle tulevaisuudessa. Kevään aikana valmistuu asiakaslähtöinen matkailuneuvontakonsepti Etelä-Suomen alueelle. Konseptissa huomioidaan mm. digitaalinen toimintaympäristö ja asiakkaiden palveleminen kaikissa matkan vaiheissa, sekä matkailuneuvontojen välinen yhteistyö Eteläisessä Suomessa. Konsepti pilotoidaan Helsinki-Vantaan lentoaseman seudullisessa matkailuneuvonnassa, ja sitä voidaan hyödyntää myös muissa alueen matkailuneuvonnoissa. Konseptin myötä on jo pilotoitu verkossa toimivaa chat -palvelua seitsemässä alueen matkailuneuvonnassa. Alueen matkailutuotteet halutaan tuoda asiakkaan ostettavaksi sähköisesti. Osahanke teetti asiasta selvitystyön, jonka tuloksia ja ratkaisuita viedään eteenpäin mm. järjestämällä kevään aikana infotilaisuuksia matkailuyrittäjille ja toimijoille sekä viemällä eteenpäin seutukoordinaattori mallia. Osahankkeessa toimii myös Länsi-Uudenmaan matkailukoordinaattori, joka on mukana jalkauttamassa Länsi-Uudenmaan matkailustrategiaa sekä viemässä eteenpäin Länsi-Uudenmaan Lumo Matkailu Oy:n toimintaa. Kansainvälisiä yhteistyömahdollisuuksia pohjustetaan kartoittamalla Itämeren alueen matkailun kehittäjätahot. Aiemmin Tourism Network -osahankkeessa on järjestetty valmennuksia Uudellamaalla matkailuyrittäjille ja -toimijoille kiinalaisten ja venäläisten matkailijoiden tarpeista, kulttuuritaustoista, sosiaalisen median käyttäytymisestä sekä siitä miten kyseisille markkinoille kannattaa lähteä (vuonna 2013 yhteensä 25 päivää). Tietoa eri rahoituskanavista matkailualalla jaettiin kolmessa tilaisuudessa Uudellamaalla loppuvuodesta 2013. Matkailuyrittäjien tietoisuuteen on pyritty tuomaan helposti lähestyttävällä tavalla erilaisia matkailuyrittäjän liiketoimintaa helpottavia digitaalisia ratkaisuja Smart Tourism -teemalla. Osahanke järjesti Matka2013 -messuille Smart Tourism osaston, jossa 11 digialan yritystä esittelivät matkailutoimijoille sopivia ratkaisuja. Hanke järjesti messuilla myös aiheesta ohjelmaa ja kutsuvierastilaisuuden. Smart Tourism teeman
puitteissa jaettiin tietoutta mm. aiheista mobiili, ostaminen verkossa, kielipalvelut, Venäjän sosiaalinen media neljässä aamiaistilaisuudessa keväällä 2013. Kestävän aluerakentamisen uudet teknologiat ja menetelmät Itämeren alueella 1.1.2014 30.10.2014 KESTI-hanke edistää uudenlaisten kestävien teknologioiden ja menetelmien soveltamista aluerakentamisessa ja kokoaa ylikansallista verkostoa Itämeren alueelle. Hankkeessa tunnistetaan viisi onnistunutta ekotehokasta ja vähähiilistä aluerakentamiskohdetta Itämeren alueella sekä tehdään niihin kumppanianalyysimatkat. Matkat suunnitellaan ja toteutetaan projektin kotimaiseen verkostoon kuuluvien kaupunkien - Helsingin, Porvoon, Turun ja Vantaan - tunnistamien haasteiden ja tarpeiden perusteella. Matkoilla vertaillaan kohteiden kehitysprosesseja, kustannustehokkuutta ja kokonaisvaikuttavuutta benchmarking-syväanalyysin avulla. Tutustumiskohteet vuonna 2013 olivat Malmö, Lund, Hampuri ja Kööpenhamina. Vuonna 2014 kohteet ovat Tallinna (19. 20.3.) ja Pietari (15. 16.5.2014). Kiinnostus kohdistuu aluerakentamisen organisointiin, asumisen laatuun, asukkaiden osallistumiseen, energiatehokkuuteen, tilankäytön tehostamiseen, puurakentamiseen, esteettömyyteen, saavutettavuuteen kestävään kehitykseen ja älykkäisiin ratkaisuihin. Parhaat menetelmät kootaan raporteiksi, joista tieto on helposti jaettavissa ja hyödynnettävissä. Kumppanikaupunkien edustajien lisäksi matkoille on kutsuttu mukaan suomalaisia sidosryhmäyrityksiä ja -organisaatioita, jotka voivat laajentaa liiketoimintaansa ja kehittää omaa osaamistaan. Neljälle ensimmäiselle matkalle osallistui yhteensä 14 hankkeen ulkopuolista edustajaa kunnista, yrityksistä ja organisaatioista. Heiltä kerätyillä osallistumismaksuilla on kartutettu projektin yksityistä rahoitusosuutta. Hankkeen muu rahoitus tulee Etelä-Suomen EAKRohjelmasta ja Helsingin, Porvoon, Vantaan ja Turun kaupungeilta. KESTI-hanke muodostuu koordinaatiosta sekä kolmesta osahankkeesta. Koordinaattorina ja pääkaupunkiseudun osahankkeen vetäjänä toimii Uudenmaan liitto. Aiemmin tehtävää hoiti Culminatum Innovation Oy Ltd. Pääkaupunkiseudun osahankkeessa ovat mukana Helsingin kaupungilta Asuntotuotantotoimisto ja Kaupunginkanslian aluerakentamisyksikkö (aiemmin Talousja suunnittelukeskus) sekä Vantaan kaupunki. KESTIssä koordinaattorin rooli on vahva - se toteuttaa toimenpiteet ja tukee tavoitteellista kokonaisohjausta ohjausryhmän ja osatoteuttajien kanssa. Lisäksi se vastaa hallinnoijalle kuuluvista hallintoon liittyvistä tehtävistä ja koko projektin viestinnästä. Osaprojektien tehtävänä on kerätä omilta alueiltaan verkostoon osallistuvat tahot ja välittää tietoa niiden ja koordinaattorin välillä. Posintra Oy vastaa Porvoon osahankkeesta ja Turun ammattikorkeakoulu Oy Turun osahankkeesta. KESTIn päättää 24. 25.9.2014 Helsingissä järjestettävä kansainvälinen symposium, jossa esitellään hankkeen tuloksia sekä suomalaisia ja kansainvälisiä aluerakentamisen innovaatioita.
Asukkaat käyttämässä ja arvioimassa huipputeknologiaa (AJA) 1.1.2014-31.5.2014 AJA-hankkeessa luotiin toimintamalli, jossa asukkaat, yritykset ja kaupunki voivat kehittää yhdessä alueensa palveluita. Hankkeessa käytettiin palvelumuotoilun käyttäjälähtöisiä menetelmiä. Käyttäjätiedon keräämisen toimintamallia voivat hyödyntää myös muut uudet aluerakentamisalueet. Asukkailta saadun tiedon pohjalta yritykset ja kunnat ovat tehneet parannuksia palveluihinsa. Toimintamallin keskeisin ajatus on asukkaiden ja palveluntarjoajien kohtaaminen, ja siitä syntyvä yhteistyö alueen hyväksi. Mallia rakennettiin parantamalla tarvelähtöisesti seuraavia Suurpellon asuinalueen palveluita: Asukkaiden kokemuksia kerättiin alueen nettisivujen toimivuudesta ja tehtiin ohjeistus sen muuttamiseksi helppokäyttöiseksi paremmin asukkaita palvelevaksi. Imujätejärjestelmästä kerättiin käyttäjäkokemuksia, jotka tulisi huomioida vastaavia järjestelmiä rakennettaessa. Käyttäjäpalautteen perusteella päivitettiin jätejärjestelmän käyttöohjeet. Kartoitettiin ideoita nettikaupan tilauksia varten tehtyjen palvelueteistilojen käytön tehostamista varten. Syntyi idea eteisten käyttämisestä pop-up tiloina, joissa asukkaat ja yritykset voivat järjestää erilaista toimintaa ja tapahtumia. Kerättiin tietoa siitä, minkälaista informaatiota asukkaat haluavat saada taloihin sijoitetusta infonäyttöistä. Löydettiin parannusehdotuksia asukkaiden käytössä olevaan Fortumin Valpasenergianseurantapalveluun. Vastattiin tarpeeseen kehittää Suurpellon keskeistä aluetta Lukutoria. Yhdessä asukkaiden kanssa suunniteltiin uudenlaisten torikojujen kokonaisuus, jota asukkaat, yritykset ja kaupunki voivat käyttää monipuolisesti pop-up tiloina. Kojun pilotti rakennetaan ekologisesti käsitellystä puumateriaalista yhteistyössä Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa. Hankkeen tuloksista tehdään video ja raportti. AJA-hanke on osahanke EAKR-rauhoitteisessa Tetraedri-hankekokonaisuudessa, jota hallinnoi Lahden tiede ja yrityspuisto Oy. Muita rahoittajia ovat Espoon kaupunki, Suurpellon jätehuolto Oy, Fortum Oyj, Fortum sähkönsiirto Oy ja Caruna Oy. Mukana hankkeessa ovat myös Suurpeltoseura, Suurpelto-projekti, Suurpellon markkinointi Oy. AJA-hankkeen tuloksia esitellään toukokuussa kolmessa eri tilaisuudessa: Tetredri-hankkeen päätösseminaari Aluerakentamisen mahdollisuudet 7.5.2014 klo 8.30 Lahden Sibeliustalolla. AJA-hankkeen päätösseminaari 13.5.2014 klo 17 19 Sello-salissa, Espoon Leppävaarassa. Tuloksia esittelevän videon ja eri osallistujatahojen puheenvuorojen lisäksi tilaisuudessa kuullaan musiikkiesitys ja nautitaan taikatempuista sekä tapas-pöydän antimista. Kukkiva Suurpelto -tapahtuma 17.5. klo 12 15. Suurpellossa. Hankkeen rahoitus tulee Etelä-Suomen EAKR-ohjelmasta. Muita rahoittajia on Espoon kaupunki, Suurpellon jätehuolto, Fortum Oyj, Fortum sähkönsiirto Oy ja Caruna Oy.