PAIKALLINEN SOPIMINEN KEMIANTEOLLISUUDESSA

PAIKALLINEN SOPIMINEN KEMIANTEOLLISUUDESSA Opas paikallisen sopimisen osapuolille Kemianteollisuus ry TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry Toimihenkilöunioni TU ry Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry

Sisältö LUKIJALLE... 3 1 JOHDANTO... 4 2 PAIKALLINEN SOPIMINEN... 5 2.1 Paikallisen sopimisen tavoitteet... 5 2.2 Paikallista sopimista koskeva säännöstö... 5 2.3 Paikallisen sopimisen edellytykset... 7 2.4 Paikallisen sopimuksen irtisanominen ja työehtosopimuksen umpeutuminen... 8 3 HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ... 9 3.1 Hyviä käytäntöjä työajoista sopimisessa... 9 3.1.1 Yleistä... 9 3.1.2 Paikallinen sopiminen varallaolosta, päivystämisestä ja puhelinohjeista... 11 3.2 Hyviä käytäntöjä yrityskohtaisen erän käytön sopimisesta... 13 3.3 Paikallisten sopimusten hallinta... 14 3.4 Esimerkkisopimusmalli... 15 4 PAIKALLISEN SOPIMISEN MAHDOLLISUUKSIA KEMIANTEOLLISUUDESSA... 15 4.1 Paikallinen sopiminen kemianteollisuuden työntekijäsopimuksissa (kemian perusteollisuus, muovituoteteollisuus ja kemian tuoteteollisuus sekä öljy-, maakaasu- ja petrokemianteollisuus)... 16 4.2 Paikallinen sopiminen kemianalan toimihenkilösopimuksessa... 17 4.3 Paikallinen sopiminen kemianteollisuuden ylempien toimihenkilöiden pöytäkirjassa... 19 4.4 Paikallinen sopiminen työlainsäädännössä... 19 LÄHTEET 2

LUKIJALLE Paikallinen sopiminen kemianteollisuudessa -opas on laadittu yhteistyössä Kemianteollisuus ry:n, TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry:n, Toimihenkilöunioni TU ry:n ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:n perustamassa työryhmässä syksyllä 2010 järjestettyihin Paikallinen sopiminen kemianteollisuudessa -seminaareihin. Opas on tarkoitettu työpaikoille sopijaosapuolten yhteiseksi käsikirjaksi paikallisia sopimuksia suunniteltaessa ja toteutettaessa. Nyt laaditun oppaan painopiste on kollektiivisissa sopimuksissa. Tämä opas on ensimmäinen versio järjestöjen yhteisestä oppaasta, ja tarkoitus on täydentää opasta sitä mukaa, kun hyviä käytäntöjä paikallisista sopimuksista saadaan jaettavaksi. Oppaalla on useita kirjoittajia ja työryhmä ottaa mielellään vastaan hyväksi koettuja käytäntöjä yrityksistä, sekä palautetta tästä oppaasta. Oppaasta ylläpidetään sähköistä versiota. marraskuussa 2010 Jaana Neuvonen Kemianteollisuus ry Seppo Järvenpää Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Taru Reinikainen Toimihenkilöunioni TU ry Toni Laiho TEAM Teollisuuden Ammattiliitto ry Hanne Salonen Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Timo Sarparanta Kemianteollisuus ry 3

1 JOHDANTO Työelämä on muuttunut viimeisten vuosikymmenten aikana paljon. Yhteiskuntarakenteiden muutokset, talouden kansainvälistyminen ja kiristyvä kilpailu ovat luoneet muutospaineita kaikille työpaikoille. Muutokset koskevat toimialoja, yrityksiä ja yksittäisiä toimipaikkoja eri tavoin, ja siksi niiden kaikkien on etsittävä erityisiä menetystekijöitä. Paikallinen sopiminen antaa mahdollisuuksia kehittää toiminnan joustavuutta ja toimintatapoja sekä yritystä että henkilöstöä tyydyttävällä tavalla. Toimintatapojen kehittäminen parantaa yksikön tuottavuutta ja kannattavuutta, ja esimerkiksi joustavien työaikamallien avulla voidaan sovittaa yhteen työn ja yksityiselämän tarpeita. Henkilöstön hyvinvointi kasvaa ja neuvottelukulttuuri kehittyy. Monilla kemianteollisuuden toimipaikoilla paikallisella sopimisella on jo pitkät perinteet ja vakiintuneet käytännöt. Kokemukset ovat valtaosin olleet myönteisiä, vahvistaneet yrityksiä ja tuoneet henkilöstölle vaikutusmahdollisuuksia paitsi omaan työhönsä myös tuotannollisiin ratkaisuihin. Kemianteollisuus KT ry, TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry, Toimihenkilöunioni TU ry ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry ovat yhteistyössä lähteneet kehittämään paikallisen sopimisen valmiuksia yhteisin koulutustilaisuuksin ja laatimalla tämän oppaan. Paikallisen sopimisen osapuolet tarvitsevat myös neuvontatukea ja erityisesti neuvottelutaidon ja sopimustekniikoiden hallintaa. Kemianteollisuudessa panostetaan siihen, että paikallinen sopiminen työpaikoilla toimisi tasavertaisuuden hengessä. Erityinen haaste tämä on pienillä työpaikoilla, joissa voimavarat ovat pieniä. Toimiva luottamusmiesjärjestelmä kaikilla työpaikoilla onkin paikallisen sopimisen edellytys. Yhteistyö, ennustettavuus ja toimivat työmarkkinasuhteet ovat suomalaisille työpaikoille merkittävä kilpailutekijä. Toimialatasolla kemianteollisuuden työmarkkinaosapuolet kehittävät yhteistyötään jatkuvan neuvottelutoiminnan suuntaan. Oikein toteutettuna paikallinen sopiminen on myös tehokas keino säilyttää nykyisiä työpaikkoja ja edistää uusien syntymistä Suomeen. Pekka Hotti Kemianteollisuus KT ry Antti Rinne Toimihenkilöunioni TU ry Timo Vallittu TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry Heikki Kauppi Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry 4

2 PAIKALLINEN SOPIMINEN Paikallisella sopimisella tarkoitetaan sellaista työehtojen asettamista, joka tapahtuu jotakin sopimismenettelyä käyttäen yritys, - toimipaikka- tai työpaikkatasolla. Sopiminen voi tapahtua sekä yksilöllisellä tasolla työnantajan ja työntekijän kesken tai edustuksellisella tasolla esim. työnantajan ja luottamushenkilön välillä. 2.1 Paikallisen sopimisen tavoitteet Paikallisten sopimusten tavoite on varmistaa yritysten kilpailukyky ja kannattavuus, huomioida paikalliset olosuhteet sekä parantaa henkilöstön motivaatiota, vaikuttamismahdollisuuksia, työoloja ja sitoutumista työhön. 2.2 Paikallista sopimista koskeva säännöstö Sopiminen ja sopimus On hyvä muistaa, että sopiminen juridisena käsitteenä ei tarkoita samaa kuin sopimus. Sopiminen on neuvottelutoimintaa sopimukseen pääsemiseksi, mutta se ei aina kuitenkaan automaattisesti johda sopimuksen syntymiseen, jos asiasta ei päästä yksimielisyyteen. Työpaikoilla käydään monenlaisia neuvotteluja, keskusteluja ja palavereja. Neuvottelutulos ei ole automaattisesti oikeudelliselta luonteeltaan sopimus, vaan saattaa tarkoittaa tietynlaisen yhteisymmärryksen saavuttamista. Neuvottelun tuloksena saattaa olla myös jonkinlainen suostumus (lupa tai myöntyminen) johonkin toimenpiteeseen (suostumus ylitöihin, muutoksiin, siirtoihin tai vapaapäivään). Paikallinen sopiminen mm. työehtosopimuksen määräyksistä on neuvottelua, jonka tuloksena yleensä syntyy paikallinen sopimus. Olipa kyse sopimuksesta, neuvottelutuloksesta tai muusta sopimisesta, paikallinen sopimus suositellaan aina tehtäväksi kirjallisena. Paikallinen sopimus on tehtävä kemian alalla kirjallisena, jos jompikumpi osapuoli sitä pyytää. Toimihenkilöiden työehtosopimuksen mukaan sopimus on tehtävä kirjallisena aina, jos sopimuksen on tarkoitettu olevan voimassa yli kaksi viikkoa. Lain säännökset Esimerkiksi työsopimuslaissa, työaikalaissa, vuosilomalaissa ja yhteistoimintalaissa on säännöksiä paikallisesta sopimisesta ja lakien säännöksistä poikkeamisen mahdollisuudesta. Vaikka työlainsäädäntö on paljolti työntekijän suojaamisen takia vähimmäispakottavaa oikeutta, sisältyy työlakeihin useita tahdonvaltaisia (dispositiivisia) säännöksiä, joista voidaan sopia toisin muun muassa työsopimuksin. Vähimmäispakottavuudella tarkoitetaan sitä, että lain tai työehtosopimuksen määräys tuo työntekijälle tietyn minimitason ja näin ollen työntekijän kannalta edullisemmin voidaan aina sopia. Osa lakien säännöksistä on sellaisia, että niistä voidaan poiketa vain työehtosopimuksilla. Tällöin voidaan työehtosopimuksella määrätä, että asiasta voidaan sopia tai siitä on sovittava paikallisesti. Tällainen paikallinen sopimus voi myös saada työehtosopimuksen oikeusvaikutuksen. Esimerkiksi työsopimuslain 13 luvun 7 :ssä, työaikalain 40 :ssä, vuosilomalain 30 :ssä ja yt-lain 61 :ssä on lueteltuna ne lain pykälät, joista voidaan poiketa vain valtakunnallisella työehtosopimuksella. Näistä pykälistä ei siis voi poiketa työntekijälle epäedullisempaan suuntaan pelkällä työntekijän ja työnantajan välisellä työsopimuksella. 5

Ne työnlainsäädännön pykälät, joista voidaan poiketa työntekijälle epäedullisempaankin suuntaan ilman työehtosopimuksen määräyksiä, tunnistaa yleensä lain sanamuodosta Jollei muusta sovita tai Työnantaja ja työntekijä voivat sopia. Tämä poikkeamisoikeus on työnantajan järjestäytymisestä riippumaton. Työlainsäädännöstä löytyy siis monenlaisia määräyksiä: 1. Pakottavia määräyksiä, joista ei voi poiketa työntekijälle epäedullisesti edes valtakunnallisella työehtosopimuksella. Tällaisia ovat esimerkiksi irtisanomisperusteet. 2. Puolipakottavia määräyksiä, joista voi poiketa ainoastaan työehtosopimuksella. Tällaisia ovat esimerkiksi lisä- ja ylityöstä maksettavat korvaukset. 3. Tahdonvaltaisia määräyksiä, joista voi poiketa työsopimuksella tai työehtosopimuksella. Tällaisia ovat esimerkiksi irtisanomisajat. (Kairinen, M., Uhmavaara, H., Murto, H. 2008). Valtakunnalliset työehtosopimukset Valtakunnallisissa työehtosopimuksissa on vähimmäispakottavia määräyksiä, sopimisen sallivia määräyksiä sekä paikallista sopimista edellyttäviä määräyksiä. Jotkut työehtosopimusmääräykset ovat toisaalta laajasti toisin sovittavissa (dispositiivisia). Monissa työehtosopimuksissa on määräyksiä, joiden osalta toisin sopiminen paikallisesti on sallittu. Tällainen kelpuuttava tai salliva määräys voi olla muotoiltu esimerkiksi: ellei paikallisesti sovita toisin tai paikallisesti voidaan sopia toisin. Sovittaessa tällöin paikallisesti, muutetaan työehtosopimuksen sisältöä. Tällaista työehtosopimukseen perustuvaa paikallista sopimusta pidetään työehtosopimuksen osana. Tällaisen sopimuksen tulkintaerimielisyydet ratkaistaan työehtosopimuksen neuvottelujärjestystä koskevien määräysten mukaisesti ja viimekädessä työtuomioistuimessa. Työehtosopimuksissa voi myös olla määräyksiä, jotka siirtävät ko. työehdon määrittelyn paikallisille osapuolille sopimista edellyttäen ( asiasta x on sovittava paikallisesti ). Paikallista sopimista edellyttävät työehtosopimusmääräykset saattavat rajoittaa työnantajan määräysvaltaa, sillä kyseessä saattaa olla työnantajan määräysvallan piiriin normaalisti kuuluva seikka, josta työehtosopimuksen mukaan onkin paikallisesti sovittava. Jos työnantaja ei ole Kemianteollisuus ry:n jäsen, ei työehtosopimusten yleissitovuus oikeuta sitä tekemään paikallista sopimusta työehtosopimuksen valtuutuksen nojalla lainsäädännöstä poiketen. Velvollisuus noudattaa yleissitovaa sopimusta ei siis sisällä oikeutusta tehdä paikallista sopimusta sellaisesta asiasta, josta lain mukaan saa poiketa vain valtakunnallisella työehtosopimuksella. Tulee kuitenkin muistaa, että työntekijän näkökulmasta paremmin sopiminen on aina sallittua. Työehtosopimuksissa on usein toissijaismääräyksiä, joita kutsutaan perälaudoiksi. Jos paikallisen sopimisen alueeseen kuuluvasta asiasta ei sovita, noudatetaan työehtosopimuksessa olevaa toissijaista määräystä, jota kutsutaan perälaudaksi. Jos esim. palkankorotusten osalta on kirjattu, että paikallisen korotuserän käytöstä sovitaan työnantajan ja luottamusmiehen kesken. Mikäli neuvotteluissa ei päästä sopimukseen, päättää työnantaja x % käytöstä ja loppuosa y % maksetaan yleiskorotuksena. Y % on tällöin nk. perälauta. Perälauta voi olla myös esim. työajoissa: ellei työajasta paikallisesti toisin sovita, noudatetaan työehtosopimuksen työaikamääräystä. Työehtosopimuksissa voi myös olla määräyksiä, joissa asetetaan rajoja tai raameja sille, minkälaisten rajojen puitteissa paikallisten sopimusten tulisi pysyä (ns. sivulaudat). Esimerkiksi liukuvasta työajasta on saatettu määrätä, että työaikojen tulee kuitenkin pysyä tietyissä rajoissa ja tasoittua jonkin ajanjakson kuluessa. Myös luottamusmies voi sopia raamit, joiden puitteissa yksittäiset työntekijät voivat asiasta sopia vaikkapa lomarahojen vaihtamisesta vapaaseen. 6

Työehtosopimusten mukaan paikallinen sopiminen tapahtuu sopimuksessa olevien neuvottelujärjestystä koskevien määräysten mukaisesti, ensisijassa työnantajan ja henkilöstöryhmää edustavan luottamusmiehen kesken. Asiasta riippuen sopimusosapuolena voi olla myös yksittäinen työntekijä, toimihenkilö tai ylempi toimihenkilö. Sopimusmääräyksien mukaan luottamusmiehen tekemä paikallinen sopimus sitoo niitä henkilöitä, joita luottamushenkilön on katsottava edustavan. Jos työehtosopimuksen mukaista luottamusmiestä ei ole valittu, ei paikallinen sopiminen ole mahdollista niiden määräysten osalta, jotka edellyttävät luottamusmiehen sopimista. Työehtosopimuksissa on kuitenkin myös sellaisia määräyksiä, joista voidaan sopia paikallisesti työnantajan ja yksittäisen työntekijän välillä. Yrityskohtaiset työehtosopimukset. Työehtosopimuslaki mahdollistaa myös sen, että työehtosopimus solmitaan yksittäisen työnantajan ja jonkin palkansaajien työmarkkinajärjestön välillä. Yhteistoimintasopimukset Yhteistoimintalain mukaisessa menettelyssä voidaan sopia käsiteltävänä olevista yt-asioista. Tällaisia ovat muun muassa neuvottelumenettelyä koskevat asiat, työaikoja, työntekijän asemaa ja toimenkuvaa koskevat muutosasiat. YT-laki myös edellyttää, että eräät asiat on sovittava (kuten työsäännöt, järjestyssäännöt ja aloitetoiminnan säännöt). Yhteistoimintamenettelyssä osapuolina voivat olla joko henkilöstön edustaja(t) ja työnantaja tai yksittäinen työntekijä ja työnantajan edustaja. Työsopimusten muutokset Myös työsopimuksen tasoisin sopimuksin voidaan jo alkaneen työsuhteen aikana sopia pätevästi monenlaisia työsopimusehtojen muutosasioita. Tarvetta tällaiseen on etenkin silloin, kun työsopimus antaa työntekijälle parempia etuja tai oikeuksia kuin valtakunnallinen työehtosopimus tai laki. Paikallistason sopimisen keinoina voidaan mainita myös sellaiset pitkään jatkuneet käytännöt, joista on tullut sopimuksen veroisia. Muutossopimuksia voidaan toteuttaa myös määräaikaisena, esim. jonkin projektin ajan. Velvoiteoikeudelliset sopimukset Lisäksi työsuhteeseen vaikuttavia sopimuksia voidaan tehdä normaalin sopimusvapauden puitteissa. Se mahdollistaa paikallisen sopimisen sellaisissakin asioissa, joita työoikeuden normistot eivät asiallisesti sääntele. Kysymys on silloin velvoiteoikeudellisista sopimuksista. Työsuhteeseen liittyviin asioihin kuuluu monia sellaisia asioita, joista ei työlaeissa, työehtosopimuksissa tai työsopimuksissa ole säännöksiä tai määräyksiä. Esimerkiksi työantajan työnjohtovallan piiriin sinänsä kuuluvista asioista voivat paikalliset osapuolet halutessaan sopia. Paikallisesti voidaan myös sopia normaalin työehtosopimuksen mukaisen peruspalkan lisäksi mahdollisesti tulevista tulos- tai voittopalkkioista. Yleisen sopimusvapauden nojalla voidaan työpaikoilla esimerkiksi sopia etätyöstä, liikkuvasta työstä, työkyky- ja työhyvinvointiasioista tai koulutuksesta. 2.3 Paikallisen sopimisen edellytykset Paikallinen sopiminen edellyttää tasavertaisia neuvottelukumppaneita ja sopimusosapuolia. Paikallinen sopiminen perustuu sopimusvapauteen ja edellyttää molemminpuolista tahtoa sopia asioista yhteisesti. Toimiva luottamushenkilöjärjestelmä työehtosopimuksineen ja hyvät neuvottelusuhteet ovat paikallisen sopimisen perusedellytyksiä. Paikallinen sopiminen edellyttää luonnollisesti myös oikeutta sopimiseen eli tiettyä valtuutusta sopia työehdoista paikallisesti, koska työehdoista sopiminen on työntekijän suojaamisen takia vähimmäis- 7

pakottavaa oikeutta. Tämä valtuutus tulee yleensä työlainsäädännöstä tai työehtosopimuksesta. Lisäksi osapuolten edustajilla tulee olla kelpoisuus tehdä paikallisia sopimuksia. Yritys tulee kelpoiseksi paikalliseen sopimiseen järjestäytymällä työnantajaliittoon. Työntekijä on kelpoinen itse sopimaan tietyistä asioista, osaan vaaditaan luottamusmiehen tekemä paikallinen sopimus ja tietyissä asioissa voidaan työehtosopimuksessa edellyttää pääluottamusmiehen tekemää paikallista sopimusta. Kun yrityksessä mietitään paikallisen sopimuksen tekemistä, on mietittävä onko kyseessä olevasta asiasta oikeus sopia toisin? Mihin tuo oikeus perustuu ts. onko työlainsäädännössä tai työehtosopimuksessa määräyksiä asiasta? Kenellä yrityksessä on oikeus sopia toisin? Paikallisen sopimisen edellytykset voi tarvittaessa tarkistaa omasta liitosta. 2.4 Paikallisen sopimuksen irtisanominen ja työehtosopimuksen umpeutuminen Toistaiseksi voimassa olevat paikalliset sopimukset on irtisanottavissa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen, ellei toisin ole sovittu. Irtisanomiseen ei tarvita perusteluja. Irtisanomisen toimittamiseen ovat oikeutettuja ne osapuolet, jotka ovat sopimuksen allekirjoittaneet ja siten siihen sitoutuneet. Yksittäisen työntekijän kanssa tehdyn paikallisen sopimuksen irtisanominen on siten mahdollista työnantajan tai mainitun yksittäisen työntekijän toimesta. Kun sopijapuolena on luottamusmies, ei hän sopimusta solmiessaan ole yksittäinen henkilö, vaan edustamansa henkilöstöryhmän toimielin. Näin ollen luottamusmiesvaihdosten takia on mahdollista, että sopimuksen irtisanoo muu luottamusmies kuin sen tehnyt luottamusmies. Kun irtisanomisaika päättyy, palataan noudattamaan työehtosopimuksen perälautamääräyksiä tai lain määräyksiä. Määräajaksi tehty paikallinen sopimus päättyy, kun määräaika umpeutuu. Tällöinkin palataan noudattamaan työehtosopimuksen perälautamääräyksiä tai lain määräyksiä. Kaikissa kemian alan työehtosopimuksissa on sovittu, että vaikka työehtosopimuksen voimassaolo muutoin on lakannut, jää paikallinen sopimus voimaan. 8

3 HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ KUVA 1. Paikallisessa sopimisesta on myönteisiä kokemuksia. (Ihalainen ym. 2007, Kairinen 2007, 2008). 3.1 Hyviä käytäntöjä työajoista sopimisessa 3.1.1 Yleistä Paikallisesti työajoista sovittaessa on yksinkertaistettuna kyse vuotuisen työajan uudelleen sijoittelusta ja järjestelemisestä. Erilaisia mahdollisuuksia on valtavasti. Työajoista sovittaessa on erityisesti huomioitava, että aina kun työpäiviä siirrellään, pidennetään tai muutetaan, muuttuu myös ihmisten vapaa-aika vastaavasti. Tämä on omiaan herättämään suuria tunteita. Henkilöstön mielipiteen huomioon ottaminen on tärkeää, koska laskenut työmotivaatio vaikuttaa tuottavuuteen alentavasti. Erilaisten työaikajärjestelmien käyttöönottoa suunniteltaessa on yrityksessä hyvä avoimesti keskustella koko henkilöstön kanssa järjestelmien hyvistä ja huonoista puolista. Useimmiten sekä henkilöstön että työnjohdon ajatusmaailmat ovat saattaneet jumiutua puoltamaan käytössä olevaa tuttua työvuo- 9

rojärjestelmää. Kaikkea kannattaa kokeilla, muutosvastarinta on murrettavissa ja käsitykset muutettavissa. Yhdessä tekeminen, osallistuminen ja osallistaminen ovat tärkeitä elementtejä onnistumisen takeena. Muutostyön etenemisestä tiedottaminen jokaisessa vaiheessa on tärkeää, jotta henkilöstöllä on aikaa sisäistää muutos ja sen vaikutukset. Mikä tahansa paikallinen sopiminen vaatii onnistuakseen myös sitoutumista muutokseen. Vinkkilista työaikajärjestelmien hallittuihin muutoksiin: 1) Nykytilan arviointi yrityksen ja henkilöstön näkökulmasta 2) Haasteet ja tarpeet yrityksen ja tuotannon näkökulmasta 3) Kyselyt ja tutkimukset, kerätään henkilöstön ajatukset ja toiveet 4) Suunnittelu yhdessä, muistaen yrityksen tavoitteet ja henkilöstön toiveet 5) Realististen vaihtoehtojen luominen ja tutkiminen 6) Vaihtoehdon tai vaihtoehtojen esittely 7) Äänestys, maksimissaan kahden eri vaihtoehdon väliltä 8) Järjestelmän toimivuuden kokeilu käytännössä 9) Seuranta, kartoitus onnistumisista ja kehityskohteista 10) Korjaavat toimenpiteet 11) Järjestelmän pysyvä käyttöönotto Yritysesimerkki 1 Molempien sopijapuolten kokemuksia selvitettiin kokeilun aikana onnistumisten ja kehityskohteiden selvittämiseksi. Työnantaja: Positiivisia kokemuksia 12 tunnin vuorotyöstä Vähemmän vuoronvaihtoja, vähemmän tietokatkoja Vuoronvaihtoihin, aloituksiin/lopetuksiin, kuluu suhteellisesti vähemmän aikaa Kun vuoro luovuttaa vastuun ja tehtävät seuraavalle, ottaa se ne myös vastaan pari kertaa vuorokierron aikana. Pystytään satsaamaan lisävoimia esim. projekteihin tai koulutuksiin lomituskauden ulkopuolella. (esim TL-4 työluvat/riskien arvioinnit) Henkilöstö sitoutuu vuorojärjestelmään hyvin 12h vuorojärjestelmä on hyvä houkutin rekrytoitaessa uusia henkilöitä Riskit 12 tuntisessa vuorotyössä 12h järjestelmä saatetaan kokea väsyttävänä erityisesti ohjaamotyössä tai erittäin fyysisessä työssä Pitkien vapaiden jälkeen töihintulo ja siihen liittyvä vuoronvaihto/tiedonkulku on haaste o työsäännöt, vuoronvaihto varmistettava o TES, aloittamis- ja lopettamistyöt (vuoronvaihtolisä) Voimakkaasti vuorojärjestelmään sitoutunut henkilöstö, voi olla hankala tulevissa vuorotyöjärjestelyissä Lisääntynyt vapaa-aika voi mahdollistaa esim. "kakkostyön" 10

Työntekijät: Positiivisia kokemuksia 12 tunnin vuorotyöstä Vähemmän työpäiviä, vähemmän työmatka-ajoa o 204 työpäivää vähenee 136:een o työmatkakilometrit vähenevät vuodessa 3400 km esim. työmatka on 25km/suunta Säännölliset pitkät vapaat o 10 päivän kierrossa 6 vapaata Ilta- ja yövuorojen "turha odottelu" jää pois Lyhyt kierto, vain kaksi yötä Ulkopuolinen lastenhoidon tarve vähenee Lisääntynyt vapaa-aika voi mahdollistaa esim. "kakkostyön Riskit 12 tuntisessa vuorotyössä Pahimmillaan 12h esim. ohjaamotyössä saattaa olla raskas, sama koskee erittäin fyysistä työtä Työpäivien aikana siviilielämä kärsii 3.1.2 Paikallinen sopiminen varallaolosta, päivystämisestä ja puhelinohjeista Kemian perusteollisuuden, Muovituoteteollisuuden ja kemian tuoteteollisuuden työehtosopimuksissa sekä Kemianalan toimihenkilösopimuksessa on mahdollista sopia päivystysvalmiuteen suostumisesta sekä päivystysvalmiudesta maksettavista korvauksista ja niiden määräytymisperusteista paikallisesti. Päivystysvalmiudesta on sovittava niin selvästi työntekijän ja toimihenkilön kanssa, ettei jälkikäteen voi syntyä erimielisyyttä tarkoitetun sidonnaisuuden luonteesta ja kestoajasta. Paikallisilla sopimuksilla ei ole tarkoitus muuttaa työehtosopimusten mukaisia korvausperusteita alaspäin, vaan ottaa huomioon paikalliset olosuhteet. Kemianalan toimihenkilösopimuksessa on sovittu, että jos toimihenkilön toimeen kuuluu pysyvänä ja luonteenomaisena osana velvollisuus antaa vapaa-aikanaan, yrityksen niin vaatiessa, puhelimitse erityisiä toimintaohjeita tai -määräyksiä, tulee tämä ottaa huomioon toimihenkilön kokonaispalkkauksessa tai erillisenä lisänä. Paikallisesti voidaan sopia puhelinohjeista maksettavasta korvauksesta sekä määräytymisperusteista. Kemianteollisuuden ylempiä toimihenkilöitä koskevassa työehtosopimuksessa ei ole vastaavia määräyksiä. Työaikalain 2 luvun 5 pykälän perusteella varallaoloajasta sovittaessa, tulee sopia myös varallaolosta maksettavasta korvauksesta. Päivystämisestä ja varallaolosta paikallisesti sovittaessa tulee määritellä aina tapauskohtaisesti sidonnaisuus ja vasteajat. Se kuinka nopeasti henkilön on oltava työpaikalla hälytyksen tullessa vaikuttaa olennaisesti siihen, kuinka sidonnaista päivystäminen ja varallaolo ovat. Hyvä on myös sopia, onko aina tarpeen lähteä työpaikalle fyysisesti. Osa hälytyksistä voi olla hoidettavissa puhelimitse tai esimerkiksi etäpäätteeltä kotoa. 11

Henkilö sitoutuu päihteettömyyteen päivystäessään ja varalla ollessaan. Tämä tulee riittävän selvästi tiedostaa, kun asiasta sovitaan. Lisäksi työpaikalla on hyvä keskustella pelisäännöt selviksi myös puhelinohjeiden ja alkoholin käytön suhteen. Henkilön jaksaminen on ehdottomasti varmistettava jo pelkästään työsuojelullisten näkökohtien takia. Työntekijöille tulee varata riittävästä aikaa rentoutumiseen ja omaan vapaa-aikaan. Yksin ja aikapaineessa tehtävä työ vaatii tavanomaista suurempaa osaamista. Vasteajat saattavat olla erittäin lyhyitä ja usein työntekijä on yksinään työpaikalla hoitamassa ongelmaa, joka on aiheuttanut hälytyksen. Työntekijän pitää olla varma siitä, miten hänen tulee hälytyksen tullessa toimia ja mihin toimenpiteisiin ryhtyä sekä todelliset vastuunsa. Tieto-taitoa on ylläpidettävä säännöllisin väliajoin. Paikallista sopimusta tehtäessä yhdelle työntekijälle tulevien varallaolon, päivystämisen ja puhelinohjeiden määrä ja korvausten suuruus tulee miettiä suhteessa yllämainittuihin seikkoihin. Jokainen sopimus tuleekin miettiä tapauskohtaisesti työpaikan omien tarpeiden mukaan. Yritysesimerkki 1 Sopimus sterilaattorien varallaolojärjestelmästä Allekirjoittaneet ja toimihenkilöiden ja työntekijöiden edustajat ovat sopineet sterilaattorien varallaolojärjestelmästä seuraavaa: Perustetaan päivystysryhmä, joka hoitaa etukäteen laaditun sterilointiohjelman vaatiman varallaolon, tehdyn varallaololistan mukaan. Varallaolevan henkilön käyttöön hankitaan matkapuhelin, johon vartioliike soittaa. Varallaolevan henkilön tulee hälytyksen tultua, viimeistään yhden (1) tunnin kuluessa, saapua/ratkaista ongelma tai hälyttää apua tilanteen saamiseksi hallintaan. Varallaoloajalta maksetaan 60 % KTA:n mukaisesta palkasta. Hälytyksen aiheuttamasta työstä maksetaan KTA:n mukainen palkka sekä matkakorvauksena kilometrikorvaus kotoa. Tämä sopimus on voimassa määräajan, joka alkaa 1.12.2009 ja päättyy 31.12.2010. Ellei jompikumpi osapuoli totea sopimusta päättyneeksi yhtä (1) kuukautta ennen määräajan päättymistä, sopimus jatkuu entisin ehdoin vuoden määräajan kerrallaan. Yritysesimerkki 2 Sopimus puhelinohjeiden antamisesta henkilön vapaa-aikana Tarkoitus Tässä ohjeessa kuvataan X toiminnon päivystyskäytäntösopimuksen ulkopuolella tapahtuvien henkilön vapaa-aikanaan antamien, työasioita koskevien puhelinohjeiden korvauskäytäntö. Korvattavat puhelut Vapaa-aikana puheluun vastaavalle henkilölle maksetaan korvaus, Jos soitto tulee työtehtäviä suorittavilta henkilöiltä, vartijoilta tai vastaavilta tahoilta. Soiton syy ja ajankohta 12

Yritysesimerkki 3 kirjataan soittajan toimesta vartijan tapahtumakirjaan, ajo- tai muuhun vastaavaan päiväkirjaan. Korvaus maksetaan puhelimen välityksellä ohjeita antaneelle henkilölle poikkeamisilmoituksen perusteella. Esimies hyväksyy korvauksen selvitettyään korvausperusteen tapahtuneeksi. Jos soitosta seuraa hälytyskäynti, korvaukset maksetaan ainoastaan TES:in mukaisesti. Korvaukset Vapaa-aikanaan puhelimessa ohjeita antaneelle henkilölle maksetaan korvaus soittoajankohdasta riippuen seuraavasti: arkipäivä soitto klo 7:00-21:00 kahden (2) tunnin palkka arkipäivä soitto klo 21:00-7:00 kolmen (3) tunnin palkka viikonloppu pe klo 16:00-ma klo 7:00 kolmen (3) tunnin palkka Sopimus kiinteistön olosuhdevalvontapäivystyksestä Kiinteistön olosuhdevalvontapäivystyksen päivystysryhmään kuuluville työntekijöille ja toimihenkilöille maksetaan päivystyskorvauksena 50 % heidän henkilökohtaisesta tuntipalkastaan jokaiselta päivystystunnilta. Päivystys alkaa viikolla klo 15.30 ja päättyy seuraavana aamuna klo 7.00. Viikonloppupäivystys alkaa perjantaina klo 15.30 ja jatkuu viikonlopun yli päättyen maanantaina klo 7.00. 3.2 Hyviä käytäntöjä yrityskohtaisen erän käytön sopimisesta Yrityskohtaista erää voidaan sovittaessa käyttää henkilökohtaisen palkan osan suuruutta määriteltäessä. Perusteina voidaan käyttää pätevyyden ja suorituksen arviointijärjestelmää, tai yrityksessä muutoin sovittuja perusteita. Arviointituloksia käytetään myös työntekijän kehitystarpeiden arvioinnissa sekä osoittamaan henkilöitä vaativampiin tehtäviin. Yritysesimerkki 1 Käytiin neuvottelu luottamusmiehen ja työnantajan edustajan kesken huhtikuussa 2010. Työnantaja esitti paikallista erää jaettavaksi suorituksen ja pätevyyden perusteella suhteessa työn vaativuuteen, laskelmat ja palkankorotusprosessin. Sovittiin erän jakamisesta. Työnjohto esitti korotusehdotukset, jonka jälkeen asiaa priorisoitiin neuvotellen tuotannon johdon ja luottamusmiehen kanssa yhdessä. Luottamusmies: Järjestelyvaraa pystyttiin kohdentamaan paremmin tarkoitusta vastaavasti ja olin erityisen tyytyväinen prosessiin, jonka aikana koin saavani riittävästi tietoa ja aikaa valmistautua neuvotteluihin, jolloin lopputulos mielestäni oli hyvä. Pidän jatkon kannalta tärkeänä pätevyys- ja suorituskriteereitä. 13

Yritysesimerkki 2 Käytiin neuvottelu ylempien luottamushenkilön ja työnantajan edustajan kesken toukokuussa 2010. Työnantaja esitti paikallisen erän jakoperiaatteet, laskelmat ja palkankorotusprosessin. Sovittiin erän jakamisesta. Paikallisen erän kohdentamisen periaatteet työpaikalla palkoista päätettäessä: Palkkavertailu yrityksen sisällä samaa tai samankaltaista tehtävää suorittaneisiin Sukupuolten välinen tasa-arvon toteutuminen Tehtävän sisällössä tai vastuualueella tapahtuneet muutokset Prosessin esittely: Ylin johto tekee päätökset, tarvittaessa yhteistyössä esimiesten kanssa. Korotuksen saa minimissään 1/3 osa ylemmistä toimihenkilöistä ja maksimissaan 1/2 ylemmistä toimihenkilöistä Luottamusmies: "Minusta se meni ihan hyvin kaikin puolin. Jakoperuste oli tasapuolinen ja sillä pyrittiin tasapainottamaan yksittäisiä palkkakuoppiakin. Eikä ole tullut "kentältäkään" jupinoita ainakaan minun korviini." 3.3 Paikallisten sopimusten hallinta Paikallisia sopimuksia kannattaa hallinnoida kuten muitakin tärkeitä asiakirjoja ja sopimuksia. Hyvä käytäntö on perustaa paikallisille sopimuksille esimerkiksi sähköinen arkisto aihealueittain, josta löytyy nopeasti viimeisin versio sopimuksesta. 14

3.4 Esimerkkisopimusmalli Esimerkki työehtosopimukseen perustuvasta paikallisesta sopimuksesta Aika Paikka Sopijaosapuolet TA / TT TA / luottamusmies Paikallisen sopimisen aihe ja työehtosopimuksen pykälä Mihin tilanteeseen paikallinen sopimus on tehty Sopimuksen katselmointi - kerran vuodessa / joka toinen vuosi jne. Paikallinen sopimus on määräaikainen/voimassa toistaiseksi Paikallisen sopimuksen irtisanominen Muutoksenhallinta Jos kysymys on koko yritystä, työosastoa tai suurempaa työryhmää koskevasta asiasta, sovitaan siitä luottamusmiehen kanssa. Luottamusmiehen kanssa tehty sopimus sitoo kaikkia niitä, joita luottamusmiehen katsotaan edustavan (edustaa myös järjestäytymättömiä työntekijöitä). 4 PAIKALLISEN SOPIMISEN MAHDOLLISUUKSIA KEMIANTEOLLISUUDESSA Paikallisia sopimuksia on tehty tutkimusten mukaan varsin laajasti kemianteollisuudessa (Kauppinen, T, 2005). Kemianteollisuuden työehtosopimuksissa annetaan tähän hyvin mahdollisuuksia, mutta monia paikallisen sopimisen mahdollisuuksia tulee myös lainsäädännöstä. Tähän oppaaseen on kerätty työehtosopimuksista ja lainsäädännöstä asioita, joista voi sopia paikallisesti. 15

4.1 Paikallinen sopiminen kemianteollisuuden työntekijäsopimuksissa (kemian perusteollisuus, muovituoteteollisuus ja kemian tuoteteollisuus sekä öljy-, maakaasu- ja petrokemianteollisuus) 5 Työsuhteen syntyminen ja päättyminen Irtisanomisajoista sopiminen Takaisinottaminen 6 Säännöllinen työaika Vuorokautisen työajan pidentäminen Yötyön tekeminen muissa kuin työaikalain 26 :n mainitsemissa tilanteissa Työviikon, työvuorokauden ja sunnuntaivuorokauden alkaminen Lisien muuntaminen Säännölliseltä työajalta maksettavan palkan kohdentaminen tuntipalkkaisten työntekijöiden palkattomille työajan tasaamisvapaajaksoille 7 Työaika päivä-, yksi- ja kaksivuorotyössä - antamisajankohdan takaraja Työajan tasaamisvapaiden - antamistapa - ilmoitusaika - pitämättä jättäminen Viikottaisen säännöllisen työajan järjestäminen 8 Keskeytyvä 3-vuorotyö Vuorovapaiden tai niiden osan antaminen yksilöllisesti 10 Lepoajat Päivittäisen lepoaika Ruokailutauosta sopiminen Vuorokausilevon tilapäinen tasaaminen 11 Ylityö Ylityötuntien korvaaminen vastaavalla vapaa-ajalla 13 Päivystysvalmius Päivystysvalmiudesta sopiminen 18 Palkanmaksu Palkkojen maksaminen kerran kuussa 22 Suurjuhlapyhäkorvaus Suurjuhlapyhäkorvauksen maksamisajankohdasta sopiminen 23 Matkakustannukset ja päivärahat Ateriakorvauksen maksaminen Matkustussäännön laatiminen 24 Ulkomaantyö Ulkomailla tehtävän matkatyön ehdoista sopiminen Ilmaisen asunnon päivärahaosuudesta sopiminen Matkustussäännön laatiminen 33 Vuosiloma Vuosiloman antaminen lomakauden ulkopuolella Vuosiloman antaminen keskeytymättömässä 3- vuorotyössä Lomapalkan maksaminen normaalina palkanmaksupäivänä Lomaltapaluurahan maksaminen yhtenä tai useampana eränä Lomaltapaluurahan korvaaminen vastaavana vapaana 39 Paikallinen sopiminen Paikallisen sopimisen menettelytavat Yleissopimus Kehittämistoiminnan seurantajärjestelmistä sopiminen Työsuojeluvaltuutetun ja pääluottamusmiehen tehtävien 16

Irtisanomissuojasopimus yhdistäminen Osaston luottamusmiehen valinta Työsuojeluasiamiehen valinta? Työsuojelutoimikunnan perustaminen Työsuojeluvaltuutetun työstä vapautuksesta sopiminen Työsuojeluvaltuutetun kuukausikorvauksesta sopiminen Palkkatilasto ja henkilötietojen antaminen Lomautusilmoitusaika ja lomautuksen toteuttamistavat määräaikaisissa lomautuksissa Työn alkamisesta ilmoittaminen lomautuksen jälkeen Irtisanomisajan palkan maksaminen lomautetun työntekijän työsuhteen päättyessä 4.2 Paikallinen sopiminen kemianalan toimihenkilösopimuksessa 3 Työsuhde ja työsuhteesta johtuvat Työsuhteen päättymispäivän palkanmaksu yleiset velvollisuudet, kohta 6 5 Sijaisuuskorvaus Sijaisuuskorvauksen maksaminen 6 Yleiset työaikamääräykset Muun päivä- ja kaksivuorotyön (poislukien jatkuva yksi- ja kaksivuorotyö) tasoittumisjakson muuttaminen Vuorokautisen työajan pidentäminen Ilmoitusajat työajantasaamisjärjestelmän muuttamisessa 7 Työaika päivä- ja yksi- ja kaksivuorotyössä Siirtyminen liukuvaan ja porrastettuun työaikaan Siirtyminen 37,5 tunnin työviikosta 40 tunnin työviikkoon Työviikon ja työvuorokauden alkaminen Työajan tasaamisvapaiden vaihtaminen joustovapaaseen Työajan tasaamisvapaan antaminen - antamisajankohta - korvaaminen rahana - ilmoitusajat - antamistapa 11 Työvuoroluettelon ja työajan tasoittumisjärjestelmän muuttaminen Ilmoitusajoista sopiminen 14 Lisätyö Lisätyön korvaaminen vastaavalla vapaalla Lisätyön vaihtaminen joustovapaaseen 15 Ylityö Ylityön ajalta maksettavan palkan tai ylityökorvauksen korotusosan maksaminen kiinteänä kuukausikorvauksena tai vaihtaminen vastaavaan vapaaseen Ylityökorotuksen tai koko ylityöpalkan vaihtaminen joustovapaaseen 16 Sunnuntaityö Sunnuntaityökorotuksen maksaminen kiinteänä kuukausikorvauksena tai vaihtaminen vastaavaan vapaaseen Sunnuntaityökorotuksen vaihtaminen joustovapaaseen 17 Suurjuhlapyhäkorvaus Suurjuhlapyhäkorvauksen maksuajankohta 18 Lepoajat ja viikkolepokorvaus Päivittäisen lepoajan lyhentäminen Ruokailutauosta luopuminen Vuorokausilevon tilapäinen lyhentäminen 17

Viikoittaisen vapaa-ajan aikana tehdyn työn korvaaminen rahassa Viikkovapaapäivästä sopiminen 20 Päivystysvalmius ja puhelinohjeet Päivystysvalmiudesta sopiminen Päivystysvalmiudesta ja puhelinohjeista maksettavista korvauksista ja niiden määräytymisperusteista sopiminen 22 Vuorotyö sekä ilta- ja yötyö Jatkuvasti samassa vuorossa työskentely Yötyön tekeminen muissa kuin työaikalain 26 mainitsemissa tapauksissa Vuorotyökorvauksen maksaminen kiinteänä kuukausikorvauksena 25 Matkakorvaukset Päivärahojen suuruus lyhyessä ja pitkässä työkomennuksessa Päivärahojen ja ruokarahan maksaminen erillisenä kuukausikorvauksena Matkustussääntö 26 Koulutustilaisuudet Osallistumisen korvausperusteista sopiminen koulutuksen ollessa toimihenkilön vapaapäivänä 27 Vuosiloma Lomapalkan maksaminen säännönmukaisena palkanmaksupäivänä Lomarahan maksuajankohta Lomarahan vaihtaminen joustovapaaseen 32 Paikallinen sopiminen Paikallisen sopimisen menettelytavat (osapuolet, paikallisen sopimuksen kesto, muoto) Palkkausjärjestelmä Ns. väliluokkien käyttö Yrityskohtaiset järjestelmät Yhteistoimintasopimus Työsuojeluvaltuutetun ja luottamusmiehen tehtävien yhdistäminen Osaston luottamusmiehen valinta Työsuojeluasiamiehen valinta Työsuojeluvaltuutetun työstä vapautuksesta sopiminen Yhteistoimintaelimen perustaminen Irtisanomissuojasopimus 4 Irtisanomisajat Irtisanomis- ja Irtisanoutumisajan pituus Palkanmaksuajankohta työsuhteen päättyessä 15 Lomautusilmoitus Lomautusilmoitusajat 16 Työhön paluu lomautuksen jälkeen Työn alkamisesta ilmoittaminen 18

4.3 Paikallinen sopiminen kemianteollisuuden ylempien toimihenkilöiden pöytäkirjassa Palkankorotukset Paikallinen erä Yleiskorotusten ajankohta Palkkaus Palkka Työaikamääräykset Vuorokautisen säännöllisen työajan pidennys enintään 4 tunnilla Yli- ja sunnuntaityön korvaaminen Vuosiloma, lomapalkka ja lomaraha Lomarahan maksuajankohta Matkakustannusten korvaus Matkakustannusten korvauksen määrä Luottamushenkilö Luottamusmiesten määrä Kuukausikorvaus Tiedonsaanti, toimintamahdollisuudet ja vapautus työstä 4.4 Paikallinen sopiminen työlainsäädännössä Sopiminen työsopimuslaissa (tsl) Koeaika (TSL 1:4.1) Oikeuksien ja velvollisuuksien siirtäminen (TSL 1:7.1) Osa-aikainen sairauspoissaolo (TSL 2:11a.1-2) Työntekijän oikeus palkkaansa työnteon estyessä työnantajasta johtuvasta syystä (TSL 2:12.1) Palkanmaksuaika (TSL 2:13.1) Kilpailukieltosopimus (TSL 3:5.1) Hoitovapajaksojen enimmäismäärä ja yksittäisten jakson vähimmäispituus (TSL 4:3.2) Osittainen hoitovapaa ja sen keskeyttäminen (TSL 4:4-5) Työntekijän oikeus työllistymisvapaaseen (TSL 7:12.1) Sopiminen yhteistoimintalaissa (ytl) Sopimus neuvottelukunnasta (YTL 9.2-3 ) Työvoiman vähentämistä koskevien neuvottelujen vähimmäisneuvotteluajat (YTL 51.1-2 ) Sopiminen työaikalaissa (tal) Varallaolo ja siitä maksettava korvaus (TAL 5 ) Liukuva työaika (TAL 13 ) Työntekijän siirtyminen osa-aikatyöhön (TAL 15 ) Lisätyö (TAL 17 ) Lisäylityö (TAL 19.2 ) Aloittamis- ja lopettamistyö (TAL 20 ) Lisä- ja ylityökorvaus vapaa-aikana (TAL 23.1 ) Sunnuntaityö (TAL 33 ) Lisä-, yli- ja sunnuntaityön korvaaminen erillisellä kuukausikorvauksella (TAL 39 ) Sopiminen vuosilomalaissa (vll) Vuosilomapalkan laskentatavan määräytyminen (VLL 14.2 ) Vuosilomaetuuksien siirtäminen työsuhteesta toiseen (VLL 18 ) Vuosiloman jakaminen ja ajankohta (VLL 21.1-3 ) 19

Talviloman pitäminen lyhennettynä työaikana (VLL 21.4 ) Vuosiloman sijoittaminen työntekijän vapaajaksolle: erityisesti äitiys- ja isyysvapaa (VLL 24 ) Vuosiloman säästäminen (VLL 27 ) 20

LÄHTEET Ihalainen, E., Kivelä, M., Uhmavaara H., Kairinen, M. Sovittaisiinko Paikallisesti? Paikallinen sopiminen eräillä toimipaikoilla haastattelujen ja henkilöstökyselyjen valossa. Työministeriö, 2007. Kairinen M. Tutkimus paikallisesta sopimisesta. Www.utu.fi, päivätty 27.2.2008. Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta, 2008. Kairinen M. Paikallinen sopiminen ja sopimukset. Artikkeli julkaistu Edilexissä 30.7.2010. Www.edilex.fi\lakikirjasto\7178. Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta, 2007. Kairinen M., Uhmavaara H., Murto H., Paikallinen sopiminen yksityisellä sektorilla. Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan julkaisuja, Yksityisoikeuden sarja A:121, Turun yliopiston ja Åbo Akademin kirjapaino Uniprint 2008. 21