Varsinais-Suomi PÄÄTÖS Diaarinumero VARELY/1277/2014 1.9.2014 Nro 10/2014 ASIA Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltaminen HANKKEESTA VASTAAVA HANKKEEN KUVAUS Hanke YIT Rakennus Oy Panuntie 11 00620 HELSINKI VARELY/23/07.04/2011 VARE- LY/23/07.04/2011 VARELY/23/07.04/2011 YIT Rakennus Oy suunnittelee 7-9 tuulivoimalan rakentamista Huittisten Taraskallion alueelle. Voimaloiden yksikköteho on 3 MW, tornikorkeus 140 metriä ja roottorin halkaisija 113 metriä. Yksi voimala tarvitsee noin 0,5 hehtaarin kokoonpano- ja pystytysalueen. Hankealueen koko on noin 4,4 km 2. Hankealueella jo olevat metsäautotiet kattavat kunnostettuina voimaloiden rakentamiseen ja huoltoon tarvittavan tiestön lähes kokonaan. Kunnostettavaa tai uutta tielinjaa tarvitaan noin 5,5 km. Voimalat liitetään omalla sähköasemalla Jokilevon 110 kv:n sähkölinjaan alueen pohjoispuolella. Sisäinen sähkönsiirto tapahtuu tiestön yhteyteen sijoitettavilla maakaapeleilla. Ympäristö Nro 11/2010 Hankealue sijaitsee Heinolan metsäalueella noin 6 km Huittisten kaupungin keskustasta kaakkoon valtatie 2:n länsipuolella. Alueella on maa- ja metsätaloutta, ojitettuja suoalueita, hakkuuaukeita ja kaksi avokallioaluetta. Kaavoitus. Alueella on voimassa Satakunnan maakuntakaava, jossa hankealueen luoteisnurkkaa leikkaa kaupunkikehittämisen kohdealue (kk). Lähellä olevia merkintöjä ovat pohjavesialue (pv) noin 0,5 km pohjoiseen ja itään, maa-ainesten ottoalue (EO-2) noin 0,5 km kaakkoon, luonnonsuojelualueet noin 3-6 km luoteeseen ja lounaaseen, kulttuurihistoriallisesti arvokkaat alueet (kh1 ja kh2) noin 3 km lounaaseen, länteen ja koilliseen ja voimalinjan yhteystarve (z) noin 0,6-2 km pohjoiseen ja länteen hankealueesta. Satakunnan vaihemaakuntakaava 1:ssa on osoitettu 17 maakunnallisesti merkittävää yli 8-10 tuulivoimalan tuulivoimatuotannon aluetta. Maakuntavaltuuston 13.12.2013 hyväksymä kaava on ympäristöministeriössä vahvistettavana. Hankealueelle ei ole osoitettu tuulivoima-aluetta. Lähimmät tuulivoima-alueet ovat Korpilevonmäki (alue 17 Köyliö, Huittinen) noin 15 km:n ja Linnunmäki (alue 14 Harjavalta, Nakkila) noin 40 km:n etäisyydellä hankealueesta. Varsinais-Suomen vaihemaakuntakaavan tuulivoimaloiden alueista lähimmät ovat Pöytyän Ordenoja (alue 304) noin 35 km:n ja Maanpäänkulma (alue 303) noin 40 km:n sekä energiahuolloin kohteista Loimaan Huikankulma noin 25 km:n etäisyy- VARSINAIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖ JA LUONNONVARAT Vaihde 0295 022 500 kirjaamo.varsinais-suomi@ely-keskus.fi fax (02) 251 1520 www.ely-keskus.fi/varsinais-suomi Itsenäisyydenaukio 2, 20800 TURKU PL 236, 20101 Turku Valtakatu 6, 28100 Pori
2/10 dellä hankealueesta. Pirkanmaan liiton tuulivoimaselvityksen (2012) lähin selvitysalue sijaitsee Sastamalassa noin 17 km:n etäisyydellä. Lähimmät rakennetut tuulivoimalat ovat Huittisten Pahkionvuorella (noin 9 km hankealueesta, 2 tuulivoimalaa), Huittisten Vampulassa (noin 9 km, 3 tv) ja Eurassa (noin 28 km, 1 tv). Lähimmät ELY-keskuksen tiedossa olevat tuulivoimahankkeet sijaitsevat Huittisten Kiimasuolla (noin 8 km, 7-9 tv) ja Punkalaitumen Isosuolla (noin 10 km, 6-9 tv). Kiimasuon osayleiskaavoituksen aloittaminen on suunnitteilla. Isosuon hankkeesta Pirkanmaan ELY-keskus on tehnyt yhdeksän tuulivoimalan osalta päätöksen, että YVA-menettelyä tulee soveltaa. Tämän jälkeen suunniteltujen voimaloiden määrä on vähentynyt kuuteen ja uusi päätös YVA-menettelyn tarpeesta on tekeillä. Lisäksi tuulivoimahankkeita on suunnitteilla Köyliön Luppakorvessa (noin 11 km, 2 tv), Loimaan Alastarolla (noin 12 km, 4 tv) ja Kirveskalliossa (noin 30 km, 3 tv), Oripään Oripäänkankaalla (noin 30 km, 4 tv) ja Humppilassa/Urjalassa (noin 30 km, 21 tv). Huittisten kaupunki ei ole vielä käynnistänyt tuulivoimarakentamisen mahdollistavan osayleiskaavan laatimista hankealueelle. Hankealueella ei ole voimassa olevaa asema- tai yleiskaavaa. Lähin kaava-alue on Jokilevon teollisuusalueen asemakaava noin 3,5 km ja lähin kaavoitettu asuinalue Huittisten kaupungin keskustan osayleiskaava noin 4 km hankealueelta. Lähimpiin vireillä oleviin asemakaavaalueisiin on noin 5 km. Luonto. Lähimmät Natura 2000 -alueet ovat Vanhakoski noin 2,4 km hankealueesta luoteeseen, Saarikonmäki noin 8 km etelään, Isosuo noin 9 km kaakkoon ja Puurijärvi-Isosuon kansallispuisto (lintudirektiivin mukainen erityinen suojelualue) noin 9 km luoteeseen. Luonnonsuojelualueista Vanhakosken lehtoalue sijaitsee noin 4 km hankealueesta luoteeseen ja Korkeakallion-Pikkukallion arvokas kallioalue noin 2,3 km lounaaseen. Lähimmät tiedossa olevat merikotkan pesäpaikat ovat yli 17 km:n ja kalasääksen yli 10 km:n etäisyydellä hankealueesta. Lähimmät liito-oravahavainnot ovat 2 km:n etäisyydeltä hankealueesta. Lähimmät pohjavesialueet ovat Vakkila-Huhtamon pohjavesialue noin 0,5 km koilliseen ja Pöyriälän pohjavesialue noin 2,5 km pohjoiseen hankealueesta. Alueella ei ole järviä tai lampia. Kulttuuriympäristö ja maisema. Lähimmät valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009) ovat Punkalaitumenjoen kylä- ja viljelymaisema noin 2 km koilliseen, Huittisten kirkko ja sen ympäristö noin 5 km luoteeseen, Nanhian kylä noin 6 km pohjoiseen ja Raijalan kylä noin 8 km luoteeseen hankealueen rajasta. Lähimmät maakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 1993) ovat Loimijokivarren asutus- ja viljelysmaisema noin 2,5 km länteen, Kokemäenjoen ja Loimijoen kulttuurimaisema noin 4 km pohjoiseen, Punkalaitumenjoen-Jalasjoen kulttuurimaisema noin 7 km itään ja Vampulan kirkon maisema noin 10 km lounaaseen hankealueesta. Lähimmät inventoidut perinnemaisemat ovat Yli-Vakkilan metsälaidun noin 1,5 km itään ja Vahelan haka noin 3 km koilliseen. Lähin valtakunnallisesti arvokas maisema-alue on Kokemäenjokilaakso noin 6 km pohjoiseen hankealueesta. Meneillään olevassa valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitys- ja täydennysinventoinnissa on Satakunnassa esitetty yhdeksi maakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi Loimijoen kulttuurimaisemaa. Sen rajaus on lähimmillään noin 1,7 km hankealueesta ja laajempi kuin Loimijokivarren asutus ja viljelymaisema -rajaus maakuntakaavassa. Pirkanmaan puolella Punkalaitumenjoen kulttuurimaisemaa on ehdotettu valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi.
3/10 Hankealueella ei ole tehty muinaisjäännösten inventointia. Museoviraston muinaisjäännösrekisterin lähin tunnettu muinaisjäännös on Rantalan kivikautinen asuinalue noin 1 km itään hankealueesta. Asutus. Harkintapyynnön liitteenä olevan ympäristöselvityksen (lähde: Maanmittauslaitoksen maastotietokanta) mukaan lähin asuinrakennus sijaitsee noin 1100 metrin ja lähin vapaa-ajan rakennus noin 980 metrin etäisyydellä tuulivoimalasta (nro 6) luoteeseen. 2 km:n etäisyydellä voimaloista on 48 asuinrakennusta ja 7 vapaa-ajanrakennusta. Hankkeen ympäristövaikutukset YVA-tarveharkintapyynnön liitteenä on Tuulivoimakohteen ympäristöselvitys, Taraskallio Huittinen (Numerola Oy 2014), joka sisältää mm. maankäyttö-, kaavoitus- ja asutustietoja, melu- ja välkevarjostusmallinnukset, näkyvyysanalyysin, valokuvasovitteita sekä luontoselvityksiä. Lisäksi alueella on tehty Huittisten Heinolan tuulivoimapuiston luontoarvojen esiselvitys (Ahlman Group Oy 2014). Luontovaikutukset. Luontoarvoiltaan merkityksellisimmät alueet ovat Taraskallion alue sekä pienialaiset korpi- ja rämelaikut mahdollisina metsälain tarkoittamina kohteina. Ne on huomioitu voimaloiden ja tie- ja sähköyhteyksien linjauksissa. Suojeltaville kasvilajeille otollisia luontotyyppejä ei havaittu. Alueella voi esiintyä luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeista liito-oravaa, jonka jätöksiä löydettiin kolmelta paikalta, sekä lepakoita. Alueen lepakkopotentiaali on heikko hakkuiden vuoksi, mutta muutamat iäkkäät kuusikot ovat mahdollisia saalistusalueita viiksisiippalajeille. Esiselvityksessä suositellaan tarkempaa liito-oravakartoitusta sekä lepakoiden muutonseurantaa jokilinjojen läheisyyden vuoksi. Merkittävimmät linnustovaikutukset kohdentuvat alueella muuton aikana liikkuvalle kurjelle ja mahdollisesti pesiville päiväpetolinnuille. Hankealue sijaitsee kevät- ja syysmuuttoreitin varrella, jossa muuttoa ohjaa Kokemäenjoki noin 10 km:n luoteeseen. Puurijärvi-Isosuon kansallispuisto 10 kilometriä luoteeseen on merkittävä kurkien syysmuuton levähdyspaikka. Myös Säkylänharju 15 km lounaaseen on merkittävä lintujen kerääntymäalue. Hankealueen ympäristössä on runsaasti ruokailupeltoja, joihin voi kerääntyä hanhia, kurkia ja joutsenia. Maisemavaikutukset. Näkyvyysanalyysin perusteella tuulivoimalat näkyvät erityisesti peltoalueille 1,5 km:n etäisyydellä sekä Huittisten kaupungin keskustaan ja useille asuinalueille. Varsinaista maisemavaikutusten selvitystä ei ole vielä tehty, vaan vaikutuksia on arvioitu kolmen kuvasovitteen ja Googlen katutasonäkymäpalvelun avulla. Vaikutukset lähimpään valtakunnallisesti arvokkaaseen maisemaalueeseen (Kokemäenjokilaakson kulttuurimaisema) ja valtakunnallisesti merkittäviin rakennetun kulttuuriympäristön kohteisiin (Huittisten kirkko, Rajalan ja Nahian kylät) arvioidaan selvityksessä vähäisiksi yli 5 km:n etäisyyden takia. Vaikutukset 2-3 km:n päässä sijaitseviin Punkalaitumenjoen kylä- ja viljelymaisemaan sekä Loimijokivarren asutus- ja viljelymaisemaan arvioidaan kohtalaisiksi, sillä voimalat näkyvät laajojen peltoaukeiden vuoksi useisiin kohtiin ja paikoitellen avoimilla tarkastelukohdilla maisemaa hallitsevina. Vaikutukset Vanhakosken maisemaalueelle (4 km) arvioidaan kohtalaisiksi ja Korkeakallion-Pikkukallion kallioalueelle vähäiseksi. Meluvaikutukset aiheutuvat pääosin lapojen aerodynaamisesta laajakaistaisesta melusta ja pieneltä osin sähköntuotantokoneiston mekaanisesta melusta. Melu on mallinnettu ympäristöhallinnon ohjeen (2/2014) Tuulivoimaloiden melun mallinta-
4/10 minen mukaisesti eli käyttäen voimalavalmistajan ilmoittamia melupäästön takuuarvoja ja ISO 9613-2 -standardin sää- ja ympäristöolosuhdearvoja. Ohje katsoo näin tehdyn mallinnuksen riittäväksi kaavoitus- ja YVA-menettelyissä. Mallinnukset tehtiin SoundPlan -ohjelmalla napakorkeudeltaan 140-metrisille ja teholtaan 3 MW:n Siemensin SWT 3.0-113 (lähtömelutaso 105,5 db) tuulivoimaloille. Ympäristöministeriön yöaikainen suunnitteluohjearvo 35 db ylittyi yhden vapaa-ajan rakennuksen kohdalla ollen noin 37 db. Asuinrakennusten 40 db:n ohjearvo ei ylittynyt. Matala- eli pienitaajuinen melu mallinnettiin erikseen Numerola Oy:n ohjelmalla taajuuksilla 20 160 Hz; vertailukiinteistöjen sisämelutasot eivät ylittäneet asumisterveysohjeen ohjearvoja. Välke-/varjostusvaikutukset mallinnettiin Numerola Oy:n ohjelmalla em. Siemensin voimaloille todellisen tilanteen -mallinnuksena (ottaen huomioon esimerkiksi tuulensuunta ja auringonpaistetuntien määrä). Sen mukaan yli 8 tuntia vuodessa varjostusta ei synny yhdellekään asuin- tai vapaa-ajan rakennukselle. Lentoliikenne-, tutka- ja viestintävaikutukset. Hankealue on noin 50 km:n etäisyydellä sijaitsevan Tampere-Pirkkalan lentoaseman lentoesterajoituskorkeusalueella, mutta rajoituskorkeus ei estä voimaloiden toteuttamista. Haitallisista vaikutuksista Puolustusvoimien toimintaan tai säätutkiin ei ole selvityksen mukaan viitteitä. Mahdolliset vaikutukset antennitelevision vastaanottomahdollisuuksiin eivät selviä aineistosta. ASIAN KÄSITTELY Vireilletulo Kuuleminen YIT Rakennus Oy on pyytänyt 13.6.2014 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta päätöstä siitä, tuleeko tuulipuistohankkeeseen soveltaa YVA-menettelyä. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle on lähetetty lausuntopyyntö arviointimenettelyn tarpeesta 19.6.2014. Huittisten kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunta katsoo lausunnossaan 20.8.2014, että Taraskallion tuulivoimalahankkeeseen tulee soveltaa ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. YVA-asetuksen hankeluettelon mukaan YVA-menettelyä on aina sovellettava tuulivoimahankkeeseen, mikäli laitosten lukumäärä on vähintään 10 kappaletta. Taraskallion hankkeen 9 voimalan ympäristövaikutukset vastaavat laadultaan ja määrältään arviointia edellyttävien hankkeiden ympäristövaikutuksia. Punkalaitumen Isosuon ja Huittisten Taraskallion tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutus saattaa lisätä haitallisia ympäristövaikutuksia ja siksi ympäristövaikutusten arviointimenettelyä tulee soveltaa molempiin hankkeisiin. Tuulivoimalahankkeella on merkittäviä, pitkäaikaisia ja monitahoisia ympäristövaikutuksia, joiden arvioimiseksi on sovellettava ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaista YVA-menettelyä.
5/10 RATKAISU JA PERUSTELUT Arviointimenettelyn soveltamista koskeva ratkaisu Perustelut Hankkeeseen ei ole tarpeen soveltaa ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaista arviointimenettelyä. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (YVAL) 4 :n mukaan hankkeisiin ja niiden muutoksiin, joista Suomea velvoittavan kansainvälisen sopimuksen täytäntöön paneminen edellyttää arviointia taikka joista saattaa aiheutua merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia Suomen luonnon ja muun ympäristön erityispiirteiden vuoksi. Arviointimenettelyä sovelletaan lisäksi yksittäistapauksessa sellaiseen hankkeeseen tai jo toteutetun hankkeen muuhunkin kuin edellä tarkoitettuun olennaiseen muutokseen, joka todennäköisesti aiheuttaa laadultaan ja laajuudeltaan, myös eri hankkeiden yhteisvaikutukset huomioon ottaen, arviointimenettelyä edellyttävien hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Harkittaessa vaikutusten merkittävyyttä yksittäistapauksessa YVA-asetuksen 7 :n mukaisesti otetaan lisäksi huomioon: 1. hankkeen ominaisuudet, kuten a) hankkeen koko; b) yhteisvaikutus muiden hankkeiden kanssa, c) luonnonvarojen käyttö, d) jätteiden muodostuminen, e) pilaantuminen ja muut haitat, f) onnettomuusriskit ottaen erityisesti huomioon käytettävät aineet ja tekniikat, 2. hankkeen sijainti, kuten a) nykyinen maankäyttö; b) alueen luonnonvarojen suhteellinen runsaus, laatu ja uudistumiskyky, c) luonnon sietokyky (ottaen erityisesti huomioon esim. kosteikot, rannikkoalueet, vuoristo- ja metsäalueet, luonnon- ja maisemansuojelualueet, alueet joilla ympäristön tilaa kuvaavat ohjearvot on jo ylitetty, tiheään asutut alueet, historiallisesti, kulttuurisesti tai arkeologisesti merkittävät alueet), 3. vaikutusten luonne, kuten a) vaikutusalueen laajuus ottaen huomioon vaikutuksen kohteena olevan väestön määrä, b) valtioiden rajat ylittävä vaikutus, c) vaikutuksen suuruus ja monitahoisuus, d) vaikutuksen todennäköisyys, e) vaikutuksen kesto, toistuvuus ja palautuvuus. YVA-asetuksen 6 :ssä luetellaan hankkeet, joihin sovelletaan arviointimenettelyä. YVA-asetuksen kohdan 7 e) mukaan arviointimenettelyä sovelletaan tuulivoimalahankkeisiin, kun yksittäisten laitosten lukumäärä on vähintään 10 kappaletta tai kokonaisteho vähintään 30 megawattia. Suunnitellun tuulivoimahankkeen ympäristövaikutusten merkittävyyttä arvioidaan seuraavassa yllä todettuihin YVA-asetuksen 7 :n harkintakriteereihin perustuen. Hankkeen ominaisuudet Suunniteltu hanke käsittää 7-9 napakorkeudeltaan enintään 140-metristä tuulivoimalaa, joiden teho on yhteensä 27 MW. Hanke on sekä voimalamäärältään että nimellisteholtaan 70 90 % YVA-asetuksen hankeluettelon mukaisesta hankkeesta. Hankekokonaisuuteen sisältyvät myös tie- ja sähkönsiirtoyhteydet. Niiden osalta voidaan hyödyntää pitkälti nykyistä tieverkostoa sekä suurjännitelinjaa.
6/10 Hankkeen keskeisimmät ympäristövaikutukset muodostuvat tuulivoimaloiden aiheuttamasta luonnon, maankäytön ja maiseman muutoksesta, melusta, välkkeestä, vaikutuksista linnustoon ja lepakoihin sekä rakentamisenaikaisista vaikutuksista. Lisäksi tuulivoimaloilla voi olla vaikutuksia turvallisuuteen, tutka- ja viestintäjärjestelmiin ja puolustusvoimien toimintaan. Hankkeella voi olla yhteisvaikutuksia muiden rakennettujen tai suunniteltujen tuulivoima-alueiden kanssa. Koska niistä lähimmät sijaitsevat 8 km:n etäisyydellä, yhteisvaikutuksia voi muodostua lähinnä maisema- ja linnustovaikutusten osalta. Meluja välkevaikutusalueet eivät ole päällekkäisiä. Maisemavaikutuksia on arvioitu tarkemmin lausunnon kohdassa Vaikutusten luonne. Yhteisvaikutukset eivät kokonaisuutena arvioiden ole todennäköisesti merkittäviä, kun otetaan huomioon alueen sijainti, hankkeiden väliset etäisyydet ja tuulivoimaloiden määrät. Hankkeen edellyttämä luonnonvarojen käyttö on vähäistä ja koskee lähinnä rakentamisvaihetta. Tuulivoimalla tuotettavalla uusiutuvalla energialla voidaan vähentää uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä energiantuotantoon ja ilmastonmuutosta voimistavia kasvuhuonekaasupäästöjä. Pilaantumis- ja onnettomuusriskit ja syntyvien jätteiden määrät voimaloiden rakentamis- ja käyttöaikana ovat vähäisiä. Turvallisuusvaikutuksia voi syntyä esimerkiksi jään tai lumen lentämisestä roottorien lavoista tielle tai lapojen rikkoutumisesta. Tuulivoimaloiden etäisyys valtatiestä 2 täyttää liikenneviraston ohjeessa (2/2012) esitetyn 300 metrin minimietäisyyden. Voimalat sijaitsevat noin 1 km:n etäisyydellä asuinja vapaa-ajanrakennuksista. Turvallisuusriskit voidaan katsoa tältä osin vähäisiksi. Hankkeen sijainti Ympäristöhallinnon ohjeen Tuulivoimarakentamisen suunnittelu (4/2012) mukaan tuulivoimarakentamiselle soveltumattomia alueita ovat valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, luonnonsuojelu- ja erämaa-alueet sekä kansainvälisesti tärkeät linnuston IBA-alueet. Lisäksi sijainnin suunnittelussa on tärkeää ottaa huomioon ympäristön ominaisuudet sekä muu alueiden käyttö (mm. asutus, lentoliikenne, puolustusvoimien alueet). Natura 2000 alueiden ja harjujensuojeluohjelma-alueiden soveltuvuutta tulee harkita tapauskohtaisesti ja erityisesti niiden suojeluperusteiden osalta. Hanke ei sijoitu tai rajaudu millekään edellä mainituista alueista. Hanke ei sijoitu Satakunnan vaihemaakuntakaavan tuulivoima-alueille. Vaihemaakuntakaavassa maakunnallisesti merkittäviksi alueiksi on luettu yli 8-10 tuulivoimalan alueet, joten 7 voimalan alue olisi hieman niitä pienempi ja 8-9 voimalan alue samaa kokoluokkaa. Hankkeen yhteensovittamisen tarve tämänhetkisen maakunnallisen tai kunnallisen kaavoituksen kanssa voidaan arvioida kohtuullisen vähäiseksi ja vaikutus on lähinnä maisemallinen. Lähietäisyydellä ei ole merikotkan tai kalasääsken pesäpaikkoja eikä lintudirektiivin mukaisia suojelualueita. Alue sijaitsee kuitenkin hyvän lintujen muuttoreitin varrella ja ympäröivät pellot voivat toimia ruokailualueina. Hanke ei sijoitu pohjavesialueelle. Vaikutusten luonne Luonto. Rakentamisenaikaiset luontovaikutukset ovat paikallisia ja väliaikaisia. Vaikutus luonnonympäristöön ei todennäköisesti muodostu merkittäväksi, sillä varsinaiseen rakentamiseen käytettävä alue on melko suppea ja jo muuttunut metsätalou-
7/10 den ja soiden ojittamisen vaikutuksesta. Rakentamisessa hyödynnetään pääosin nykyistä tie- ja sähkölinjaverkostoa ja selvityksen mukaan voimaloiden, teiden ja sähkölinjojen sijoittelussa huomioidaan liito-oraville, lepakoille ja petolinnuille soveliaat elinympäristöt. Mahdollisista toiminnanaikaisista luontovaikutuksista tärkeimpiä ovat linnustovaikutukset, koska 10 kilometrin päässä sijaitsevalle Puurijärvi-Isosuon kansallispuisto- ja Natura-alueelle kerääntyy suuria määriä kurkia syksyisin sekä hanhia ja joutsenia keväisin. Varsinkin kurjet lentävät usein ruokailemaan aluetta ympäröiville pelloille. Lisäksi voimaloilla voi olla vaikutuksia lepakoihin, sillä hankealueella saattaa esiselvityksessä mainittujen viiksisiippalajien lisäksi esiintyä ajoittain runsaasti pohjanlepakkoa, joka lentää usein törmäysriskikorkeudella. Maisema. Tuulivoimaloiden rakentaminen aiheuttaa pitkäaikaisia ja kauas näkyviä muutoksia maisemaan. Tuulivoimalat ja maisema julkaisun (SY 5/2006) mukaan suuren kokoluokan tuulivoimala on maisemassa dominoiva elementti noin 5-7 km:n säteellä. Maisemavaikutusten osalta on keskeistä arvioida voimaloiden näkyvyyttä arvokkaille maisema-alueille ja merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Siitä, millaiselle etäisyydelle niistä tuulivoimaloita voidaan sijoittaa, ei ole Suomessa ohjeistusta. Esimerkiksi Satakunnan vaihemaakuntakaavan valmistelussa tuulivoima-alueiden ja arvokkaiden maisema- ja kulttuuriympäristöalueiden välisenä suojaetäisyytenä on ollut yksi kilometri. Hankkeen lähin voimalapaikka sijaitsee noin 3-6,5 km:n etäisyydellä valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä ja noin 3-8 km:n etäisyydellä valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista. Ympäristöselvityksen näkyvyysanalyysin perusteella voimalat näkyisivät näille alueille. Etäisyydet huomioiden lähimmät voimalat voivat näkyä hallitsevina osalle alueista, mutta kauempana vaikutus lievenee. Esitettyjen kuvasovitteiden perusteella voimalat näyttävät yli 4 km:n etäisyydellä jo melko pieniltä, vaikkakin kohoavat edelleen metsänreunan yli. Alustavasti maisemavaikutukset on selvityksessä arvioitu kohtalaisiksi tai vähäisiksi. Voimaloista ei ole kuitenkaan tehty sovitteita RKY- ja maisema-alueiden suunnasta tai maisemaselvitystä. Maisemayhteisvaikutusten osalta tärkeimmät ovat tuulivoimahankkeet Huittisten Kiimasuolla (noin 8 km) ja Punkalaitumen Isosuolla (noin 11 km). Yhteisvaikutuksia syntyy, mutta ne eivät todennäköisesti etäisyydet huomioiden muodostu merkittäviksi. Näkyvyysanalyysikartta ei ulotu Punkalaitumenjoen kulttuurimaisemaan asti, mutta Taraskallion voimaloiden maisemallista hallitsevuutta vähentänee jo noin 7,6 km etäisyys. Tästä ja RKY-alueiden muodosta johtuen tuulivoimalat näkyvät samassa katselusuunnassa vain paikoin. Myös Isosuon/Punkalaitumenjoen ja Taraskallion välissä sijaitseva valtatie 2 vaikuttaa maisemaan. Kiimasuon osalta ei ole aineistoa saatavilla, mutta voimalat sijaitsevat eri puolilla Loimijoen maakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön ja maiseman aluetta eivätkä näy samassa katselusuunnassa. Etäisyyttä on idässä voimaloihin noin 4 km ja lännessä hankealueelle noin 1 km. Melu ja välke. Ympäristöministeriön Tuulivoimarakentamisen suunnittelu (2012) ohjeen mukaan tuulivoimarakentamisen ulkomelutason päiväaikaiset suunnitteluohjearvot ovat asumiseen käytettävillä alueilla, loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamissa ja virkistysalueilla 45 db ja loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamien ulkopuolella ja leirintä- ja luonnonsuojelualueilla 40 db. Yöaikaiset ohjearvot ovat vastaavasti 40 db ja 35 db. Matalataajuiselle melulle käytetään asumisterveysohjeen (STM 2003:1) mukaisia suunnitteluohjearvoja asuntojen sisätiloille. Tuulivoimaloiden varjo- ja välkevaikutukselle ei ole Suomessa määritelty raja-arvoja, mutta oh-
8/10 jeistuksena on käyttää muiden maiden suosituksia. Esimerkiksi Saksassa raja-arvot laskennallisille maksimitilanteille ilman auringonpaisteaikojen huomioonottamista ovat 30 tuntia vuodessa ja 30 minuuttia päivässä. Ns. todellisen tilanteen rajaarvona sovelletaan Saksassa 8 tuntia vuodessa, Tanskassa enintään 10 tuntia vuodessa ja Ruotsissa 8 tuntia vuodessa ja 30 minuuttia päivässä. Suunniteltujen tuulivoimaloiden rakentamisesta aiheutuu paikallista ja lyhytkestoista melua alueella, kun perustuksiin tarvittavan betonin ja tuulivoimalakomponenttien kuljetukset lisäävät liikennettä ja tehdään räjäytys-, maansiirto- ja asennustöitä. Toiminnanaikainen melu ja välke sen sijaan on jatkuvaa mutta ajallisesti vaihtelevaa. Vaikutukset jäävät paikallisiksi, sillä vähintään 35 db:n vyöhyke ulottuu noin 1 km:n ja välkevarjostusalue noin 1,4 km:n säteelle voimaloista. Lähimmät asuin- ja vapaa-ajan rakennukset sijaitsevat noin 1 km:n etäisyydellä voimaloista. Mallinnusten perusteella suunnitteluohjearvot ylittäviä meluvaikutuksia voi kohdistua yhteen vapaa-ajan rakennukseen eivätkä myöskään matalataajuisen melun sisämelutasot ylity. Suositukset ylittävien varjostusvaikutusten alueelle ei jää asuin- eikä vapaaajanrakennuksia. Melu- ja välkevaikutukset eivät siten ennalta arvioiden muodostu merkittäviksi. Tuulivoimaloiden toiminnan vaikutus ihmisiin ja elinympäristön viihtyvyyteen on luonteeltaan monitahoinen, sillä sen kokeminen riippuu alueen ääni- ja valomaisemaan, virkistyskäyttömahdollisuuksiin, luontoon ja maisemaan kohdistuvien muutosten yhteisvaikutuksista. Maisemavaikutukset ovat alueellisia, muut vaikutukset lähinnä paikallisia. Vaikutukset ovat jatkuvia, mutta voimakkuus vaihtelee riippuen etäisyydestä, maastosta, puustosta sekä tuulisuus-, sää-, näkyvyys- ja muista olosuhteista. Tuulivoimaloiden vaikutuksia voidaan lieventää voimalatyypin valinnalla tai voimaloiden lukumäärää, sijoittelua tai toimintaa säätämällä. Hankkeen vaikutus on pitkäaikainen, mutta ei pysyvä, sillä tuulivoimaloiden keskimääräinen käyttöikä on noin 20 30 vuotta. Toiminnan lopettamisen jälkeen ympäristö voidaan maisemoida. Yhteenveto Kun arvioidaan suunniteltua hanketta kokonaisuutena ja ottaen huomioon sen ominaisuudet, sijainti ja vaikutusten luonne, hankkeen toteuttaminen ei aiheuta laajuudeltaan ja laadultaan YVA-asetuksen hankeluettelon hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Arviointimenettelyä ei siten ole tarpeen soveltaa hankkeeseen. YVA-lain 25 :n mukaisesti hankkeesta vastaavan on sen lisäksi, mitä erikseen säädetään, oltava riittävästi selvillä hankkeen ympäristövaikutuksista siinä laajuudessa kuin kohtuudella voidaan edellyttää. Tehtyjä selvityksiä tulee täydentää hankkeen edellyttämän maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen kaavoitusratkaisun yhteydessä. Tässä yhteydessä on täydennettävä erityisesti maisema-, linnusto-, liitoorava- ja lepakkovaikutusten arviointia sekä tehtävä muinaisjäännösinventointi. Hankkeen koko vaikutusalueelta tulee tehdä tarkennettu maisemaselvitys, jossa arvioidaan erityisesti vaikutuksia valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaisiin maisema- ja kulttuuriympäristöalueisiin. Suunnittelussa tulee huomioida yhteisvaikutukset muiden tuulivoimahankkeiden ja vaihemaakuntakaavan tuulivoima-alueiden kanssa. Melu- ja varjostusvaikutusten arviointia tulee tarkentaa tarvittaessa. Lintujen muuttoaikaan tulee tehdä riittävät selvitykset, joiden perusteella voidaan arvioida, lentävätkö linnut hankealueen yli. Lisäksi on tehtävä riittävät ja oikea-aikaiset lepakko- ja liito-oravaselvitykset. Selvitysten tulokset tulee ottaa huomioon tuulivoimaloiden sekä tie- ja sähköverkoston jatkosuunnittelussa.
9/10 Sovelletut säännökset Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994 muutoksineen) 4, 6 ja 19 Valtioneuvoston asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (713/2006 muutoksineen) 4, 5, 6 ja 7 Hallintolaki (434/2003) 60 MUUTOKSENHAKU Hankkeesta vastaava saa hakea tähän päätökseen muutosta valittamalla Turun hallinto-oikeuteen. Valituskirjelmä on toimitettava Turun hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa siitä, kun hankkeesta vastaava on saanut tiedon päätöksestä. Valitusosoitus on liitteenä. Tähän päätökseen ei saa muutoin erikseen hakea muutosta valittamalla. Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 17 :n 2 momentissa tarkoitetut tahot saavat kuitenkin hakea muutosta tähän päätökseen samassa järjestyksessä ja yhteydessä kuin hanketta koskevasta muun lain mukaisen lupa-asian ratkaisusta tai hankkeen toteuttamisen kannalta muusta olennaisesta päätöksestä valitetaan. Ylitarkastaja Seija Savo Ylitarkastaja Anu Lillunen PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös YIT Rakennus Oy saantitodistuksin, suoritemaksutta Jäljennös päätöksestä Huittisten kaupunki, ympäristö- ja rakennuslautakunta Satakuntaliitto Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan liitto Ympäristöministeriö Päätöksen nähtävillä olo Kuulutus on nähtävänä Huittisten kaupungin ilmoitustaululla. Päätös on nähtävänä Huittisten kaupunginvirastossa, osoitteessa Risto Rytin katu 36, ajalla 2.9. 15.9.2014 sekä sähköisenä Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kotisivuilla www.ely-keskus.fi/varsinais-suomi. Liitteet Valitusosoitus Hankealueen sijaintikartta
10/10 Liite elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätökseen VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Tähän päätökseen saa hakea muutosta Turun hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella. Valitusaika Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaantipäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Tavallisella kirjeellä toimitetussa tiedoksiannossa vastaanottajan katsotaan saaneen asiasta tiedon seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Asian katsotaan tulleen viranomaisen tietoon kuitenkin kirjeen saapumispäivänä. Todisteellisesti toimitetussa tiedoksiannossa tiedoksisaantipäivän osoittaa tiedoksianto- tai saantitodistus. Milloin kysymyksessä on sijaistiedoksianto, päätös katsotaan tiedoksi saaduksi kolmantena päivänä tiedoksiantotodistuksen osoittamasta päivästä. Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen Valituskirjelmässä on ilmoitettava: * valittajan nimi ja kotikunta * jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä taikka jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, on myös tämän nimi ja kotikunta ilmoitettava * postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asian käsittelyä koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa * päätös, johon haetaan muutosta * miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi * perusteet, joilla muutosta vaaditaan Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava muutoin kuin sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmän liitteet Valituskirjelmään on liitettävä: * elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä * todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusajan alkamisajankohdasta * asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle * asiamiehen valtakirja, asianajajan ja yleisen oikeusavustajan tulee esittää valtakirja ainoastaan, jos valitusviranomainen niin määrää * toimitettaessa valituskirjelmä sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituskirjelmän toimittaminen perille Valituskirjelmä on toimitettava Turun hallinto-oikeuden kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmän voi toimittaa perille henkilökohtaisesti, lähetin välityksellä, postitse tai sähköisesti. Postiin valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava käytettävissä hallinto-oikeuden vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä valitusajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 97 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä. Turun hallinto-oikeuden yhteystiedot: Postiosoite: PL 32, 20101 Turku Käyntiosoite: Yliopistonkatu 34, 7.krs Puhelin: 029 56 42400 Telefax: 029 56 42414 Sähköposti: turku.hao@oikeus.fi Aukioloaika: 8.00 16.15 (tavallinen / todisteellinen tiedoksianto)
Taraskallion tuulivoimalahanke, Huittinen Hankealueen sijainti VARELY 2014 Maanmittauslaitos lupa nro 7/MML/13