PPERUSKORJAUSHANKKEIDEN PERUSKORJAUSHANKKEIDEN PERUSKORJAYSHANKKEIDEN PRIORISOINTI PPRIOPPPPRIORISOINTI P PÄIVÄKODIT PÄIVÄKODIT ASUKASPUISTOT JA ASUKAS- PUISTOT 23.10.2007 2011
1 PERUSKORJAUSHANKKEIDEN PRIORISOINTI TARKISTUS JA PÄIVITYS 2011 PÄIVÄKODIT ASUKASPUISTOT
2 Espoon kaupunki priorisointiryhmä Espoo 2011 ESIPUHE Vuonna 2001 valmistui väliraportti päiväkotikiinteistöjen peruskorjaushankkeiden priorisoinnista. Se käsitti 16 kiinteistön arvioinnit. Varsinaista priorisointiraporttia päiväkodeista ei tuolloin laadittu. Samana vuonna laadittiin kymmenestä asukaspuistorakennuksesta vastaavanlainen arviointi kuin päiväkodeista. Koulujen osalta peruskorjausten priorisointiraportti valmistui 2003 ja vuonna 2007 siitä laadittiin päivitetty versio. Nyt valmistuneessa Päiväkotien peruskorjaushankkeiden priorisointiraportissa on priorisoitu yhteensä 81 päiväkotia, 6 koulujen yhteydessä olevaa päiväkotia ja 10 asukaspuistorakennusta. Vanhimmat nyt priorisoidut päivähoitokäytössä olevat rakennukset on rakennettu 1900-alussa ja nuorimmat 1990-luvulla. Kriteereinä peruskorjauslistalle pääsyyn on ollut rakennuksen ikä ja tekninen kunto. Espoossa on kehitetty peruskorjaushankkeiden priorisointia varten oma arviointi- ja pisteytysjärjestelmä, jolla kiinteistöjen peruskorjaukset voidaan mahdollisimman puolueettomasti asettaa kiireellisyysjärjestykseen. Tässä priorisoinnissa arviointi- ja pisteytysjärjestelmää on edelleen kehitetty. Pisteytysjärjestelmässä arvioidaan kiinteistön ympäristövaikuttavuutta, arkkitehtuuria, teknistä kuntoa sekä tilojen toimivuutta, terveellisyyttä ja turvallisuutta. Nämä arviointialueet sisältävät vielä yksityiskohtaisempia arviointikohtia ja näillä voi olla vielä alakohtia. Tässä priorisointiraportissa on muutamia arviointikriteerejä muutettu verrattuna vuonna 2001 päiväkodeista laadittuun peruskorjausten väliraporttiin ja vuonna 2007 valmistuneeseen koulujen peruskorjausten priorisointiraporttiin. Rakennuksen tavoiteltu elinkaari on poistettu kokonaan omana arviointikohtanaan. Työryhmän käsityksen mukaan rakennuksen elinkaari
3 muodostuu priorisoinnin eri arviointikohdista saadusta kokonaispistemäärästä, eikä se näin ollen vaadi erillistä arviointikohtaa priorisointilomakkeessa. Tavoitellun elinkaaren tilalle uudeksi arviointialueeksi otettiin ympäristövaikuttavuus, joka muodostuu kahdesta alakriteeristä: rakennuksen energiatehokkuudesta sekä lämmöntuotantotavasta eli energiamuodosta, jolla rakennus lämmitetään. Samalla poistettiin arviointikriteereistä Teknisen kunnon alakohtana ollut Ylläpito, jonka alakohtana ollut Energiatalous vastaa osittain rakennuksen ympäristövaikuttavuuden kohtaa Energiatehokkuus. Priorisoiduista päiväkodeista laskettiin myös energiatehokkuusluku (ET-luku), jonka luokkatunnus lisättiin lomakkeen nimiöosaan. Lisäksi rakennuksen toimivuuden arviointiin on lisätty uutena kriteerinä Esteettömyys, jossa on arvioitu sekä rakennusten sisätilojen että ulkotilojen esteettömyyttä. Priorisoinnin tarkoitus on asettaa peruskorjaushankkeet kiireellisyysjärjestykseen. Pisteytyksellä selvitetään peruskorjauksen tarve mahdollisimman objektiivisesti. Pisteytys sisältää eri arviointinäkökulmia, joista rakennuksen teknisellä kunnolla on suurin painoarvo. Numeraalisen esitystavan perusteella peruskorjaushankkeet voidaan asettaa kiireellisyysjärjestykseen. Arvioidut päiväkodit ovat eri-ikäisiä, erikokoisia ja osassa niistä tilat ja varustus eivät vastaa tämän päivän päiväkotitiloille asetettuja vaatimuksia esimerkiksi tilojen riittävyyden tai kuraeteisten varustuksen suhteen. Kiinteistöissä havaitaan käytön aikana myös yllättäviä ja välttämättömiä korjaustarpeita esim. rakennuksessa ilmenneistä kosteus- tai homevaurioista johtuen. Näissä tapauksissa korjauksiin on ryhdyttävä välittömästi riippumatta rakennuksen sijoittumisesta priorisointijärjestykseen. Päiväkotien peruskorjaushankkeiden priorisointia tullaan käyttämään palveluverkkosuunnitelmaa laadittaessa, investointiesityksiä sekä vuosikorjaus- ja perusparannusesityksiä valmisteltaessa. Hankkeet, joiden kustannusarvio nousee yli 600 t, ovat investointisuunnitelmaan esitettäviä peruskorjaushankkeita. Priorisointi selkiyttää tarkastelua siitä, mitkä hankkeista esitetään peruskorjaushankkeiksi ja mitkä esitetään vuosikorjauksiksi ja perusparannuksiksi. Peruskorjauksiin sisältyy huomattavia perusrakenteiden ja talotekniikan (LVISA) perusparantamista ja uusimista. Peruskorjaushankkeisiin sisältyy myös jonkin verran tilamuutoksia ja toiminnallisia muutostöitä. ARVIOINTIALUEET JA PISTEYTYS Alla olevassa pisteytystaulukossa on esitetty nyt käytetyt eri arviointialueiden maksimipistemäärät. Vertailun vuoksi sulkuihin on merkitty vuonna 2001 suoritetun päiväkotien peruskorjausten päivityksessä käytetyt priorisoinnin arviointialueiden maksimipistemäärät sekä molempien priorisointien prosentuaaliset osuudet kokonaispistemääristä.
4 Kohdekiinteistöä tarkastellaan arviointialueiden mukaan seuraavasti: Arviointialue maksimipistemäärä % 1. Ympäristövaikuttavuus (Elinkaari) 24 (16) 5,13 (3,31) 2. Arkkitehtuuri 40 (40) 8,55 (8,26) 3. Tekninen kunto 220 (244) 47,01 (51,24) 4. Toimivuus 96 (96) 20,50 (19,00) 5. Terveellisyys/sisäilmasto 48 (48) 10,26 (9,92) 6. Turvallisuus 40 (40) 8,55 (8,26) Yhteensä 468 (484) 100,00 Priorisointilomakkeessa arviointialueisiin tehdyt muutokset on tehty siten, ettei priorisoinnista saatava kokonaispistemäärä muuta arviointialueiden keskinäistä suhdetta. Aiemmin 1. kohdassa ympäristövaikuttavuuden kohdalta pois jätetty rakennuksen elinkaaresta annettu maksimipistemäärä oli aiemmin16 pistettä. Sen tilalle tulleen uuden ympäristövaikuttavuuden painoarvo on 24 pistettä. Ympäristövaikuttavuuden pistemäärä kuvaa hyvin rakennuksen energiatehokkuuden ja kestävän kehityksen painoarvon kasvua nykyrakentamisessa. Arviointialueista suurin painoarvo on edelleen rakennuksen teknisellä kunnolla. Arviointialueet sisältävät yksityiskohtaisempia arviointikohtia, esimerkiksi lämmöntuotantotapa, kulttuurihistorialliset tekijät, rakennustekniikka, ryhmähuoneet, fysikaaliset tekijät. Näillä voi olla vielä alakohtia. Arviointikohdille annetaan pisteitä 0-4, jotka kerrotaan etukäteen määritellyillä painokertoimilla 1-4. Suurempi pistemäärä on peruskorjauksen kannalta merkittävämpi. Painotetut pisteet lasketaan yhteen ja summa kuvaa peruskorjaustarvetta numeraalisesti. Arkkitehtuurin osalta arviointikohdille annetun pisteen painoarvo on päinvastainen. Mitä suurempi pistemäärä arkkitehtuurin kohdalle on merkitty, sitä arvokkaampi rakennus on kysymyksessä. PRIORISOINNISSA KÄYTETYT ARVIOINTIKRITEERIT 1 Ympäristövaikuttavuus Ympäristövaikuttavuus muodostuu kahdesta arviointikohdasta: energiatehokkuudesta ja lämmöntuotantotavasta. 1.1 Energiatehokkuus Energiatodistuksen käyttöönoton tavoitteena on nostaa rakennusten energiatehokkuus tärkeäksi valintatekijäksi. Energiatodistus mahdollistaa vertailun rakennusten välillä ja auttaa kiinteistönomistajaa kiinnittämään huomiota rakennuksen energian käyttöön.
5 Energiatodistuksessa kerrotaan rakennuksen tarvitsema lämmitysenergia, laite- tai kiinteistösähkö, jäähdytysenergia sekä niiden pohjalta laskettu, bruttoalaan suhteutettu energiatehokkuusluku (ET-luku). Energiatehokkuusluvun perusteella määräytyy rakennuksen energialuokka asteikolla A-G. Vähiten energiaa kuluttaa A-luokan kiinteistö, eniten G-luokan kiinteistö. Päiväkotien energiatehokkuusluokat on määritetty vuoden 2010 toteutuneen energiankulutuksen perusteella. Jos rakennuksen energiankulutusta ei ole voitu luotettavasti määrittää, on rakennukselle annettu tämän takia energiatehokkuusluokka G. 1.2 Lämmöntuotantotapa Espoon kaupungin energiatehokkuussopimus edellyttää uusiutuvien energiamuotojen edistämistä sekä sähkö- ja öljylämmityksistä luopumista. Tämä on otettu pisteytyksen perustaksi. 0 Uusiutuva polttoaine Tähän ryhmään kuuluvat metsähake, puupelletti, kierrätyspuuhake, vesivoima, aurinko- ja maalämpö, tuulienergia, sekä kaatopaikkakaasuista ja viemärivesistä erotetuilla biokaasuilla tuotettu energia. Puunpolton katsotaan olevan hiilidioksidikuormitusta lisäämätön, ns. hiilineutraali polttoaine. Energiatehokkuussopimuksen perusteella uusiutuva energia on ensisijainen lämmitysenergiamuoto kaukolämpöverkon ulkopuolella. 2 Kaukolämpö Espoossa kaukolämpö tuotetaan pääosin sähkön ja kaukolämmön yhteistuotantona Fortumin kivihiili-maakaasu-voimalaitoksessa. Kaukolämpö on elinkaarikustannustehokkain lämmitysmuoto ja kaukolämpöverkkoalueella ensisijainen lämmitysmuoto. 4 Sähkölämpö Espoon yhteispohjoismaisesta sähköpörssistä hankkima sähköenergia on pääosin vesivoimalla ja ydinvoimalla tuotettua energiaa, joten sen hiilioksidipäästöt ovat kohtuullisen pienet. Sähköntuotannon ydinenergiaosuus ja huippukuormien tuotanto kivihiili- ja öljypohjaisilla polttoaineilla tekee sähköstä osin uusiutumatonta. Energiatehokkuussopimuksen mukaan sähkölämmitys on tarkoitus korvata uusiutuvia energioita käyttävillä lämpölaitoksilla vuoteen 2020 mennessä. 4 Öljylämpö Öljy on lämmityspolttoaineena uusiutumatonta ja sen hiilidioksidipäästöt ovat korkeat. Energiatehokkuussopimuksen mukaan öljylämmitys on tarkoitus korvata uusiutuvia energioita käyttävillä lämpölaitoksilla vuoteen 2020 mennessä.
6 Rakennuksen kokonaisenergiankäytössä luonnonvarojen kulutuksen kannalta on sähkölämpö hieman öljylämpöä huonompi, mutta hiilidioksidipäästöjen kannalta öljylämpö on selvästi huonompi johtuen Espoon ostaman sähkön tuotantotavasta. Pisteytyksessä molemmille lämmitysmuodoille on annettu kerroin 4 johtuen edellä mainitusta sekä siitä, että molemmista lämmitysmuodoista pyritään eroon vuoteen 2020 mennessä. 2. Arkkitehtuuri Arkkitehtuurin osalta arvioitavia asioita ovat mm. rakennuksen sisä- ja ulkotilojen arkkitehtuurin laatu, rakennuksen detaljoinnin laatu ja määrä, rakennuksen asema kaupunkikuvassa sekä rakennukseen liittyvä kulttuurihistoriallinen tausta. Näiden arvioimiseksi rakennukset on jaettu viiteen luokkaan seuraavasti: 0 ei arvoa tai arvo erittäin vähäinen 1 vähäinen arvo 2 kohtalainen arvo 3 merkittävä arvo, alueellisesti arvokas 4 erittäin merkittävä arvo, kansallisesti arvokas (tai jopa kansainvälisesti arvokas) Priorisoidut päiväkotirakennukset ovat hyvin eri-ikäisiä, mikä vaikeuttaa niiden arvioimista yhtenä ryhmänä. Espoon vanhimmat päiväkoteina toimivat rakennukset on rakennettu 1800-luvun lopussa (Auroran päiväkoti) ja 1900 -luvun alussa (Smedsby daghem) ja niille on ehtinyt kertyä vuosikymmenten saatossa sekä kulttuurihistoriallista että ympäristöllistä arvoa. Päiväkotirakennuksista on myös arkkitehtonisia arvoja, joita on syytä suojella tulevien peruskorjausten yhteydessä. Priorisoitujen päiväkotien joukossa olivat Espoon ensimmäiset varsinaisesti kunnalliseen päivähoitokäyttöön rakennetut rakennukset, Lintuvaaran päiväkoti (Lastentarha Harakka) ja Tapiolan lastentalo. Molemmat valmistuivat vuonna 1957. Se, että nämä rakennukset ovat säilyneet alkuperäisen käyttötarkoituksen mukaisessa käytössä, antaa niille erityistä arvoa. Vanhempiin päiväkoteihin on ajan saatossa tehty muutoksia ja laajennuksia, joissa ei ole riittävästi huomioitu alkuperäisen rakennuksen arkkitehtuuria. Nämä myöhemmin tehdyt muutokset saattavat alentaa vanhimpien rakennusten arkkitehtonista ja historiallista arvoa. Nuorimmat priorisoidut päiväkodit on rakennettu 1990-luvun alussa. Näille rakennuksille ei ole luonnollisestikaan ehtinyt kertyä juuri kulttuurihistoriallista arvoa. Nuorempien rakennusten arkkitehtuurin arvioiminen on myös vaikeampaa, koska ajallista etäisyyttä rakennusajankohdan ja nykyhetken välillä on kertynyt vasta vähän. Näissä kohteissa onkin keskitytty arvioimaan rakennuksen suhdetta lähiympäristöönsä, niiden sisä- ja ulkoarkkitehtuurin ja yksityiskohtien laatua sekä rakennuksen toimivuutta päiväkotikäytössä. Arkkitehtuurin ja kulttuurihistoriallisten tekijöiden perusteella annetut pisteet ovat suuntaa antavia. Hankesuunnitteluvaiheessa peruskorjattavien rakennusten
7 arkkitehtuuri ja historialliset arvot on selvitettävä tarkemmin, esim. laatimalla kohteista tarvittaessa rakennushistoriaselvitys. 3. Tekninen kunto 3.1 Rakennustekniikka Päiväkotirakennusten rakennustekninen kunto selvitettiin seuraavalla menetelmällä. Kohteista laaditut rakennepiirustukset käytiin läpi ja niistä löydetyt riskirakenteet analysoitiin. Kiinteistöjen kunnossapitohistoria selvitettiin käymällä läpi niistä laaditut kunnossapitoraportit sekä haastattelemalla kohteiden kunnossapidosta huolehtivat piirirakennusmestarit. Kohteiden iän perusteella arvioitiin rakenteiden jäljellä oleva elinkaari. Lisäksi kohteisiin tutustuttiin käymällä niissä paikan päällä. 3. 2 LVIA-tekniikka Lämpö- ja vesijohtoverkostojen pisteytyksessä on otettu huomioon järjestelmän ikä. Lisäpisteitä on annettu, jos on ollut tiedossa jokin vika järjestelmässä tai, jos jotain järjestelmän osaa, joka on elinkaarensa lopussa, ei ole vielä vaihdettu. Mikäli rakennuksessa on lämminvesiverkostoon liitetty lattialämmitys, on pisteytyksessä noudatettu maksimipisteytystä. - Ilmanvaihdon pisteytyksessä huomioitiin, onko tilat varustettu koneellisella tulo- ja poistoilmanvaihtolaitteistolla. Lämmöntalteenoton puuttumisesta annettiin lisäpisteitä. - Rakennusautomaation pisteytyksessä huomioitiin järjestelmän ikä ja tyyppi. 3.3 Sähkötekniikka Sähkö- ja telejärjestelmien priorisoinnissa on ensin selvitetty järjestelmien teoreettinen elinkaari, jonka jälkeen on arvioitu ko. rakennuksen järjestelmien kunto. Lisäksi on verrattu rakennuksia uudisrakennuksiin mm. puuttuvien turvallisuusjärjestelmien selvittämiseksi. Teoreettisen elinkaaren pisteet ovat seuraavat 70-luku 4-4-4-4 80-luku 2-2-4-4 20-30v 90-luku 1-1-3-3 10-20v 00-luku 0-0-1-1 0-10v
8 3.6 Kalusteet ja varusteet Lasten sekä tilojen muiden käyttäjien ja henkilökunnan turvallinen ja terveellinen ympäristö edellyttää, että kalusteet ja varusteet ovat toimivia ja ehjiä sekä mitoitukseltaan ja sijoittelultaan ergonomisesti asianmukaisia. Tarkasteluissa ja katselmuskäynneillä henkilökunnan näkemyksenä kiinnitettiin huomiota mahdollisiin terveydelle haitallisiin tai vaarallisiin kuormitusta tai tapaturman vaaraa aiheuttaviin seikkoihin. Toistuvat ja yksipuoliset (mm. nostojen tekeminen) työliikkeet ja -asennot ovat päivähoitotyön piirteitä, jotka voivat aiheuttaa tuki- ja liikuntaelinten liiallista kuormitusta. 4. Päiväkotikiinteistön ja asukaspuiston toimivuuden arviointi Päiväkotitilojen ja asukaspuistotilojen toimivuuden arvioinnissa on rakennuksen iästä riippumatta kiinnitetty ensisijaisesti huomiota lasten sekä tilojen muiden käyttäjien ja henkilökunnan turvalliseen ja terveelliseen ympäristöön. Tarkasteltavat päiväkodit ovat eri-ikäisiä ja erilaisin suunnitteluohjein toteutettuja. Vanhimmat päiväkodit on alun perin suunniteltu lähinnä osapäiväiseen, yli 3- vuotiaiden lasten tarpeisiin. Asukaspuistojen käyttäjien määrä on kasvanut ja toiminnan luonne on muuttunut monipuolisemmaksi. Leikkitoiminnan lisäksi järjestetään kerhotoimintaa ja tiloja käytetään perhevalmennukseen. Koska suunnittelun ja rakentamisen perusteet ovat vuosikymmeniä sitten olleet tähän päivään verrattuna erilaisia, tilojen tarkastelussa on otettu huomioon kunkin yksittäisen rakennuksen kunto ja sen antamat nykyiset toimintamahdollisuudet. Jos arviot perustuisivat nykyisiin suunnitteluohjeisiin, moni rakennus vaatisi mittavat kaikki uusiksi kaltaiset muutostyöt. Päivähoidon ja varhaiskasvatuspalvelujen ominaispiirre on tilojen kokopäiväinen käyttö: lapset ja henkilökunta ovat tiloissa koko päivän. Tarkastelun tavoitteena on arvioitu, että päiväkotitilat täyttävät toiminnan perusedellytykset. Kaikissa päiväkodeissa ei ole yhtäläisiä mahdollisuuksia eri-ikäisten lasten perushoidon edellyttämiin tilajärjestelyihin. Asukaspuistoissa ei ole toiminnan laajenemisesta johtuen riittävästi tilaa erilaisten vertaisryhmien kokoontumisia varten, lisäksi mm. pienten lasten saniteettitilat ovat puutteellisia. Tarkoituksenmukainen leikki-, toiminta- ja oppimisympäristö on turvallinen, tukee merkittävästi lasten tervettä kasvua ja kehitystä. Päiväkotien ja asukaspuistojen hoito- ja oppimisympäristöllä tarkoitetaan fyysisen ympäristön ohella myös psyykkistä, sosiaalista ja emotionaalista ympäristöä, jossa toiminta tapahtuu. Hyvä ympäristö tarjoaa lapsille ja aikuisille tilaisuuksia leikkiin, muuhun moninaiseen toimintaan ja myös omassa rauhassa puuhasteluun. Kaikkien päiväkotien ja asukaspuistojen kohdalla on tarkastelu tilojen nykyistä käyttöä ja arvioitu mahdollisuuksia perushoitoon, lasten omatoimisuuteen, yhteistoimintaan, liikuntaan ja myös tilojen muunneltavuutta esim. pienryhmätoimintaan. Tilojen valvottavuudella voidaan parantaa lasten turvallisuutta.
9 Henkilökunnan työhyvinvointia voidaan parantaa kalusteiden hyvällä ergonomialla. Lisäksi tärkeää on taukotilojen toimivuus ja viihtyisyys. Työsuojelullisia tekijöitä tarkastellaan kiinteistön teknistä turvallisuutta käsittelevässä luvussa (ks. kohta 6). Tarkasteluissa ja katselmuskäynneillä henkilökunnan näkemyksenä tilojen toimivuudesta painottuivat kuraeteistilojen riittävyys ja vaatteiden kuivatus, lasten toimintaympäristö kuten jakotilojen riittävyys, varastotilojen riittävyys, sisäilmapulmat, kaikuvuus ja melu, valaistus tai näiden edellä mainittujen tekijöiden puutteet. Arvioinnissa on pyritty ottamaan huomioon työpaikkaselvitykset sekä terveystarkastajien ja pelastusviranomaisten lausunnot. 4.5 Keittiö- ja ruokahuoltotilat Keittiön kohdalla arvioitiin sekä keittiölaitteiden teknistä kuntoa (kohta 3.5) että tilojen toimivuutta. Arviointi tehtiin keittiökäyntien yhteydessä. Samalla täytettiin tarkoitusta varten luotua lomakepohjaa. Espoon seudun ympäristöterveyden tekemät tarkastuskertomukset ja toimenpidemääräykset vaikuttivat myös pistemäärään. Priorisoinnissa huomioitiin keittiön pinta-ala suhteessa asiakasmäärään. Pisteytyksessä kiinnitettiin huomioita ergonomiaan ja työolosuhteisiin sekä ympäristöterveyden vaatimuksiin. Pistemäärään vaikutti mm. seuraavat seikat: - valaistus - ilmanvaihto - työympäristön esteettömyys: keittiön sisääntulo, luiskat, raput, - tilojen riittävyys ja muunneltavuus - pintojen puhdistettavuus ja kunto: katto, karmit, ovet, seinät, lattia - toiminnan perusedellytykset: laatikko- ja rullakkovarasto, jätetilojen ja varastotilojen riittävyys, siivoustilan koko ja varustelu - laitteiden hankintavuodet ja kunto - kylmätilojen riittävyys ja kunto Lisättäessä päivähoitopaikkoja muutostöiden yhteydessä, on huomioitava lisätarpeet myös keittiön osalta (varastotilat, kylmälaitteet, vaunutila). Keittiötyö luokitellaan fyysisesti keskiraskaaksi työksi, sen vuoksi työympäristö on rakennettava ergonomisesti toimivaksi. Hösmärin, Niittykummun, Pohjois-Tapiolan, Kipparin ja Haukilahden päiväkotien keittiöiden kohdalla korkeimmat mahdolliset pisteet edellyttävät keittiötoiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi korjaustarpeiden huomioimista riippumatta päiväkotien priorisointipisteistä. 4.9 Esteettömyys Päiväkotien ja asukaspuistojen esteettömyystarkastelussa kiinnitettiin huomiota rakennuksen saavutettavuuteen pysäköintipaikalta, leikkivälineiden saavutettavuuteen, sisäänkäynnin esteettömyyteen ja siihen, oliko rakennuksessa esteetön wc-tila. Läheskään kaikissa päiväkodeissa ei ole esteellisiä lapsia, mutta tärkeää on huomioida myös lasten vanhemmat, jotka joutuvat käyttämään liikkumiseen
10 apuvälineitä. Esteellinen henkilö voi olla joku henkilökunnastakin. Päiväkodin pihan esteetön leikkiväline toimii iltaisin lähialueen lasten leikkivälineenä. Rakennusten esteettömyyden arvioimiseksi laadittiin seuraavat arviointikriteerit: 0 päiväkotirakennus esteetön. Ulko-ovien kynnykset alle 20 mm, huonetilat ilman kynnyksiä ja rakennuksessa on esteetön wc-tila. 1 päiväkotirakennukseen matalat kynnykset ulko-ovissa, muutoin esteetön kulku, päiväkodissa esteetön wc-tila. 2 päiväkotirakennukseen yksi esteetön sisäänkäynti, tiloissa toispuoleisesti käytettävä esteetön wc-tila. 3 päiväkotirakennukseen ei esteetöntä sisäänkäyntiä, tiloissa ei esteetöntä wc-tilaa, juhlasali ainoastaan portailla saavutettavissa. 4 päiväkotirakennus esteellinen. Vanha rakennus, johon on ainoastaan porrasyhteys ja sisällä portaita. Talo mahdoton korjata tai se on suojeltu. 4.10 Piha-alueet Päiväkotien piha-alueet ja asukaspuistot ovat lasten ja koululaisten päivittäisen toiminnan, vapaan ja ohjatun leikin ja monipuolisen liikkumisen kannalta oleellisen tärkeitä. Pihojen toimivuuden arvioinnin lisäksi on tarkasteltu erikseen niiden tekninen kunto (ks. priorisointitaulukon kohdat 3.2, 4.10). Piha-alueen keskeisimmät tarkastelukohteet ovat olleet riittävä ja turvallinen aita, toimivat portit ja niiden lukitukset. Pihamaasto ja tontin sijainti luovat kullekin pihaalueelle omanlaisensa muodon, korkeuserot ja toimintamahdollisuudet. Kuntoarvioinnissa on kiinnitetty huomiota luonnonmukaisen maaston kuluneisuuteen ja rakennetun piha-alueen peruskorjauksen tarpeeseen, kiinteiden leikkivälineiden kuntoon ja leikittävyyteen sekä niiden aluspintojen turvallisuuteen, leikkialueiden suojauksiin, toimintojen sijoittumiseen leikkialueella ja sen valvottavuuteen. Toiminnan muuttuessa asukaspuistoihin tarvitaan muutoksia mm. välineisiin ja aitoihin. 5 Terveellisyys / sisäilmasto Priorisoinnissa terveellisyys/sisäilmasto sisältää 3 eri tekijää: fysikaaliset tekijät, kemialliset tekijät ja mikrobiologiset tekijät. Kaikkia rakennusten tiloja on arvioitu tekemällä aistinvarainen arviointi sekä henkilökunnan haastattelu. Joissakin arvioiduissa kohteissa on tehty myös erilaisia sisäilman laadun mittauksia. Mittauksia ei ole tehty kuitenkaan tätä priorisointia varten, vaan ne perustuvat kohteissa aiemmin laadittuihin tutkimuksiin. Fysikaalisten tekijöiden pistemäärään vaikuttavat sellaiset tekijät kuin esim. ilmanvaihdon toiminta (järjestelmän ominaisuudet, riittävyys, painesuhteet), vetoisuus, lämpöolot, tilojen pölyisyys, jne. Kemiallisten tekijöiden pistemäärään vaikuttavat mm. rakennuksen sisustus, materiaalivalinnat ja materiaalien kunto sekä mahdolliset mittaustulokset. Mikrobiologisten tekijöiden
11 pisteet muodostuvat pääosin mahdollisten mikrobivaurioiden olemassaolosta. Pistemäärään vaikuttavat myös rakennuksen tyyppi, sisätilojen likaisuus yms. 6 Turvallisuus 6.1 Poistumistiet ja paloturvallisuus Paloturvallisuutta on tarkasteltu palon havaitsemisen ja poistumismahdollisuuksien kannalta. Näihin vaikuttavat palosta ilmoittavat järjestelmät ja laitteet, niiden ominaisuudet sekä rakennuksesta poistumisen vaikeus. Tällaisia ovat mm paloilmoitin ja palovaroitinjärjestelmä sekä rakennuksen kerrosten lukumäärä. 6.2 Kulunvalvonta ja toiminnan valvottavuus Kulunvalvonnan pisteisiin vaikuttavat rakennukseen asennetut tekniset järjestelmät ja laitteet kuten rikosilmoitin- ja videovalvontajärjestelmät, rakennuksen lukitus yms. Toiminnan valvottavuuteen vaikuttavat mm. rakennuksen sokkeloisuus, huonetilojen sijoitus, seinien läpinäkyvyys jne. Piha-alueiden turvallisuus on paljolti riippuvainen maaston muodoista, kiinteiden leikkivälineiden turvallisuudesta, aidoista, porteista, valaistuksesta ym. 6.3 Työsuojelulliset tekijät Työsuojeluasioita on tarkasteltu koko henkilöstön kannalta. Esimerkiksi kulku teknisiin tiloihin on kiinteistönhoitajaa oleellisesti koskeva asia. Päiväkotitilojen työsuojelullisten tekijöiden arviointi on tehty samoista lähtökohdista kuin päiväkotien toimivuuden (ks. kohta 4). Ensisijaisesti arvioinnissa on kiinnitetty huomiota turvalliseen ja terveelliseen työympäristöön, joka on samalla hyvä sekä lapsille että aikuisille. Tarkasteluissa ja katselmuskäynneillä henkilökunnan näkemyksenä painottuivat ergonomisten ratkaisujen toimivuus kuten kiinteiden kalusteiden asennuskorkeus ja sijoittelu tilassa, liikkuminen tiloissa esimerkiksi sosiaalitiloihin, wc-tiloihin, leikkipihalle; pienryhmätilojen riittävyys kasvatustyön kannalta, henkilökunnan työ- ja taukotilan toimivuus sekä puku- ja pesu- ja wc-tilojen riittävyys; pihavalaistuksen riittävyys, varastotilojen riittävyys ja turvallisuus.
12 TYÖRYHMÄ Juha Iivanainen (pj) Eija Riikonen Irmeli Westenius Pertti Hakamäki Kari Immonen Jaana Saira Pirjo Kurttila Pertti Oirola Jaakko Mentunen Jussi Saari Tiina Sekki Mia Kuokkanen Jaana Länkelin Monica Gentz Johanna Andsten Minna Parkkari (siht.) Tilakeskus-liikelaitos Sivistystoimi Sivistystoimi Tilakeskus-liikelaitos Tilakeskus-liikelaitos Tilakeskus-liikelaitos Tilakeskus-liikelaitos Tilakeskus-liikelaitos Tilakeskus-liikelaitos Tilakeskus-liikelaitos Tilakeskus-liikelaitos Tilakeskus-liikelaitos (osan aikaa) Tekninen keskus Espoo Catering Espoo Catering Tilakeskus-liikelaitos Kansi: Juha Iivanainen Taitto: Minna Parkkari Kuvat: työryhmä
13 Esipuhe 2 Sisällysluettelo...... 13 Yhteenveto kohteista. 16 Kohteet: 3076 Aallonhuipun päiväkoti... 18 3087 Aamunkoiton päiväkoti... 20 3036 Auroran päiväkoti 22 3093 Ellipsin päiväkoti. 24 3106 Espoonlahden päiväkoti. 26 3103 Friisilän päiväkoti 28 3147 Fågelsångens daghem.. 30 3468 Fågelsångens daghem, lisärakennus.. 32 3021 Haukilahden päiväkoti 34 3065 Hösmärin päiväkoti. 36 3027 Iivisniemen päiväkoti.. 38 3150 Jousenkaaren päiväkoti. 40 3015 Jupperin päiväkoti... 42 3109 Järvitorpan päiväkoti.. 44 2015 Kaislikon avoin päiväkoti 46 3020 Karamäen päiväkoti 48 3096 Kastevuoren päiväkoti 50 3005 Kauklahden päiväkoti. 52 3154 Keski-Mankkaan päiväkoti. 54 3053 Kipparin päiväkoti 56 3097 Kirkkojärven päiväkoti 58 3067 Koivumankkaan päiväkoti.. 60 3072 Kuninkaisten päiväkoti... 62 3052 Kuutamon päiväkoti 64 3037 Laajalahden päiväkoti ja neuvola. 66 3169 Laakakiven päiväkoti.. 68 3104 Laaksolahden päiväkoti. 70 3081 Lakelan päiväkoti 72 3393 Lakelan päiväkoti, Persfelt 74 3073 Laurinlahden päiväkoti... 76 3165 Lehtikasken päiväkoti. 78 3126 Leppäsillan päiväkoti.. 80 3278 Lillstuga, (Pikku-Mökki rppk). 82 3145 Lintukoto päiväkoti.. 84 3200 Lintumetsän päiväkoti 86 3501 Lintumetsän päiväkoti, asunnot 88 3006 Lintuvaaran päiväkoti. 90 3006 Lintuvaaran päiväkoti, laajennus.. 92 Sivunumero
14 3077 Lippajärven päiväkoti. 94 3110 Luhtaniityn päiväkoti... 96 3084 Lystimäen päiväkoti 98 3029 Lähderannan päiväkoti.. 100 3032 Mainingin päiväkoti. 102 3068 Mankkaan päiväkoti 104 3071 Matinkylän päiväkoti... 106 3191 Matinniityn päiväkoti... 108 3007 Mattbergets daghem.. 110 3157 Merenkulkijan päiväkoti. 112 3008 Metsolan pvk (Avoin pvk Karhunpesä) 114 3009 Mäkkylän päiväkoti. 116 3009 Mäkkylän päiväkoti, laajennus.. 118 3091 Niipperin päiväkoti.. 120 3043 Niittykummun päiväkoti.. 122 3167 Niittymaan päiväkoti... 124 3099 Nuottakunnan päiväkoti. 126 3034 Perkkaanpuiston päiväkoti 128 3101 Pisan päiväkoti 130 3018 Pohjois-Tapiolan päiväkoti 132 3018 Pohjois-Tapiolan päiväkoti, laajennus. 134 3107 Portängens daghem... 136 3095 Postipuun päiväkoti 138 3129 Puutarhurin päiväkoti. 140 3271 Päiväkoti Pellava. 142 2021 Päiväkoti Tuulikello. 144 3090 Rinkelin päiväkoti 146 3155 Seilimäen päiväkoti. 148 3054 Silkkiniityn päiväkoti 150 3533 Sivula (Nallekarhun rppk).. 152 3016 Smedsby daghem... 154 3025 Soukankujan päiväkoti... 156 3102 Suomenojan päiväkoti 158 3017 Tapiolan päiväkoti... 160 3078 Tiistilänraitin päiväkoti 162 3098 Tontunmäen päiväkoti 164 3184 Toppelundin päiväkoti 166 3161 Tuohimäen päiväkoti.. 168 3070 Vallipuiston päiväkoti.. 170 3088 Westends daghem.. 172 3028 Viherkallion päiväkoti. 174 3092 Viherrannan päiväkoti 176 3035 Yläkartanon päiväkoti. 178 Priorisointijärjestys, kaaviot.. 180 Top 15, ympäristövaikuttavuus, arkkitehtuuri 182 Top 15, tekninen kunto, päiväkotitilojen toimivuus... 183 Top 15, terveellisyys ja sisäilmasto, turvallisuus... 184
15 Koulujen yhteydessä olevat päiväkodit: Yhteenveto kohteista. 185 Kohteet 4216 Kilon päiväkoti. 186 4225 Kilon päiväkoti, Aspelinin esiopetus. 188 4014 Lagstads daghem... 190 4065 Latokasken päiväkoti.. 192 4093 Mikkelän päiväkoti.. 194 4223 Mikkelän päiväkoti, Huvikumpu 196 Priorisointijärjestys, kaavio 198 Asukaspuistot: Yhteenveto kohteista. 199 Kohteet 3064 Karakallion asukaspuistorakennus.. 200 3062 Kuitinmäen asukaspuisto.. 202 3115 Latokasken asukaspuisto.. 204 3069 Leppävaaran asukaspuisto... 206 3041 Matinkylän asukaspuisto 208 3046 Perkkaan asukaspuisto.. 210 3162 Pisan leikkitoimintayksikkö 212 3057 Soukan asukaspuisto. 214 3074 Tapiolan asukaspuistorakennus... 216 3117 Viherkallion asukaspuisto.. 218 Priorisointijärjestys, kaavio 220
ALKUPERÄINEN RAK. VUOSI LAAJENNUS / MERKITTÄVÄ PERUSPARANNUS 1. YMPÄRISTÖVAIKUTTAVUUS 2. ARKKITEHTUURI 3. TEKNINEN KUNTO 4. PÄIVÄKOTITILOJEN TOIMIVUUS 5. TERVEELLISYYS / SISÄILMASTO 6. TURVALLISUUS YHTEENSÄ 16 PÄIVÄKOTIEN PERUSKORJAUSTEN PRIORISOINTIJÄRJESTYS KIINTEISTÖ KRITEERI SIJA KNRO KOHTEEN NIMI 1. 3021 Haukilahden päiväkoti 1971 20 27 150 67 36 20 320 2. 3006 Lintuvaaran päiväkoti 1957 20 34 140 66 28 23 311 15. 3006 Lintuvaaran päiväkoti, laajennus 1981 20 24 136 46 12 23 261 3. 3154 Keski-Mankkaan päiväkoti 1948 24 16 144 63 36 24 307 4. 2015 Kaislikon avoin päiväkoti 1971 20 24 150 54 36 20 304 5. 3034 Perkkaanpuiston päiväkoti 1978 20 20 156 56 24 24 300 6. 3016 Smedsby daghem 1910 pp. -87 20 30 143 68 16 19 296 7. 3027 Iivisniemen päiväkoti 1977 20 17 153 60 24 17 291 8. 3271 Päiväkoti Pellava 1950 pp.-98 16 31 127 61 32 23 290 9. 3008 Metsolan pvk (Avoin pvk Karhunpesä) 1963 20 31 135 54 28 17 285 10. 3020 Karamäen päiväkoti 1972 20 20 144 57 20 20 281 11. 3145 Lintukoto päiväkoti 1948 pp.-89 24 27 116 54 32 23 276 12. 3007 Mattbergets daghem 1961 pp.-84 20 27 113 67 28 16 271 13. 3097 Kirkkojärven päiväkoti 1987 16 13 133 58 36 13 269 14. 3043 Niittykummun päiväkoti 1978 16 20 130 55 20 21 262 16. 3009 Mäkkylän päiväkoti 1959 laaj.+pp. -90 20 24 117 64 20 16 261 40. 3009 Mäkkylän päiväkoti, laajennus 1990 20 24 115 28 12 13 212 17. 3018 Pohjois-Tapiolan päiväkoti 1969 laaj.+pp. -89 20 17 115 59 32 13 256 56. 3018 Pohjois-Tapiolan päiväkoti, laajennus 1989 20 20 94 32 12 16 194 18. 3015 Jupperin päiväkoti 1968 24 20 130 38 20 24 256 19. 3017 Tapiolan päiväkoti 1953 pp.-96 16 37 95 64 20 16 248 20. 3393 Lakelan päiväkoti, Persfelt 1920 pp.-86 20 30 100 50 28 17 245 35. 3081 Lakelan päiväkoti 1984 16 20 96 48 16 17 213 21. 3037 Laajalahden päiväkoti ja neuvola 1979 16 20 119 41 32 13 241 22. 3088 Westends daghem 1985 18 19 106 58 16 17 234 23. 3065 Hösmärin päiväkoti 1982 12 20 110 54 20 17 233 24. 3053 Kipparin päiväkoti 1980 12 20 121 35 24 21 233 25. 3068 Mankkaan päiväkoti 1982 16 14 117 49 12 24 232 26. 3091 Niipperin päiväkoti 1988 18 26 105 46 16 16 227 27. 3103 Friisilän päiväkoti 1989 18 36 112 32 16 13 227 28. 3106 Espoonlahden päiväkoti 1987 16 29 108 38 16 20 227 29. 3070 Vallipuiston päiväkoti 1983 12 26 85 53 32 16 224 30. 3533 Sivula (Nallekarhun rppk) 1990 22 13 99 40 28 20 222 31. 3025 Soukankujan päiväkoti 1972 pp.-93 20 17 95 43 28 20 223 32. 3036 Auroran päiväkoti 1892 pp.-92 20 34 88 42 24 13 221 33. 3092 Viherrannan päiväkoti 1985 16 23 95 41 28 17 220 34. 3278 Lillstuga, (Pikku-Mökki rppk) 1986 22 10 89 53 16 27 217 36. 3087 Aamunkoiton päiväkoti 1985 16 10 112 46 16 13 213 37. 3109 Järvitorpan päiväkoti 1989 14 26 116 28 12 17 213 38. 3099 Nuottakunnan päiväkoti 1986 12 13 115 44 16 13 213 39. 3077 Lippajärven päiväkoti 1984 16 32 86 50 16 13 213 41. 3054 Silkkiniityn päiväkoti 1983 12 24 87 52 16 20 211 42. 3126 Leppäsillan päiväkoti 1987 22 10 98 46 16 16 208 43. 3095 Postipuun päiväkoti 1986 12 20 98 52 12 13 207 44. 3067 Koivumankkaan päiväkoti 1985 12 26 112 28 16 13 207 45. 3147 Fågelsångens daghem 1986 22 10 99 48 12 13 204 46. 3468 Fågelsångens daghem, lisärakennus 1990 22 10 93 54 12 13 204 47. 3098 Tontunmäen päiväkoti 1987 20 19 82 51 16 13 201 Priorisontijärjestelys, päiväkodit
ALKUPERÄINEN RAK. VUOSI LAAJENNUS / MERKITTÄVÄ PERUSPARANNUS 1. YMPÄRISTÖVAIKUTTAVUUS 2. ARKKITEHTUURI 3. TEKNINEN KUNTO 4. PÄIVÄKOTITILOJEN TOIMIVUUS 5. TERVEELLISYYS / SISÄILMASTO 6. TURVALLISUUS YHTEENSÄ PÄIVÄKOTIEN PERUSKORJAUSTEN PRIORISOINTIJÄRJESTYS 17 KIINTEISTÖ KRITEERI SIJA KNRO KOHTEEN NIMI 48. 3076 Aallonhuipun päiväkoti 1984 12 26 103 31 16 13 201 49. 3090 Rinkelin päiväkoti 1985 12 20 106 36 12 13 199 50. 3071 Matinkylän päiväkoti 1984 16 26 87 38 12 20 199 51. 2021 Päiväkoti Tuulikello 1978 pp.-97 20 20 70 49 16 23 198 52. 3102 Suomenojan päiväkoti 1989 16 23 91 39 16 13 198 53. 3107 Portängens daghem 1987 18 10 104 40 12 13 197 54. 3052 Kuutamon päiväkoti 1981 12 20 87 49 12 17 197 55. 3093 Ellipsin päiväkoti 1985 12 20 85 47 12 20 196 57. 3078 Tiistilänraitin päiväkoti 1984 12 20 84 48 12 17 193 58. 3165 Lehtikasken päiväkoti 1990 16 26 85 33 20 13 193 59. 3157 Merenkulkijan päiväkoti 1989 16 30 97 28 12 10 193 60. 3084 Lystimäen päiväkoti 1984 16 26 97 28 12 13 192 61. 3096 Kastevuoren päiväkoti 1986 12 26 102 26 12 13 191 62. 3073 Laurinlahden päiväkoti 1987 16 23 88 28 16 20 191 63. 3501 Lintumetsän päiväkoti, asunnot 1994 20 23 71 37 24 16 191 78. 3200 Lintumetsän päiväkoti 1994 16 26 71 25 12 16 166 64 3028 Viherkallion päiväkoti 1974 pp.-97 16 20 67 50 20 17 190 65 3155 Seilimäen päiväkoti 1988 12 19 101 32 12 13 189 66 3104 Laaksolahden päiväkoti 1987 20 10 87 44 12 13 186 67 3169 Laakakiven päiväkoti 1993 16 29 93 30 4 13 185 68 3150 Jousenkaaren päiväkoti 1991 16 26 90 32 8 13 185 69 3005 Kauklahden päiväkoti 1961 pp.-96 20 27 80 30 8 17 182 70 3129 Puutarhurin päiväkoti 1988 18 20 81 32 12 17 180 71 3184 Toppelundin päiväkoti 1991 16 36 77 22 12 13 176 72 3161 Tuohimäen päiväkoti 1990 16 20 92 22 12 13 175 73 3035 Yläkartanon päiväkoti 1977 pp.-98 16 14 77 36 12 17 172 74 3167 Niittymaan päiväkoti 1991 16 20 73 32 16 13 170 75. 3101 Pisan päiväkoti 1991 16 23 65 31 16 17 168 76. 3191 Matinniityn päiväkoti 1991 16 26 67 32 12 13 166 77. 3032 Mainingin päiväkoti 1975 ositt. pp. -01 16 14 63 41 12 20 166 79. 3110 Luhtaniityn päiväkoti 1988 16 22 78 16 20 13 165 80. 3072 Kuninkaisten päiväkoti 1992 16 26 65 26 16 16 165 81. 3029 Lähderannan päiväkoti 1978 ositt. pp. -04 16 20 27 49 16 13 141 Priorisontijärjestelys, päiväkodit
180 PÄIVÄKOTIEN PRIORISOINTIJÄRJESTYSKAAVIO, sivu 1/2 0 50 100 150 200 250 300 Haukilahden päiväkoti Lintuvaaran päiväkoti Lintuvaaran päiväkoti, laajennus Keski-Mankkaan päiväkoti Kaislikon avoin päiväkoti Perkkaanpuiston päiväkoti Smedsby daghem Iivisniemen päiväkoti Päiväkoti Pellava Metsolan pvk (Avoin pvk Karhunpesä) Karamäen päiväkoti Lintukoto päiväkoti Mattbergets daghem Kirkkojärven päiväkoti Niittykummun päiväkoti Mäkkylän päiväkoti Mäkkylän päiväkoti, laajennus Pohjois-Tapiolan päiväkoti Pohjois-Tapiolan päiväkoti, laajennus Jupperin päiväkoti Tapiolan päiväkoti Lakelan päiväkoti, Persfelt Lakelan päiväkoti Laajalahden päiväkoti ja neuvola Westends daghem Hösmärin päiväkoti Kipparin päiväkoti Mankkaan päiväkoti Niipperin päiväkoti Friisilän päiväkoti Espoonlahden päiväkoti Vallipuiston päiväkoti Sivula (Nallekarhun rppk) Soukankujan päiväkoti Auroran päiväkoti Viherrannan päiväkoti Lillstuga, (Pikku-Mökki rppk) Aamunkoiton päiväkoti Järvitorpan päiväkoti Nuottakunnan päiväkoti Lippajärven päiväkoti 1. YMPÄRISTÖVAIKUTTAVUUS 2. ARKKITEHTUURI 3. TEKNINEN KUNTO 4. PÄIVÄKOTITILOJEN TOIMIVUUS 5. TERVEELLISYYS / SISÄILMASTO 6. TURVALLISUUS Priorisointijärjestyskaavio, päiväkodit
PÄIVÄKOTIEN PRIORISOINTIJÄRJESTYSKAAVIO, sivu 2/2 181 0 50 100 150 200 250 300 Lippajärven päiväkoti Silkkiniityn päiväkoti Leppäsillan päiväkoti Postipuun päiväkoti Koivumankkaan päiväkoti Fågelsångens daghem Fågelsångens daghem, lisärakennus Tontunmäen päiväkoti Aallonhuipun päiväkoti Rinkelin päiväkoti Matinkylän päiväkoti Päiväkoti Tuulikello Suomenojan päiväkoti Portängens daghem Kuutamon päiväkoti Ellipsin päiväkoti Tiistilänraitin päiväkoti Lehtikasken päiväkoti Merenkulkijan päiväkoti Lystimäen päiväkoti Kastevuoren päiväkoti Laurinlahden päiväkoti Lintumetsän päiväkoti, asunnot Lintumetsän päiväkoti Viherkallion päiväkoti Seilimäen päiväkoti Laaksolahden päiväkoti Laakakiven päiväkoti Jousenkaaren päiväkoti Kauklahden päiväkoti Puutarhurin päiväkoti Toppelundin päiväkoti Tuohimäen päiväkoti Yläkartanon päiväkoti Niittymaan päiväkoti Pisan päiväkoti Matinniityn päiväkoti Mainingin päiväkoti Luhtaniityn päiväkoti Kuninkaisten päiväkoti Lähderannan päiväkoti 1. YMPÄRISTÖVAIKUTTAVUUS 2. ARKKITEHTUURI 3. TEKNINEN KUNTO 4. PÄIVÄKOTITILOJEN TOIMIVUUS 5. TERVEELLISYYS / SISÄILMASTO 6. TURVALLISUUS Priorisointijärjestyskaavio, päiväkodit
182 40 35 30 25 20 15 10 5 0 25 24 23 22 21 20 19 18 1. Ympäristövaikuttavuus, 15 eniten pisteitä saanutta päiväkotia 2. Arkkitehtuuri, 15 eniten pisteitä saanutta päiväkotia *) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. 17. 18. 19. 20. 21. 22. 23. 24. 25. 26. 27. 28. 29. 30. 31. 32. 33. 34. 35. 36. 37. 38. 39. 40. 41. 42. 43. 44. 45. 46. *) Päinvastainen painoarvo kuin muissa arviointikohteissa: mitä korkeammat pisteet, sitä enemmän rakennus arkkitehtuuriltaan vaikuttaa ympäristöön. Priorisointi, päiväkodit, Top 15
183 3. Tekninen kunto, 15 eniten pisteitä saanutta päiväkotia 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 63. 64. 65. 66. 67. 68. 69. 70. 71. 72. 73. 74. 75. 76. 77. 78. 79. 80. 81. 80 70 60 50 40 30 20 10 0 4. Päiväkotitilojen toimivuus, 15 eniten pisteitä saanutta päiväkotia 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. 17. 18. 19. 20. 21. 22. 23. 24. 25. 26. Priorisointi, päiväkodit, Top 15
184 40 35 30 25 20 15 10 5 0 5. Terveellisyys ja sisäilmasto, 15 eniten pisteitä saanutta päiväkotia 30 25 20 15 10 5 0 6. Turvallisuus, 15 eniten pisteitä saanutta päiväkotia 59. 60. 61. 62. 63. 64. 65. 66. 67. 68. 69. 70. 71. 72. 73. 74. 75. 76. 77. 78. 79. 80. 81. Priorisointi, päiväkodit, Top 15