Talvivaaran merkintäoikeusanti 18. 3. 5. 4. 2013 www.talvivaara.com /anti2013
Toimintaohjeet Yleiskuvaus Merkintäoikeusannissa yhdellä (1) vanhalla Talvivaaran osakkeella saa merkitä kuusi (6) uutta Talvivaaran osaketta. Yhden uuden osakkeen merkintähinta on 0,16 euroa, eli esimerkiksi 500 nykyisellä Talvivaaran osakkeella voi merkitä 3 000 uutta osaketta yhteensä 480 eurolla. Osakkeiden merkintä tulee tehdä oman tilinhoitajasi antamien ohjeiden mukaisesti. Mikäli et saa ohjeita omalta tilinhoitajaltasi, voit tehdä merkinnän Nordean tai Danske Bankin konttorissa. Mikäli et halua käyttää saamiasi merkintäoikeuksia osakkeiden merkintään, voit pyrkiä myymään ne Helsingin pörssissä. Merkintäoikeudet, joita ei ole myyty tai käytetty viimeistään merkintäajan päättyessä 5. 4. 2013 klo 20.00, raukeavat arvottomina. Tärkeitä päivämääriä Maaliskuu 2013 Huhtikuu 2013 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 Merkintäoikeuksien kaupankäyntiaika Merkintäaika jatkuu Merkintäoikeusanti 18. 3. 5. 4. 2013 Täsmäytyspäivä... 13. 3. Merkintäaika ja kaupankäynti merkintäoikeuksilla alkavat.... 18. 3. Kaupankäynti merkintäoikeuksilla päättyy... 27. 3. Merkintäaika päättyy.... 5. 4. Käyttämättömät merkintäoikeudet raukeavat arvottomina... 5. 4. Kaupankäynti uusia osakkeita vastaavilla väliaikaisilla osakkeilla alkaa... 8. 4. Yhtiö julkistaa osakeannin lopullisen tuloksen (arviolta)... 12. 4. Kaupankäynti uusilla osakkeilla alkaa (arviolta)... 16. 4. Lisätietoja saat Omalta tilinhoitajaltasi Talvivaaran internetsivuilta www.talvivaara.com/anti2013 Osakeannin neuvontapalvelusta puhelimitse 040 5699 352 Nordean ja Danske Bankin konttoreista sekä internet-sivuilta (www.nordea.fi/osakkeet) ja (www.danskebank.fi/sijoittajaesitteet) 2
Osakeannilla hyödynnämme mittavat mineraalivarantomme ja vahvistamme yhtiön tasetta Hyvä osakkeenomistaja Talvivaaralla on edessään uusi alku. Julkistimme helmikuussa kattavat rahoitusjärjestelyt, joiden turvin uskomme voivamme ratkaista lyhyen aikavälin tuotantohaasteemme ja hyödyntää pitkäjänteisesti mineraalivarantojamme. Käytämme osakeannilla hankittavat varat tuotannon ylösajoon kohti täyttä kapasiteettia. Osakeanti vahvistaa myös tasettamme ja mahdollistaa lainojen takaisinmaksun tai uudelleenrahoituksen lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä. Selkeä visiomme on edelleen, että Talvivaarasta tulee menestyvä ja kansainvälisesti merkittävä toimija kaivosalalla. Talvivaaran mineraalivarannot sisältävät arviolta kolme miljoonaa tonnia nikkeliä, mikä mahdollistaa toiminnan kymmeniksi vuosiksi. Olemme todistaneet biokasaliuotusprosessin toimivuuden ja kustannustehokkuuden nikkelivarantojen hyödyntämisessä, ja kehitämme prosessin hallintaa edelleen parantaaksemme liuotustuloksia. Täysimittaisessa tuotannossa liuotusprosessi tarjoaa kilpailuetua ja kustannushyötyjä. Aiempien suurinvestointiemme ansiosta meillä on valmis ja toiminnassa oleva nikkeli-, sinkki- kupari- ja kobolttituotteiden tuotantolaitos. Kaivoksen infrastruktuuri teineen ja raidekuljetusyhteyksineen on myös rakennettu valmiiksi ja uraanin talteenottolaitos valmistuu kuluvan vuoden aikana. Päätuotteemme nikkelin pitkän aikavälin markkinatekijät, kuten kulutuksen jatkuva kasvu etenkin kehittyvillä markkinoilla, tarjoavat huomattavia mahdollisuuksia. Haluamme omalta osaltamme pitää huolta suomalaisesta perusteollisuudesta ja luoda kasvua kotimaahamme. Talvivaara merkitsee Kainuulle paljon: tarjoamme työtä ja toimeentuloa suoraan ja epäsuorasti jo yli tuhannelle Talvivaaran työntekijälle, urakoitsijalle ja alihankkijalle. Kokemuksistamme oppineina tavoitteenamme on kehittyä kestävän kaivostoiminnan suunnannäyttäjäksi. Talvivaaran kolme suurinta osakkeenomistajaa mukaan lukien valtion sijoitusyhtiö Solidium ovat sitoutuneet osakkeiden merkintään. Tämä kertoo luottamuksesta Talvivaaraan ja yhtiön tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Itse olen täysin sitoutunut yhtiön kehittämiseen sekä omistajana että toimitusjohtajana, ja osallistun antiin merkittävällä panoksella. Tämä markkinointiesite kertoo Talvivaaran toiminnasta ja siitä, miten voit osallistua merkintäoikeusantiin nykyisenä tai uutena osakkeenomistajana. Tervetuloa mukaan Maan antiin! Pekka Perä toimitusjohtaja 3
Osakeannin tausta ja syyt Talvivaaran kaivoksen rakentaminen aloitettiin huhtikuussa 2007. Rakennustyöt valmistuivat alle kahdessa vuodessa, ja Talvivaara aloitti kaupallisten tuotteiden tuotannon helmikuussa 2009. Tämän jälkeen yhtiö on kuitenkin kohdannut tuotantonsa ylösajovaiheessa useita haasteita, joiden seurauksena Talvivaara ei saavuttanut vuosille 2010, 2011 ja 2012 asetettuja alkuperäisiä tuotantotavoitteitaan. Viime vuonna lumen nopea sulaminen ja historiallisen suuri sademäärä keväällä ja kesällä lisäsivät olennaisesti kaivokselle kertyneen ylimääräisen veden määrää. Tämä pakotti Talvivaaran keskeyttämään uuden malmin tuotannon väliaikaisesti syyskuusta alkaen, laimensi metallipitoisuuksia kiertoliuoksessa ja vähensi kasojen ilmastuksen tehokkuutta pienentäen metallien tuotantoa sekä kulminoitui lopulta vuotoon yhdessä kaivoksen kipsisakkaaltaassa marraskuussa 2012. Talvivaara keskittyy nyt tuotantoprosessien vakauttamiseen ja vesitaseongelmien ratkaisemiseen, jotta kaivoksella voidaan palata tuotannon kestävään ylösajoon kohti tavoitteena olevaa täyden kapasiteetin mukaista 50 000 tonnin vuotuista nikkelin tuotantoa. Talvivaara vakauttaa ja parantaa tuotantoprosessejaan muun muassa seuraavilla toimenpiteillä: Ylimääräisen veden poisto kaivosalueelta Louhinnan käynnistäminen uudelleen Suljetun vesikierron saavuttaminen keskipitkällä aikavälillä Biokasaliuotuksen tehokkuuden parantaminen Näiden toimenpiteiden täyden vaikutuksen toteutuminen kuitenkin vie aikaa, ja Talvivaara odottaa tällä hetkellä palaavansa selkeään tuotannon ylösajoon vuoden 2013 jälkipuoliskolla. Talvivaaran tuotannolliset haasteet ja nikkelin matala hintataso vuonna 2012 ovat nostaneet Talvivaaran velkaantumisastetta ja rasittaneet sen maksuvalmiutta. Kuluvana vuonna Talvivaaran maksuvalmiuden haastavuutta kiristää lisäksi vaihtovelkakirjalainan erääntyminen toukokuussa 2013. Turvatakseen rahoitusasemansa Talvivaara julkisti helmikuussa seuraavat järjestelyt: Merkintäetuoikeusanti, jonka tuotoiksi arvioidaan 261 miljoonaa euroa ennen kuluja 100 miljoonan euron luottolimiitin uudistaminen Talvivaaran uraanipuolituotteen asiakkaan Camecon ennakkomaksujen lisääminen 10 miljoonalla dollarilla 70 miljoonaan dollariin 12 miljoonan euron ennakkomaksu yhtiön sinkkiasiakkaalta Nyrstarilta Yhtiön hallitus uskoo, että näillä toimenpiteillä pystytään varmistamaan riittävä käyttöpääoma ja maksuvalmius tuotannon ylösajolle kohti täyttä kapasiteettia. Samalla saavutetaan pääomarakenne, joka mahdollistaa lyhytaikaisten ja keskipitkän aikavälin lainojen takaisinmaksun tai uudelleenrahoituksen. Mikäli osakeantia ei toteuteta, Talvivaara todennäköisesti menettää maksuvalmiutensa eikä kykene rahoittamaan suunniteltua toimintaansa tai maksamaan takaisin velkojaan. Lisäksi uudistettu luottolimiitti edellyttää osakeannin toteutumista. 4
Talvivaaran vahvuudet Runsaat nikkelivarannot, joista riittää louhittavaa pitkään. Kuusilammen ja Kolmisopen monimetalliesiintymät muodostavat yhden Euroopan suurimmista tunnetuista sulfidisen nikkelin varannoista. Talvivaaran kokonaismineraalivarantojen määräksi on arvioitu 2 305 miljoonaa tonnia, joista todetuiksi ja todennäköisiksi on luokiteltu 1 305 miljoonaa tonnia sisältäen arviolta 3 miljoonaa tonnia nikkeliä. Mittavat varannot tukevat suunniteltua tuotantoa useiden vuosikymmenien ajan. Helppo louhia. Esiintymien päällä on vain vähän irtomaata, ja louhiminen on helppoa edullisen sivukivi/malmi -suhteen ansiosta. Malmi soveltuu hyvin avolouhintaan ja biokasaliuotukseen. Liuotusmenetelmän hyvä soveltuvuus nikkelin erottamiseen. Talvivaara uskoo jo osoittaneensa biokasaliuotusprosessin soveltuvuuden nikkelin tuotantoon. Parhaillaan yhtiö tehostaa liuotusprosessia. Biokasaliuotusteknologian kustannustehokkuus. Biokasaliuotuksen avulla on mahdollista hyödyntää sulfidisia nikkelivarantoja kustannustehokkaasti. Talvivaara uskoo, että täysimittaisessa tuotannossa tämä teknologia tarjoaa yhtiölle merkittäviä investointi- ja tuotantokustannushyötyjä. Talvivaara testaa kasoja ja mittaa liuotustuloksia jatkuvasti, minkä perusteella on saatu merkittävästi uutta tietoa prosessin toiminnasta. Nikkeliteollisuuden pitkän aikavälin mahdollisuudet. Talvivaara uskoo, että nikkeliteollisuuden pitkän aikavälin perustekijät tukevat nikkelin vahvaa hintakehitystä. Kysynnän kasvun odotetaan jatkuvan Kiinan ja muiden kehittyvien markkinoiden johdolla, ja samalla tarjonnan kasvu vaikuttaa varsin niukalta lähivuosien jälkeen. Sulfidisen nikkelin esiintymät ovat asteittain ehtymässä, ja tuotannossa on jouduttu keskittymään yhä enemmän lateriittisiin nikkeliesiintymiin, joiden hyödyntäminen on teknisesti haastavaa ja kallista. Kokenut johto. Talvivaaran palveluksessa on johtavia geologian ja kaivostoiminnan asiantuntijoita. Hallituksen puheenjohtaja on tekniikan lisensiaatti Tapani Järvinen, joka on toiminut Outotec Oyj:n toimitusjohtajana, VTT:n vanhempana neuvonantajana sekä useiden muiden yhtiöiden hallitusten jäsenenä. Yhtiön perustajalla ja toimitusjohtajalla diplomi-insinööri Pekka Perällä on yli 20 vuoden kokemus kaivostoiminnasta ja lukuisten suurten kaivoshankkeiden menestyksekkäästä johtamisesta sekä Suomessa että kansainvälisesti. Yhtiön tuotantojohtaja diplomi-insinööri Harri Natusella on yli 30 vuoden kokemus tuotanto- ja johtotehtävistä kansainvälisessä ja kotimaisessa kaivosteollisuudessa. Nikkelin, koboltin, sinkin ja uraanin pitkäaikaiset myyntisopimukset. Talvivaara toimittaa metallien jalostusyhtiöille metallipuolituotteita, kuten nikkeli- ja kobolttisulfidin seosta, sinkkisulfidia ja kuparisulfidia. Yhtiöllä on pitkäikäinen nikkelin ja koboltin myynti- ja ostosopimus Norilsk Nickelin kanssa sekä sinkkiä koskeva sopimus Nyrstarin kanssa. Lisäksi yhtiö rakentaa uraanin talteenottolaitosta, ja sillä on Camecon kanssa pitkäaikainen sopimus koko odotetun uraanituotantonsa myynnistä. 5
Liiketoiminta Talvivaaran toiminta perustuu mittaviin mineraalivarantoihin, joita se hyödyntää edistyksellisen teknologian avulla. Yhtiöllä on pitkäaikaiset sopimukset tuotteidensa toimittamisesta metalleja jalostaville yhtiöille. Talvivaara on kansainvälisesti merkittävä perusmetallien tuottaja, joka keskittyy ensisijaisesti nikkelin ja sinkin tuotantoon. Talvivaaran Sotkamossa sijaitsevan kaivoksen monimetalliesiintymät, Kuusilampi ja Kolmisoppi, muodostavat yhden Euroopan suurimmista tunnetuista sulfidisen nikkelin varannoista. Talvivaara omistaa esiintymiä hyödyntävän ja kaivostoimintaa harjoittavan Talvivaara Sotkamo Oy:n 84-prosenttisesti. Biokasaliuotus rikastaa nikkelin Talvivaara käyttää teknologiaa, jota kutsutaan biokasaliuotukseksi. Siinä metallit liukenevat malmista luonnossa esiintyvien bakteerien avulla ja liuenneet metallit saostetaan myytäviksi tuotteiksi metallien talteenottolaitoksella. Talvivaaran päätuote on nikkeli, jonka sivutuotteina yhtiö tuottaa myös sinkkiä, kobolttia ja kuparia sekä valmistelee uraanin talteenottoa. Talvivaara aloitti metallien kaupallisen tuotannon vuonna 2009, ja yhtiö on osoittanut biokasaliuotuksen toimivuuden nikkelin ja useiden sivutuotteina saatavien metallien tuotannossa Talvivaaran malmista. Tuotannon ylösajon myötä Talvivaara uskoo teknologian mahdollistavan hyvin kilpailukykyisen ja kustannustehokkaan tuotannon. Pitkäaikaiset myyntisopimukset valmiina Talvivaara tuottaa metallipuolituotteita, joita se toimittaa metalleja jalostaville yhtiöille. Yhtiöllä on pitkäaikaiset sopimukset nikkelin, koboltin, sinkin ja uraanin myynnistä: Kymmenen vuoden mittainen myynti- ja ostosopimus Norilsk Nickelin kanssa Talvivaaran koko nikkeli- ja kobolttituotannosta markkinahintaan kunnes vähintään 300 000 tonnia nikkeliä on toimitettu. Sinkin tuotevirtasopimus Nyrstarin kanssa koko sinkkituotannon myynnistä kunnes 1,25 miljoonaa tonnia on toimitettu. Uraanin myynti- ja ostosopimus Camecon kanssa. Kuparituotantonsa Talvivaara myy tällä hetkellä lyhytaikaisilla sopimuksilla. Tavoitteena kestävä kehitys Talvivaaran tavoitteena on kehittyä kestävän kaivostoiminnan edelläkävijäksi. Yhtiön ympäristöjohtamisen ensisijainen tavoite on varmistaa luonnonvarojen kestävä ja taloudellinen käyttö ja minimoida Talvivaaran toiminnasta aiheutuvat ympäristöhaitat. Talvivaaralla on valvonta-asioista vastaavan ympäristöviranomaisen hyväksymä kattava ympäristöntarkkailuohjelma. Ohjelman toteuttamisesta vastaa ulkopuolinen riippumaton konsultointiyhtiö ja sen tulokset toimitetaan samanaikaisesti valvontaviranomaiselle ja Talvivaaralle. Virallisen tarkkailuohjelman lisäksi Talvivaaralla on oma tarkkailuohjelma, jonka tarkoituksena on ylläpitää kokonaiskäsitystä kaivoksen ympäristövaikutuksista ja tarjota perusta jatkuvalle kehitystyölle. 6
Talvivaaran tuotantoprosessi Talvivaaran tuotantoprosessi alkaa suuresta avolouhoksesta, minkä jälkeen louhittu malmi murskataan useassa vaiheessa, kastellaan bakteereja sisältävällä, happamalla kiertoliuoksella ja kasataan primäärikasa-alueelle. Metallit liuotetaan malmista Liuotusprosessin aikana metallit liuotetaan malmista hyödyntäen Talvivaaran malmissa luonnostaan esiintyviä bakteereja. Liuotus käynnistetään kastelemalla murskattua ja kasattua malmia sekä ilmastamalla malmikasoja. Metallit liukenevat kasoissa kiertävään liuokseen, jota kierrätetään kasan läpi kunnes liuoksen metallisisältö on riittävän runsas metallien talteenottoa varten. Talvivaaran liuotusprosessia tehostetaan ja nopeutetaan tarkkailemalla ja säätämällä useita prosessiparametreja kuten kasteluliuoksen happamuutta ja määrää, kiertoliuoksen poistovirtausta metallitehtaalle ja ilmastuksen määrää. Malmia liuotetaan ensin primäärikasoissa noin 13 14 kuukautta, minkä jälkeen liuotettu malmi puretaan, siirretään ja kasataan uudelleen sekundäärikasoihin, joissa metallien liukeneminen jatkuu. Liuotettu malmi jää pysyvästi sekundäärikasa-alustoille. 1. LOUHINTA 2. MURSKAUS 3. BIOKASA- LIUOTUS 4. METALLIEN TALTEENOTTO KASAAJA PRIMÄÄRIMURSKAUS NELJÄNNEN VAIHEEN KOLMANNEN VAIHEEN MURSKAUS JA SEULONTA MURSKAUS JA SEULONTA ILMASTUS Cu KUPARI- SULFIDI RAKEISTAMINEN BIOLIUOKSELLA 10 % SAOSTUSREAKTORI SAOSTUSREAKTORI SAKEUTUS- ALLAS SAKEUTUS- ALLAS Zn KIERTOLIUOS SINKKI- ESI- SULFIDI NEUTRALOINTI SEKUNDÄÄRI- MURSKAUS METALLIT LIUOTETAAN MALMISTA MIKROBIEN AVULLA LIUENNEET METALLIT 90 % LIUOSALLAS SAOSTUSREAKTORI SAKEUTUS- ALLAS NIKKELI- KOBOLTTI- SULFIDI NiCo TALVIVAARAN MALMISSA KASVAA LUONNOSTAAN BIOKASALIUOTUS- PROSESSISSA KÄYTETTÄVIÄ MIKROBEJA RIKKIHAPPOA MURSKEEN VÄLIVARASTO KIERRÄTYSVESI RAFFINAATTI- ALLAS VESIEN PUHDISTUS KIPSISAKKA- ALLAS Liuenneet metallit saostetaan metallitehtaalla Metalleja sisältävän kiertoliuoksen jatkuva sivuvirta johdetaan metallitehtaalle, jossa metallit saostetaan liuoksesta talteen. Tuotteina saatavat metallipuolituotteet nikkeli- ja kobolttisulfidin seos, sinkki sulfidi ja kuparisulfidi myydään metalleja jalostaville yhtiöille. Talvivaara rakentaa myös uraanin talteenottolaitosta uraanioksidin uuttamiseksi liuoksesta. Tuotannon odotetaan alkavan kesällä 2013, mikäli kaikki tarvittavat luvat on siihen mennessä saatu. Tuotantoprosessista jäljelle jäävä, lähinnä kipsistä koostuva loppusakka siirretään sakka-altaisiin. Vesi, josta on erotettu arvometallit ja muita siihen liuenneita alkuaineita kuten rauta, palautetaan malmikasojen liuoskiertoon. Kaikki malmin tai liuosten kanssa kosketuksissa olevat rakenteet eristetään ympäristöstä pysyvillä eristerakenteilla. 7
Mineraalivarantojen kehitys Talvivaaran kaivos sijaitsee Sotkamon kunnassa Kainuussa. Talvivaaran esiintymät muodostuvat kahdesta monimetalliesiintymästä: Kuusilammesta ja Kolmisopesta. Esiintymät ovat kolmen kilometrin päässä toisistaan. Talvivaara on mineraalivarannoiltaan pitkäikäinen maailmanluokan kaivos. Talvivaaran mineraalivarantojen kasvu Talvivaara tutkii malmiesiintymiensä laajuutta säännöllisin kairauk sin. Mineraalivarantojen tuorein päivitys on marraskuulta 2012. Lisä kairauksilla on edelleen mahdollista löytää merkittävä määrä malmia nykyesiintymien välistä ja Kolmisopen pohjoispuolelta. Kuusilampi Avolouhos Kolmisoppi Primäärikasa Kipsisakkaallas Metallien Sekundäärikasa talteenotto 2007 337 Mt Kuusilampi Kolmisoppi 2008 1 004 Mt 2010 1 550 Mt 2012 2 053 Mt 1000 m 8
Kansainvälisesti merkittävä ja pitkäikäinen kaivos Talvivaaran mineraalivarannot ja kaivos kuuluvat maailman kymmenen suurimman joukkoon. Arvioidut todetut ja todennäköiset mineraalivarannot, nikkelisisältö (milj. tonnia) 12,4 5,5 5,5 4,7 4,1 3,0 Taimyr (Norilsk) Weda Bay (Eramet) Kiinalainen varanto, arvio Indonesialainen varanto, arvio Kuubalainen varanto, arvio Talvivaara Filippiiniläinen varanto, arvio Murrin Murrin (Glencore) Cerro Matoso (BHP) SLN (Eramet) Kola (Norilsk) Arvioitu tuotantokapasiteetti (1000 tonnia nikkeliä vuodessa) 2,6 2,6 2,6 2,5 2,3 2,0 1,9 1,8 1,8 Soroako (PT Inco) Koniambo (Xstrata) Goro (Vale) Tumagain (Hard Creek) 1,7 1,6 1,3 1,2 0,7 Ravensthorpe (FQ) Ambatovy (Sherritt) Onca Puma (Vale) Ontario (Vale) Fenix (Solway) 124 113 70 65 60 60 60 60 53 50 50 45 40 28 24 12 Taimyr (Norilsk) Kola (Norilsk) Soroako (PT Inco) Weda Bay (Eramet) SLN (Eramet) Koniambo (Xstrata) Goro (Vale) Ambatovy (Sherritt) Onca Puma (Vale) Talvivaara Cerro Matoso (BHP) Tumagain (Hard Creek) Murrin Murrin (Glencore) Ravensthorpe (FQ) Fenix (Solway) Ontario (Vale) Lähde: Julkiset tiedot ja arviot; valikoidut kaivokset 9
Tuotantomäärien kehitys Merkittävät tuotantonäkymät ylösajon myötä Talvivaaran tavoitteena on kasvattaa keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä nikkelin vuosituotanto täydellä kapasiteetilla 50 000 tonniin. Kaivoksen sivutuotteina yhtiö odottaa tuottavansa noin 90 000 tonnia sinkkiä, 15 000 tonnia kuparia, 1 800 tonnia kobolttia ja 350 tonnia uraania vuodessa. Talvivaaran nykyinen ympäristölupa liittyy 30 000 tonnin vuosittaiseen nikkelin tuotantoon. Täyteen 50 000 tonnin nikkeli tuotantoon liittyvää ympäristölupaa on tarkoitus hakea kuluvana vuonna, kun ympäristövaikutusten arviointimenettely on saatu päätökseen. Talvivaara valmistelee uraanioksidin talteenottoa nikkelin tuotannon sivutuotteena. Biokasaliuotusprosessista saatava liuos sisältää pienen määrän uraania, joka voidaan ottaa talteen kaupallisesti kannattavalla tavalla hyödyntäen hiljattain kehitettyä teknologiaa. SRK:n tekninen selvitys Osakeannin valmistelujen yhteydessä riippumaton englantilainen konsulttiyhtiö SRK Consulting laati Talvivaaralle teknisen selvityksen. SRK tarkasteli Talvivaaran esiintymien geologiaa, mineraalivarantoja, malmintuotantoa, biokasaliuotusta, metallien talteenottolaitoksen toimintaa, tuotannon ylösajon edistymistä sekä oletuksia näihin liittyvistä investointi- ja käyttökustannuksista. SRK pitää vuosituotannon ylösajoa 50 000 nikkelitonniin teknisesti mahdollisena olettaen, että jäljellä olevat tuotannon haasteet poistetaan ja metallien liukeneminen kehittyy edelleen myönteisesti. SRK arvioi, että kokonaismineraalivarannoista noin 992 miljoonaa tonnia on louhittavissa seuraavan 40 vuoden aikana suunnitellulla louhintanopeudella. SRK:n näkemyksen mukaan suunniteltu kaivoskalusto on riittävä Talvivaaran malmi- ja sivukivimäärien käsittelyyn. Nikkelin ja sinkin tuotannon kehitys (1000 tonnia) 10 Nikkeli 25 16 Sinkki 32 2010 2011 2012 2013 E* * Yhtiön arvio SRK:n mukaan liuotustulokset ovat parantuneet merkittävästi alkuvaiheen jälkeen, ja viimeaikaisten tulosten mukaan primääriliuotuksessa on saavutettu yhtiön tavoitteiden mukainen nikkelin saanti. SRK odottaa myönteisen kehityksen jatkuvan, kun ylimääräinen vesi saadaan poistettua kierrosta, liuotuskasojen toiminnasta saadaan lisätietoja ja primääri- ja sekundääriliuotus saavuttavat tasapainon. Metallien talteenottolaitos pystyy SRK:n selvityksen mukaan saavuttamaan vuotuisen 30 000 tonnin nikkelituotannon välittömästi. Täyden tuotantokapasiteetin saavuttamisen arvioidaan edellyttävän uutta rikkivetytehdasta, jonka investointi sisältyy Talvivaaran suunnitelmiin. SRK ennakoi Talvivaaran saavuttavan noin 30 000 tonnin vuotuisen nikkelituotantotason vuosina 2014 2015 ja noin 50 000 tonnin tuotantotason vuonna 2018. 13 26 18 39 10
Avainluvut Miljoonaa euroa (ellei toisin mainittu) 2012 2011 2010 Liikevaihto 142,9 231,2 152,2 Liikevoitto / tappio 83,6 30,9 25,5 % liikevaihdosta 58,5 13,4 16,7 Voitto / tappio ennen veroja 129,3 7,0 2,7 Tilikauden voitto / tappio 103,9 5,2 7,7 Osakekohtainen tulos, euroa 0,38 0,04 0,04 Omavaraisuusaste, % 24,3 27,9 31,7 Korolliset nettovelat 563,8 455,7 315,0 Velkaantumisaste, % 183,8 141,3 81,7 Investoinnit 97,5 79,1 115,7 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 809,5 762,0 728,2 Henkilöstön lukumäärä tilikauden lopussa 588 461 389 11
Kysymyksiä ja vastauksia merkintäetuoikeusannista Miksi Talvivaara toteuttaa merkintäetuoikeusannin? Talvivaaran tavoitteena on kerätä merkintäetuoikeusannilla 261 miljoonan euron varat osakkeenomistajilta ja sijoittajilta. Talvivaara tarvitsee lisävaroja käyttöpääomaan ja rahoittaakseen lyhyellä aikavälillä erääntyvät lainansa. Oman pääoman vahvistaminen on paras tapa varmistaa riittävä maksuvalmius tuotannon ylösajossa kohti täyttä kapasiteettia. Samalla yhtiö voi saavuttaa sopivan pääomarakenteen, joka mahdollistaa lyhytaikaisten ja keskipitkän aikavälin lainojen takaisinmaksun tai uudelleenrahoituksen. Ovatko Talvivaaran osakkeenomistajat sitoutuneet merkintäetuoikeusantiin? Talvivaaran kolme suurinta osakkeenomistajaa Pekka Perä, Solidium ja Varma ovat sitoutuneet merkitsemään yhteensä 31 prosenttia merkintäetuoikeusannista. Mikä merkintäetuoikeusanti on? Merkintäetuoikeusannilla yritykset keräävät varoja tarjoamalla osakkeenomistajilleen oikeuden merkitä lisää osakkeita omistusosuutensa mukaisessa suhteessa. Osakkeenomistajat saavat kutakin täsmäytyspäivänä 13. 3. 2013 omistamaansa osaketta kohden oikeuden merkitä kuusi (6) uutta osaketta. Jos et aio merkitä uusia osakkeita, joihin olet oikeutettu merkintäetuoikeusannissa, voit pyrkiä myymään ne Helsingin pörssissä. Kuinka paljon uusia osakkeita voin merkitä nykyisen omistukseni nojalla? Yhdellä (1) olemassa olevalla Talvivaaran osakkeella voi merkitä kuusi (6) uutta osaketta. Tämä merkintäoikeus koskee olemassa olevia osakkeita, jotka on ostettu viimeistään 8. 3. 2013. Lisäksi osakkeenomistajat ja sijoittajat voivat jättää toimeksiannon osakkeiden merkitsemisestä ilman merkintäoikeuksia. Tätä tarkoitetaan ns. toissijaisella merkinnällä. Miten osakkeiden merkitseminen merkintäoikeuksilla tapahtuu? Osakkeenomistajana saat tilinhoitajaltasi merkintäajan alkaessa ohjeet merkinnän tekemiseksi. Mikäli et jostakin syystä saa sieltä ohjeita, voit tehdä merkinnän Nordean tai Danske Bankin konttorissa. Osakkeet maksetaan merkittäessä. Milloin on merkintäaika ja kaupankäynti merkintäoikeuksilla? Uusien osakkeiden merkintäaika on 18. 3. 5. 4. 2013. Kaupankäynti merkintäoikeuksilla tapahtuu 18. 27. 3. 2013. Mikä on osakkeiden merkintähinta? Osakkeen merkintähinta on 0,16 euroa kultakin uudelta osakkeelta. Esimerkiksi merkitessäsi 3 000 uutta osaketta maksettavaksi tulee yhteensä 480 euroa. Mikä on merkintäoikeuden hinta? Merkintäoikeuksien hinta määräytyy kaupankäynnissä Helsingin pörssissä. Miten merkintäoikeuksia voi ostaa? Voit ottaa yhteyttä tilinhoitajaasi tai arvopaperinvälittäjääsi. Merkintä oikeuksilla käydään kauppaa Helsingin pörssissä 18. 27. 3. 2013. Tilinhoitajat ja arvopaperinvälittäjät veloittavat kaupankäynnistä palveluhinnastonsa mukaisen palkkion. Miten minun tulee toimia, jos en aio merkitä osakkeita? Mikäli et itse käytä merkintäoikeuksiasi, voit pyrkiä myymään ne Helsingin pörssissä. Mitä tapahtuu, jos en käytä tai myy merkintäoikeuksiani? Merkintäajan päätyttyä käyttämättömät merkintäoikeudet raukeavat arvottomina. Jos et käytä tai myy merkintäoikeuksiasi, 12
voi taloudellinen tappiosi muodostua osakeannin koon takia merkittäväksi. Mitä tarkoitetaan toissijaisella merkinnällä? Toissijaisessa merkinnässä sekä merkintäoikeuksien haltijat että sijoittajat, joilla ei ole merkintäoikeuksia, voivat antaa ilman merkintäoikeuksiakin merkintätoimeksiannon haluamalleen määrälle uusia osakkeita. Uusia osakkeita jaetaan toissijaisessa merkinnässä siltä osin kuin uusia osakkeita jää merkitsemättä merkintäoikeuksien perusteella. Milloin selviää, saanko osakkeita toissijaisessa merkinnässä? Toissijaiseen merkintään siirtyvä osakemäärä selviää merkintäetuoikeusannin lopussa. Tilinhoitajat lähettävät kaikille toissijaisessa merkinnässä toimeksiannon antaneille ilmoituksen merkintöjen hyväksymisestä tai hylkäämisestä arviolta 12. 4. 2013. Saanko merkintämaksun takaisin, jos en saa toissijaisessa merkinnässä merkitsemiäni osakkeita? Ylimääräinen merkintämaksu palautetaan arviolta 16. 4. 2013, mikäli merkintäetuoikeusanti on ylimerkitty etkä saa kaikkia merkitsemiäsi uusia osakkeita. Palautettaville varoille ei makseta korkoa. Toissijaisessa merkinnässä ilman merkintäoikeuksia merkityt uudet osakkeet kirjataan arvo-osuustileille arviolta 15. 4. 2013. Pysyykö nykyinen omistusosuuteni yhtiössä ennallaan merkintäetuoikeusannin jälkeen? Jos käytät kaikki merkintäoikeutesi, joihin olet oikeutettu, omistusosuutesi yhtiössä pysyy samana kuin ennen merkintäetuoikeusantia. Jos myyt, jätät käyttämättä tai käytät merkintäoikeuksiasi osittain, omistus osuutesi yhtiössä on pienempi sen jälkeen, kun merkintäetuoikeusanti on toteutettu, koska uusia osakkeita lasketaan liikkeeseen. Näissä olosuhteissa omistusosuutesi yhtiössä laimentuisi. Mistä saan lisätietoja? Tutustu ennen sijoituspäätöstäsi listalleottoesitteeseen. Listalleottoesite ja lisätietoja on saatavissa Talvivaaran internet-sivuilta osoitteesta (www.talvivaara.com/anti2013), merkintäpaikoista, soittamalla neuvontapalveluun (puh. 040 5699 352), (sähköpostitse anti2013@talvivaara.com) sekä Nordean ja Danske Bankin konttoreista ja internet-sivuilta (www.nordea.fi/osakkeet) ja (www.danskebank.fi/sijoittajaesitteet). Lisätietoja saat myös tilinhoitajaltasi. Voinko peruuttaa merkintäni? Merkintöjä ei voi peruuttaa, ja ne ovat sitovia muutoin kuin ehdoissa määritellyissä poikkeustilanteissa. Milloin voin käydä kauppaa merkitsemilläni osakkeilla? Merkintäoikeuksien perusteella merkityt osakkeet kirjataan arvoosuustilillesi osakemerkinnän jälkeen. Tällöin osakkeet kirjataan osakkeita edustavina väliaikaisina osakkeina, ja kaupankäynti niillä alkaa Helsingin pörssissä arviolta 8. 4. 2013. Väliaikaiset osakkeet yhdistetään nykyisiin osakkeisiin arviolta 15. 4. 2013. 13
Osakeannin ehtojen pääpiirteet Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj:n hallitus on päättänyt osakeannista ylimääräisen yhtiökokouksen 8. 3. 2013 antaman valtuutuksen perusteella. Yhtiön tavoitteena on kerätä merkintäetuoikeusannilla 261 miljoonan euron bruttovarat tarjoamalla nykyisille osakkeenomistajilleen oikeuden merkitä uusia osakkeita. Osakeannin koko Osakeannissa tarjotaan enintään 1633 857 840 uutta osaketta, jotka vastaavat enintään 85,7 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista ja niihin liittyvistä äänistä annin toteuttamisen jälkeen. Merkintäoikeus ja merkintäsuhde Talvivaaran osakkeenomistajat saavat arvo-osuustililleen jokaista täsmäytyspäivänä omistamaansa osaketta kohden yhden (1) merkintäoikeuden. Osakeannin täsmäytyspäivä on 13. 3. 2013. Merkintäoikeudet kirjataan osakkeenomistajien arvo-osuustileille 13. 3. 2013. Merkintäoikeuksien haltija on oikeutettu merkitsemään yhdellä (1) merkintäoikeudella kuusi (6) uutta osaketta. Merkintähinta Merkintähinta on 0,16 euroa osakkeelta. Merkintäaika Osakkeiden merkintäaika alkaa 18. 3. 2013 ja päättyy 5. 4. 2013 klo 20.00. Tilinhoitajat ja omaisuudenhoitajat saattavat edellyttää asiakkailtaan merkintätoimeksiannon antamista tiettynä päivänä jo ennen kuin merkintäaika päättyy. Merkintäoikeuksien käyttäminen Osakkeenomistaja, joka on merkitty Euroclear Finlandin ylläpitämään yhtiön osakasluetteloon, voi osallistua osakeantiin merkitsemällä uusia osakkeita arvo-osuustilillään olevilla merkintäoikeuksilla ja maksamalla merkintähinnan. Merkintätoimeksianto tulee tehdä oman tilinhoitajan tai omaisuudenhoitajan antamien ohjeiden mukaisesti tai Nordean tai Danske Bankin konttorissa. Kaikki käyttämättä jääneet merkintäoikeudet raukeavat arvottomina osakkeiden merkintäajan päättyessä 5. 4. 2013 klo 20.00. Merkintäpaikat Osakkeita voi merkitä Nordean konttoreissa niiden tavallisina aukioloaikoina, Nordea Private Banking -yksiköissä sekä Nordea Asiakaspalvelussa puhelimitse pankkitunnuksilla ma pe klo 8.00 20.00 numerossa 0200 3000 (suomenkielinen palvelu, paikallisverkkomaksu/matkapuhelinmaksu), numerossa 0200 5000 (ruotsinkielinen palvelu, pvm/mpm) tai ma pe klo 10.00 16.30 numerossa 0200 70000 (englanninkielinen palvelu, pvm/mpm). Nordea Asiakaspalvelun kautta tehty merkintätoimeksianto edellyttää, että merkitsijällä on voimassa oleva sopimus pankkitunnuksista Nordean kanssa. Merkintöjä ei voi tehdä Nordean verkkopankissa. Osakkeita voi merkitä myös Danske Bankin ja Danske Bank Private Banking konttoreissa niiden aukioloaikoina sekä Danske Bankin Sijoituslinjalla puhelimitse pankkitunnuksilla ma pe klo 9.00 18.00 (Suomen aikaa) numerossa 02002000 (pvm/mpm). Danske Bankin Sijoituslinjan kautta tehty merkintätoimeksianto edellyttää, että merkitsijällä on voimassa oleva sopimus pankkitunnuksista Danske Bankin kanssa. Sijoituslinjan puhelut nauhoitetaan. Toissijainen merkintä Osakkeenomistajat ja muut sijoittajat voivat myös antaa merkintätoimeksiannon osakkeiden merkintään ilman merkintäoikeuksia. Toissijaisessa merkinnässä voi merkitä osakkeita ilman merkintäoikeuksia haluamansa määrän. Ei ole kuitenkaan varmuutta, että merkitsijä saa merkitsemiään osakkeita kokonaisuudessaan tai lainkaan. 14
Markkinointiesite. Tämä ei ole listalleottoesite. Tässä markkinointiesitteessä esitetyt tiedot perustuvat Finanssivalvonnan hyväksymään listalleottoesitteeseen, johon sijoitusta harkitsevien tulee tutustua ennen sijoituspäätöksen tekemistä. Listalleottoesite ja tietoja osakeannista on saatavissa Talvivaaran internetsivuilla www.talvivaara.com/anti2013 tai soittamalla T alvivaaran osakeannin puhelinneuvontanumeroon 040 5699 352 (pvm/mpm). Riskitekijät Osakeantiin osallistumiseen liittyy riskejä, joista monet kuuluvat Talvivaaran toimialan tai liiketoiminnan luonteeseen ja jotka voivat olla merkittäviä. Sijoitusta harkitsevan tulee tutustua Talvivaaran merkintäetuoikeusannista laadittuun, Finanssi valvonnan hyväksymään listalleottoesitteeseen ja erityisesti sen kohtaan Riskitekijät. Uusia osakkeita jaetaan toissijaisessa merkinnässä vain siltä osin kun osakkeita jää merkitsemättä merkintäoikeuksien perusteella. Mikäli toissijaisessa merkinnässä jää osakkeita jaettavaksi vähemmän kuin niitä on merkitty, jaetaan osakkeet toissijaisen merkinnän antaneiden sijoittajien kesken seuraavasti: Ensiksi niille, jotka ovat merkinneet uusia osakkeita myös merkintäoikeuksien perusteella. Mikäli kyseiset merkitsijät ylimerkitsevät osakeannin, allokaatio heille määräytyy arvo-osuustilikohtaisesti suhteessa uusien osakkeiden merkintään käytettyjen merkintäoikeuksien lukumäärän mukaisessa suhteessa, ja mikäli tämä ei ole mahdollista, arpomalla; Toiseksi niille, jotka ovat merkinneet uusia osakkeita ainoastaan ilman merkintäoikeuksia. Mikäli kyseiset merkitsijät ylimerkitsevät osakeannin, allokaatio heille määräytyy arvo-osuustilikohtaisesti suhteessa uusien osakkeiden määriin, jotka kyseiset merkitsijät ovat merkinneet, ja mikäli tämä ei ole mahdollista, arpomalla; Kolmanneksi Solidiumille sen antaman enintään 30 miljoonan euron merkintätakauksen osalta kuitenkin siten, että Solidiumin mahdollisesti ennen merkintäajan päättymistä 5. 4. 2013 tekemät sille kirjattujen merkintäoikeuksien määrän ylittävät uusien osakkeiden merkinnät vähentävät edellä mainittua merkintätakauksen määrää; ja Neljänneksi järjestäjien hankkimille merkitsijöille, ja mikäli uusia osakkeita edelleen jää merkitsemättä, järjestäjäpankeille. Toissijaisessa merkinnässä merkityt osakkeet tulee maksaa kokonaisuudessaan merkintätoimeksiannon yhteydessä. Mahdollisesti saamatta jääneiden osakkeiden merkintähinta palautetaan arviolta 16. 4. 2013. Palautettaville varoille ei makseta korkoa. Merkintätoimeksianto tulee tehdä oman tilinhoitajan tai omaisuudenhoitajan antamien ohjeiden mukaisesti tai Nordean konttorissa. Kaupankäynti merkintäoikeuksilla Merkintäoikeuksien haltijat voivat myydä merkintäoikeutensa markkinoilla. Kaupankäynti merkintäoikeuksilla alkaa Helsingin pörssissä 18. 3. 2013 ja päättyy 27. 3. 2013. Merkintäoikeuksien hinta määräytyy markkinaehtoisesti. Merkintäoikeuksia voi myydä tai ostaa Helsingin pörssissä antamalla myynti- tai ostotoimeksiannon omalle tilinhoitajalle tai arvopaperinvälittäjälle. Merkintöjen hyväksyminen Yhtiön hallitus hyväksyy kaikki merkintäoikeuksien perusteella tehdyt merkinnät arviolta 12. 4. 2013. Yhtiö julkistaa osakeannin lopullisen tuloksen pörssitiedotteella arviolta 12. 4. 2013. Kaupankäynti uusilla osakkeilla alkaa Helsingin pörssissä arviolta 16. 4. 2013. Suurimpien osakkeenomistajien osallistuminen ja merkintätakaus Pekka Perä, joka omistaa noin 20,7 prosenttia yhtiön osakkeista, on sitoutunut merkitsemään 31 250 000 uutta osaketta, joka vastaa yhteensä 5 miljoonan euron merkintähintaa, sekä sen lisämäärän uusia osakkeita, joiden merkintähinta vastaa yhteensä 76 prosenttia niistä nettovaroista, joita hän saa merkintäoikeuksien ja osakkeiden myynnistä ennen osakkeiden merkintäajan päättymistä. Solidium, joka omistaa noin 8,9 prosenttia yhtiön osakkeista, on sitoutunut merkitsemään 145 260 318 uutta osaketta sille kirjatuilla merkintäoikeuksilla. Lisäksi Solidium on sopinut merkitsevänsä uusia osakkeita yhteensä 30 miljoonan euron merkintähintaan asti siltä osin, kun niitä ei ole merkitty ja maksettu merkintäoikeuksien nojalla, tai toissijaisessa merkinnässä. Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma, joka omistaa noin 8,7 prosenttia yhtiön osakkeista, on sitoutunut merkitsemään 142 236 558 uutta osaketta sille kirjatuilla merkintäoikeuksilla. Järjestäjäpankit ovat antaneet osakeannille merkintätakauksen (lukuun ottamatta niitä uusia osakkeita, jotka suurimmat osakkeenomistajat ovat sitoutuneet merkitsemään). 15
www.talvivaara.com /anti2013