KERTAUSTA SIKOJEN HENGITYSTIETAUDEISTA. 4.10.2012 Sanna Nikunen ELL



Samankaltaiset tiedostot
Sanna Nikunen ELL

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. ETT ry

Sikaloiden tilatason tautitorjunta Teoriasta käytäntöön

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi

Sanna Nikunen ELL Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaanhoidon erikoiseläinlääkäri Eläintautien torjuntayhdistys ETT ry. Tampere 4.11.

Afrikkalainen sikarutto Suomen näkökulmasta. ELL Susanna Peiponen Vetcare Oy &

Tarttuvista taudeista

Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska

- IB - käytäntöä ja teoriaa - Näytteenotto

Penikkatauti turkiseläimillä

Ajankohtaista eläintaudeista

Välikasvattamojen lääkitykset

Särkyä sorkissa. Tarttuvat sorkkatulehdukset lihanaudoilla

Sikalan tautisuojaus kannattaa! Pikakatsaus, mihin kannattaa kiinnittää huomiota?

Tarttuvien tautien vastustus

Hepatiitti E -viruksen esiintyminen ihmisissä ja eläimissä Suomessa

Bentsyylipenisilliiniprokaiinia sisältävien injektiovalmisteiden käyttötarkoitukset - Eviran väliaikainen käyttösuositus

Kampylobakteerin vastustus lihasiipikarjatilalla Eija Kaukonen / HK Ruokatalo Oy

Tarttuvien eläintautien huomioiminen luonnonlintuja käsiteltäessä

Salmonella. - hankala haastaja Nousiainen. Pirjo Kortesniemi Eläinten terveys ETT ry

Kansallinen rokotusohjelma tutuksi

Maha löysällä. Vasikkaripuli ternikasvattamoissa

Tilastot kertovat emotilojen vasikoista

Vasikkakasvatuksen tautiongelmat ja tautihallinta. Heidi Härtel, nautaterveydenhuoltoeläinlääkäri Vasikkapäivät Tampere ja Iisalmi 5.10.

Eläinlääkäreiden täydennyskoulutus Asiantuntijaeläinlääkäri Hannele Nauholz ETT ry

Bentsyylipenisilliiniprokaiinia sisältävien injektiovalmisteiden käyttötarkoitukset - Eviran väliaikainen käyttösuositus

Salmonellan esiintyminen suomalaisessa sianrehussa. Maria Rönnqvist, Evira

SIRKOVIRUS MIKÄ SE ON?

Luomusian terveydenhuolto webinaari ELL Ina Toppari, asiantuntijaeläinlääkäri ETT/Sikava

Toimenpiteet sikojen hyvinvoinnin edistämiseksi

Hengitystiesairaudet ja niiden torjunta

Lisääntymiskauden sairaudet, niiden ennaltaehkäisy ja hoito. ELÄINLÄÄKÄRI HELI NORDGREN Kortesjärvi

PORSASKUOLLEISUUS KEINOJA SEN HALLITSEMISEKSI

Teabepäeva korraldamist toetab Euroopa Liit Eesti riikliku mesindusprogrammi raames

Sikava-terveydenhuoltosuunnitelma

Yersinia enterocolitican torjunta sikatiloilla

Yersinia-serologia. Markus Penttinen Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto

Nekroottinen enteriitti kalkkunoilla

Infektioista keskosilla. Dos. Outi Tammela TAYS

Ritva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri

1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. DRAXXIN 100 mg/ml injektioneste, liuos naudalle ja sialle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS.

Suojautuminen tartunta-agensseja käsiteltäessä (esim. SARS) Labquality: Mikrobiologian neuvottelupäivä Osl. Jukka Suni. A.

Maha löysällä. Vasikkaripuli lypsykarjatiloilla

Siipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä Ikaalinen Terveydenhuoltoeläinlääkäri Hannele Nauholz

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava? Tarja Pohjanvirta, Eläintautibakteriologia, Kuopio

Hevosten rokottaminen. Eläinlääkäri Martti Nevalainen Intervet Oy, osa Schering-Plough konsernia

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö

Sikatalous Ontariossa: Nykykäytännöt ja tulevaisuus

Kohdassa 1 on tarvittavan yleiskuvan luomiseksi selostettu PRRS- taudin yleistä taudinkuvaa ja leviämistä.

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus

TAUTISUOJAUS JA LÄÄKKEIDEN KÄYTTÖ LÄKÄ-TILOILLA

Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa

NAPATYRÄ, SIKA JA MIKROBILÄÄKE

Vasikkakuolleisuuden hallinta. Tuomas Herva ja Pirjo Aho AtriaNauta

Mitä tauteja vastaan koira voidaan rokottaa?

Tampere Hannele Nauholz Asiantuntijaeläinlääkäri

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Emakoita Karjuja Porsaita > 8 viikkoa Kasvatus-/lihasikoja Muita yht. kpl.

Villisian tuleminen hyödyt ja uhkat. Ohto Salo Suomen riistakeskus

Mykoplasma epidemiologiaa

Eläinten hyvinvointikorvaus siat

Asiantuntijaeläinlääkäri Olli Ruoho ETT ry

LIITE I ELÄINLÄÄKEVALMISTEEN NIMI, LÄÄKEMUOTO JA VAHVUUS, ELÄINLAJI, ANTOREITIT, VAROAIKA JA HAKIJA / MYYNTILUVAN HALTIJA JÄSENMAISSA 1/13

SIKOJEN MERKINTÄ JA REKISTERÖINTI

Aluehallintovirasto. Tilatunnus. emakoita karjuja porsaita <10 vk kasvatus-/lihasikoja muita yht.

Laila Rossow Erikoistutkija/Siipikarjan taudit TUVI/TUJA Ajankohtaista eläinten terveydestä ja lääkityksestä

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro

PCR - tekniikka elintarvikeanalytiikassa

Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita

ELÄINTENHYVINVOINTIKORVAUS 2016 SIKA. Sanna Lempiäinen V-S ELY-keskus.Lähde: Mavi, MMM

RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV)

Sanna Nikunen. ELL, Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaanhoidon erikoiseläinlääkäri Eläintautien torjuntayhdistys ETT ry 20 vuotta 25.9.

Laajakirjoisia beetalaktamaaseja tuottavat bakteerit ja MRSA - Uudet ilmoitettavat eläintaudit

Sikojen Ruokintasuositukset 2014

TARTUNTATAUDIT Ellen, Olli, Maria & Elina

Maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintöosasto on määrännyt hevosen näivetystaudin valvottavaksi eläintaudiksi.

Sanna Nikunen ELL. Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaanhoidon erikoiseläinlääkäri. Sikavan 10-vuotisjuhla

Ohjeet tuontispermaa käyttäville sikaloille

Luomubroilerin terveys , Tampere. Laila Rossow Tarttuvien tautien Erikoiseläinlääkäri

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro

Essote. Salmonella uudistunut ohje, muutokset toimintaan

VERTAILULABORATORIOTOIMINTA

Erityistason vaatimukset

Cefenil vet 50 mg/ml injektiokuiva-aine ja liuotin, liuosta varten naudalle ja sialle

Älä päästä tilalle uusia tauteja. ELT Vesa Rainio, Dip.ECBHM Opettaja Savonia-amk, VAAVI-hanke

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS 2017 SIKA Sanna Lempiäinen Varsinais-Suomen ELY-keskus, Maatalouden valvontayksikkö Lähde: Mavi, MMM

Anna Meller. Viikin koe-eläinkeskus. Eläinten mikrobiologinen laatu. Mikrobiologisen laadun merkitys. Mikrobiologisen laadun merkitys

Vesirokkorokotukset vihdoinkin lasten rokotusohjelmaan

Rokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Lepakkorabiestutkimus

Kalataudit vuonna 2017

Tilannearvio tilalla ja näytteenotto. Ajankohtaista tarttuvista eläintaudeista -teemapäivä Teija Kokkonen

VALMISTEYHTEENVETO. Ei saa käyttää tapauksissa, joissa esiintyy yliherkkyyttä penisilliineille, kefalosporiineille tai apuaineille.

Tartuntatautitapauksia ja niiden ratkaisuja/ Katrine Pesola

Oriasemia koskevat vaatimukset. Hippos, Tampere

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

Munintakanojen poikaskasvatuksen aikana ennaltaehkäistäviä tauteja. Laila Rossow Siipikarjan taudit Tarttuvien tautien erikoiseläinlääkäri EVIRA

TERVEYSKORTTI KAIKKI MITÄ LEMMIKILLESI TARVITSET

Transkriptio:

KERTAUSTA SIKOJEN HENGITYSTIETAUDEISTA 4.10.2012 Sanna Nikunen ELL

HENGITYSTIESAIRAUDET Bakteerien aiheuttamat APP Pasteurella, streptokokki, haemophilus, bordetella- suvut Porsasyskä Aivastustauti Virusten aiheuttamat Pikkuporsasnuha (cytomegalovirus) Sikainfluenssa PRRS PRCV Aujezskyn tauti

Suomen tilanne hengitystietaudeissa Porsasyskä saneerattu pois (? Nyt 0 tilaa) Aivastustauti saneerattu pois (? Viimeinen tapaus 2001) Actinobacillus pleuropneumoniae suurin oireiden aiheuttaja? Sikainfluenssan osuus? Pikkuporsasnuha osuus? Bakteerit Bordetella, Pasteurella ym. Coronavirus yleinen Suomen ulkopuolella Norjaa lukuunottamatta PRRS ja Aujezskyn tauti yleisiä Euroopassa, meillä ei ole

Hengitystiesairauksille altistavat tekijät 1. Tuotantotapa Suuri tilakoko Suuri eläintiheys Eläinten ostot tiloilta, joiden tautistatusta ei tunneta Jatkuvatäyttöisyys Genetiikka (rotudispositio tai puhdas rotu)

Hengitystiesairauksille altistavat tekijät 2. Sikalan olosuhdetekijät Huono ilmanvaihto, huono lämmönsäätely ja vetoisuus Puutteet osastojaossa, eri ikäisiä eläimiä samassa tilassa Avonaiset karsinaseinät Paljon vieroitettuja porsaita / lihasikoja samassa tilassa (suositeltava osastokoko 200-300 sikaa) Täysritilä

Hengitystiesairauksille altistavat tekijät 3. Rehu Liian vähän rehua tai vääränlaista rehua 4. Muut sairaudet Ruuansulatuskanavan sairaudet altistavat (E. coli, dysenteria jne.) Parasiitit altistavat (kapi, suolinkainen) Sirkovirus

Hengitystiesairauksille altistavat tekijät 5. Management ongelmat o o o Ilmanvaihdon kontrolli puutteellinen Huono tarkkailu (työntekijöiden ohjeistus) Taudin ehkäisytoimenpiteet tehdään väärin Pesut, desinfektio Rokotukset Huono sairaiden eläinten hoito Porsaiden tasaus tehdään hallitsemattomasti Ternimaito omalta emältä, siirto sen jälkeen mahdollisimman pian tai viimeistään 3. vrk:n iässä Porsaiden / sikojen sekoitus kasvuaikana Tilan tautisuojaus puutteellinen

Ongelmia hengitystiesairauksista tilalla? Helsingin Yliopiston hanke erilaisista hengitystiesairaustapauksista menossa => jos ongelmia, ota yhteyttä Mari Heinonen, Outi Hälli tai Tapio Laurila Tekevät tilakäyntejä ilmaiseksi akuuteille tapauksille ja lisäksi käyvät itse valitsemillaan kroonisilla tautitiloilla

ACTINOBACILLUS PLEUROPNEUMONIAE

Yleistä Gram-negatiivinen sauvabakteeri Aiheuttaa keuhko- ja keuhkokalvon tulehdusta Biotyyppi 1 sisältää serotyypit 1-12, 15 Biotyyppi 2 sisältää serotyypit 13-14

Taudinaiheutuskyky Taudinaiheutuskyky vaihtelee (toksiinin tuottajat), jopa eri maissa, esim. Euroopassa 2 tuottaa toksiineja II ja III mutta USAssa vain II eikä paha Vakavia oireita aiheuttavat Euroopassa serotyypit 2, 9 ja 11 Eri maissa eri serotyypit vallitsevina Ristireagoi eri serotyypit 1,9,11; 3,6,8; 3,8,15; 4,7 Leviää helposti sikojen, ihmisten ja ilmavirtojen mukana Säilyy 5 vrk eritteissä, kantajissa useita kuukausia

Tartunta Lyhyt inkubaatioaika 12-24 tuntia On nielurisoissa, josta lähtee keuhkoihin altistavien tekijöiden auttamana tai tulee uutena tautina sikalaan Muut taudit esim. sikainfluenssa, porsasyskä, PRRS Olosuhteet esim. lämpötilan vaihtelu, kylmyys, stressi, ahtaus = sekundaarinen taudinaiheuttaja

Tartunta Tartunnan lähteenä voi toimia myös taudin sairastanut sika, jonka keuhkoihin on jäänyt bakteeripesäke Tarttuu siasta toiseen nenäkontaktilla Erityisesti 8-16 viikkoisten tauti mutta voi esiintyä missä iässä tahansa, Vasta-aineet tulevat 10-14 vrk infektion jälkeen, säilyvät kuukausia Maternaaliset vasta-aineet 5-12 viikkoa

Oireet perakuutti tauti Jopa 3 tunnissa kuolema taudin alkamisesta Kuume (41,5 o C), apatiaa, oksentelua ja ripulia => makaavat kyljellään, korvat, kärsä, kylki, jalat syanoottisia => istuvat hengittäen suu auki => suusta ja kärsästä veristä vaahtoa => kuolema Tai kuolleita ilman oireita tai pelkkää veristä vaahtoa tullut suusta

Oireet akuutti tauti Kuume (40,5-41 o C), eläimet makaavat apaattisina, eivät syö eivätkä juo, iho voi olla punertava, Vakava dyspnea => hengittää suun kautta, yskä Verenkiertohäiriöitä raajoissa, hännässä, korvissa, kärsässä Epätavallisia oireita: pikkuporsaiden sepsis, emakoiden abortit, välikorvan tulehdus (=> korvat roikkuvat)

Oireet krooninen muoto Vaihtelevaa yskää, kuumetta tai ei, huonosyöntisyyttä => huonoa kasvua Juoksuta karsinassa, niin löydät sairastuneet Sikainfluenssan tyyppiset oireet mahdollisia

Akuutit tulehdusmuutokset

Katri Levonen, EVIRA

Kroonisia muutoksia

Diagnoosi Kliiniset oireet, ruumiinavaus, sieraineritteen näyte mahdollinen Vasta-ainemääritykset periaatteessa mahdollisia mutta ei tehdä Suomessa tällä hetkellä EELAn vuoden 2000 selvitys; APP 2 kaikkialla, APP 3 Varsinais-Suomessa, APP 1, 9, 12 Pohjanmaalla ja APP 4, 6 Savossa Evirassa menossa kartoitustutkimus Suomen APP:n serotyypeistä, tuloksia jo loppuvuodesta? Jatkossa Evirassa PCR APP:lle? Ilmoitettava tauti kuukausi-ilmoituksessa

Differentiaalidiagnoosit Tummanpuhuvat, ödemaattiset keuhkot: Sikainfluenssa (ei yleensä kalvomuutoksia!) Sikaruusu Pasteurella multocida A. suis Salmonella Sikarutto Aujezskyn tauti Varmistus viljelyllä!

Hoito Yleensä herkkä lähes kaikille antibiooteille Suomessa suositellaan penisilliiniä, tiamuliinia tai tetrasykliiniä Jos sikalassa äkkikuolemia tai muuten erittäin vakavat oireet, antibioottia rehun mukana kannattaa harkita koko erän pelastamiseksi Sairaat hoidettava joka tapauksessa injektioilla (eivät syö) NSAID

Tukihoidot Sairaiden siirtäminen sairaskarsinaan ehkäisee taudin leviämistä => kasvatus loppuun sairaskarsinassa, koska voi toimia levittäjänä Taudin aikana helppo rehun ja veden saatavuus Naapurikarsinan sikojen hoito? Osaston ilmanvaihto kuntoon, kiinteät karsina-aidat, kertatäyttöisyys, ei ylitäyttöä

Ennaltaehkäisy Sairastettu APP antaa vasta-ainesuojaa muitakin serotyyppejä vastaan Eläinten ostot riski karanteeni (suositellaan 6 viikkoa karanteeniajaksi) hyvä suoja, koska inkubaatioaika lyhyt Vierailijoille suojavaatetus, tarvittaessa suihkun kautta käynti Lastaustila ja sen tehokas, oikea käyttö Kertatäyttöisyys ja lihasikalaan osto mahdollisimman harvalta tilalta Sikatilojen APP serotyyppiluokittelu?

Rokotus Tapetut rokotteet suoja vain samoja serotyyppejä vastaan, kombinaatiorokotteilla ristireaktioita ja vasta-aineet suojaavat paremmin taudin tapaan Suomessa markkinoilla Porcilis APP (Intervet), joka on yhdistelmärokote sisältäen pintaproteiinia ja toksoideja Rokote annetaan 2 kertaa, 6 ja 10 viikon iässä

Saneeraus 2 viikon porsitustauko, kun alle 10 kk ikäiset eläimet poistettu tilalta Elänten lääkitys (enrofloksasiini), mahdollisesti rokotus Tilojen pesu ja desinfiointi (nuorten eläinten tilat pidettävä tyhjinä 21 vrk) => onnistuneita saneerauksia Tanskassa 2 vuoden jälkeen ollut 10%! Tai aloitetaan uudella aineksella seuraavasti; emojen vasta-ainetasojen testaus ennen porsimista, porsaiden vieroitus 2 viikon iässä ja jos pysyvät negatiivisina 12 viikon ikään asti, käytetään niitä uuden puhtaan karjan luomiseen. Positiiviset eläimet poistetaan karjasta. Koko prosessin ajan, 6-12 kk, annetaan eläimille antibiootti (sulfa-trimetopriimi). Onnistumisprosentti tässäkin huono. Saneerauksen järkevyys, jos kaikilla sikaloilla on tauti?

BORDETELLA BRONCHISEPTICA

Taudinaiheutuskyky Zoonoosi, joskaan tartuntaa siasta ei ole osoitettu ihmisellä Voi esiintyä koiralla, kissalla, kanilla ja harvoin ihmisellä Pääasiassa pikkuporsaiden tauti => saavat tartunnan omalta emältään Patogeneesi monimutkainen ja siihen kuuluu toksiineja, adhesiineja ja erilaisia bakteerin tuottamia aineita

Taudinaiheutuskyky Patogeenisuuteen vaikuttaa sian ikä ja immuunistatus => jos vasta-aineet emolta, ei suojaa tartunnalta mutta suojaa pahimmalta oireilta, mm. kärsän vääntymiseltä Muut patogeenit esim. P. multocida (= aivastustauti), Streptococcus suis, Haemophilus parasuis, PRRSvirus, sikainfluenssa ja PRCV pahentavat sairautta

Tartunta Tarttuu aerosolina, ilmeisesti voi levitä ilmateitse lyhyitä matkoja Säilyy eläimessä useita kuukausia, maaperässä vähintään 1 kuukauden, vedessä viikkoja Tarttuu helposti, kuolleisuus alhainen Esiintyy kaikkialla ja tarttuu helposti mutta vain vähän oireita => kantaja-yksilöt pitävät tartunnan karjassa => vaikea eradikoida

Oireet Inkubaatioaika 2-3 päivää Riniitti, bronkiitti, konjuktiviitti (silmävuoto erityisesti mediaalikantuksesta => kyynelkanavien tukkeutuminen), kuiva yskä => (märkäinen) bronkopneumonia, dyspnea, letargia

Diagnoosi Tyypillistä sekainfektio pikkupossuilla erityisesti P. multocida ja sytomegalovirus, vanhemmilla sikainfluenssa, PRCV, P. multocida, APP, porsasyskä, Salmonella choleraesuis, Streptokokit jne. Sierainlimanäyte (Evira tutkii)

Hoito Suomessa hoitosuositus trimetopriimi-sulfa, tetrasykliini Maailmalla rokotteita käytössä, ei Suomessa Aivastustaudin eradikaatioissa on onnistuttu hävittämään toksinen P. multocida mutta Bordetellan häviämisestä ei ole tietoa

AIVASTUSTAUTI

Tärkeätä muistaa, että Aiheuttajana Bordetella bronchiseptica ja toksinen Pasteurella multocida yhdessä Oireet alkavat jo pikkupossuna ja oireet kuten Bordetella tartunnassa lisättynä nenäverenvuodolla (tyypillistä aivastustaudille!) ja sian kasvaessa kärsä voi vääntyä lateraalisesti. Vakavia kasvutappioita voi esiintyä. Sierainlimanäyte selvittää (Evira tutkii) Seurattava tauti erityistason tiloilla, ilmoitettava tauti muilla

Terve Eläin 2002: PORSASYSKÄ Mykoplasma hyopneumoniae

Pidä silmällä! Porsasyskän suhteen tilanne erinomainen, viimeiset porsasyskäpositiiviset tilat saneerattu 2012! Erityistasolla silti vielä seuranta, verinäytteet kerran vuodessa Oireet: kaikenikäisillä sioilla yskää (hakkaava yskä, yskii sarjassa 7-10 kertaa!), hengitysvaikeuksia, kuumetta, kuolemia. Leviää nopeasti sikalassa. Jos epäilet, ota yhteyttä Sikavaan näytteenotosta!

Tyypilliset muutokset keuhkojen kärkilohkoissa

PIKKUPORSASNUHA = SYTOMEGALOVIRUS

Perustietoa Herpesvirusten ryhmään kuuluva virus 98% eläimistä positiivisia Euroopassa => normaalisti ei aiheuta oireita sikalassa Todettu Suomesta 1960-luvulla? Oireet: pikkuporsaiden (1-5 vk) aivastelu, nenävuoto, hengitystiesairauden oireet, hidas kasvu, silmävuoto (mustat viirut!), äkkikuolemia, mutta yleensä oireet lieviä ja itsestään rajoittuvia Tartunta emältä, normaalisti maternaaliset vastaaineet suojaavat 2 kk

Perustietoa Emakoilla tiineyden loppuvaiheessa sairastettu tartunta aiheuttaa muumioporsaita tai heikkoja/kuolleita porsaita Diagnoosi: histologiset inkluusiobodyt Tarkista, että ei toksinen P. multocida

SUOLINKAISINFEKTIO

Elinkierto 1. Ulosteen mukana eläimestä tulevat munat tulevat infektiivisiksi 4 viikossa 2. Muna syödään, toukka kuoriutuu ja se menee ohutsuolen alkuosassa suolen seinämän läpi, josta se ohjautuu verenkierron kautta maksaan 1-2 vrk:ssa. 3. Maksasta toukka siirtyy edelleen verenkierron mukana keuhkoihin (4-7 vrk), jossa se tekee muodonmuutoksen.

Elinkierto 4. Toukka siirtyy keuhkoputkiin, josta se yskitään suuhun. 5. Toukka niellään ja se saapuu uudelleen ohutsuoleen. Toukasta kehittyy aikuinen 10-15 vrk:n kuluttua infektiosta ja se pystyy tuottamaan uusia munia n. 43 vrk infektion jälkeen.

Keuhko-oireet Aluksi yskä, vakavissa tapauksissa keuhkokuume, joka voi johtaa kuolemaan. Sekundaariset taudinaiheuttajat komplisoivat. Resistenssi sialla kehittyy 5-6 kk, jonka jälkeen ei ongelma. Keuhko-oireet voivat olla erityisen pahat, jos infektio ensimmäisen kerran n. 20 kg:n painossa.

PRCV = PORCINE RESPIRATORY CORONAVIRUS

Coronavirukset TGEV = transmissible gastroenteritis virus (1946) HEV = hemagglutinating encephalomyelitis virus (1962) PEDV = porcine epidemic diarrhea virus (1977) PRCV = porcine respiratory coronavirus (1984) PRCV ristireagoi TGEn testissä TGE vaarallinen eläintauti Suomi ollut PRCV vapaa, nyt maassa vasta-aineita tuontikarjuissa

PRCV Leviää eläinten mukana ja myös ilmateitse sikalasta toiseen Infektio sikalassa 10-15 viikkoisilla maternaalisten vasta-aineiden häviämisen jälkeen Oireet subkliinisiä tai lieviä hengitystieoireita Euroopassa merkistystä siankasvatukselle pidetään vähäisenä

PRRS = PORCINE REPRODUCTIVE AND RESPIRATORY SYNDROME = blue ear disease

Pidä mielessä! Arterivirus 1991 Leviää hitaasti, voi viedä vuodenkin, ennen kuin kaikki eläimet ovat infektoituneet Leviää kantajaeläinten mukana, sperman kautta, ilmateitse (jopa 9 km!), kontaminoituneiden välineiden kuten eläinkuljetusautojen mukana, sinisorsa levittää Rokotteita on mutta alueellisia saneerauksia tehdään esim. USAssa ja suunnitellaan Tanskassa

Pidä mielessä! Aiheuttaa suuria tappioita sikataloudelle Vain harva maa taudista vapaa; Suomen ohella Ruotsi ja Norja Seurataan erityistason tiloilla vuosittain Valvottava eläintauti, josta ilmoitettava välittömästi Jos epäilet, ota yhteys Eviraan

Oireista Sairaus voi olla tilatasolla oireeton, lievä oireinen tai vakava oireinen Oireet emakoilla: porsimisprosentti laskee 10-15%, porsimisia 2-3 vrk ennen laskettua porsimista, elävien porsaiden määrä vähenee, kuolleena syntyneiden lisääntyy, ensikoita jää tyhjäksi, porsimisen aikoihin emakot syövät huonosti, aborttien määrä lisääntyy 2-3%

Oireista Porsaat: heikkoja porsaita, ripulin ja hengitystieoireiden määrä lisääntyy Vieroitetuilla oireet voivat olla lieviä kuten lievää syömättömyyttä ja vähän rääpäleitä tai vakavia hengitystiesairauden oireita kuten keuhkokuumetta, paiseista keuhkotulehdusta, kuolleisuus voi olla 12-15% (APP ja porsasyskä selkeästi lisäävät ja vakavoittavat oireita)

AUJESZKYN TAUTI = pseudorabies

Pidä mielessä! Sikojen herpesvirus-1 Vaarallinen eläintauti luokitus Oireet: hermosto-oireinen (diffi: sikarutto!) tai hengitystieoireinen, erityisesti lihasikaikäisillä hengitystieoireet, emakoilla myös lisääntymiseen liittyviä oireita Muilla eläimillä kutina, joka johtaa kuolemaan (esim. nauta, koira, kissa) Villisiat voivat sairastua virukseen

Pidä mielessä! Leviää kantajaeläinten (sian ohella esim. rotat voivat levittää), sperman, veden tai ilman välityksellä, myös esim. kontaminoituneet kuivikkeet voivat levittää. Yleinen Keski-Euroopassa Rokotteet ja saneeraus käytössä

HENGITYSTIESAIRAUKSIEN HOIDOSTA

Lääkehoito Pyri aina diagnoosiin ja valitse antibiootti sen mukaan Mikrobilääkesuositukset Eviran julkaisu 2009 Opeta tuottaja hoitamaan sairaat siat oikein ja oikeaan aikaan Yksilöhoito vai rehuantibiootti? Valitse tilanteen mukaan: Syömätön & juomaton => yksilöhoito Paljon lääkittäviä, ei kiinnipitäjiä => rehuantibiootti Antibioottirehun minimitilaus rehutehtaalta 5000 kg

Olosuhteet llmanvaihto Syksy ja kevät riskiaikaa Ammoniakkipitoisuus karsinoiden puhdistustiheys vaikuttaa Suuri pölypitoisuus altistaa Eläintiheys ylitäyttö altistaa Pesu ja desinfektio erien välillä

Olosuhteet Sairaskarsinan erityisolosuhteet Lämpö Veden ja rehun helppo saatavuus Pehmeä makuualusta

KIITOS!