LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Tiedekuntaneuvosto Kokous Aika +Läsnä -Poissa 01/2008 10.1.2008 Jäsenet +Perttula Juha, dekaani -Kinnunen Petri +Syväjärvi Antti -Orjasniemi Tarja +Luoma-aho Mika, varadekaani +Sankala Jukka -Hoikkala Sanna +Kähkönen Anu -Outila Tiina PÖYTÄKIRJA 4.1.2008 Hallintopäällikkö Tarmo Körkkö puh. 016-341 2608 SS04 alkaen klo 8.30 Varajäsenet -1. Laitinen Merja -2. Linjakumpu Aini -3. Paaso Ilpo -1. Kilpeläinen Arja (Orjasniemi, Sankala) -Antikainen Jari (Luoma-aho) +2. Mattus Marjo-Riitta (Orjasniemi, Sankala) -Määttä Antti (Hoikkala) -Anttila Ville (Kähkönen) -Jolma Maiju (Outila) 5. Yhteiskuntatieteiden tiedekunnan strategia 2020 Syksyllä 2007 on käynnistynyt Lapin yliopiston strategia 2020 valmistelu. Asiaa on käsitelty muun muassa strategiapäivänä Kemissä. Yhteiskuntatieteiden tiedekunnan strategia 2020 on käsitelty tiedekunnan yhteisöpäivänä. Liitteenä esitys yhteiskuntatieteiden tiedekunnan strategia 2020 esitykseksi. Sosiologia oppiaine käsittelee asiaa vielä tapaamisessaan 7.1.2008 ja sieltä tulevat esitykset pyritään huomioimaan lopullisessa strategia 2020 paperissa. Esitys Päätös Päätettäneen hyväksyä yhteiskuntatieteiden tiedekunnan strategia 2020 liitteen mukaisesti. Esityksen mukaan. LIITE. Pöytäkirjan vakuudeksi Puheenjohtaja Juha Perttula Esittelijä Tarmo Körkkö
Yhteiskuntatieteiden tiedekunnan strategia 2020 1. Tiedekunta tänään Historia Yhteiskuntatieteiden tiedekunta perustettiin vuonna 1982, jolloin aloitettiin sosiaalityön koulutus. Vuonna 1986 alkoivat hallintotieteiden ja taloustieteiden koulutukset. Kansainväliset suhteet ja sosiologia tulivat pääaineiksi 1980-luvun lopussa. Matkailun koulutukseen otettiin ensimmäiset opiskelijat kesällä 1994. Syksyllä 2002 aloitettiin johtamisen koulutusohjelma. Vuoden 2004 alussa tiedekunta jakaantui kahtia, kun kauppatieteet, matkailututkimus ja johtaminen sijoitettiin omaan tiedekuntaansa. Syksyllä 2004 yhteiskuntatieteiden tiedekunnan pääainetarjonta laajeni kahdella oppiaineella, kuntoutuksella ja valtio-opilla. Seuraavana vuonna aloitettiin soveltava psykologia kandidaatin tutkinnon pääaineena. Maisterin tutkinnossa soveltavaan psykologiaan otettujen pääaine on hallintotiede, erityisesti johtamisen psykologia. Pääaineet Vuonna 2007 tiedekunnassa on kahdeksan maisterin tutkintoon johtavaa pääainetta. Ne ovat hallintotiede, julkisoikeus, kansainväliset suhteet, kuntoutus, sosiaalityö, sosiologia, soveltava psykologia ja valtio-oppi. Lisäksi tiedekunnassa toimivat täydentävällä rahoituksella sosiaalityön informaatioteknologinen maisteriohjelma sekä hallinnon ja johtamisen informaatioteknologinen maisteriohjelma. Sivuaineet Vuonna 2007 tiedekunta tarjoaa pääaineiden lisäksi aineopintotasoista sivuaineopetusta seuraavissa oppiaineissa: politiikkatieteet, psykologia, sosiaaligerontologia, sosiaalipolitiikka, yhteiskuntaoppi opetettavana aineena ja
ympäristöopinnot. Tiedekunnan järjestämiä sivuaineopintoja opiskelevat Lapin yliopiston kaikkien tiedekuntien opiskelijat. Opintoja tarjotaan laajasti myös avoimen yliopiston kautta. Resurssit Tiedekunnassa on vuonna 2007 seuraavat budjettirahoitteiset opetus-/tutkimusvirat: 10 professuuria, 3 yliopistonlehtoraattia, 6 lehtoraattia, 2 yliassistentuuria ja 5 assistentuuria. Täydentävällä rahoituksella toimii lisäksi noin 40 tutkijaa, joista osa osallistuu myös tiedekunnan opetukseen. Tiedekunnalla on yhteinen 9 hengen kansliahenkilökunta kauppatieteiden ja matkailun tiedekunnan kanssa. Opiskelijamäärät Vuonna 2006 tiedekuntaan otettiin 215 uutta opiskelijaa. Heistä 167 otettiin kesävalinnassa, 21 kevään maisterivalinnassa ja 19 avoimen yliopiston väylän kautta. Lisäksi 8 opiskelijaa vaihtoi pääainetta sisäisinä siirtoina. Sisäänotoltaan suurimmat oppiaineet vuonna 2006 olivat sosiaalityö (54 opiskelijaa) ja hallintotiede (43 opiskelijaa). Tiedekuntaan haki vuonna 2006 yhteensä 867 opiskelijaa. Sisäänpääsyprosentti oli 25 %. Vuonna 2006 tiedekunnassa oli 120 läsnä olevaksi kirjoittautunutta jatko-opiskelijaa. Heistä 10% oli ulkomaalaisia. Tutkintomäärät Vuonna 2007 tiedekunnasta valmistui 77 maisteria ja 6 tohtoria. Tutkimus Tutkimustoiminta perustuu pääosin oppiaineista ja henkilöstön omista intresseistä nouseviin teemoihin, jotka tarkastelevat monipuolisesti yhteiskuntaelämän, erityisesti pohjoisten yhteiskuntien eri puolia. Tutkimuksen vahvuusalueita ovat yhteiskunnallisen muutoksen, hyvinvoinnin ja poliittisten ilmiöiden laaja-alainen
yhteiskuntatieteellinen tutkimus. Vahvistuvia aloja ovat työelämän ja yhteisöjen muutos, monitieteinen ympäristötutkimus sekä informaatioteknologian yhteiskuntatieteelliset sovellukset. Tiedekunnassa tehtävä tutkimus on verkostoitunut varsin laajasti sekä kansallisesti että kansainvälisesti, eritoten Venäjälle ja Baltiaan. Tehtävä tutkimus on luonteeltaan sekä yhteiskuntatieteellistä perustutkimusta että kehittämishankkeisiin nivottua soveltavaa tutkimusta. Vuonna 2006 tieteellisestä julkaisutoiminnasta 80% oli kansallista. Toiminnan kivijalat Vuonna 2006 opetusministeriölle laadittiin hanke-esitys Pohjois-Suomen yhteiskuntatieteellisen koulutuksen profiloinnista. Sen pohjalta strategiseksi kivijalaksi kiteytyivät tiedekunnan yhteisen toiminnan kaikinpuolinen tiivistäminen sekä resurssien painopisteen hallittu siirtäminen jatkokoulutukseen ja tutkimustyöhön. Strategisen työn tavoitteena on, että yhteiskuntatieteiden tiedekunta on keskeinen lenkki Lapin yliopiston kehittyessä nykyistä selvästi vahvemmaksi tutkimusyliopistoksi. Tiedekunnan strategisen profiilin toinen kivijalka on niissä pitkän ajan havaittavissa muutoksissa, jotka globaali yhteiskuntakehitys erityisesti pohjoisilla ja arktisilla alueilla realisoi. Keskeisiä muutoksia yhteiskuntatieteiden tulevaisuuden kannalta ovat (1) sosiaalisen hyvinvoinnin nouseminen keskeiseksi yhteiskunnalliseksi kilpailutekijäksi, (2) alueellisten ja ympäristöllisten kysymysten lisääntynyt politisoituminen sekä (3) informaatioteknologisten sovellusten laajeneminen kaikkeen yhteiskunnalliseen toimintaan ja palveluihin. Näitä muutoksia kehystävät väestön ikääntyminen ja ikääntyvien yhteiskunnallisen merkityksen kasvu sekä työelämän ja työelämässä menestymisen vaatimat metataidot, erityisesti vuorovaikutuksen, tutkivan ajattelemisen ja uuden oppimisen taidot. Pohjois-Suomen yhteiskuntatieteellisen koulutuksen profilointityötä ja yhteiskuntakehityksen keskeisiä muutossuuntia lukien tiedekunta on vahvistanut toiminnalleen kolme strategista painoalaa. Ne ovat hyvinvointi, politiikka ja
informaatioteknologian yhteiskunnalliset sovellukset. Painoaloilla tarkoitetaan laajaalaisia yhteiskunnallisia ilmiöitä, joita lähestytään monitieteisesti sekä tiedekunnassa edustettujen tieteenalojen näkökulmista. Näin ymmärrettyinä strategiset painoalat tulevat jäsentämään tiedekunnan toiminnan ytimiä: peruskoulutusta, jatkokoulutusta, tutkimustoimintaa sekä yhteiskunnallista palvelutoimintaa. 2. Peruskoulutuksen strategiset tavoitteet Strategisten painoalojen suunnassa tiedekunta panostaa peruskoulutuksessa profiilialoihin, jotka joko osoittavat suuntia tai luovat suuntia yhteiskuntatieteellisellä alalla kansallisesti ja kansainvälisesti. Suuntia osoittavat profiilialat ovat sellaisia, joita vastaavaa koulutusta toteutetaan useissa suomalaisissa yliopistoissa ja joiden joukossa Lapin yliopistossa tarjottavalla peruskoulutuksella on kansallisesti johtava ja kansainvälisesti merkittävä asema. Nämä alat kuvaavat Lapin yliopiston yhteiskuntatieteitä siis kansallisen ja kansainvälisen yliopistollisen painoarvon merkityksessä. Suuntia luovat profiilialat ovat sellaista peruskoulutusta, jota voi opiskella suomalaisista yliopistoista vain Lapin yliopistossa. Ne ilmentävät Lapin yliopiston yhteiskuntatieteitä erottumisen merkityksessä. Tiedekunnan strateginen tavoite on, että kaikki tarjottava peruskoulutus tulee olemaan joko suuntia osoittavaa tai suuntia luovaa. Tavoite koskee kansallista ja kansainvälistä vertailua. Tällä hetkellä tiedekunnan peruskoulutuksista lähimpänä suuntia osoittavaa profiilialaa on sosiaalityön koulutus. Lapin yliopisto on koordinoinut sosiaalityön valtakunnallista yliopistoverkostoa (SOSNET) vuodesta 1995. Strateginen tavoite on, että Lapin yliopistosta tulee sosiaalityön alan johtava suomalainen yliopisto ja kiistatta merkittävä myös kansainvälisessä vertailussa. Tämä tarkoittaa aktiivista koordinoivaa roolia sosiaalityön maisteri- ja tohtorikoulutusta toteuttavissa kansainvälisissä verkostoissa.
Suuntaa luovaa peruskoulutusta toteutetaan tiedekunnassa tällä hetkellä kuntoutuksessa, julkisoikeudessa, sosiologiassa, politiikkatieteissä sekä hallintotieteissä ja soveltavassa psykologiassa. Lapin yliopisto tarjoaa kuntoutuksen yliopistokoulutusta ainoana suomalaisena yliopistona. Sama pätee julkisoikeuteen oppiaineen profiloituessa lääkintäoikeudeksi. Lapin yliopiston sosiologia on kansallisesti ja myös kansainvälisesti vahva työn ja ympäristön sosiologisissa kysymyksissä. Oppiaineiden pooliutumisen myötä suuntaa luovaa peruskoulutusta toteutetaan politiikkatieteissä sekä hallintotieteen ja soveltavan psykologian yhteistyönä. Strateginen tavoite on, että jokin tai jotkin nyt suuntia luovat alat vahvistuvat suuntaa osoittaviksi aloiksi. Vahvistuminen sisältää peruskoulutuksen kansainvälistämisen. Tiedekunta tukee aloja, joilla tällainen kehitys on selvästi osoitettavissa. Strateginen tavoite on tuottaa tiedekunnassa tarjottavan perustutkintokoulutuksen pääaineopintoja yhdessä, oppiainerajoja ylittäen. Lähiajan tavoite on luoda tiedekuntaan 25 opintopisteen laajuiset yhteisesti toteutetut yhteiskuntatieteelliset opinnot, jotka voidaan sijoittaa kaikkiin tiedekunnan kandidaatintutkintoihin. Yhteisten opintojen tematiikka rakennetaan niin, että ne ilmentävät ja leikkaavat tiedekunnan kolmea strategista painoalaa. Näiden opintojen lisäksi oppiaineryhmät luovat ja toteuttavat yhdessä sekä kandidaatin- että maisterintutkintojen pääaineopintoja tutkintojen tavoitteiden kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. Yhteisten pääaineopintojen luominen ja toteuttaminen tukee paitsi profiilialojen syntymistä ja vahvistumista niin myös voimavarojen kohdistamista enemmän maisteri- ja jatkokoulutukseen sekä tutkimustyöhön. Lapin yliopistossa yhteiskuntatieteellisen koulutusalan toiminta on hajautunut moniin yksiköihin. Strateginen tavoite vahvistaa Lapin yliopiston yhteiskuntatieteellistä koulutusalaa integroimalla sitä, koskee myös peruskoulutuksen pääaineopintojen järjestämistä. Käytännössä tämä tarkoittaa myös tiedekunnan ulkopuolella toimivien yhteiskuntatieteellisen alan toimijoiden mukaan ottamista yhteisten pääaineopintojen järjestämiseen.
3. Jatkokoulutuksen strategiset tavoitteet Tiedekunta haluaa kehittyä nykyistä huomattavasti vahvemmaksi yhteiskuntatieteiden jatkokoulutuksen toteuttajaksi. Tiedekunnan tämänhetkistä paljolti professori- ja oppiainekeskeistä jatkokoulutusta täydennetään tiedekunnan yhteisellä jatkokoulutustoiminnalla. Sen toiminnalliseksi rakenteeksi tiedekuntaan luodaan yhteiskuntatieteiden tohtorikoulu, jonka henkilöresurssit koostuvat Lapin yliopiston yhteiskuntatieteellisen alan kokeneista tohtoreista. Vuonna 2007 tiedekunnan jatko-opiskelijoita on mukana viidessä valtakunnallisessa tutkijakoulussa. Tiedekunta on aktiivinen päätoimisten tutkijakoulutuspaikkojen ja täysipäiväisen jatko-opiskelun mahdollistavan tutkimusrahoituksen lisäämisessä. Vuonna 2006 tiedekunnassa on 120 läsnä olevaksi ilmoittautunutta jatko-opiskelijaa. Strateginen tavoite on kasvattaa aktiivisesti ja täysipäiväisesti jatko-opintoja tekevien opiskelijoiden määrää. Jatko-opiskelijan valintakriteereissä ja väitöskirjatyön prosessissa korostetaan opiskelijan ja virallisesti nimettyjen ohjaajien vastavuoroista vastuuta työn suunnitelmallisesta etenemisestä. Jatko-opiskelijaksi ei hyväksytä ilman yksityiskohtaista tutkimussuunnitelmaa ja nimettyjä sitoutuneita ohjaajia. Jatkokoulutusta tutkijankoulutuksena nivotaan tiiviisti yhteen tiedekunnan tutkimustoiminnan kanssa ja siinä painotetaan tiedekunnan kolmea strategista painoalaa. Strateginen tavoite on, että mahdollisimman moni jatko-opiskelija työskentelee painoaloja ilmentävässä tutkimusryhmässä. Nämä tutkimusryhmät toimivat tutkivan oppimisen foorumeina, joihin integroidaan myös perustutkintoopiskelijoita. Tutkimusryhmien lisääntyessä rajat opetuksen ja tutkimuksen väliltä vähitellen liudentuvat. Tutkivan oppimisen foorumeilla yhdistyvät kisälli-oppilas suhteet, mentorit ja oppivat ryhmät. Foorumityöskentelyyn pääsee mukaan motivoitumalla siihen, mitä tekee. Luomalla tämänkaltaista kulttuuria yliopiston perustoimintojen toteuttamiseksi, vahvistetaan tiedekunnan henkilöstön ja opiskelijoiden yhteisöllisyyttä sekä kutsutaan kaikki akateemisen yhteisön jäseniksi.
Tohtorintutkintoon sisältyvä väitöskirja voidaan tehdä joko monografiana tai tieteellisten artikkeleiden ja yhteenveto-osan muodostamana kokonaisuutena. Keskeisintä on väitöskirjojen korkea tieteellinen laatu. Strategisena tavoitteena on lisätä artikkelimuotoisten väitöskirjojen suhteellista osuutta. Koska väitöskirjalla osallistutaan alan tieteelliseen keskusteluun, se kirjoitetaan kansainvälisen tiedeyhteisön kielellä. Tällä hetkellä se on englanti. Poikkeustapauksessa väitöskirja voidaan kirjoittaa suomeksi. Tiedekunnan virkarakennetta kehitetään niin, että sekä tohtoroitumisen että jatkokoulutuksen resurssit kasvavat. Tohtoroituminen tehostuu muuttamalla tarkoituksenmukaisella tavalla assistentuureja tutkijakoulutettavan tehtäviksi, joissa voi keskittyä väitöskirjatyöhön. Jatkokoulutus tehostuu virkarakennetta muuttamalla niin, että lehtoraateista tehdään yliopistonlehtoraatteja sitä mukaa, kun lehtorit vahvistavat tohtoroitumisensa jälkeen tieteellistä pätevyyttään. Strateginen tavoite on, että tiedekunnan koko opetushenkilöstö on tohtoroitunut ja valtaosa lehtoreista saavuttanut yliopistonlehtorin pätevyyden. Jokaisen professorin ja yliopistonlehtorin työnkuvaan sisällytetään vastuuta jatkokoulutuksesta. 4. Tutkimustoiminnan strategiset tavoitteet Tiedekunnan toiminnan organisoimisen keskeisin tavoite on vahvistaa laadukasta strategisiin painoaloihin keskittyvää tutkimustoimintaa. Painoalojen ympärille muodostetaan vahvistuvia tutkimusryhmiä ja keskittymiä, joiden työllä on sekä kansainvälistä tieteellistä että alueellista soveltavaa painoarvoa. Työsuunnitelmallisesti tiedekunnan toiminta organisoidaan niin, että sen koko akateeminen henkilöstö voi tehdä tieteellistä tutkimustyötä työaikanaan. Jokaiselle tiedekunnan akateemiselle työntekijälle taataan vuosittain yksi tutkimushankkeiden valmisteluun tai tutkimustyön toteutukseen keskittyvä 2-3 kuukauden mittainen jakso opetuksen periodijärjestelmää hyödyntäen. Lisäksi kehitetään yhdessä yliopiston kanssa sapattivapaaperustainen järjestelmä, joka mahdollistaa halukkaille pidemmän tutkimusvapaan vähintään kymmenen vuoden välein.
Vahva, strategisia painoaloja laaja-alaisesti peilaava tutkimustoiminta on tiedekunnan kaiken toiminnan perusta. Tämä tarkoittaa, että tiedekunnan arkitoiminnassa yliopiston perustehtävistä myös perus- ja jatkokoulutus sekä yhteiskunnallinen palvelutoiminta toteutetaan tutkimusperustaisina. Strategisena tavoitteena on, että vuoteen 2020 mennessä Lapin yliopiston yhteiskuntatieteellisellä alalla toimii kahdesta kolmeen niin vahvaa tutkimuskeskittymää, että ne osoittavat tutkimuksen suuntia myös kansainvälisesti. Tämä tarkoittaa myös potentiaalista menestymistä valtakunnallisessa huippututkimusyksikkökilvoittelussa. Muu tutkimustoiminta etsii rohkeasti kansainvälisestikin uusia avauksia sekä tutkittavien ilmiöiden että tutkimusyhteenliittymien osalta ja luo siten vielä näkymättömissä olevia suuntia kumuloituvalle tutkimustyölle. Vuonna 2006 Lapin yliopiston sisäisessä vertailussa yhteiskuntatieteiden tiedekunnan tieteellinen julkaisutoiminta oli määrällisesti runsainta, kun kriteerinä käytettiin tieteellisten julkaisujen määrää suhteutettuna professoreiden määrään. Suhdeluku oli 7,4. Valtakunnallisessa yhteiskuntatieteellisen alan julkaisuvertailussa Lapin yliopisto menestyy huonosti, kun verrataan referoituja kansainvälisiä tieteellisiä julkaisuja. Tavoitteena on lisätä julkaisuaktiivisuutta kaikilla tieteellisen julkaisemisen alueilla. Tieteellisestä julkaisemisesta tehdään jokaisen akateemisen yliopistotyöntekijän työtehtäviin itsestään selvästi kuuluva asia. Strategisesti ensisijaisinta on asettaa tieteelliselle julkaisemiselle kunnianhimoiset tavoitteet. Tämä tarkoittaa kirjoittamisen huomattavaa lisäämistä yhteiskuntatieteellisen alan arvostettuihin tiedelehtiin. Tieteelliset monografiat pyritään määrätietoisesti saamaan hyvien kansainvälisten kustantajien kustannettavaksi. Tiedekunta tukee aktiivista kansainvälistä tieteellistä julkaisemista muun muassa rahoittamalla kongressimatkoja ja palkitsemalla tuloksista. Vahvistaakseen alan tutkimus- ja julkaisutoimintaa, tiedekunnan yhteyteen luodaan Pohjoisten yhteiskuntien tutkimus- ja kehittämisinstituutti. Sen toiminta organisoituu kolmen strategisen painoalan mukaisesti hyvinvointi-, politiikka- ja
informaatioteknologiayksikköön. Instituutti verkostoituu kansainvälisesti tieteellisen toiminnan dynamiikkaa seuraten sekä seuraavalla tavalla niiden Lapin yliopiston yksiköiden kanssa, joissa vuonna 2007 harjoitetaan yhteiskuntatieteellistä tutkimusja kehittämistoimintaa. Hyvinvointiyksikkö luo toimintaympäristön tiedekunnan ja esimerkiksi Lapin yliopiston Aluekehitys- ja innovaatiopalvelujen, Koulutus- ja kehittämispalvelujen, Matkailun ja liiketoimintaosaamisen tiedekunnan sekä menetelmätieteiden laitoksen yhteiselle yhteiskuntatieteelliselle tutkimustoiminnalle. Hyvinvointiyksikössä toimii Sosiaalityön tutkimuskeskus, joka on sosiaalityön oppiaineen, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskusten ja niiden kehittämisyksiköiden yhteistyöareena. Sosiaalityön tutkimuskeskuksen erityiset tehtävät ovat toimia koulutusalan tutkivan oppimisen foorumina sekä koordinoida Pohjois-Suomen sosiaali- ja terveysalan yhteistyörakenteen puitteissa tehtävää alan tutkimusta. Politiikkayksikkö luo toimintaympäristön tiedekunnan ja esimerkiksi Lapin yliopiston Aluekehitys- ja tutkimuspalvelujen ja Arktisen keskuksen yhteiselle yhteiskuntatieteelliselle tutkimustoiminnalle. Informaatioteknologiayksikkö luo toimintaympäristön tiedekunnan ja esimerkiksi Lapin yliopiston menetelmätieteiden laitoksen informaatioteknologian alan yhteiselle yhteiskuntatieteelliselle tutkimustoiminnalle. 5. Yhteiskunnallisen palvelutoiminnan strategiset tavoitteet Yhteiskuntatieteiden tiedekunta on vahva yhteiskunnallinen toimija. Sitä se on tällä hetkellä erityisesti hallintotieteiden, sosiaalityön ja sosiologian aloilla. Yhteiskunnallinen toimijuus toteutuu alueellisina ja valtakunnallisina
asiantuntijatehtävinä sekä aktiivisena osallistumisena yhteiskunnallisiin kehittämishankkeisiin. Kaikkeen yhteiskunnalliseen palvelutoimintaan on pyritty liittämään tutkimuksellinen elementti. Strateginen tavoite on keskittyä sellaiseen yhteiskunnalliseen palvelutoimintaan, joka temaattisesti sijoittuu tiedekunnan kolmeen strategiseen painoalaan ja johon on tarkoituksenmukaista liittää vahva tutkimuksellinen elementti. Tiedekunta ei osallistu sellaiseen yhteiskunnalliseen kehittämis- ja hanketoimintaan, johon tutkimuksellisuutta ei ole mahdollista liittää. Tiedekunnan osallistumista kehittämishankkeisiin tullaan koordinoimaan Pohjoisten yhteiskuntien tutkimus- ja kehittämisinstituutin kautta. Instituutti luo tiiviit vastavuoroiset yhteydet työelämän, elinkeinoelämä mukaan lukien, alumnien ja koulutusorganisaatioiden kanssa. Tavoite on, että toteutettava tutkimuksellinen kehittämistoiminta tunnistaa ja ennakoi hyvissä ajoin erityisesti pohjoisen yhteiskuntaelämän keskeiset tarpeet ja signaalit. Strateginen tavoite on, että yhteiskunnallinen palvelutoiminta keskittyy samoihin temaattisiin kokonaisuuksiin tiedekunnan muun toiminnan kanssa. Samoin on tärkeää toteuttaa yhteiskunnallinen palvelutoiminta samalla tavalla tutkimusperustaisesti kuin tiedekunnan muukin toiminta. Henkilötasolla yhteiskunnallisen palvelutoiminnan sekä opetus- ja tutkimustyön vastaavaa integrointia tehdään harkitusti. Se koskee myös avoimen yliopiston toimintaa. Strategisesti tämä tarkoittaa sitä, että toiminnallisesti yhteiskunnallinen palvelutoiminta nivoutuu keskeiseksi osaksi tiedekunnan perustoimintaa, mutta sitä toteutetaan pääsääntöisesti omin henkilöresurssein. Tämä koskee myös avoimen yliopiston toimintaa sikäli kuin kaikkien Lapin yliopiston opiskelijoiden koulutusta ei kyetä järjestämään yhtenä kokonaisuutena. Kaikissa tapauksissa tiedekunta vastaa yhteiskuntatieteellisen alan yliopistollisen koulutuksen vaatimuksista ja tieteellisestä laadusta.