1 Deanu golli Tenon kultaa (Pottinger 1905) Rovaniemen kaupunginkirjasto Lapin maakuntakirjasto, Lappi-osasto 2011
2 LOHEN JOIKU Lohi ui pitkin veden pohjaa, se voimakas kala ja kallis kala, joka menee vaikka virta veisi maan läpi. Niin hän menee taas joen latvaan asti ja mustuu niin kovin ja käy sellaiseksi ettei enää edes syö, ei hädässäkään. Ja hän palaa, taas alas, mistä on tullut, meren avaruudesta, missä on monta lohta. Taas hän muuttuu yhtä kirkkaaksi kuin oli ennen. Kun tulee taas mereensä, kun saa syödä silliä, niin lihoo taas ja käy samanlaiseksi kuin oli ennen. Luossa vuodja azi podni mield, tât kievrras kuolli jâ tivrras kuolli, mii mânna jos liv ii a eädnam teädnu. Te ohpit son mânna kidda keäh ai jâ ahpod nu s gga jâ te šâdda nu hte ii eämbbo porage šât, ii heä istge. LUOSA JUOIGAM Jâ mahcca son fâst vuolas, kost leä poahtam abi viido aga sist, kost leä ma ga luosa. Jâ fâst šâdda seämma šeälgad mo ovdal lei. Ko ahpasis fâst poahta, ko silddiid oažžu porrat, te fâst puoidu jâ šâdda seämma lahkai mo ovdal lei. Lähde: Skabmatolak = Tulia kaamoksessa. Helsinki 1974. Lähde: Fellman, Jacob. Anteckningar under min vistelse i Lappmarken [2]. Helsingfors 1906. Lohta ja kulttuurihistoriaa Tenolla
Aikio, Maria Sofia. Deanu ja Ohcejohlegiid kulturinventeren : loahpparapoarta = Tenon ja Utsjoenlaaksojen kulttuuri inventointi : loppuraportti. Inari 2005. (Saamelaismuseon julkaisuja = Sámi musea prentosat ; no 6). 3 Andelin, A. Kertomus Utsjoen pitäjästä. Teoksessa Suomi. Tidskrift i fosterländska ämnen, 18. årgången. Helsingfors 1859 s. 173 299. Berg, Magnus. Nord Norske lakseelver. Oslo 1964. Bonge, Daniel. De Salmon Natura Eoronque apud Ostrobothnienses Piscatione. Uppsala 1730. Dahl, Knut & Eyvind. Norges lakseelver : deres utbytte I tabeller og grafer. Oslo 1942. Dikkanen, Siri. Laksefisket som grunnlag for bosetning i Sirma 1959 60. Teoksessa Deatnu. Lokalhistorisk skrift fra Tana historie og museumslag. Vadsø 1989 s. 127 135. Fellman, Jakob. Anteckningar under min vistelse I Lappmarken [1 4]. Helsinki 1906. Giisa, kylälehti = gilibláddi. Utsjoki : Utsjokisuun kyläyhdistys. Gisler, Nils. Rön om laxens nature och fiskande i de norrländska älfvarna. Stockholm 1751. Helander, Johannes. Tenon lohi ja saamelaiskulttuuri. Teoksessa Lappi (4) : Saamelaisten ja suomalaisten maa. Hämeenlinna 1985. Hyytinen, Timo. Tenolta Tansaniaan. Jyväskylä 1992. Hämäläinen, Antti. Teno : Suomen kaunein joki. Porvoo 1949. Itkonen, T. I. Suomen lappalaiset vuoteen 1945 (1). Porvoo 1948 s. 536 589 : Kalastus. Jaakola, Asko. Perhokalastus Tenon Alakönkäällä. Nivala : Nivalan urheilukalastajat, NiUkat, 2000. (JP paino). 71 s. : kuv. ; 30 cm. Joddu : Deanu luossabivdohistorjá, bivdobiergasat, doahpagat / doaimmahan Aage Solbakk. [Kárášjohka] : CálliidLágádus, 2003. Johansson, Jan. Lohenkalastus. Helsinki 1990. Kaunis Suomi (2) : Kuusamo Lappi. Porvoo 1975. Kettunen, Matti. Eräretkellä Jonkerissa : ja muita metsästys ja kalastuskertomuksia. Hämeenlinna 1994.
4 Kettunen, Matti. Lohiyö Tenolla : lohensoudun opas Tenon kävijälle. Hämeenlinna 2000. Kojo, Raimo O. Teno : Saamen ja lohen virta. Porvoo 1984. Kuittinen, Kalle. Deatnu Tana Teno : kuningaskalastajan virta. Erä lehti 1988 : 3 s. 43 59. Launis, Armas: Kaipaukseni maa. Jyväskylä 1922. Netboy, Anthony. Salmon : the world s most harassed fish. London 1980. Nuorgamin kalastuskunta: Ohjeet ja päätökset kalastamisesta Nuorgamin kalastuskunnan vesialueella vuonna 1985. Nuorgam 1985. Outakoski, Aslak. Entistä ja nykyistä Tenosta ja sen asukkaista. Jouko III : Pohjois Pohjalaisen osakunnan kotiseutujulkaisu. Helsinki 1937 s. 202 213. Paulaharju, Samuli. Taka Lappia. Porvoo 1965. Paulaharju, Samuli. Tenolla. Suomen matkailuyhdistyksen vuosikirja. Helsinki 1932 s. 55 65. Paulaharju, Samuli. Vaeltaja tunturien maassa. Porvoo 1947 s. 63 72. Pedersen, Steinar. Glimt fra det engelske fisket i Tana på 1800 tallet. Teoksessa Deatnu. Lokalhistorisk skrift fra Tana historie og museumslag. Vadsø 1981 s. 39 55. Pieski, Pentti. Tenon saamelaisten kalastus. Teoksessa Siiddastallan : siidoista kyliin : luontosidonnainen saamelaiskulttuuri ja sen muuttuminen. [Oulu] : Pohjoinen, 2000. (Inarin saamelaismuseon julkaisuja, 3) (in English: Siiddastallan. from Lapp communities to modern Sámi life, 2003.) Pottinger, Henry. Flood, fell, and forest. London 1905. Ronkainen, Tero. Lohenkalastajan Teno. [Kuusamo] 1997. Rønbeck, Nils Fredrik. Elvebåten. Ottar. Tidskrift for nordnorsk natur og kultur Tromsø, 1985 : 3. Saari, Herkko. Tenon Alakönkään ja särkkäalueen perhoja. Teoksessa Pusa, Juha. Oivalliset ottiperhot. [Helsinki], 1995 s. 224 231. Särömaa, Matti J. & Ronkainen, Tero: Tenon tarinat. Helsinki 1998. Teno : lohen koti [Videotallenne] : televisio ohjelma. [28 min.] Helsinki 1993. Teno info : tietoa Tenosta kalastuksen harrastajille. [Rovaniemi 1998]
5 Tenon lohi. Erä lehti 1993 : 7, s. 30 55. Tufte, Thornbøjrn & Hauge, Ivar. Tana : den störste elva. Oslo 1994. Vuento, Pentti E. Kuninkaan väylä : sen kehitys ja merkitys. Teoksessa Erämaailma 1996 1997. Hämeenlinna 1996 s. 132 139. Vuento, Pentti E. Papinpato. Teoksessa Erämaailma. Helsinki 1979 s. 84 91. TUTKIMUKSIA Burgess, Philip. Deatnu : southern habits in a northern river : fragmentation of a river system in Northern Fennoscandia = Deatnu : mátta dábit davviguovllu joga alde. Rovaniemi 1996. DEANU má ggageavahusplána : Deanu má ggageavahusplána odasmahttin Deanuleagi rádjaovttasbargu Interreg prošeakta. Rovaniemi 2007. internehtas: www.ymparisto.fi/lap/julkaisut Hagman, Nils. The variations in the catch of salmon and the water levels of the rivers. With a mathematical treatment of the question by T. J. Kukkamäki. Vanamon eläint. julk. 5:6 Helsinki 1938. Helander, Johannes. Suomen saamelaisväestö ja heidän elinkeinonsa. Dieðut. 1991 : 2. Guovdageaidnu 1991. Helander, Johannes. Tenojoen vesistön kalastusoikeudesta. Komiteamietintö 1985 : 9. Tenojoen kalastustoimikunnan mietintö. Helsinki 1985 s. 1 80. Heusala, J. Jäävallin vaikutus lohen uintiin (muun muassa Pohjois Suomessa). Suomen kalastuslehti 1944 s. 26 27. Kalastus Inarissa, Utsjoella ja Enontekiöllä. Riista ja kalatalouden tutkimuslaitos, kalantutkimusosasto, monistettuja julkaisuja, 27/1984. Helsinki 1984. Komiteanmietintö 1985 : 9. Tenojoen kalastustoimikunnan mietintö I = betänkande II av kommissionen för fisket i Tana älv. Helsinki 1985. Komiteanmietintö 1986 : 3. Tenojoen kalastustoimikunnan mietintö II = betänkande II av kommissionen för fisket i Tana älv. Helsinki 1986. Lundvall, Päivi. Kalojen vaellusesteet Tenojoen sivujoissa ja puroissa. Rovaniemi 2001. Nesheim, Asbjørn. Lappisk fiske og fisketerminologi. Teoksessa Lapponica. Studia Septentrionalia III. Oslo 1947 s. 67 210.
Mattsson, Jorma. Tenon vesistö kalastomaantieteellisenä kokonaisuutena. Lisensiaattityö, Turku 1989. Mäkinen, Marja. Elinolosuhteet, elinkeinot ja elämisen laatu. Selvitys Tenojokivarren asukkaiden elinolosuhteita, elinkeinoja ja elämisen laatua koskevista odotuksista ja käsityksistä. Rovaniemi 1985. Niemelä, Niemelä, & Hanssen. Tenojoen virkistys ja ammattikalastussuunnitelma Suomessa ja Norjassa. Riista ja kalatalouden tutkimuslaitos, kalantutkimusosasto; monistettuja julkaisuja 86/1989. Helsinki 1989. Oksala, Hilkka. Talvadaksen yhteydet ulkomaailmaan noin vuosina 1900 1950 : tulkintoja tenonsaamelaisten kulttuuriympäristön muutoksista. Pro gradu työ, Turku 1988. Pedersen, Steinar. Laksen, allmuen og staten : fiskerett of forvalting i Tanavassdraget før 1888. Dieðut 1986 : 2. Guovdageaidnu 1986. Piironen & Heinimaa. Tenojoen lohen talteenotto. Teoksessa Inarin juhlasymposium : RKTL:n toimintaa Ylä Lapissa. Helsinki 1998 s. 31 33. Saressalo, Lassi. Talvadaksen kylän etno historiallinen kehitys : etnologinen tutkimus tenosaamelaisen kylän elinkeinomuutoksesta. Turku 1982. Sivonen, Sari. Ecological state of the river Tenojoki : periphyton, macrozoobenthos and fish communities. Rovaniemi 2006. Solbakk, Aage. Lokalbefolkningens oaggun (stangfiske) i Deatnu (Tana) : paksis, bruk og forvaltning ca. 1870 1938. Tromsø 1989. Tenojoen ja Näätämöjoen vesistöalueiden kalansaalis ja kalastustilastot vuoteen 1993. Utsjoki 1994. Tenojoen monikäyttösuunnitelma : Tenojoen moninaiskäyttösuunnitelman uusiminen Tenojokilaakson rajayhteistyö Interreg hanke. Rovaniemi 2006. internetissä: www.ymparisto.fi/lap/julkaisut Tenojoen pohjaeläimistö ympäristön laadun kuvaajana = Bottenfaunan i Tana älv som indikator på miljökvaliteten. Vesi ja ympäristöhallinnon julkaisuja, A 131. Helsinki 1993. Vitikainen & Heikkilä. Luosa luohti Lohen laulu : Deanu luossabivdu = lohenkalastuksesta Tenojoella. Rovaniemi 1994. 6
7 TARINOITA JA KERTOMUKSIA TENOJOKIVARRESTA Aikio, Matti. Bygden på elvenesset. Romaani. Oslo 1929. Guttorm, Eino. Tunturimorsian. Romaani. Ohcejohka 1989. Guttorm, Hans Aslak. Golgadeamen. Deatnu 1982. In the shadow of the midnight sun. Contemporary Sami prose and poetry. Ed. Gaski, Harald. Kárášjohka 1996. Jalvi, Pedar. Sabmelažžai maidnasak jâ muihtalusak = Lappalaisten satuja ja tarinoita. Helsseg 1966. Kaski, Arto. Tuhatväriset kalat. Novelleja. Porvoo 1997. Kauhanen, Olli. Usvayö Nivalla. Helsinki 2004. Lainio, Eka. Valaita, miehiä ja kaloja. Helsinki 2001. Lidman, Hans. Lohivesillä. Helsingissä 1977. Manninen, E. N. Kahdentoista härjän raito. Kuvauksia vanhasta Lapista. Jyväskylä 1998. Paltto, Kirsti. Juokse nyt naalin poika. Oulu 1993 (Guržo luottat. Ohcejohka 1991). Paltto, Kirsti. Voijaa minun poroni. Oulu 1986. (Guhtoset dearvan min bohccot. Guovdageaidnu 1987) Sombi, Ásllat. Jávvásan goahtesajit : dáhpáhusat dološ badjeeallimis. Kárášjohka 1996. Tuuri, Antti. Tenoa soutamassa. Kalastuskertomuksia. Helsinki 2010. Vest, Jovnna Ánde. Árbbola at. Romána. Karasjok 2005. (suomeksi: Perilliset. Romaani. Karasjok 2007) Vest, Jovnna Ánde. áhcegáddái nohká boazobálggis. Karasjok 1988. (suomeksi: Poropolku sammaloituu. Oulu 1990) Vuento, Pentti E. Kalavisio. Hämeenlinna 1997. Vuento, Pentti E. Kun lohi nousee Tenolla. Hämeenlinna 1977. Vuento, Pentti E. Lohen perässä. Hämeenlinna 1992.
8 Vuento, Pentti E. Lohijoilta ja tammukkapuroilta. Hämeenlinna 1986. Vuento, Pentti E. Suurlohta Tenolta. Hämeenlinna 1981. Vuento, Pentti E. Tenon lohi kutsuu. Hämeenlinna 2001. Vuolab Kerttu. Bárbmoáirras. Romána. Karasjok 2008.
@Suomen saamelainen erikoiskirjasto 2011 9