KIRJALLINEN KYSYMYS 459/2013 vp Mopokortin arvioitua suurempi hinnan nousu Eduskunnan puhemiehelle Mopokortin hinta on noussut huomattavasti enemmän kuin mitä Liikenteen turvallisuusvirasto arvioi mopokorttiuudistusta valmistellessaan. Mopokortin hinta on viisinkertaistunut kaksi vuotta sitten toteutuneen mopokorttiuudistuksen myötä. Mopokortin saa nykyään reilulla 500 eurolla. Ennen mopokorttiuudistusta mopokortin hinta oli alle 100 euroa. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi arvioi mopokorttiuudistusta valmistellessaan, että aiemmin 90 euroa maksaneen mopokortin hinta nousee 250 550 euroon riippuen siitä, missä mopokortti suoritetaan. Suomen Autokoululiitto arvioi nyt, että mopokortin hinta on noin 550 650 euroa, kun hintaan lasketaan mukaan viranomaiskulut. Mopokortti siis maksaa yhtä paljon kuin edullisimmat mopot. Onko vika Suomen sisäisissä markkinoissa, sillä vaikuttaa voimakkaasti siltä, että ajoopetusta antavat tahot ovat hinnoitelleet kortin hinnan systemaattisesti alkuperäisten arvioiden yläreunaan. Mopoauton ajoon oikeuttava kortti maksaa vieläkin enemmän. Autokoululiiton arvion mukaan sitä ei saa alle 650 euron. Mopokortin voi myös suorittaa perheenjäsenen tai tuttavan saamalla opetusluvalla. Tällöin hintaa kertyy noin 200 euroa. Korkea hinta eriarvoistaa perheitä. Erityisesti pienituloisissa ja monilapsisissa perheissä ei yksinkertaisesti ole mahdollisuutta hankkia mopokorttia sen korkean hinnan vuoksi. Mopokortti on kuitenkin varsin tarpeellinen etenkin maaseudulla ja pienillä paikkakunnilla asuville. Henkilöauton ajokortista on puolestaan todettu tulleen Euroopan kalleimpia vuoden vaihteen ajokorttiuudistuksen myötä. Tulisiko Suomessa harkita mahdollisuutta, jossa mopokortin voisi suorittaa valinnaisena osana perus- tai ammattikoulujen oppimäärää. Samalla tavoin myös henkilöauton ajokortin suorittaminen voitaisiin sisällyttää osana ammattikoulun tai lukion oppimäärää. Näillä toimin suomi voisi tasa-arvoistaa nuorten mahdollisuuksia hankkia mopo- ja henkilöauton ajokortin. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimiin hallitus ryhtyy mopokortin perheitä eriarvoistavan kehityksen estämiseksi, onko hallitus ryhtymässä toimiin mopokortin arvonlisäveron laskemiseksi, onko hallitus ryhtymässä toimiin, jolla mopokortin voisi suorittaa valinnaisena, osana peruskoulun tai ammattikoulun oppimäärää ja onko hallitus ryhtymässä toimiin, joilla mahdollistetaan henkilöauton ajokortin suorittaminen osana ammattikoulun tai lukion oppimäärää? Versio 2.0
Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 2013 Suna Kymäläinen /sd 2
Ministerin vastaus KK 459/2013 vp Suna Kymäläinen /sd Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Suna Kymäläisen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 459/2013 vp: Mihin toimiin hallitus ryhtyy mopokortin perheitä eriarvoistavan kehityksen estämiseksi, onko hallitus ryhtymässä toimiin mopokortin arvonlisäveron laskemiseksi, onko hallitus ryhtymässä toimiin, jolla mopokortin voisi suorittaa valinnaisena, osana peruskoulun tai ammattikoulun oppimäärää ja onko hallitus ryhtymässä toimiin, joilla mahdollistetaan henkilöauton ajokortin suorittaminen osana ammattikoulun tai lukion oppimäärää? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Kesäkuun alusta vuonna 2011 voimaan tulleen mopokorttiuudistuksen tavoitteena oli lisätä kuljettajien valmiuksia mopoilun turvallisuuden parantamiseksi. Pitkään jatkunut mopo-onnettomuuksien kasvu oli ollut mopokannan kasvuakin suurempaa. Teoriakokeen oheen lisättiin vaatimus koulutuksesta ja mopon käsittelykokeesta, mikä nosti ajokortin suorittamisen kustannuksia. Koulutuksen määrä ja muut vaatimukset pyrittiin mitoittamaan siten, että kustannusten nousu pysyisi mahdollisimman maltillisena. Lisävaatimukset kohdistettiin niiden puutteiden korjaamiseen, joiden oli todettu olleen onnettomuuksien pääasiallisina syinä. Koska mopo ja kevyt nelipyörä kuuluvat samaan ajokorttiluokkaan, myös kevyen nelipyörän ajokortin suorittamisvaatimuksia tarkennettiin. Liikenteen turvallisuusviraston teettämässä seurantatutkimuksessa todetaan mopo-onnettomuuksien vähentyneen osin mopoilun vähenemisestä mutta myös osin aloittelevien mopoilijoiden taitojen paranemisesta johtuen. Arvonlisäverolain (1501/1993) mukaan veroa suoritetaan periaatteessa kaikesta liiketoiminnan muodossa tapahtuvasta palvelujen myynnistä. Vain eräät laissa nimenomaisesti luetellut hyödykkeet on vapautettu verosta. Verosta on vapautettu mm. sellaisen yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen koulutuspalvelujen myynti, jota järjestetään lain nojalla tai avustetaan lain nojalla valtion varoin. Hallituksen esityksen perustelujen mukaan verosta vapaaksi on tarkoitettu koulutus, jota järjestetään yhteiskunnan kulloinkin hyväksymien koulutustavoitteiden toteuttamiseksi. Hallituksen esityksen perusteluiden mukaan ammatillisella koulutuksella on tarkoitettu ammatillista perus- ja lisäkoulutusta. Verovapaaksi tarkoitetun ammatillisen koulutuksen tavoitteita on määritelty ammatillista koulutusta koskevissa säännöksissä. Näin esimerkiksi ammatilliseen tutkintoon sisältyvän kuljettajakokeen suorittaminen koulutuksen yhteydessä on verotonta. Koulutuksen tarkoituksena on tällöin ammatillisen pätevyyden saaminen. Muu kuin lakisääteinen koulutus, kuten liiketaloudellisin perustein järjestetty koulutus sekä erilainen vapaa-ajan viettoon tai muuhun harrastustoimintaan liittyvä koulutus- ja opetustoiminta on verollista. Hallituksen esityksen perusteluissa on nimenomaan todettu ajokorttikoulutuksen olevan liiketaloudellisin perustein järjestettyä verolliseksi tarkoitettua koulutusta. Kysymyksessä tarkoitettu mo- 3
Ministerin vastaus pokorttikoulutus ei ole koulutusta, jonka antamiseen laki velvoittaisi yhteiskunnan hyväksymien koulutustavoitteiden toteuttamiseksi. Ajokorttikoulutuksen verollisuus on vahvistettu myös oikeuskäytännössä (korkein hallinto-oikeus 27.2.1996, taltio 532). Arvonlisäverotuksessa sovellettavan veropohjan laajuudesta ja verokannoista on säädetty Suomea sitovasti yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetussa neuvoston direktiivissä (2006/112/EY). Suomella ei ole kansallisin päätöksin oikeutta supistaa direktiivin mukaista veropohjaa tai soveltaa alennettuja verokantoja muihin kuin direktiivissä mainittuihin tavaroihin ja palveluihin. Autokoulutoiminnan verollisuus vastaa arvonlisäverodirektiivin tavoitteita. Tavarat ja palvelut, joihin jäsenvaltiot voivat soveltaa alennettua verokantaa, on lueteltu direktiivin liitteessä III. Ajo-opetus ei sisälly tähän luetteloon. Koulun perusopetuksen aihekokonaisuuksia on turvallisuus ja liikenne, jonka tavoitteena on oppia toimimaan vastuullisesti ja turvallisesti liikenteessä ja vaikuttamaan mm. liikenneympäristön turvallisuuteen. Yleissivistävässä koulutuksessa (perusopetus ja lukio) on ensisijaisesti kysymys liikennekasvatuksesta, jolla on yhtymäkohtia ajokorttikoulutukseen. Ajokorttiopetuksen antaminen ei ole perusopetus- ja lukiolaeissa säädetty koulutustehtävä. Varsinaista ajokorttikoulutusta ei voida perusopetuksessa eikä lukiossa antaa. Lukio-opetuksessa voidaan liikennekasvatusta järjestää syventävinä tai soveltavina kursseina koulutuksen järjestäjän päätöksellä. Järjestäjä päättää tällöin opetuksen sisällöistä ja tavoitteista. Opetusta voidaan käyttää ajokorttiopetuksen osasuorituksena, jos se täyttää ajokorttilainsäädännön vaatimukset, tai ajokorttiopetus voi olla osa lukion mahdollista liikenneopetuskurssia, jos lukiokoulutuksen järjestäjä päättää autokoulun antaman korttiin johtavan opetuksen tunnustamisesta ja hyväksi lukemisesta lukio-opintoihin. Opetus on maksutonta. Ammatillisessa koulutuksessa ajokorttikoulutus on osa tiettyjä raskaan kaluston kuljettajan tehtäviin valmistavia perustutkintoja. Esimerkiksi kuorma-auton ajokortin kohdalla opiskelijoiden iästä johtuen ensin suoritetaan henkilöauton ajokortti, joka on raskaan kaluston ajokortin suorittamisen edellytys. Ajokortin suorittaminen sisältyy myös eräisiin muihin tutkintoihin ammateissa, joissa ajoneuvolla ajo kuuluu oleellisesti työtehtäviin. Ammatillisessa koulutuksessa opetus on pääsääntöisesti maksutonta. Oppilas maksaa kuitenkin viranomaismaksut ja näyttötutkinnossa voidaan periä myös muita maksuja. Myös koulussa järjestettävää ajokorttiopetusta varten tarvitaan autokoululupa. Autokoululuvan kautta määritetään opettajan ja opetuksen vähimmäisvaatimukset ajokorttiopetuksessa. Hallitus ei suunnittele edellä esitetyillä perusteilla mopokortin arvonlisäverokohtelun muuttamista. Liikenne- ja viestintäministeriön tarkoituksena on syksyllä tarkastella sekä mopon että B-luokan ajokorttiuudistusten vaikutuksia mm. ajokortin hintaan ja opetuksen saatavuuteen sekä arvioida muutostarpeita ajokorttivaatimuksiin. B-luokan kuljettajakoulutusuudistuksen liikenneturvallisuusvaikutuksista on käytettävissä tietoja vasta myöhemmin. Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 2013 Liikenneministeri Merja Kyllönen 4
Ministerns svar KK 459/2013 vp Suna Kymäläinen /sd Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS x/2013 rd undertecknat av riksdagsledamot Suna Kymäläinen /sd: Vilka åtgärder tänker regeringen vidta för att mopedkörkortssystemet inte ska ställa familjer i ojämlik ställning, har regeringen planer på att vidta åtgärder för att sänka mervärdesskatten för mopedkörkort, har regeringen planer på att vidta åtgärder för att mopedkörkortsutbildningen ska ingå som ett valfritt ämne i grundskolans eller yrkesskolans läroplan och har regeringen tänkt vidta åtgärder för att bygga upp ett system som går ut på att körkort för personbil kan tas inom ramen för yrkesskolors eller gymnasiers läroplaner? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Målet med mopedkortsreformen som började gälla år 2011 var att öka mopedisternas färdigheter och på det sättet förbättra trafiksäkerheten. Antalet mopedolyckor hade redan länge ökat och växte fortare än antalet mopeder. Förutom teoriprovet ska mopedister nu genomgå en utbildning och lära sig också mopedhantering, vilket har ökat körkortskostnaderna. Målet var att dimensionera antalet kurstimmar och övriga krav så att kostnaderna inte stiger orimligt mycket. De extra kraven gällde att avhjälpa de brister som hade konstaterats vara de främsta olycksorsakerna. Eftersom mopeder och lätta fyrhjulingar hör till samma körkortsklass, har man också sett över kraven för att få ta körkort för lätta fyrhjulingar. Enligt den uppföljande undersökning som Trafiksäkerhetsverket har låtit utföra har antalet mopedolyckor till en del minskat på grund av att mopedkörningen har minskat, men också på grund av att nya mopedister har bättre kunskaper och färdigheter. Enligt mervärdesskattelagen (1501/1993) ska mervärdesskatt i princip betalas på all rörelsemässig försäljning av varor och tjänster. Endast vissa nyttigheter som särskilt finns upptagna i lagen är befriade från skatt. Skatt betalas inte bland annat på försäljning av sådan allmänbildande utbildning och yrkesutbildning som ordnas med stöd av lag eller som med stöd av lag understöds med statens medel. Enligt motiveringen till regeringspropositionen ska skatt inte betalas på utbildning som ordnas för att uppnå de utbildningsmål som samhället godkänt vid respektive tidpunkt. Vidare står det i motiveringen att med yrkesutbildning avses grundläggande yrkesutbildning och yrkesinriktad tilläggsutbildning. Målen för yrkesutbildning som är befriad från skatt har fastställts i bestämmelserna om yrkesutbildning. Således behöver man inte betala mervärdesskatt t.ex. när förarprov som ingår i en yrkesexamen avläggs i samband med utbildningen. Målet med utbildningen är då att uppnå yrkeskompetens. På annan utbildning än den som ordnas med stöd av lag, till exempel utbildning som ordnas på företagsekonomiska grunder samt vissa utbildningsoch undervisningsverksamheter som hänför sig till fritids- eller annan hobbyverksamhet, ska betalas skatt. I motiveringen till regeringspropositionen konstateras uttryckligen att körkortsut- 5
Ministerns svar bildning är utbildning som är ordnad på företagsekonomiska grunder och är således skattepliktig. Mopedkortsutbildningen som avses i spörsmålet är inte sådan utbildning som ordnas med stöd av lag för att uppnå de utbildningsmål som samhället godkänt. Körkortsutbildningens skattepliktighet har också fastställts i rättspraxis (högsta förvaltningsdomstolen 27.2.1996, liggare 532). Bestämmelser om skatteunderlagets omfattning och skattesatserna som tillämpas vid mervärdesbeskattningen och som är bindande för Finland ingår i rådets direktiv om ett gemensamt system för mervärdesskatt (2006/112/EG). Finland har inte någon rätt att genom nationella beslut minska skatteunderlaget enligt direktivet eller tillämpa reducerade skattesatser på andra varor och tjänster än de som nämns i direktivet. Bilskoleverksamhetens skattepliktighet stämmer också överens med målen i direktivet om mervärdesskatt. De varor och tjänster på vilka medlemsländerna får tillämpa reducerade skattesatser finns upptagna i bilaga III till direktivet. Körkortsutbildningen finns inte i denna förteckning. En av ämneshelheterna i skolans grundläggande utbildning är säkerhet och trafik som har målet att lära trafikanter att agera tryggt och ansvarsfullt i trafiken och inverka bland annat på säkerheten i trafikmiljön. I allmänbildande utbildning (grundläggande utbildning och gymnasieutbildning) är det i första hand frågan om trafikfostran som har beröringspunkter med körkortsutbildningen. Körkortsutbildning är inte sådan undervisning som bestäms i lagen om grundläggande utbildning och lagen om gymnasieutbildning. Egentlig körkortsutbildning är det inte möjligt att ge inom den grundläggande utbildningen eller gymnasieutbildningen. Inom gymnasieutbildningen går det att ordna trafikfostran i form av fördjupade eller tillämpade kurser enligt utbildningsanordnarens beslut. Då är det anordnaren som beslutar om kursens innehåll och mål. Utbildningen kan godkännas som en delprestation i körkortsutbildningen om den uppfyller kraven i körkortslagstiftningen eller så kan körkortsutbildningen utgöra en del av gymnasiets eventuella trafikundervisningskurs om anordnaren av gymnasieutbildningen tar ett beslut om att bilskolans körkortsutbildning godkänns och räknas till godo i gymnasiestudierna. Utbildningen är gratis. Inom yrkesutbildning är körkortsutbildningen en del av vissa grundexamen som ger färdigheter att arbeta som förare av tunga fordon. Till exempel när det gäller lastbilskörkort tar eleven, beroende på åldern, först personbilskörkort, vilket är en förutsättning för att kunna ta körkort för tunga fordon. Att avlägga körprov ingår också i vissa andra examen där fordonskörning väsentligt hör till arbetsuppgifterna. Undervisningen inom yrkesutbildningen är i regel avgiftsfri. Eleven betalar dock myndighetsavgifterna och vid fristående prov kan också tas ut andra avgifter. Även för den körkortsutbildning som ordnas i skolor behövs det ett bilskoletillstånd som fastställer minimikraven för lärare och undervisning inom körkortsutbildningen. Utgående från grunderna ovan har regeringen inte några planer på att ändra mervärdesbeskattningen av mopedkörkort. Kommunikationsministeriet har som mål att i höst analysera vad resultaten av såväl mopedkörkorts- som B-kortsreformen innebär när det gäller bland annat körkortspriser och tillgång på undervisning samt bedöma behovet av ändringar i körkortskraven. Information om effekterna för trafiksäkerheten när det gäller reformen av förarutbildningen för klass B, fås först senare. Helsingfors den 18 juni 2013 Trafikminister Merja Kyllönen 6