TOIMINTAKERTOMUS 2015 PÄÄKAUPUNKISEUDUN VESI OY
PÄÄKAUPUNKISEUDUN VESI OY TOIMINTAKERTOMUS 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS... 1 1.1 Tärkeimmät tapahtumat... 1 1.2 Ympäristöasiat... 1 1.2.1 Muutokset hallituksessa ja yhtiön hallinnossa (suluissa henkilökohtaiset varajäsenet)... 1 1.3 Arvio tulevasta kehityksestä... 2 1.4 Tulosta koskeva toimenpide-esitys... 2 2 TASE, TULOSLASKELMA, RAHOITUSLASKELMA JA TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT... 3 3 TILINTARKASTUSKERTOMUS... 16 4 LISÄTIETOJA VUODEN TOIMINNASTA... 17 4.1 VEDEN LAATU JA VESIENSUOJELU... 17 4.1.1 Päijänteen alueen raakavesitutkimus... 17 4.1.2 Otetun veden laadunseuranta... 17 4.2 PÄIJÄNNE-TUNNELIN RISKIT JA SUOJAUS... 18 4.2.1 Vesien hoidon suunnittelu... 18 4.2.2 Maankäyttö ja lupa-asiat sekä annetut lausunnot... 18 4.3 SUUNNITTELU- JA RAKENNUSTYÖT... 18 4.4 KÄYTTÖ... 18 4.4.1 Vedenotto... 18 4.4.2 Vesivoimatalous... 20 4.4.3 Huolto- ja kunnossapitotyöt... 21 4.5 TALOUS... 21 4.5.1 Osakkaiden maksut... 21 4.5.2 Käyttötalouden kustannusrakenne... 22 4.6 HALLINTO... 23 4.6.1 Yhtiö ja osakkaat... 23 4.6.2 Yhtiökokous... 24 4.6.3 Tilintarkastajat... 24 4.6.4 Hallitus... 25 4.6.5 Henkilökunta... 26 LIITTEET 1. Liittymän vuosimaksut 2015 2. Vesimaksun perusmaksut 2015 3. Päijänteen alueen raakavesitutkimus 2015 4. Tunneliveden tarkkailut 2015
PÄÄKAUPUNKISEUDUN VESI OY 1 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Tärkeimmät tapahtumat Toimintavuoden 2015 aikana yhtiön tehtävät pääsääntöisesti hoidettiin HSY:n toimesta. Vuosi 2015 oli hydrologisilta olosuhteiltaan normaali. Veden laatu Päijänteessä oli hyvä erityisesti pääkaupunkiseudun vedenhankinnan kannalta keskeisellä eteläisellä alueella, huolimatta muun muassa valuma-alueen runsaista humuksen huuhtoutumista. Vettä johdettiin Päijänne-tunnelissa toimintavuoden aikana yhteensä 102,7 milj. m³, siitä 96,6 milj. m³ oli liittyjille toimitettua vesilaitosten raakavettä ja 6,1 milj. m³ vesistöihin pumpattua lisävettä. Investoinnit (kaikki summat alv 0%) olivat vuonna 2015 yhteensä 1.755.166 euroa, jonka lisäksi lainoja lyhennettiin 2.181.666 euroa ja rahoituskulut olivat 558.223 euroa (koronvaihtosopimukset huomioituna). Investoinneista suurin oli 10 kappaleen yhtiön omien osakkeiden ostaminen Altia Oyj:ltä hintaan 1,7 milj. euroa, jota varten nostettiin uutta lainaa 1,7 milj. euroa. Investointeja sekä lainojen lyhennyksiä ja korkomenoja varten perittiin liittymän vuosimaksua yleisesti 2.350 euroa/osake ja yhteensä 3.001.731 euroa, Altia Oyj:n osuus pieneni 1.416,36 euroa osakekaupan johdosta. Laitoksen ylläpitomenot ja yhtiön hallintomenot olivat yhteensä 421.668 euroa ja niitä kattavaa vesimaksun perusmaksua perittiin 515 euroa/osake ja yhteensä 658.685 euroa, lisäksi vesimaksun perusmaksutuloihin kirjattiin 10.711 euroa muuta tuloa. Vedenottomäärästä riippuvaiset Kymijoen vesivoimakorvaukset oheiskustannuksineen olivat 387.794 euroa, joka edustaa noin 40 %:a normaalia alempaa tasoa. Kalliomäen voimalan energiatulot olivat hieman normaalia pienemmät, ollen 169.691 euroa. Vesilaitosten raakaveden keskimääräiseksi yksikköhinnaksi muodostui 4,03 snt/m 3, mistä käyttökustannusten osuus oli 0,64 snt/m³. 1.2 Ympäristöasiat Päijänteen suojelu ja pohjaveden suojelu tunnelilinjalla ovat yhtiön toiminnassa keskeisiä tavoitteita laadun turvaamiseksi. Varsinkin tunnelin eteläpäässä on vanhaa - sekä suunnitteilla tai rakenteilla olevaa toimintaa, jota yhtiön tulee tarkoin seurata tunneliveden laadun varmistamiseksi. Veden johtaminen, yhtiön tuotantoprosessi, ei kuluta vettä eikä muita raaka-aineita tai aiheuta päästöjä ilmaan tai vesistöön. Johdettavan veden ylimääräinen potentiaalienergia hyödynnetään ns. vanhaa vesivoimaa edustavassa Kalliomäen voimalassa myytäväksi sähköksi, jonka määrä vuonna 2015 oli 169.691 euroa. Kirjanpitolautakunnan yleisohjeen (24.10.2006) mukaan ympäristömenoiksi luokiteltavia kustannuksia aiheuttivat tunnelilinjan pohjavesiseurannan suorittaminen, yhteensä 21.554 euroa. 1.2.1 Muutokset hallituksessa ja yhtiön hallinnossa (suluissa henkilökohtaiset varajäsenet) Yhtiökokous valitsi 07.05.2015 yhtiölle uuden hallituksen ja sen puheenjohtajan. Puheenjohtajaksi valittiin Kari Kuusisto (Hilkka Vahervuori). Uusiksi jäseniksi valittiin HSY:tä edustavat Terhi Koulumies (Matti Enroth), Matti Hilli (Juha Häkkinen), Antti Vuorela (Anna-Maria Kantola), Essi Kuikka (Anna Koppanen), Matti Kopra (Olli Sademies), Sirpa Kauppinen (Jouni Vauhkonen), Porvoota edustava Risto Saarinen (Mats Blomberg) sekä Nurmijärven kuntaa edustava Johanna Sahlstedt (Timo Ranta-Pere). 1
PÄÄKAUPUNKISEUDUN VESI OY Yhtiön sivutoimisena toimitusjohtajana on ollut Arto Kallio. 1.3 Arvio tulevasta kehityksestä Vuosi 2016 tulee olemaan yhtiön toiminnassa normaali. Yhtiöllä on osa-aikainen toimitusjohtaja, jonka tehtävänä on yhtiön hallinnon hoitaminen (hallituksen kokoukset, talousarviot, tilinpäätökset, laskujen tarkastus / hyväksyntä, yhtiön nimissä annetut lausunnot) ja yhtiön etujen ajaminen tunnelinvarsi kuntien maankäytössä sekä tunnelin vaikutusalueella olevien vanhojen toimijoiden tekemisien vaikutusten seuraaminen. Yhtiön omaisuuden ylläpitäminen, taloushallinto ja tiedottaminen ovat sopimuksella ulkoistettu HSY:lle. 1.4 Tulosta koskeva toimenpide-esitys Yhtiön hallitus esittää, että tilikauden alijäämä 775.400,75 euroa kirjataan edellisten tilikausien voitto/tappio -tilille. 2
PÄÄKAUPUNKISEUDUN VESI OY 2 TASE, TULOSLASKELMA, RAHOITUSLASKELMA JA TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT TASE Rahayksikkö EURO 31.12.2015 31.12.2014 V A S T A A V A A PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Perustamismenot 1 324 374,26 1 513 570,57 1 324 374,26 1 513 570,57 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Omistetut 156 043,29 156 043,29 Rakennukset ja rakennelmat Omistetut 62 449 501,66 65 151 861,56 Koneet ja kalusto 1 706 604,64 2 017 613,34 64 312 149,59 67 325 518,19 Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet 462,52 462,52 462,52 462,52 65 636 986,37 68 839 551,28 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset Myyntisaamiset 23 979,39 26 241,20 Saamiset saman kons. yrityksiltä 25 541,98 41 806,13 Muut saamiset 21 046,69 54 816,50 Siirtosaamiset 390,08 511,11 70 958,14 123 374,94 Rahat ja pankkisaamiset 1 053 345,44 595 785,76 1 124 303,58 719 160,70 VASTAAVAA YHTEENSÄ 66 761 289,95 69 558 711,98 3
PÄÄKAUPUNKISEUDUN VESI OY TASE Rahayksikkö EURO 31.12.2015 31.12.2014 V A S T A T T A V A A OMA PÄÄOMA Osakepääoma Osakepääoma 200 000,00 2 186 443,04 200 000,00 2 186 443,04 Muut rahastot Muut rahastot 59 956 540,74 59 697 297,70 59 956 540,74 59 697 297,70 Edellisten tilikausien voitto (tappio) -7 551 793,75-7 317 029,12 Tilikauden voitto (tappio) -775 400,75-234 764,63 51 829 346,24 54 331 946,99 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoituslaitoksilta 12 596 669,34 12 593 335,67 12 596 669,34 12 593 335,67 Lyhytaikainen Lainat rahoituslaitoksilta 1 696 666,33 2 181 666,33 Saadut ennakot 365 514,85 117 787,59 Ostovelat 68 573,56 97 742,37 Velat saman konsernin yrityksille 18 884,84 52 192,92 Muut velat 0,00 2 586,01 Siirtovelat 185 634,79 181 454,10 2 335 274,37 2 633 429,32 14 931 943,71 15 226 764,99 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 66 761 289,95 69 558 711,98 4
PÄÄKAUPUNKISEUDUN VESI OY TULOSLASKELMA 1.1.2015 1.1.2014 Rahayksikkö EURO - 31.12.2015-31.12.2014 LIIKEVAIHTO 3 809 475,46 4 647 823,23 Liiketoiminnan muut tuotot 10 710,58 39 346,33 Materiaalit ja palvelut Ulkopuoliset palvelut -387 793,76-538 430,07-387 793,76-538 430,07 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -29 861,26-28 414,25 Henkilösivukulut Eläkekulut -3 463,49-3 821,17 Muut henkilösivukulut -877,58-851,65-34 202,33-33 087,07 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -3 230 530,72-3 226 763,02-3 230 530,72-3 226 763,02 Liiketoiminnan muut kulut -387 465,99-467 652,76 LIIKEVOITTO (-TAPPIO) -219 806,76 421 236,64 Rahoitustuotot ja -kulut Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista Muilta 1 390,56 1 694,78 Muut korko- ja rahoitustuotot Muilta 14,50 38,31 Korkokulut ja muut rahoituskulut Muille -559 627,70-658 366,36-558 222,64-656 633,27 VOITTO (TAPPIO) ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ -778 029,40-235 396,63 VOITTO (TAPPIO) ENNEN TILINPÄÄTÖS- SIIRTOJA JA VEROJA -778 029,40-235 396,63 Tilinpäätössiirrot Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 0,00 0,00 0,00 Tuloverot 2 628,65 632,00 TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) -775 400,75-234 764,63 5
PÄÄKAUPUNKISEUDUN VESI OY RAHOITUSLASKELMA Rahayksikkö EURO 31.12.2015 31.12.2014 Liiketoiminnan rahavirta Voitto (tappio) ennen satunnaisia eriä -778 029,40-235 396,63 Oikaisut: Suunnitelman mukaiset poistot 3 230 530,72 3 226 763,02 Rahoitustuotot ja -kulut 558 222,64 656 633,27 Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta 3 010 723,96 3 647 999,66 Käyttöpääoman muutos: Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lis.(-)/väh.(+) 52 416,80 92 021,36 Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys(+)/vähennys(-) 186 845,05 68 620,55 Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja 3 249 985,81 3 808 641,57 Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskul. -559 627,70-658 366,36 Saadut rahoitustuotot liiketoiminnasta 14,50 38,31 Maksetut välittömät verot 2 628,65 632,00 Rahavirta ennen satunnaisia eriä 2 693 001,26 3 150 945,52 Liiketoiminnan rahavirta (A) 2 693 001,26 3 150 945,52 Investointien rahavirta: Investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin -27 965,81-234 511,85 Saadut osingot investoinneista 1 390,56 1 694,78 Investointien rahavirta (B) -26 575,25-232 817,07 Rahoituksen rahavirta: Omien osakkeiden hankkiminen -1 727 200,00 Pitkäaikaisten lainojen nostot 1 700 000,00 Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut -2 181 666,33-2 836 666,33 Rahoituksen rahavirta (C) -2 208 866,33-2 836 666,33 Rahavarojen muutos (A+B+C) lisäys(+)/vähennys(-) 457 559,68 81 462,12 Rahavarat tilikauden alussa 595 785,76 514 323,64 Rahavarat tilikauden lopussa 1 053 345,44 595 785,76 6
PÄÄKAUPUNKISEUDUN VESI OY TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 31.12.2015 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Arvostusperiaatteet Pysyvien vastaavien arvostus Käyttöomaisuus on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelmien mukaiset poistot on laskettu käyttöomaisuushyödykkeiden taloudellisen käyttöiän mukaisina tasapoistoina lähtien tasearvosta 31.12.1992, paitsi tunnelin poistot aloitettu 1996. Suunnitelmien mukaiset poistoajat ovat: Muut pitkävaikutteiset menot Perustamiskustannukset 30 vuotta Tutkimusmenot 5 Aineettomat oikeudet Rakennukset ja rakennelmat Tunneli 40 Uudet ajotunnelit 40 Avouoma 20 Laitosrakennukset 30 Koneet ja kalusto Laitoskoneet ja putkistot 15 Kaukokäyttölaitteet 10 Kaukokäyttölaitteet, uusiminen 2001 5 Kaukokäyttölaitteet, muutokset 2002 5 Kaukokäyttölaitteet, lisäykset 2003 5 Konttorikoneet ja kalusto 5 Rahoitusvälineiden arvostus Rahoitusvarat on arvostettu hankintamenoon. Eläkkeiden kirjaaminen Yhtiön henkilökunnan eläketurva on hoidettu ulkopuolisessa eläkevakuutusyhtiössä. Konserniin kuuluvaa kirjanpitovelvollista koskevat liitetiedot Yhtiö on 1.1.2010 alkaen HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän 80,5 %:sti omistama tytäryhtiö, jonka emoyhtiö on HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä. Emoyhtiön kotipaikka on Helsinki. HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä laatii konsernitilinpäätöksen, jonka jäljennökset ovat saatavissa yhtiön pääkonttorista Opastinsilta 6 A, 00520 Helsinki. 7
PÄÄKAUPUNKISEUDUN VESI OY TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 31.12.2015 Tuloslaskelman liitetiedot 2 015 2 014 Liikevaihto Liittymismaksut 3 001 730,90 3 641 259,81 Vesimaksu perusmaksut 410 957,86 461 393,50 Vesimaksu käyttömaksut 213 167,56 322 560,12 Sähkön myyntitulot 183 619,14 222 609,80 3 809 475,46 4 647 823,23 Henkilöstöä ja toimielinten jäseniä koskevat liitetiedot Henkilöstökulut Palkat 29 861,26 28 414,25 Eläkekulut 3 463,49 3 821,17 Muut henkilösivukulut 877,58 851,65 Yhteensä 34 202,33 33 087,07 Yhtiön palveluksessa oli tilikauden aikana Toimihenkilöitä 1 1 Poistot ja arvonalentumiset Poistot aineettomista hyödykkeistä 189 196,31 189 196,31 Poistot aineellisista hyödykkeistä 3 041 334,41 3 037 566,71 Yhteensä 3 230 530,72 3 226 763,02 Liiketoiminnan muut kulut Sis.palaverit ja henkilök.juhlat 172,02 Toimitilakulut 60 455,19 55 426,61 Kone- ja kalustokulut 803,75 1 867,21 Matkakulut 2 423,89 3 528,64 Edustuskulut 0,00 30,50 Markkinointikulut 310,20 1 896,45 Hallintokulut 89 540,95 86 699,73 Käyttökulut 233 759,99 318 203,62 Yhteensä 387 465,99 467 652,76 Tilintarkastajan palkkiot PricewaterhouseCoopers Oy Tilintarkastuspalkkiot 6 053,00 4 326,50 Veroneuvonta 0,00 0,00 Rahoitustuotot ja kulut Osinkotuotot 1 390,56 1 694,78 Korkotuotot 14,50 38,31 Korkokulut -551 246,28-631 622,27 Muut rahoituskulut -8 381,42-26 744,09 Yhteensä -558 222,64-656 633,27 8
PÄÄKAUPUNKISEUDUN VESI OY Taseen liitetiedot Käyttöomaisuus Aineettomat hyödykkaineettomat hyödykkeet Perustamismenot Tutkimusmenot 2 015 2 014 2 015 2 014 Hankintameno 1.1. 5 675 889,42 5 675 889,42 122 823,40 122 823,40 Lisäykset 0,00 0,00 0,00 0,00 Hankintameno 31.12. 5 675 889,42 5 675 889,42 122 823,40 122 823,40 Kertyneet poistot 1.1. 4 162 318,85 3 973 122,54 122 823,40 122 823,40 Tilikauden poisto 189 196,31 189 196,31 0,00 0,00 Kertyneet poistot 31.12. 4 351 515,16 4 162 318,85 122 823,40 122 823,40 Kirjanpitoarvo 31.12. 1 324 374,26 1 513 570,57 0,00 0,00 Aineettomat oikeudet Aineettomat yhteensä 2 015 2 014 2 015 2 014 Hankintameno 1.1. 4 575,00 4 575,00 5 803 287,82 5 803 287,82 Lisäykset 0,00 0,00 0,00 0,00 Hankintameno 31.12. 4 575,00 4 575,00 5 803 287,82 5 803 287,82 Kertyneet poistot 1.1. 4 575,00 4 575,00 4 289 717,25 4 100 520,94 Tilikauden poisto 0,00 0,00 189 196,31 189 196,31 Kertyneet poistot 31.12. 4 575,00 4 575,00 4 478 913,56 4 289 717,25 Kirjanpitoarvo 31.12. 0,00 0,00 1 324 374,26 1 513 570,57 Aineelliset hyödykkeeaineelliset hyödykkeet Maa-alueet Rakennukset ja rakennelmat 2 015 2 014 2 015 2 014 Hankintameno 1.1. 156 043,29 156 043,29 101 639 103,78 101 519 239,66 Lisäykset 0,00 0,00 0,00 119 864,12 Hankintameno 31.12. 156 043,29 156 043,29 101 639 103,78 101 639 103,78 Kertyneet poistot 1.1. 0,00 0,00 36 487 242,22 33 784 882,32 Tilikauden poisto 0,00 0,00 2 702 359,90 2 702 359,90 Kertyneet poistot 31.12. 0,00 0,00 39 189 602,12 36 487 242,22 Kirjanpitoarvo 31.12. 156 043,29 156 043,29 62 449 501,66 65 151 861,56 9
PÄÄKAUPUNKISEUDUN VESI OY Taseen liitetiedot Käyttöomaisuus Aineelliset hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto Keskeneräiset hankinnat 2015 2014 2015 2014 Hankintameno 1.1. 7 213 074,85 7 098 427,12 0,00 0,00 Lisäykset 27 965,81 114 647,73 27 965,81 234 511,85 Vähennykset 0,00 0,00-27 965,81-234 511,85 Hankintameno 31.12. 7 241 040,66 7 213 074,85 0,00 0,00 Kertyneet poistot 1.1. 5 195 461,51 4 860 254,70 Tilikauden poisto 338 974,51 335 206,81 Kertyneet poistot 31.12. 5 534 436,02 5 195 461,51 Kirjanpitoarvo 31.12. 1 706 604,64 2 017 613,34 Aineelliset yhteensä Aineelliset yhteensä 2015 2014 Hankintameno 1.1. 109 008 221,92 108 773 710,07 Lisäykset 27 965,81 234 511,85 Vähennykset 0,00 0,00 Hankintameno 31.12. 109 036 187,73 109 008 221,92 Kertyneet poistot 1.1. 41 682 703,73 38 645 137,02 Tilikauden poisto 3 041 334,41 3 037 566,71 Kertyneet poistot 31.12. 44 724 038,14 41 682 703,73 Kirjanpitoarvo 31.12. 64 312 149,59 67 325 518,19 Sijoitukset 2015 2014 Hankintameno 462,52 462,52 Markkina-arvo 35 068,32 22 790,88 Lyhytaikaiset saamiset 2015 2014 Myyntisaamiset 23 979,39 26 241,20 Myyntisaamiset konserni 25 541,98 41 806,13 Alv-saamiset 21 046,69 54 816,50 Ennakkomaksut 0,00 0,00 Siirtosaamiset 390,08 511,11 Yhteensä 70 958,14 123 374,94 10
PÄÄKAUPUNKISEUDUN VESI OY Taseen liitetiedot 2 015 2 014 Oma pääoma Osakepääoma 1.1. 2 186 443,04 2 186 443,04 Osakepääoma 31.12. 200 000,00 2 186 443,04 Liittymismaksut 1.1. 56 175 430,21 56 175 430,21 Liittymismaksut 31.12. 56 175 430,21 56 175 430,21 Peruskorjausrahasto 1.1. 3 521 867,49 3 521 867,49 Peruskorjausrahasto 31.12. 3 521 867,49 3 521 867,49 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1. 0,00 0,00 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12. 259 243,04 0,00 Kertyneet tappiot 1.1. -7 551 793,75-7 317 029,12 Tilikauden voitto/tappio -775 400,75-234 764,63 Kertyneet tappiot 31.12. -8 327 194,50-7 551 793,75 Oma pääoma yhteensä 51 829 346,24 54 331 946,99 Jakokelpoinen vapaa oma pääoma Yhtiöllä ei ole jakokelpoista vapaata omaa pääomaa. Pitkäaikainen vieras pääoma Lainat rahoituslaitoksilta 12 596 669,34 12 593 335,67 Yhteensä 12 596 669,34 12 593 335,67 Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua Lainat rahoituslaitoksilta 5 810 004,02 5 953 333,35 Yhteensä 5 810 004,02 5 953 333,35 Siirtovelkojen olennaiset erät Lomapalkkavelka 3 836,41 3 724,67 Tulospalkkiovelka 447,00 Loma- ja tulospalkkojen sivukulut 803,21 719,97 Muut siirtovelat 25 094,98 397,18 Siirtyvät korot 155 453,19 176 612,28 185 634,79 181 454,10 11
PÄÄKAUPUNKISEUDUN VESI OY JÄLKILASKELMA LIITTYMÄN VUOSIMAKSUISTA 2015 Euroa Kaikki Kriisiajan osakkaat vedenhankinta Yhteensä Kumulatiivinen yli /alijäämä 1.1. 75 027,82 166 779,84 241 807,66 Perityt ennakot 3 001 025,90 0,00 3 001 025,90 Investoinnit 1 755 166,00 0,00 1 755 166,00 Lainojen lyhennykset 2 181 666,33 0,00 2 181 666,33 Rahoitustuotot ja kulut 558 222,64 0,00 558 222,64 Lainanotto 1 700 000,00 1 700 000,00 Kumulatiivinen yli /alijäämä 31.12. 280 998,75 166 779,84 447 778,59 JÄLKILASKELMA VESIMAKSUN PERUSMAKSUISTA 2015 Euroa Kumulatiivinen yli /alijäämä 1.1. 117 787,59 Perityt määrät 658 685,00 Kulut 421 668,32 Muut tuotot 10 710,58 Yli/alijäämä 2015 247 727,26 Kumulatiivinen yli /alijäämä 31.12.. 365 514,85 12
PÄÄKAUPUNKISEUDUN VESI OY Velat, joiden vakuutena on kiinteistökiinnitys 2015 2014 Lainat rahoituslaitoksilta 0,00 0,00 Kiinteistökiinnitykset 504 187,92 504 187,92 Velat, joiden vakuutena on yrityskiinnitys Lainat rahoituslaitoksilta 14 293 335,67 14 775 002,00 Yrityskiinnitykset 37 136 913,34 37 136 913,34 Koronvaihtosopimukset Koronvaihtosopimukset on solmittu suojaustarkoituksessa eli niillä suojataan vaihtuvakorkoisten lainojen tulevia korkokustannuksia. Sopimusten maturiteetti on enimmillään 7 vuotta. Jäljellä oleva pääoma 12 593 335,67 14 775 002,00 Markkina-arvo -1 214 479,00-1 551 269,00 Osakkeet kpl äänioikeus kpl Porvoon omistamat erityisehdoin 91 1ääni/osake 91 Muut osakkaiden omistamat 1199 1ääni/osake 1209 Omat osakkeet nrot 1276-1285 10 ei ole 0 Osakkeet yhteensä 1300 1300 Kaikki yhtiön hallussa olevat osakkeet 10 kpl 0 Maksettu vastike 9.12.2015 1 700 000,00 0 Hallussa olevien osakkeiden suhteellinen osuus kaikista PSV:n osakkeista 0,77 % 0 13
PÄÄKAUPUNKISEUDUN VESI OY Päiväys ja allekirjoitus 14
PÄÄKAUPUNKISEUDUN VESI OY Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista, tositelajeista ja säilytystavoista: Tilikaudella 1.1.2015 31.12.2015 on käytetty seuraavia kirjanpitokirjoja: Päiväkirja atk-tulosteena Pääkirja atk-tulosteena Tasekirja erikseen sidottuna Tase-erittelyt erikseen sidottuna Tositelajit: 15Ostolask Ostojen kirjaustositteet paperitositteina 15KMAKS Käsinmaksu paperitositteina 15KOTIM Kotimaan maksatus paperitositteina 15MU Muistiotositteet paperitositteina 15TITO Kirjaukset tiliotteilta paperitositteina 15
PÄÄKAUPUNKISEUDUN VESI OY 3 TILINTARKASTUSKERTOMUS 16
PÄÄKAUPUNKISEUDUN VESI OY 4 LISÄTIETOJA VUODEN TOIMINNASTA 4.1 VEDEN LAATU JA VESIENSUOJELU 4.1.1 Päijänteen alueen raakavesitutkimus Päijänteen veden laatua tarkkailtiin vuonna 2015 Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n tilauksesta saman ohjelman mukaan kuin aikaisemmin. Näytteenotosta, kasviplanktonnäytteiden analysoinnista ja raportoinnista vastasi Helsingin kaupungin ympäristökeskus lukuun ottamatta Asikkalanselän näytteenottoa, josta näytteet haki Päijätvesi ky. Vesikemiallisista ja klorofyllianalyyseistä vastasi MetropoliLab Oy. Tutkimukseen sisältyivät Päijänteen lisäksi eräät siihen laskevat vesireitit. Tarkkailussa päähuomio on kiinnitetty vesilaitostoiminnan kannalta haitallisten, lähinnä eräiden puunjalostuksessa syntyvien jäteaineiden seurantaan tavanomaisten veden laatuominaisuuksien ohella. Lisäksi on tarkasteltu raakaveden laatuun vaikuttavan orgaanisen aineen pitoisuutta sekä vedenottamon läheisyydessä myös kasviplanktonin määrää ja koostumusta sekä veden lämpötilaa. Yhteenvetona voidaan todeta, että Asikkalanselän veden laatu on pysynyt monessa suhteessa lähes ennallaan. Raakaveden hankinta-alueen, Asikkalanselän, vesi on edelleen hyvälaatuista. Alueen veden laatuun tosin edelleenkin vaikuttavat mm. valuma-alueelta huuhtoutuva humus sekä puunjalostusteollisuudesta peräisin olevat natrium ja sulfaatti. Veden rehevöityneisyyttä kuvaavan a-klorofyllin pitoisuuden mukaan Asikkalanselkä on yhä oligotrofinen eli niukkatuottoinen alue. Vaikka Asikkalanselän rehevöityminen ei viime vuosina ole ollut ongelma, kaikkia ravinnepäästöjä on kuitenkin syytä rajoittaa sen ehkäisemiseksi. Ilmastonmuutoksen vaikutusta tulee myös seurata, sillä se vaikuttaa alueen sademääriin, huuhtoutumiin, virtaamiin ja esimerkiksi vedenottamon raakaveden lämpötilaan. Tutkimusraportti on kokonaisuudessaan liitteenä 3. 4.1.2 Otetun veden laadunseuranta Vesi otetaan Päijänteen Asikkalanselältä noin 25 metrin syvyydestä, 360 metrin etäisyydellä rannasta. Helsingin Veden suorittama johdettavan veden laaduntarkkailu siirrettiin yhtiön kustannettavaksi. Näytteenottokohdat ovat vedenottamolla, Kalliomäen voimalassa ja Pitkäkosken vedenottamolla. Yhteenveto analyysituloksista on liitteenä 4. Yhtiöllä on myös Asikkalanselän vedenottamolla, Kalliomäen laitoksella, Korpimäen pumpaamolla ja Ylästön sulkukeskuksessa jatkuvatoimiset monimuotomittaukset, jotka mittaavat sameutta, TOC:a, DOC:a ja nitraattityppeä. Edellä lueteltujen mittausparametrien lisäksi laitteisto tarkkailee spektrin muotoa neljällä aallonpituusalueella (ns. Vedenkuva), joilla useat juomavedelle tyypilliset kontaminantit ovat havaittavissa. 17
PÄÄKAUPUNKISEUDUN VESI OY 4.2 PÄIJÄNNE-TUNNELIN RISKIT JA SUOJAUS 4.2.1 Vesien hoidon suunnittelu Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaa tehtiin vuoden 2008 kuluessa ja ehdotus valmistui lausunnoille vuoden 2008 lopussa. Yhtiön hallitus antoi jo aiemmassa valmisteluvaiheessa syksyllä 2007 Uudenmaan ympäristökeskukselle lausunnon vesienhoidon suunnittelun keskeisistä kysymyksistä Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueella. Lausunnossa kiinnitettiin huomiota mm. Päijänteeseen reittivesistöjen kautta vielä tulevan, metsäteollisuudesta peräisin olevan kuormituksen vähentämiseen ja erityisesti hajakuormituksesta aiheutuvan rehevöitymiskehityksen torjumiseen, Päijännetunnelin suojaukseen ja pitkällä tähtäyksellä ehkä pääkaupunkiseudunkin intresseissä olevien laajojen pohjavesialueiden säilyttämiseen vedenhankinnan reservialueina sekä varavesistönä olevan Vantaanjoen veden laadun parantamiseen johtamalla jätevedet kokonaan joen ohi. Maankäyttö ja lupa-asiat sekä annetut lausunnot Vuosi 2015 on ollut normaalia hiljaisempi, yhtiöön on tullut 16 kpl tiedusteluja koskien lähinnä pora- tai maalämpöporakaivon poraamisesta. Lähes kaikkiin on lupa annettu joko koko kiinteistölle tai kiinteistön osalle. Suurin osa lausuntopyynnöistä koskee Vantaan aluetta, sitten tulee Tuusula ja harvakseltaan Hyvinkää ja Hausjärvi. Yhtiö sinällään ei voi kieltää tai sallia kiinteistöillä tapahtuvaa toimintaa, vaan lausunnoissaan ilmaisee mielipiteensä. Tunnelin eteläpäässä on kuitenkin sekä vanhoja toimijoita että uutta maankäyttöä suunnitteilla, jotka vaativat yhtiöltä tarkkaa seurantaa. 4.3 SUUNNITTELU- JA RAKENNUSTYÖT Käytännössä yhtiön koko omaisuus (tunneli ja laitokset) on peruskorjattu 2000-luvulla, eikä näköpiirissä ole suuria uudis- tai korjausrakentamiskohteita. Kalliomäen laitoksen yhteydessä oleva laitosohitus jää veden alle, jos Päijännetunnelin eteläosan painetaso nostetaan Päijänteen tasoon (tämä olisi poikkeustilanne, jota ei ole vielä ollut). Tämän varalle on tarkoituksen mukaista ainakin tehdä suunnitelmat lähitulevaisuudessa, käytännön rakentamisella ei ole kiirettä. 4.4 KÄYTTÖ 4.4.1 Vedenotto Kokonaisvedenotto vuonna 2015 oli 102.686.000 m 3, mistä vesilaitosten raakavedeksi toimitettiin 96.606.000 m 3. Vesilaitosveden määrä oli samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Vesistöjen lisävedeksi pumpattu määrä oli 6080.000 m 3, joka oli n. 19 %suurempi kuin edellisenä vuonna. 18
PÄÄKAUPUNKISEUDUN VESI OY Kuukausittainen vedenotto tunnelista oli seuraava: Vedenkäyttö 2015, 1000 m³ KK HSY TSV Hyvinkää Porvoo KUVES Yhteensä 1 7 600 553 101 0 0 8 254 2 6 958 507 155 0 0 7 620 3 7 794 584 65 0 0 8 443 4 7 353 568 65 0 86 8 072 5 7 639 581 71 0 0 8 292 6 7 067 543 76 0 1 136 8 822 7 6 936 515 78 0 1 911 9 440 8 7 694 553 70 0 2 315 10 632 9 7 350 531 29 0 335 8 245 10 7 666 544 174 0 235 8 619 11 7 327 558 202 0 62 8 149 12 7 486 551 63 0 0 8 100 Yhteensä 88 869 6 587 1 150 0 6 080 102 686 Osuus 86,5 % 6,4 % 1,1 % 0,0 % 5,9 % Vesivaraus 330 182 22 391 8 830 35 005 Vesiosuus 198 109 13 434 5 298 21 003 Käyttöaste 44,9 % 49,0 % 21,7 % 0,0 % Vesivaraus on 13 m³/s, vesiosuus on siitä 60 % eli 7.8 m³/s (10 l/s/osake ja 6 l/s/osake). Vedenoton kehitys vuodesta 1983 alkaen on seuraava: milj. m3 115 PÄIJÄNTEEN VEDEN KÄYTTÖ PÄÄKAUPUNKISEUDULLA vv. 1983-2015 105 95 85 75 65 55 45 35 25 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 HSY Helsinki Vantaa Espoo Kauniainen Kirkkonummi Tuusulan seutu Hyvinkää Vesistöjen lisävesi Porvoo 19
PÄÄKAUPUNKISEUDUN VESI OY 4.4.2 Vesivoimatalous 4.4.2.1 Kalliomäen voimalan energian tuotanto Kalliomäen voimala tuotti sähköä kaikkiaan 7.132 MWh, josta myytiin 6.193 MWh Vantaan Energialle, 373 MWh pumppausenergiaksi Hyvinkäälle. Voimalan tuottaman sähkön myyntitulot olivat 169.691 euroa. Korvaus Caruna Oy:lle verkkoon annosta oli 3.086 euroa. 4.4.2.2 Kymijoen korvaussähkön toimitus 1.1.2012 alkaen astui voimaan uusi sopimus yhtiön ja kymijoen voimalaitosten välillä, sopimuksella muutettiin vesivoiman menetyskorvaukset sähköntoimituksesta euroiksi. Menetetyn vesivoiman korvaukset maksettiin voimaloille kuukausittain jälkikäteen Päijänteestä otetun vesimäärän ja Kymijoen voimaloiden putouskorkeuksien vastaavien kuukausikeskiarvojen mukaan laskettuna. Vuonna 2015 määräytyi korvauksia maksettavaksi yhteensä 365.162 euroa. Vuoden 2015 rahakorvaukset kuukausittain ja sen perusteena oleva voimalaitoksien yhteenlaskettu sähkötehon menetys (kwh) on esitetty ao. taulukossa. VUOSI 2015 Virtaama Toimitettu Energia m³ / kk kwh Tammikuu 7 928 288 1 088 759 39 008 Helmikuu 7 339 024 914 259 32 155 Maaliskuu 8 121 776 970 635 30 269 Huhtikuu 7 753 712 876 843 27 967 Toukokuu 7 979 680 329 390 9 033 Kesäkuu 8 500 032 325 480 7 425 Heinäkuu 9 064 144 755 190 22 070 Elokuu 10 261 040 1 191 947 39 319 Syyskuu 7 921 520 1 165 027 39 209 Lokakuu 8 311 856 1 286 565 45 672 Marraskuu 7 860 656 1 209 421 40 690 Joulukuu 7 796 688 1 148 875 32 345 Yhteensä 98 838 416 11 262 393 365 163 20
PÄÄKAUPUNKISEUDUN VESI OY Korvausenergian määrä on vaihdellut vuosien kuluessa seuraavasti: Vuoden 2015 vedenottoa vastaavan vesivoimamenetyksen korvauksen kustannukset olivat yhteensä 365.162 euroa, mikä on noin 0,47 senttiä tunnelista otettua vesikuutiota kohti. Kalliomäen voimalan tuottaman sähkön ostaja oli vuonna 2011 järjestetyn tarjouskilpailun perusteella Vantaan Energia. 4.4.3 Huolto- ja kunnossapitotyöt Vuoden aikana tehtiin pääsääntöisesti suunnitelman mukaisia ennakkohuoltoja. 4.5 TALOUS 4.5.1 Osakkaiden maksut Yhtiön perustamissopimuksen tarkoittamat pääomamenot (investoinnit, lainojen hoitokustannukset) rahoitettiin edellisvuosien ylijämällä ja perimällä yleistä liittymän vuosimaksua 2.350 euroa/osake, mikä tekee Porvoon lisämaksut huomioon ottaen yhteensä 3.001.731 euroa. Kriisivesihankkeeseen liittyvää osuutta ei vuonna 2015 peritty osakkailta. Kumulatiivinen ylijäämä oli 31.12.2015 kaikkia osakkaita koskevalta osalta 280.999 euroa ja kriisiajan vedenhankinnan osalta ylijäämää oli 166.779 euroa. Lainoja oli yhtiöllä vuoden lopussa pankeista ja vakuutuslaitoksista yhteensä 14.293.335 euroa, mikä on 481.667 euroa enemmän kuin vuotta aiemmin. Perityt osakaskohtaiset liittymän vuosimaksut ovat toimintakertomuksen liitteenä 1. Käyttötaloudessa oli vedenottomäärästä riippumattomia vesimaksun perusmaksulla katettavia kuluja 421.668 euroa ja tuloina perittiin 515 euroa/osake niiltä osakkailta, jotka ovat aloitta- 21
PÄÄKAUPUNKISEUDUN VESI OY neet vedenoton eli yhteensä 658.685 euroa. Kumulatiivinen ylijäämä on 365.515 euroa, joka on tarkoitus käyttää vuonna 2016 sukellusrobottikuvauksiin. Vesimaksun perusmaksun osakaskohtaiset summat ovat liitteenä 2. Vesimaksun käyttömaksulla katettavia kuluja eli mm. energiakorvauksia Kymijoen voimaloille oheiskustannuksineen kertyi 387.794 euroa, mistä oman energiatuotannon myyntitulot kattoivat 52 %. 4.5.2 Käyttötalouden kustannusrakenne Osakkailta ja muilta veden käyttäjiltä vuonna 2015 peritty vesimaksun perusmaksun yksikköhinta oli 0,64 snt/m 3 sekä käyttömaksun yksikköhinta ilman sähkötulohyvitystä 0,47 snt/m³. Käyttömenojen muodostumista ja suuruutta otettuun kokonaisvesimäärään nähden voidaan eritellä seuraavasti: Yksikkökustannus snt/m³ (alv 0%) Kustannuserä 2015 2014 Henkilöstökulut - Palkat ja palkkiot 0,029 0,028 - Henkilöstösivukulut -- Eläkekulut 0,003 0,004 -- Muut henkilöstösivukulut 0,001 0,001 Liiketoiminnan muut kulut - Vapaaehtoiset henkilöstösivukulut 0,000 0,000 - Toimitilat 0,059 0,054 - Kone- ja kalusto 0,001 0,002 - Matkat 0,002 0,003 - PR 0,000 0,002 - Hallinto 0,087 0,084 - Muut liikekulut -- Huolto- ja korjaus 0,078 0,141 -- käyttö 0,056 0,055 -- Muut 0,094 0,113 Vesivoimatalous - Vesivoimakorvaukset 0,356 0,499 - Voimalan kulut 0,022 0,024 Yhteensä ei sähkötuloja 0,788 1,009 Sähkötulot -0,179-0,200 Yhteensä, ml.sähkötulot 0,609 0,809 22
PÄÄKAUPUNKISEUDUN VESI OY 4.6 HALLINTO 4.6.1 Yhtiö ja osakkaat 4.6.1.1 Perusasiakirjat Vuonna 1972 perustetun Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n (Ruotsiksi Huvudstadsregionens Vatten Ab) tarkoituksena on erityisesti omistaa ja ylläpitää Päijänteen Asikkalanselältä Vantaalle Silvolan altaaseen ulottuvaa, Päijännetunnelin muodostamaa vedenhankintajärjestelmää sekä huolehtia sen käytöstä. Yhtiössä tehdyt osakkaiden vesivaraukset ja niiden mukaan jakautuvat osakemäärät ovat seuraavat: Osakas Vesivaraus Osakemäärä Muutos m 3 /s kpl kpl HSY 10,47 1047 0 Porvoo 1,11 111 0 Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä 0,71 71 0 Hyvinkää 0,28 28 0 Altia Oyj 0,25 25 0 Kirkkonummi 0,22 22 0 Nurmijärvi 0,11 11 0 Altia Oyj 0,10 0-10 Pääkaupunkiseudun Vesi Oy 0,10 10 +10 Yhteensä 13,00 1.300 0 Yhtiön talouden ja hallinnon periaatteista on sovittu alun perin 20.7.1972 allekirjoitetussa osakkaiden välisessä perustamiseen liittyvässä sopimuksessa. Sitä täydentävät yhtiön ja kunkin osakkaan kesken solmitut liittymissopimukset. Nykyinen yhtiöjärjestys on rekisteröity vuonna 2011. 4.6.1.2 Osakkeiden vuokraus Yhtiön hallituksen vuonna 2006 hyväksymä Porvoon yhteensä 5 osakkeen vuokraus Mäntsälälle ja Pornaisille sekä Porvoon 15 osakkeen muuttaminen ns. normaaliosakkeiksi tulivat voimaan 1.7.2007. Porvoo maksoi vuoden 2012 osalta liittymän vuosimaksut yhteensä 91 erikoisehtoisen osakkeen ja 20 normaalihintaisen osakkeen osalta. Normaalihintaiset osakkeet sisältävät 5 Mäntsälälle ja Pornaisille vuokrattua osaketta. 4.6.1.3 Osakkeiden hankkiminen yhtiölle 9.12.2015 allekirjoitetulla osakekauppakirjalla yhtiö osti Altia Oyj:ltä 10 kpl yhtiön omia osakkeita kauppahintaan 1.700.000 euroa, yhtiön omistamilla osakkeilla ei ole äänioikeutta. 23
PÄÄKAUPUNKISEUDUN VESI OY 4.6.2 Yhtiökokous Varsinainen yhtiökokous pidettiin 7.5.2015. 4.6.3 Tilintarkastajat Yhtiökokouksen 7.5.2015 yhtiöjärjestyksen mukaisesti valitsemana tilintarkastajana on toiminut KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy:n, vastuullisena tilintarkastajana KHT Outi Koskinen. 24
PÄÄKAUPUNKISEUDUN VESI OY 4.6.4 Hallitus Yhtiökokouksen 7.5.2015 valitseman hallituksen kokoonpano on ollut seuraava: Varsinainen jäsen Kari Kuusisto (HSY) Terhi Koulumies (HSY) Essi Kuikka (HSY) Matti Hilli (HSY) Sirpa Kauppinen (HSY) Matti Kopra (HSY) Antti Vuorela (HSY) Risto Saarinen (Porvoo) Johanna Sahlstedt (Nurmijärvi) Henkilökohtainen varajäsen Hilkka Vahervuori (HSY) Matti Enroth (HSY) Anna Koppanen (HSY) Juha Häkkinen (HSY) Jouni Vauhkonen (HSY) Olli Sademies (HSY) Anna-Maria Kantola (HSY) Mats Blomberg (Porvoo) Timo Ranta-Pere (TSV) Hallituksen puheenjohtajana on ollut Kari Kuusisto ja hallituksen keskuudestaan valitsemana 1. varapuheenjohtajana Sirpa Kauppinen sekä 2. varapuheenjohtajana Antti Vuorela. Alkuvuoden 2015 hallitukseen kuuluivat: jäseninä ja varajäseninä (suluissa): Kari Kuusisto (Hilkka Vahervuori), Essi Kuikka (Anna Koppanen), Matti Hilli (Juha Häkkinen), Sirpa Kauppinen (Jouni Vauhkonen), Matti Kopra (Olli Sademies), Antti Vuorela (Mirka Vainikka), Risto Saarinen (Mats Blomberg) ja Timo Ranta-Pere (Arto Tanskanen). Hallitus kokoontui vuoden aikana kuusi kertaa. 25
PÄÄKAUPUNKISEUDUN VESI OY 4.6.5 Henkilökunta Yhtiön toimihenkilöinä ovat olleet: Toimitusjohtaja Arto Kallio (osa-aikainen) 26
PÄÄKAUPUNKISEUDUN VESI OY Liite 1 LIITTYMÄN VUOSIMAKSUT JA MAKSUERÄTAULUKKO V. 2015 Yksikköhinnat - yhteiset 2 350 / osake - kriisivesi 0 / osake alv 0% Vuosimaksut Maksuerät Kriisiajan I II III IV V Osakkeita Yhteiset vedenhankinta Yhteensä 11.1. 9.4. 10.6. 10.8. 11.10. Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä 1047 2 460 450,00 0,00 2 460 450,00 1 230 225,00 307 556,25 307 556,25 307 556,25 307 556,25 Porvoo 111 208 292,26-208 292,26 104 146,13 26 036,53 26 036,53 26 036,53 26 036,53 * 91 erikoisehdot (6,44/8,5385) 161 292 * 15 normaaliehdot 35 250 * 5 Mäntsälä ja Pornainen, vuokratut 11 750 Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä 71 166 850,00 0,00 166 850,00 83 425,00 20 856,25 20 856,25 20 856,25 20 856,25 Hyvinkää 28 65 800,00-65 800,00 32 900,00 8 225,00 8 225,00 8 225,00 8 225,00 Altia Oyj *) 10 23 500,00-23 500,00 11 750,00 2 937,50 2 937,50 2 937,50 2 937,50 Kirkkonummi 22 51 700,00-51 700,00 25 850,00 6 462,50 6 462,50 6 462,50 6 462,50 Nurmijärvi 11 25 850,00 0,00 25 850,00 12 925,00 3 231,25 3 231,25 3 231,25 3 231,25 Yhteensä 1 300 3 002 442,26 0,00 3 002 442,26 1 501 221,13 375 305,28 375 305,28 375 305,28 375 305,28 Liittymän vuosimaksu on perustamissopimuksen mukainen rakennusinvestointeihin perittävä maksu, jonka Pääkaupunkiseudun Vesi Oy tulouttaa omassa kirjanpidossaan. Summiin lisättävä ALV 24 % *) Altia Oyj möi osakkeensa yhtiölle 9.12.2015
PÄÄKAUPUNKISEUDUN VESI OY Liite 2 VESIMAKSUN PERUSMAKSUT JA MAKSUERÄTAULUKKO V. 2015 Yksikköhinta 515 / osake, brutto Perusmaksut Maksuerät Hyvitys I II III IV osakkeita Brutto, % Netto, 15.1. 17.5. 15.7. 15.11. Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä 1047 539 205,00 93,37 50 205,45 488 999,55 122 249,89 122 249,89 122 249,89 122 249,89 Porvoo (Ab Svartså Vattenverk) 111 57 165,00 57 165,00 14 291,25 14 291,25 14 291,25 14 291,25 * omassa käytössä 106 kpl 54 590 * Mäntsälä ja Pornainen 5 kpl 2 575 Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä 71 36 565,00 3,81 2 048,65 34 516,35 8 629,09 8 629,09 8 629,09 8 629,09 Hyvinkää 28 14 420,00 14 420,00 3 605,00 3 605,00 3 605,00 3 605,00 Altia Oyj 10 Kirkkonummi 22 11 330,00 2,82 1 516,33 9 813,67 2 453,42 2 453,42 2 453,42 2 453,42 Nurmijärvi 11 Yhteensä 658 685,00 100 53 770,43 604 914,57 Muut vedenkäyttäjät Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymä (8,1633 %) 53 770,43 53 770,43 13 442,61 13 442,61 13 442,61 13 442,61 Yhteensä 1300 658 685,00 164 671,25 164 671,25 164 671,25 164 671,25 Hyvitys Keski-Uudenmaan vesiensuojelun ky:n maksusta vesiosuuden ja v. 2005 keskimääräisen vedenoton erotuksen (eli vapaiden vesiosuuksien) suhteessa niille perusmaksua maksaville osakkaille, joiden vedenottokohta on voimalan alapuolella. Summiin lisättävä ALV 24 %
Liite 3 Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen tilaustutkimus Päijänteen alueen raakavesitutkimus vuonna 2015 Katja Pellikka ja Marjut Räsänen
Kannen kuva: Asterionella formosa -piilevää Asikkalanselällä toukokuussa 2015. Kuvaaja: Marjut Räsänen / Helsingin kaupungin ympäristökeskus
PÄIJÄNTEEN ALUEEN RAAKAVESITUTKIMUS VUONNA 2015 1 JOHDANTO... 4 2 HAVAINTOPAIKAT JA MENETELMÄT... 5 3 SÄÄOLOT JA VIRTAAMA... 8 4 TULOKSET... 10 4.1 FYSIKAALIS-KEMIALLISET TULOKSET... 10 4.1.1 Yleistä... 10 4.1.2 Orgaaninen aines... 13 4.1.3 Orgaaniset halogeeniyhdisteet... 16 4.1.4 Natrium ja sulfaatti... 17 4.1.5 Kloorifenolit ja trihalometaanit... 18 4.1.6 Kloridi... 19 4.1.7 Väriluku... 20 4.1.8 Sameus... 20 4.2 VEDEN A-KLOROFYLLI, KASVIPLANKTON JA LÄMPÖTILAPROFIILI ASIKKALANSELÄLLÄ... 21 4.2.1 Veden a-klorofyllipitoisuus... 21 4.2.2 Kasviplanktonin lajisto ja biomassa... 23 4.2.3 Asikkalanselän ekologinen tila... 25 4.2.4 Lämpötilaprofiili Asikkalanselällä... 26 YHTEENVETO... 27 LIITTEET 1. Fysikaalis-kemialliset tulokset 2. Kasviplanktontulokset 3. Näytteenotto-ohjelma
1 Johdanto Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n vedenhankinta-alueena on ollut keväästä 1982 lähtien Päijänteen Asikkalanselkä. Päijänteen alueen tarkkailututkimuksen pääasiassa ns. "haitta-aineiden" osalta on tehnyt vuosina 1993 2015 Helsingin kaupungin ympäristökeskus. Vertailuaineistona on käytetty aikaisempia tutkimusselostuksia vuodesta 1987 1 lähtien. Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n raakavedenottamo sijaitsee Päijänteen eteläosassa Asikkalanselällä, jossa veden laatu on monissa suhteissa ollut hyvää. Syksyllä 2013 julkaistun pintavesien ekologisen laatuluokittelun mukaan (aineisto pääasiassa vuosilta 2006 2012) Päijänne luokittui hyväksi 2. Päijänteen säännöstely estää sitä luokittumasta erinomaiseksi. Vesien käyttökelpoisuusluokituksen mukaan veden laatu oli 2000 2003 Asikkalanselällä erinomainen 3. Vedenottoputken suu siirrettiin talvella 1996 ulommaksi ja syvemmälle. Päijännetunneliin vesi otetaan nykyisin 26 metrin syvyydeltä ja noin 350 metriä rannasta, jotta vesi saataisiin tunneliin ympäri vuoden viileänä (4 10 ºC). Päijänteen kuormitus on painottunut vesistön pohjoisosiin, missä Äänekoskenreitin metsäteollisuus (erityisesti orgaaniset aineet) ja Jyväskylän seudun puhdistetut asumajätevedet (erityisesti ravinteet) ovat olleet suuria kuormittajia. Orgaaninen pistekuormitus on nykyisin vain murto-osa 1980-luvun kuormasta ja fosforikuormitus on pienentynyt alle kolmannekseen 1990- ja 2000-luvuilla 4. Äänekosken tehtaiden BOD-kuorma (biologinen hapenkulutus vesistössä) ei ulotu Pohjois-Päijänteelle asti, mutta ravinnekuormasta (etenkin fosfori) osa yltää Pohjois- Päijänteelle asti. Typpikuormitus Pohjois-Päijänteelle on kasvanut 1990-luvulta alkaen Jyväskylän Seudun puhdistamon takia. Kankaan paperitehdas Jyväskylästä lopetti toimintansa tammikuussa 2010 ja Äänekosken paperitehdas joulukuussa 2011. 4 Keski-Päijänteen suurin kuormittaja on aiemmin ollut Jämsänjokilaakson metsäteollisuus. Ravinteiden osalta etenkin keväisin hajakuormitus on nykyisin alueella merkittävin kuormittaja 5. Etelä-Päijänteellä hajakuormitus on selvästi suurin kuormittaja kasvinravinteiden osalta 6. Asikkalanselän kaakkoisosaan purkautuvat Vääksyn jätevedenpuhdistamon vedet, mutta puhdistamon jätevesien määrä on pieni. 7 Haitallisten jätevesipäästöjen kulkeutuminen ja pitoisuuksien laimeneminen alapuolisiin vesistönosiin riippuu paljolti purkuvesistön virtaamista. Tässä tutkimuksessa noudatettiin pääpiirteissään vuodesta 1986 samanlaisena jatkunutta ohjelmaa (liite 3). Veden laadun ja puhdistettavuuden arvioinnissa eri ainesten pi- 1 Vakkuri, T. & Toivanen, E. 1988-1993: Päijänteen alueen raakavesitutkimus vuonna 1987, 1988, 1989, 1990, 1991, 1992. - Helsingin kaupunki, vesi- ja viemärilaitos. 2 Suomen ympäristökeskus. 2013: Pintavesien ekologinen tila Häme. http://www.ymparisto.fi/fi-fi/vesi/pintavesien_tila?f=hameen_elykeskus 3 Suomen ympäristökeskus. 2015: Yleinen käyttökelpoisuusluokitus. - www.ymparisto.fi > Kartat ja tilastot > Vesien tila 4 Palomäki, A., Alaja, H. 2015: Pohjois-Päijänteen yhteistarkkailu vuonna 2014. Tutkimusraportti 132/2015. Nab Labs Oy - Ympäristöntutkimuskeskus Ambiotica. Jyväskylä. 5 Palomäki, A., Alaja, H., Hynynen, J. & Leppänen, A. 2015: Keski-Päijänteen yhteistarkkailu vuonna 2014. Tutkimusraportti 188/2015. Nab Labs Oy - Ympäristöntutkimuskeskus Ambiotica. Jyväskylä. 6 Saura, M. & Saukkonen, S. 1999: Etelä-Päijänteen kuormitus ja veden laadun turvaaminen. Suomen Ympäristö nro. 296. 119 s. 7 Åkerberg, A. 2015: Vääksyn taajaman jätevedenpuhdistamon purkuvesistön (Päijänne) tarkkailu 2014. Vuosiyhteenveto. Kymijoen Vesi ja Ympäristö ry:n tarkkailuraportti. 4
toisuudet ovat ratkaisevia. Tutkimuksen pääpaino on ollut puunjalostusteollisuudesta peräisin olevien haitallisten aineiden mm. orgaanisten klooriyhdisteiden seurannassa, eräiden tavanomaisten veden laadun ominaisuuksia mittaavien analyysien ohella. Mahdollisten planktonhaittojen seuraamiseksi on vedenottamon lähellä Asikkalanselällä tarkkailtu kasviplanktonin koostumusta ja määrää kasvukauden aikana. 2 Havaintopaikat ja menetelmät Havaintopaikat vuonna 2015 olivat samat kuin aikaisemmissa tutkimuksissa (kuva 1). Näistä havaintopaikkoja 1, 2, 4 ja 8 on pidetty vertailualueina, jonne ei merkittäviä jätevesipäästöjä ole katsottu tulevan. Karisalmesta (12) otetut näytteet kuvaavat vedenhankinta-alueena käytetylle Asikkalanselälle virtaavaa vettä. Vedenottamolta 600 700 metriä itään olevalta vesialueelta tutkittiin kasviplanktonin määrän ja lajiston ja veden a-klorofyllipitoisuuden vaihtelua kesäaikaan kahden viikon välein. Virtaamatietoja esitetään Karisalmen läheltä, Kalkkistenkoskesta, jonka kautta Päijänteen vesi virtaa Asikkalanselältä Kymijokeen. Fysikaalis-kemiallisia määrityksiä varten näytteet otettiin pintavedestä toukokuun lopussa ja lokakuun alussa. Ajat pyrkivät edustamaan kevään ja syksyn täyskiertoja, jolloin veden oletettiin olevan tasalaatuista pinnasta pohjaan. Pintavesinäytteen katsottiin edustavan koko vesipatsasta. Näytteet ottivat Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen sertifioidut näytteenottajat. Asikkalanselällä a-klorofylli- ja kasviplanktonnäytteet otettiin kahden viikon välein touko-lokakuussa 0 10 metrin päällysvesikerroksesta kokoomanäytteinä. Näytteet Asikkalanselältä otti Päijätvesi ky. Näytteet analysoitiin Finas-akkreditoidussa testauslaboratorio T058 Metropoli- Lab:ssa standardimenetelmien mukaisesti (taulukot 1 ja 2). Kasviplanktonin kvantitatiivisen analysoinnin teki Helsingin kaupungin ympäristökeskuksessa FM Marjut Räsänen. Näytteet laskettiin laajalla kvantitatiivisella laskentamenetelmällä 8. Kasviplanktontulokset on tallennettu ympäristöhallinnon OIVA-ympäristö- ja paikkatietopalvelun HERTTA-osuuden kasviplanktontietokantaan, josta ne ovat saatavissa (https://wwwp2.ymparisto.fi/scripts/palvelut.asp). Marjut Räsänen on kirjoittanut myös tämän raportin kappaleen 4.2.2. Tuloksia on verrattu aikaisempien vuosien raportoituihin tuloksiin. Vuosina 1988 1990 oli kolme ja vuosina 1991 2015 kaksi havaintokertaa vuodessa Asikkalanselkää lukuun ottamatta. Osasta parametrejä vuodelta 1987 ja 1988 tulokset on jätetty käyttämättä kuvissa analyysituloksiin liittyvien epävarmuustekijöiden takia. Näytteenottoajankohdalla ja näytteenottokertojen lukumäärällä on huomattava vaikutus vuosikeskiarvoon. Harvoin tapahtuva näytteenotto tuottaa satunnaistuloksia, koska pitoisuusvaihtelut ovat olleet hyvin suuria etenkin Pohjois- Päijänteellä jätevesipäästöjen ja vesistön virtaamien vaihteluista johtuen. Näin pitkissä aikasarjoissa on kuitenkin mahdollista nähdä muutossuunnat, trendit. 8 Järvinen, M., Forsström, L., Huttunen, M., Hällfors, S., Jokipii, R., Niemelä, M. & Palomäki, A. 2011: Kasviplanktonin laskentamenetelmät. http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7bac2a0126-44f3-4419-8590- F7A5B0100ACD%7D/29255 5
Kuva 1. Päijänteen alueen raakavesitutkimusten havaintopaikat vuonna 2015. 6
Taulukko 1. Päijänteen alueen raakavesitutkimuksen haitta-ainemääritykset. Havaintopaikka Nro THM AOX Kloorifenolit Havaintoaika (kk) Matilanvirta 1 * * * V, X Hietamankoski 2 * V, X Kuusaankoski 3 * * * V, X Tarvaalankoski (Rautalammin reitti) 4 * V, X Kankarisvesi (Jämsänkosken yläp). 8 * V, X Jämsänjoki (Jämsä) 9 * * * V, X Haapakoski (Vaajakoski) 5 * * * V, X Kärkistensalmi 6 * * V, X Vanhanselkä 7 * * V, X Lehtiselkä 10 * * V, X Tehinselkä 11 * * V, X Karisalmi 12 * * * V, X Taulukko 2. Määritysmenetelmät, niiden määritysrajat ja mittausepävarmuudet. Määritys Menetelmä Määritysraja Mittausepävarmuus veden lämpötila kenttämittaus ph* SFS 3021:1979 0,2-pH-yks happi* SFS-EN 25813:1996 0,2 mg/l 10 % sameus* SFS-EN ISO 7027: 2000 0,1 FTU 10 % väriluku* SFS-EN ISO 7887:2011 2,5 Pt mg/l 10 % Method C kemiallinen hapenkulutus COD Mn* SFS 3036:1981 0,5 mg/l 10 % kalium (K)* SFS-EN ISO 11885:2009 0,03 mg/l 20 % natrium (Na)* SFS-EN ISO 11885:2009 0,08 mg/l 20 % kloridi (Cl)* sisäinen menetelmä 1 mg/l 10 % nitraattityppi (NO 3 -N)* SFS-EN ISO 13395/FIA 2 µg/l 15 % nitriittityppi (NO 2-N)* SFS 3029 mod. 2 µg/l 15 % sulfaatti (SO 4)* sisäinen menetelmä 1 mg/l 10 % kokonaisorgaaninen hiili (TOC)* SFS-EN 1484:1997 0,5 mg/l 15 % ultraviolettiabsorptio sisäinen menetelmä 0,001 AOX* EN ISO 9562:2004 5 µg/l 15 % trihalometaanit SFS-EN ISO 15680:2004, muunneltu - kloroformi* < 0,5 µg/l 20 % - bromidikloorimetaani* < 0,5 µg/l 20 % - dibromikloorimetaani* < 0,5 µg/l 20 % - bromoformi* < 0,5 µg/l 20 % kloorifenolit SFS-EN 12673:1999-2-kloorifenoli* < 50 ng/l 30 % - 3-kloorifenoli* < 60 ng/l 40 % - 4-kloorifenoli* < 60 ng/l 20 % - 2,6-dikloorifenoli* < 20 ng/l 20 % - 2,4 ja 2,5-dikloorifenoli* < 10 ng/l 40 % - 3,5-dikloorifenoli* < 20 ng/l 30 % - 2,3-dikloorifenoli* < 30 ng/l 30 % - 3,4-dikloorifenoli* < 30 ng/l 40 % - 2,4,6-trikloorifenoli* < 10 ng/l 20 % - 2,3,5-trikloorifenoli* < 20 ng/l 20 % - 2,3,4-trikloorifenoli* < 10 ng/l 20 % - 2,4,5-trikloorifenoli* < 10 ng/l 30 % - 2,3,6-trikloorifenoli* < 10 ng/l 20 % - 2,3,5,6-tetrakloorifenoli* < 50 ng/l 30 % - 2,3,4,5-tetrakloorifenoli* < 20 ng/l 30 % - 2,3,4,6-tetrakloorifenoli* < 20 ng/l 30 % - pentakloorifenoli* < 10 ng/l 30 % Klorofylli* SFS 5772:1993 15 % Kasviplankton (alaviite 8 sivulla 5) * = akkreditoitu menetelmä 7
3 Sääolot ja virtaama Lämpötilatiedot (Lahti) on saatu Ilmatieteen laitoksen kuukausikatsauksista. Sadanta-, virtaama-, vedenkorkeus- ja lumitiedot Päijänteen Kalkkisista ja jäätiedot Päijänteen Tehinselältä ja Verkkosaaresta on kerätty ympäristöhallinnon OIVAympäristö- ja paikkatietopalvelun HERTTA-osiosta (https://wwwp2.ymparisto.fi/scripts/oiva.asp). Talvi 2014 2015 oli viileä pakkastalvi, joskin kuukausien keskilämpötilat olivat vertailuarvoa korkeampia (kuva 2). Maaliskuun 2015 keskilämpötila oli hieman nollan yläpuolella. Huhti- ja toukokuut olivat ajankohtaan nähden tavanomaisia, mutta kesä- ja heinäkuut olivat viileitä. Poikkeuksellisesti elokuu oli vuoden lämpimin kuukausi. Syys- ja lokakuut olivat tavanomaisia, mutta marras- ja joulukuu olivat leutoja. Kuukauden keskilämpötila ei laskenut nollan alapuolelle loppuvuonna 2015. 25 20 C 15 10 5 0-5 -10 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII vertailuarvo (1981-2010) 2014 2015-15 Kuva 2. Ilman lämpötila (kuukausikeskiarvo) Lahden sääasemalla vuosina 2014 ja 2015 sekä pitkän aikavälin (1981 2010) vertailuarvo. Lähde: Ilmatieteen laitos, Ilmastokatsaus 2014 ja 2015. Tammikuussa 2015 satoi paljon ja sadanta tuli lumena (kuva 3). Helmikuu oli sadannaltaan tavanomainen. Koko kevään ja kesän satoi melko paljon. Elokuu oli kuitenkin hyvin niukkasateinen. Loppuvuosi oli melko sateinen, mutta lokakuussa satoi vähän. Vuoden kokonaissademäärä oli tavanomaista suurempi. Jäätalvi 2014 2015 oli edellisen talven tapaan poikkeuksellinen. Jäät tulivat Päijänteelle vasta joulukuun lopulla ja jääkansi oli koko talven tavanomaista ohuempi. Jäät sulivat Päijänteeltä paikoin jo maaliskuussa. 8
125 100 mm 75 50 25 0 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII vertailuarvo (1971-2000) 2014 2015 Kuva 3. Kuukauden sademäärä Päijänteen Kalkkisissa vuosina 2014 ja 2015 sekä pitkän aikavälin (1971 2000) vertailuarvo. Lähde: OIVA-ympäristö- ja paikkatietopalvelu/hertta. Talvella 2014 2015 lumen vesiarvo oli vain jonkin verran pienempi kuin vertailuarvo (kuva 4). Lunta alkoi kertyä lämpötilan laskiessa joulukuun puolivälin jälkeen, mutta sulaminen alkoi jo helmikuussa. Sulaminen oli kuitenkin hidasta ja lunta riitti huhtikuun loppuun asti. 120 Lumen vesiarvo (kg/m 2 ) 100 80 60 40 20 talvi 2014-2015 talvi 2013-2014 talvi 2012-2013 talvi 2011-2012 vertailuarvo 1971-2000 0 1/10 11/10 21/10 1/11 11/11 21/11 1/12 11/12 21/12 1/1 11/1 Kuva 4. Lumen vesiarvo (mm) eli lumikuorma (kg/m 2 ) Päijänteen Kalkkisissa talvina 2011 2012, 2012 2013, 2013 2014, 2014 2015 sekä pitkän aikavälin (1971 2000) vertailuarvo. Lähde: Suomen ympäristökeskus. 21/1 1/2 11/2 Päivämäärä 21/2 1/3 11/3 21/3 1/4 11/4 21/4 1/5 11/5 21/5 Päijänteen vedenpinta oli elokuulle asti 2015 hieman tavanomaista korkeampi. Veden virtaama Kalkkisissa ei kuitenkaan alkuvuonna ollut suuri (kuva 5). Toukoelokuussa virtaama oli melko suuri johtuen kevään runsaista sateista. Syysjoulukuussa virtaamat olivat pieniä, sillä alkusyksy oli niukkasateinen. 9
400 m 3 /s 300 200 100 0 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII vertailuarvo (1971-2000) 2014 2015 Kuva 5. Virtaama (kuukausikeskiarvo) Päijänteen Kalkkisissa vuosina 2014 ja 2015 sekä pitkän aikavälin (1971 2000) vertailuarvo. Lähde: OIVA-ympäristö- ja paikkatietopalvelu/hertta. 4 Tulokset 4.1 Fysikaalis-kemialliset tulokset 4.1.1 Yleistä Tässä yhteydessä tavanomaisia veden fysikaalis-kemiallisia määrityksiä pidetään taustatietoina vesistön yleistä tilaa arvioitaessa. Päijänteen eteläosan (Tehinselkä ja Karisalmi) veden laatu on useimpien ominaisuuksien mukaan erinomainen. Pohjois-Päijänne on ollut Päijänteen alueista voimakkaimmin kuormitettu ja sen tila on kohentunut koko järven valuma-alueella tehostuneen jätevedenpuhdistamojen toiminnan ja puunjalostustehtaiden lopettamisen takia. Nitraattia (NO 3-N) tulee veteen mm. lannoitteista, ilmalaskeumasta ja typpeä sisältävien aineiden hajoamisesta. 9 Jämsänjoessa havaittiin syksyllä 2006 suuri nitraattipitoisuus, joka näkyy Jämsänjoen vuosikeskiarvossa (kuva 6). Vuodesta 2007 alkaen nitraattipitoisuus on ollut Jämsänjoessa aikaisempaa huomattavasti pienempi. Muilla havaintopaikoilla nitraatin määrä oli 2015 aikaisempien vuosien tasolla. Talousvedelle asetettu enimmäispitoisuus 10 on 11 000 µg NO 3-N l -1 eli Päijänteen alueen tulokset alittavat sen moninkertaisesti. Syksystä 2002 lähtien nitraattitulokset on analysoitu aiempaa tarkemmalla menetelmällä. 9 Suomen Kuntaliitto ja Vesi- ja viemärilaitosyhdistys. 2000. Soveltamisopas talousvesiasetukseen 461/2000. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 461/2000 talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista. 10 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 442/2014 talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen muuttamisesta. 10