14.10. 2015. Aalto Maisema-arkkitehtuuri SUOMALAINEN MAASEUTU Yliarkkitehti Raija Seppänen Maa- ja metsätalousministeriö Maaseudun kehittämisyksikkö raija.seppanen@mmm.fi puh. 0295162483
Maa- ja metsätalousministeriön osasto- ja yksikköjako Erityisavustajat Ministeri Kansliapäällikkö Eläinsuojeluasiami es Sisäinen tarkastus Ruokaosasto Talousryhmä Elintarviketurvallisuusyksikkö Eläin- ja kasviterveyden yksikkö Maaseudun kehittämisyksikkö Maatalousyksikkö Markkinayksikkö Oikeudellinen yksikkö Luonnonvaraosasto Talousryhmä Elinkeinokalastusyksikkö Luonnon virkistyskäyttöyksikkö Luonnonvara- ja vesitalousyksikkö Metsä- ja bioenergiayksikkö Oikeudellinen yksikkö Biotalous EU-koordinaatio Tutkimus Hallinto- ja suunnitteluosasto Biotalous- ja tutkimusryhmä Henkilöstö- ja hallintoyksikkö Kansainvälisten asioiden yksikkö Ohjaus- ja tietohallintoyksikkö Talousyksikkö Viestintäyksikkö
MMM:n ja sen hallinnonalan tunnusluvut Henkilötyövuodet (htv) / talousarviot (ta) 2015 Maa- ja metsätalousministeriö 256 htv /23,818 ta Maaseutuviras to 196 htv / 25,307 milj. ta Elintarviketurvallisuusvira sto 68 htv / 41,757 milj. ta Turvallisuus- ja kemikaalivirasto 21,4 htv / 2,0 milj. ta Metsähallitu s 68 htv / 6,250 milj. ta Suomen ympäristökesk us 25 htv / 1,600 milj. ta Maanmittauslaitos 1 988 htv / 47,480 milj. ta Luonnonvarakeskus 1 654 htv / 90,311 milj. ta Valtion aluehallinto
Toiminta-ajatus ja visio Toiminta-ajatus Turvaamme kotimaisen ruuan tuotannon ja uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön sekä luomme edellytyksiä niihin perustuville elinkeinoille ja hyvinvoinnille. Visio Suomi on vastuullisesti toimivan ruokaketjun ja kestävän biotalouden kilpailukykyinen edelläkävijä.
Tehtävät ja tavoitteet Maaseudun kehittäminen Maaseutu on elinvoimainen paikka yrittää ja asua Maa- ja elintarviketalous Kestävä maatalous tuottaa puhtaita, turvallisia ja kilpailukykyisiä elintarvikkeita Luonnonvaratalous Luonnonvarojen kestävä käyttö luo hyvinvointia ja turvaa luonnon monimuotoisuuden Maanmittaus ja tietovarannot Kiinteistö- ja paikkatiedot sekä muut tietovarannot palvelevat laajasti yhteiskuntaa
Maaseutuvaltainen Suomi Suomen maapinta-alasta alle 5% rakennettua aluetta alle 10% peltoa /maatalousmaata n. 10% sisävesiä yli 76 % metsämaata Suomi Euroopan maaseutuvaltaisimpia maita Euroopan matalin väestötiheys ka 17,8 as./km 2 (Lappi 2 as / km2) (EU-28 ka 116,3 as./km 2 ) 5, 4 milj asukasta; maaseutuväestön osuus 27 % Metsiä suojeltu tai rajoitetussa metsätalouskäytössä 2,9 milj. ha (13 % metsäalasta) -> korkein osuus Euroopassa Suomen puuvarat Euroopan suurimpia 15.9.2015. 6
Suomi pohjoisin maatalousmaa Maantieteellinen sijainti maatalouden suurin rajoittava tekijä Kasvukauden pituus (kuvassa) 180-120 vrk Lämpösumma 1 300-400 Cvrk - Saksa 2 000-1 600 Cvrk - Espanja 2 800-2 400 Cvrk Luonnonolot näkyvät selvimmin satotasossa satoa lähes puolet vähemmän kuin Keski-Euroopan maissa
70 N Pohjoinen napapiiri Terminen kasvukausi keskimäärin / vrk 60 N 150 200 250 300 Lähde: MTT
Tuottavuus: Sadot 2000-luvulla Suomi - Ranska Syysvehnä, tonnia / ha Sokerijuurikas, tonnia / ha Peruna, tonnia / ha 8 6 4 2 3,4 7,9 80 60 40 20 37 70 40 30 20 10 23 41 0 0 0 Lähde: MTT/ LUKE
Maatilojen määrän kehitys tuotantosuunnittain ja ennusteet v.2020 1995 2000 2005 2008 Ennuste 2020 Muutos 1995-2008 Lypsykarjatilat 32480 22913 16495 12455 4800-61,7% Muut nautakarjatilat 9394 5349 4508 4030 1750-57,1% Sikatilat 6249 4316 3165 2309 900-63,1% Siipikarjatilat 2239 1231 976 762 260-66,0% Viljatilat 29294 27510 28563 28478 n. 22000-2,8% Muut maatilat 15906 16577 15810 17768 n. 15000 +11,8% Kaikki maatilat 95562 77896 69517 65802 n. 45000-31,1%
MTT/ Maatilojen lukumäärän kehitys tuotantosuunnittain / ennuste v. 2012-2020
140000 Lkm Tilamäärän ja keskipeltoalan kehitys Ha 70 120000 60 100000 50 80000 40 60000 30 40000 20 20000 10 0 0 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020
Maatalouden keskittyneisyys ja sen muutos 2004-2009 Lähde: TNS Gallup Elintarviketieto, PTT
Maidontuotannon keskittyneisyys ja sen muutos 2004-2009 Lähde: TNS Gallup Elintarviketieto, PTT
MAATALOUDEN RAKENNEKEHITYS JATKUU EDELLEEN Viljely ja kotieläintuotanto pysyvää ja paikkasidonnaista Rakennekehitys jatkuu -> Maatilojen lukumäärä vähenee pellot, infra, rakennuskanta säilyvät Kotieläintilojen määrä vähenee - kasvinviljelytilojen määrä kasvaa Viljelyä jatkavat vuokraavat tai ostavat lopettavien pellot Jatkavat kotieläintilat keskittyvät = Varsinais-Suomi, Pohjanmaat, Pohjois-Savo (kotieläintuotanto tarvitsee peltoalaa) Uudis-, peruskorjaus- ja laajennusinvestointeja; tuotanto modernisoituu edelleen Nykyaikainen tuotanto tarvitsee hyvän tiestön ja tietoliikenneyhteydet Uudispeltoa raivataan vain vähän (viljelyyn soveliaan maan vähyys, ei tukioikeuksia)
MAATALOUDEN RAKENNEKEHITYS JATKUU EDELLEEN Maatalous- ja kotieläintuotanto ovat EU:ssa ja Suomessa vahvasti säädeltyä ja luvanvaraista toimintaa Kaavoitus ei tuo lisäarvoa, mutta voi hidastaa tai estää tilan kehittämistä Maatalousmaisema muuttuu tuotannon myötä- sitä ei tarvitse suunnitella tai suojella
Suomessa pitkäaikaista metsien seurantaa http://www.metla.fi/metinfo/tilasto
SUOMI ON EUROOPAN METSÄISIN MAA Metsät peittävät yli 70 % Suomen maapinta-alasta Metsäpinta-alan suhteellisella osuudella mitattuna Suomi on Euroopan metsäisin maa. Puuntuotantoon soveltuvaa metsämaata 20,3 milj.ha; yksityisomistuksessa 61 %. Metsien hakkuut ovat viime vuosikymmeninä olleet pienemmät kuin niiden kasvu, joten puuvaranto (n. 2 100 miljoonaa kuutiometriä) on kasvanut jatkuvasti. Suomen metsät kasvavat vuosittain yli 100 miljoonaa km3. Vuosittainen hakkuukertymä vv. 2005 2010 oli 57 miljoonaa kuutiometriä, josta teollisuuden markkinahakkuiden osuus oli noin 90 %. Hukkarunkopuun ja luonnonpoistuman määrä samalla aikavälillä oli keskimäärin 9,8 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Suomen puuvarat Euroopan 5:s suurimmat (Venäjän, Ranskan, Ruotsin, Saksan jälkeen) Metsät ovat uusiutuva luonnonvara ja taloudellisen sekä henkisen hyvinvoinnin lähde. Metsät ovat olennainen osa Suomen luontoa ja sen monimuotoisuutta. Metsät ehkäisevät ilmastonmuutosta sitomalla hiiltä, mutta ilmaston muuttuminen aiheuttaa myös uusia riskejä metsille.
Metsä- ja puuvaroiltaan suurimmat maat maailmassa
Lähde: Metsäntutkimulaitos v.2006 ja Tullihallitus EU:n metsät * Metsien pinta-ala yhteensä 145,6 milj. ha Luxemburg 0,06 % Viro 1,6 % Unkari 1,4 % Tsekki 1,8 % Slovenia 0,9 % Malta 0 % Slovakia 1,3 % Puola 6,3 % Suomi 15,5 % Liettua 1,4 % Itävalta 2,7 % Britannia 2 % Portugali 2,6 % Belgia 0,5 % Tanska 0,3 % Ruotsi 18,9 % Saksa 7,6 % Kreikka 2,6 % Espanja 12,3 % Latvia 2 % Ranska 10,7 % Irlanti 0,5 % Italia 6,9 % *uusimmat jäsenmaat puuttuvat * metsä =puiden latvuspeittävyys yli 10 % ja alueen koko yli 0.5 ha Kypros 0,1 % Alankomaat 0,3 %
Tiukasti suojeltujen metsien osuus metsäpinta-alasta EU:maissa 2010
Suomen suojeltujen ja rajoitetussa metsätalouskäytössä olevien metsien osuus metsä- ja kitumaan pinta-alasta 2008
METSIEN SUOJELU SUOMESSA Metsistä suojeltu tai rajoitetussa metsätalouskäytössä 2,9 milj.ha (13 % metsäalasta) Osuus on korkein Euroopan maista Suojelumetsistä 2,5 milj. ha sijaitsee Pohjois-Suomessa -> peittävät 22 % metsäpinta-alasta Etelä-Suomessa suojeltuja metsiä 0,5 milj hehtaaria (4 % E-Suomen metsäpinta-alasta) n. 70 % (2,0 milj. ha) suojelluista ja rajoitetussa metsätalouskäytössä olevista metsistä on kokonaan hakkuiden ulkopuolella ( = tiukasti suojeltuja = 9 % metsäpinta-alasta) Lähde: Metsäntutkimuslaitos 2008
OMISTAJARYHMIEN OSUUDET SUOMEN METSISTÄ
Suomen metsien hakkuupinta-alat 1970-2013
Puun käyttö Suomessa 2013
Mikä on metsää, mihin käytettävä? Eri valtioissa metsäalan määrä, omistus ja käyttötavat vaikuttavat suhtautumiseen, käyttöön, säädösohjaukseen Puu vai metsä - ihminen arvioi asioita usein lähinnä omien havaintojensa ja kokemustensa kautta Suomi on iso maa, ja maan eri osat ovat erilaisia Taajamien välittömässä läheisyydessä tai edes lähialueilla on tarjolla erittäin harvoin yhteiskunnan metsiä - >Pohjoismainen jokamiehenoikeus on poikkeuksellista - >Suhtaudutaanko metsään kuin yhteiseen omaisuuteen? vrt ero : pellot, rakennukset 15.9.2015. 27
Keskisuomalainen taajama 1600-luvulta kohti 2020-lukua - uusiutuvat luonnonvarat asutusta ja elinkeinotoimintaa edistämässä
Visio SUOMEN METSÄALA ON VASTUULLINEN BIOTALOUDEN EDELLÄKÄVIJÄ. METSIIN PERUSTUVAT ELINKEINOT OVAT KILPAILUKYKYISIÄ JA KANNATTAVIA. METSÄLUONNON MONIMUOTOISUUS JA MUUT YMPÄRISTÖHYÖDYT OVAT VAHVISTUNEET. Strategiset päämäärät Tavoitteet Läpileikkaavat teemat Metsiin perustuva liiketoiminta vahvistuu ja tuotannon arvo kasvaa Jalostusarvon nostaminen, ekotehokkuus sekä uudet tuotteet ja palvelut Puuperäinen energia Luontomatkailu ja luonnontuoteala Liikenneverkkojen kunto Metsätalouden kannattavuus paranee Puuntuotannon kestävyys ja metsänkäsittelymenetelmien monipuolistaminen Puumarkkinoiden toimivuus Yksityismetsätalouden kannattavuus ja tilakoko Metsien monimuotoisuutta, ympäristöhyötyjä ja hyvinvointivaikutuk sia vahvistetaan Metsien biologinen monimuotoisuus Ilmastonmuutos ja metsätalous Vesistöt ja maaperä Metsät parantavat elämänlaatua Toimenpiteet toimenpide toimenpide toimenpide toimenpide toimenpide toimenpide toimenpide ALUEELLISET METSÄOHJELMAT 29
Uusittu metsälaki (1.1.2014) Velvoittaa jokaista metsänomistajaa Lisää metsänomistajien valinnanvapautta oman metsä-omaisuutensa hoidossa (metsäkuvion uudistusikä, perinteisen harvennus- ja uudistushakkuun käyttö, eriikäisrakenteinen metsänkasvatus jne). Asettaa metsänomistajien omaisuudenhoidolle entistä selvemmät sallitun toiminnan rajat, mutta ei ohjaa metsänkäsittelypäätöksiä -> metsänomistajien motivointi hoitamaan aktiivisesti metsiään ja siten myös lisäämään puuntarjontaa!
Kansallisen metsästrategia 2025:n lähtökohdat Valtioneuvoston hyv. 12.2.2015 laadintaa ohjasi Metsäpoliittinen selonteko 2050 ja eduskunnan siihen antama vastine priorisoidaan tavoitteet ja yksityiskohtaisemmat hankkeet metsäpoliittisessa selonteossa asetettujen strategisten päämäärien saavuttamiseksi metsäala ymmärretään laajasti; kattaa metsätalouden ja puuta jalostavan teollisuuden lisäksi myös metsien muihin sekä aineellisiin että aineettomiin tuotteisiin perustuvan tuotannon, jalostuksen ja palvelut sekä julkishyödykkeet toimii jatkossa Suomen kansallisena metsäohjelmana, joka tukee metsien osalta biotalousstrategian toteuttamista (www.mmm.fi /Metsät/Strategiat ja ohjelmat/ Kansallinen metsästrategia 2025) 15.9.2015 31
KMS 2025 strategiset päämäärät Suomi on kilpailukykyinen toimintaympäristö metsiin perustuville liiketoiminnoille Metsäala ja sen rakenteet uudistuvat ja monipuolistuvat Metsät ovat aktiivisessa, taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävässä sekä monipuolisessa käytössä 15.9.2015. 32
METSO Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016 VN hyväksymä METSO- ohjelman tavoite metsäisten luontotyyppien ja metsälajien taantumisen pysäyttäminen ja luonnon monimuotoisuuden suotuisan kehityksen vakiinnuttaminen vuoteen 2016 mennessä Ohjelman painopiste Etelä-Suomi Tarkoituksena sekä parantaa nykyistä suojelualueverkkoa että kehittää talousmetsien luonnonhoitoa. Suojelun tulee perustua metsänomistajien vapaaehtoiseen haluun turvata metsiensä monimuotoisuutta. Suojelu ja metsäluonnon hoito toteutetaan joko määräaikaisilla tai pysyvillä sopimuksilla kohteiden ekologisten arvojen mukaan. Alueita voidaan myös ostaa valtion omistukseen suojelualueiksi. Suojelusta maksetaan korvaus joko luonnonsuojelulain tai kestävän metsätalouden rahoituslain nojalla suojelukohteesta ja -tavasta riippuen.
Hallitusohjelman 2015 kärkihankkeita Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti Kärkihanke 2: Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä Kärkihanke 3: Kiertotalouden läpimurto, vesistöt kuntoon Kärkihanke 4: Suomalainen ruoantuotanto kannattavaksi, kauppatase ja sininen biotalous nousuun Kärkihanke 5: Luontopolitiikkaa luottamuksella ja reiluin keinoin 15.9.2015. 34
Biotalous on talouden seuraava aalto Ennuste : v. 2030 maailmassa tarvitaan * 50 % nykyistä enemmän ruokaa * 45 % enemmän energiaa * 30 prosenttia enemmän vettä
BIOTALOUS (VN 8.5.2014 PERIAATEPÄÄTÖS) Tavoite on kasvattaa biotalouden tuotos nyk. noin 60 mrd eurosta 100 mrd euroon ja luoda 100 000 uutta biotaloustyöpaikkaa vuoteen 2025 mennessä. VN 8.5.2014 periaatepäätöksen tavoite vauhdittaa Suomen elinkeinojen uudistumista ja talouden nousua kasvun uusilla kärkialoilla biotaloudessa ja cleantechissä. Biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää kestävästi uusiutuvia luonnonvaroja biopohjaisten tuotteiden, ravinnon, energian, ja palvelujen tuottamiseen. Biotalous yhdistää monia alkutuotannon ja jalostustoiminnan aloja sekä lopputuotteiden markkinoita; ominaista ympäristöä säästävän puhtaan teknologian ja uusiutuvien biopohjaisten luonnonvarojen ja luonnon aineettomien palveluiden kestävä käyttö ja materiaalien tehokas kierrätys.
JO NYT PUOLET BIOTALOUDESTA PERUSTUU METSIIN Erityisesti metsäsektorin merkitys Suomessa suuri Yli puolet Suomen nykyisestä biotaloudesta perustuu metsiin Perinteiset toimialojen väliset raja-aidat hälventyvät-> uudenlaista toimialarajat ylittävää yhteistyötä Biotalous yhdistää puunjalostusta, kemiaa, energiaa, rakentamista, teknologiaa sekä ravinto- ja hyvinvointiratkaisuja. Biotalousstrategian neljä painopistettä ovat 1) biotalouden kasvulle luodaan kilpailukykyinen toimintaympäristö, 2) biotalouteen luodaan uutta liiketoimintaa riskirahoituksen, rohkeiden kokeilujen ja toimialarajojen ylittämisen avulla, 3) biotalouden osaamisperustaa uudistetaan koulutusta ja tutkimustoimintaa kehittämällä ja 4) biomassojen saatavuus, raaka-ainemarkkinoiden toimivuus ja käytön kestävyys turvataan. Biotalousstrategian valmistelu: TEM, MMM, YM, OKM, STM, VM, VNK, VTT, SITRA
MAASEUTUA KEHITETÄÄN KAIKISSA EU- MAISSA EU:n 28 jäsenvaltion väestöstä 56 % asuu maaseudulla Maaseudun kehittäminen on yksi EU:n tärkeitä tavoitteita Rahoitusvälineenä Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (maaseuturahasto) / EY asetus 1290/2005 Maaseuturahasto on rahoitusväline sellaiselle maaseudun kehittämiselle, joka on osa unionin yhteistä maatalouspolitiikkaa (CAP). Maaseuturahastosta myönnetty tuki täydentää kansallisia, alueellisia ja paikallisia toimia, joilla yhteisön ensisijaiset tavoitteet pyritään panemaan täytäntöön EU:ssa myös muita elinkeinojen kehittämiseen suunnattuja rahastoja (esim. elinkeinokalatalouden rahasto ja Euroopan aluekehitysrahasto EAKR)
Manner-Suomen maaseutuohjelma 2014-2020 Maa- ja metsätalousministeriö laati maaseutuohjelman rahoituskaudelle 2014 2020 Komission hyväksyi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 12.12.2014 Maaseutuohjelman toteutus käynnistyi keväällä 2015 Ohjelma on valmisteltu yhdessä laajan sidosryhmän kanssa, ja pohjautuu EUlainsäädäntöön ja sen pohjalta laadittuihin kansallisiin säädöksiin Ohjelma-asiakirja ja lisätietoja www. maaseutu.fi, www.mavi.fi; www. mmm.fi
Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen ja alueiden käytön osalta ÄLYKÄS kasvu: Innovaatiot ja osaaminen, vihreä teknologia ja tutkimuksen käyttöönotto Sosiaaliset innovaatiot OSALLISTAVA kasvu: Paikallinen kehittäminen sekä maaseututalouden monipuolistaminen Vaihtoehdot maatalouden rakenneuudistuksen seurauksena MAASEUDUN KEHITTÄMINEN KESTÄVÄ kasvu: Luonnonvarojen käytön tehostaminen ja julkishyödykkeet Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen, hiilen sitomisen lisääminen ja bioenergian kehittäminen Kestävä maankäyttö ja luonnon monimuotoisuus Sivu 41
Toimintarakenne 2014-2020 Eurooppa 2020 -strategia - määrittelee unionin saavutettavissa olevat yleistavoitteet Yhteinen strategiakehys (CSF) kattaa maaseuturahaston, EAKR:n, ESR:n, koheesiorahaston ja EMKR:n ("CSF-rahastot") ja heijastaa Eurooppa 2020 -strategiaa yhteisten temaattisten tavoitteiden avulla, joihin vastataan rahastokohtaisilla prioriteeteilla/painopistealueilla/avaintoimilla Kumppanuussopimus kansallinen asiakirja, joka esittää varojen aiotun käytön Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden hyväksi Maaseudun kehittäminen: maaseuturahasto Muut CSF-rahastot (EAKR, ESR, koheesiorahasto, EMKR) 14.10.2015 Maaseudun kehittämisohjelmat - rakentuvat kuuden maaseudun kehittämistä koskevan prioriteetin alle 42 42
Suomen EU- maaseutuohjelman 2014-2020 valmisteluun laadittu alueluokitus SYKE - MMM - TILASTOKESKUS
MAASEUTUOHJELMAN STRATEGISET PAINOPISTEET Maaseutuohjelmalla Edistetään biotaloutta ja sen osana maataloutta harjoitetaan taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä ja eettisesti hyväksyttävällä tavalla Monipuolistetaan maaseudun elinkeinoja ja parannetaan työllisyyttä kehittämällä yritysten kilpailukykyä, uutta yrittäjyyttä ja yritysten verkostoitumista Lisätään maaseudun elinvoimaa ja elämänlaatua vahvistamalla paikallista omaehtoista toimintaa Tuettavat toimenpiteet toteuttavat yhtä tai useampaa 6 prioriteetista ja 3 läpileikkaavaa teemaa (ympäristö, ilmasto, innovaatiot)
Maaseutuohjelmaan valitut toimenpiteet Koulutus ja tiedonvälitys Neuvonta Investoinnit fyysiseen omaisuuteen Tila- ja yritystoiminnan kehittäminen Palveluiden ja kylien kehittäminen Yhteistyö ja innovaatiot Leader Ympäristökorvaukset Luonnonmukainen tuotanto Luonnonhaittakorvaukset Eläinten hyvinvointi Sivu 45
MAASEUTUOHJELMAN AVULLA HANKKEITA, INVESTOINTEJA, VERKOTTUMISTA JA TUTKIMUSTA RAHOITUSTA SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN YLEISHYÖDYLLISET HANKKEET YRITYSTOIMINTA JA SIIHEN LIITTYVÄT INVESTOINNIT MAASEUTUVERKOSTON TILAISUUDET (www. mmm.fi; www.maaseutu.fi) EIP- TOIMINTA (www.eip-agri.eu )
Ohjelman varat toimenpiteittäin Rahoitus osaksi Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta ja osa kansallisesti ( sis. valtion ja kuntien rahoitusta); julkisen rahoituksen lisäksi käytössä myös yksityistä rahoitusta. Koulutus ja tiedonvälitys Investoinnit fyysiseen omaisuuteen* Maaseudun palvelujen ja kylien kehittäminen Luonnonmukainen tuotanto Eläinten hyvinvointi Neuvonta Tila- ja yritystoiminnan kehittäminen** Ympäristökorvaukset Luonnonhaittakorvaukset*** Yhteistyö ja innovaatiot (sis. EIP) Julkinen rahoitus yhteensä 8 265 miljoonaa euroa * Sisältää kokonaan kansallista lisärahoitusta 656 milj. euro ** Sisältää kokonaan kansallista lisärahoitusta 67 milj. euroa *** Sisältää kokonaan kansallista lisärahoitusta 1 924 milj. euroa